Huomaan sinun tulkinneet minua väärin. Palaan siksi edelliseen kommenttisi ja kirjoitan suoraan sinun tekstiin omia tarkennuksiani hakasulkuihin.
Juu tuo egon määritelmä on lienee tässä se hämmennystä aiheuttava tekijä. Jos ymmärsin oikein kirjoitustesi perusteella niin sinä määrittelit egon mieleksi ja mielen edelleen sisältöjensä [toiminnan] summaksi. Eli tuossa määritelmässäsi on vain tietoisuuden sisältöjä ei kokijaa joka joka nuo sisällöt kokisi tahi ajattelijaa joka ajatuksia ajattelisi? [tietoisuuden sisältöjen eli meemien toiminta on kokemista ja ajattelua eikä ole mitään tästä toiminnasta erillistä kokijaa ja ajattelijaa] Eli klassisestihan egolla on viitattu subjektiin joka noita tietoisuuden sisältöjä kokee. [Meemien käynnissä olevat prosessit ovat kokijoita, ajattelijoita ja toimijoita] Tämän egon eli subjektin kokemus on buddhalaisesta näkökulmasta illuusio [se on meemien eli naturalistisen epäsuoran realismin mukaisten dynaamisten representaatioiden toimintaa] ja tuo egon hylkääminen merkitsee siis tietoisuutta joka on tästä illuusiosta vapautunut. [Jos tämä mielen eli egon toiminta pysähtyy, ei ole enää olemassa mitään kokemusta eikä ajattelua]
Naturalistinen tiedehän antaa vahvasti tukea tälle buddhalaiselle näkemykselle. Aivoistahan ei löytyne mitään korrelaatteja tuollaiselle homunculus-subjektille, ainoastaan ajattelun ja muiden sisältöjen prosesseille. [Mitään homunculusta ei todellakaan ole olemassa. Mielen toimivat meemit ovat kokijoita ja ajattelijoita.] Eli tuo sinun määritelmäsi tullee aika lähelle buddhalaista määritelmää egokokijan illusionaarisuudesta? [Siinä mielessä kyllä, että egokokija eli mieli tuottaa todellisuuden epäsuoran realismin mukaisen representaation kokemuksen, ei naiivin suoran realismin mukaista suoraa kokemusta.] Ja kun tuo ajattelija-kokija ego on myös tieteen näkökulmasta illuusio [epäsuoran realismin mukainen kokemus] voitaneen puhua tieteellis-buddhalaisesta mielenfilosofiasta. [Voisivat olla näillä hakasulkuihin merkityillä täsmennyksillä yhteen sovitettavissa] Eli tietoisuudella ei tosiaan olisi tuota keskipistettä eikä rajoja, eikä ajatuksilla ajattelijaa kuten myös hyvä veli meister eckhart on esittänyt. [Tämä lause on epäselvä, mutta mielen eli egon prosessit ovat joka tapauksessa ainoa kokija ja ajattelija ilman sitä, ei mitään kokemusta eikä ajattelua voi olla olemassa.]
Toivon, että tämä selvensi ajatteluani paremmin ja vastasi kysymyksiisi.
Se mitä me kumpikin tietoisuudella ja ajattelulla tarkoitamme kaipaa näköjään vielä tarkennusta. Erityisesti egottomuus, puhdas tietoisuus on minun naturalistiselle maailmankuvalle yhä vieras ajatus.
Mikä egottomassa tilassa on materiaalisesti se, joka tuon tietoisuuden kokee? Mitä tarkoittaa itsekkyyden ja oman egon hylkääminen ja pyrkimiys kohti yhteyttä kaikkeen olevaiseen?
Minä määrittelen egon mieleksi, meemien eli aivojen dynaamisten mielensisältöjen toiminnaksi. Tämän lisäksi ei ole mitään erillistä kokijaa, ajattelijaa ja toimijaa. Mieli (ego) on aivojen toimintaa. Mielen olemassaolo päättyy, kun nämä prosessit pysähtyvät.
Mieli naturalisoituu näin aivojen toiminnaksi. Tämä on samalla dualismia riivanneen psykofyysisen ongelman ratkaisu. Kun henkimaailman sielu korvataan mielellä eli materian prosesseilla, mitään avotoiminnan ja mielen väliseen vuorovaikutukseen liittyvää ongelmaa ei ole, koska mieli on aivotoimintaa. Mieli on kokija, ajattelija ja toimija.
Sanot, että "Tämän egon eli subjektin kokemus on buddhalaisesta näkökulmasta illuusio ja tuo egon hylkääminen merkitsee siis tietoisuutta joka on tästä illuusiosta vapautunut."
Minä sanon, että tämän mielen (egon) epäsuoran dynaamisen representaation tuottaman mielikuvien ja kokemusten virran kokeminen on tietoisuutta. Sen pysäyttäminen merkitsisi myös tietoisuuden päättymistä. Tämä egokokijan tuottama käsitys todellisuudesta on vain todellisuuden representaatio; ei itse todellisuus. Se on täten yhtenevä buddhalaisuuden kanssa, joka pitää egoa illuusiona, mutta mitään muuta käsitystä todellisuudesta ei ole olemassa. Egon takaa ei paljastu mitään muuta tietoisuuden tasoa.
Aivoista ei todellakaan löydy mitään homunculus-subjektia, ainoastaan meemien eli mielensisältöjen prosesseja, mitkä edustavat mielen toimintaa.
"Ja kun tuo ajattelija-kokija ego on myös tieteen näkökulmasta illuusio [eli todellisuuden toiminnallinen representaatio] voitaneen puhua tieteellis-buddhalaisesta mielenfilosofiasta." Mitään muuta kokemsten tapaa (tietoisuutta) ei meillä ole.
Oikaisustasi huolimatta olen edelleen tätä mieltä:
" Täten buddhalaisuuden pyrkimys vapautua egon illuusiota on naturalistisesti ymmärrettävissä vain niin, että egosta pyritään eliminoimaan harhaiset ajattelutottumukset, ja korvaamaan ne tieteellisen maailmankuvan mukaisilla ajatustottumuksilla. Mikään suoran realismin mukainen kokemus ei ole mahdollista. Mahdollista on vain tarkentaa epäsuoran realismin mukaista käsitystä todellisuudesta tieteen edistyessä. "
Sanoit, että "se on naturalistisesti ymmärrettävissä niin että tuo defaultti, memeettinen ja suhteellinen subjekti-objekti kokemuksen(josta aivotieteilijät eivät ole löytäneet merkkiäkään aivoista) illuusio liukenee tyhjiin."
Mielen neuraslisten memeettisen prosessien käynnissä olo tuottaa subjektiivisen mielen (egon) mielikuvien, kokemusten, ajattelun ja käyttäytymisen synnyttävän tapahtumien virran. Tämä tapahtumien virta pysähtyy aivokuolemassa ja samalla päättyy myös mielen eli egon olemassaolo.
Kuten sanoit: "On vain yksi jatkuva prosessi ja kokemuksen ykseys." Tämä täytyy olla käynnissä myös meditaatiossa.
Voitko vähän täsmentää tätä: "Tarkimmalla resoluution tasolla sitten myös perustavimman laatuiset suhteelliset ja memeettiset kokemukset kuten ajan ja tilan kategoriatkin putoavat pois tietoisesta kokemuksesta. Tätä on se kaikesta suhteellisuudesta vapautunut tietoisuus josta niin länsimaiset mystikot kuin itämaiset veljetkin ovat puhuneet."
Sanoit: "Tässä hieman kaipaamaasi naturalistista tiedettä aiheen tiimoilta."
Käsittääkseni tietoa subjektiivisten mielten kokemuksista saadaan vain mindfulness-meditaattoreiden raporteista.
"Here, we employ long-term Mindfulness meditators to study unique states of alteration in the sense of time and space, which have not yet been neuroscientifically investigated."
Tästä Googlekäönnös: "Täällä käytämme pitkäaikaisia Mindfulness-meditaattoreita tutkimaan ainutlaatuisia ajan ja tilan muuttumisen tiloja, joita ei ole vielä tutkittu neurotieteellisesti."
Entä mitä mahdetaan tarkoittaa näiden MEG-tutkimusten neurofenomenologisella ohjauksella? (neurophenomenologically- guided MEG study)
Miten päädyt seuraavaan johtopäätökseen ja mitä se tarkoittaa?
" Eli tuossa kokemuksessa siis nuo naiviin realistisen memeettisen ja suhteellisen tietoisuuden muodot tippuvat pois ja jäljelle jää absoluuttinen, muodoista ja suhteelisesta olemisen tavasta vapaa tietoisuus. "
En epäile sitä, etteikö meditaatiolla voi olla vaikutusta aivojen toimintaan kuten voi olla kaikenlaisilla muillakin harjoituksilla, mutta en nyt osaa yhdistää miten tämä liittyy, tietoisuuden ja ajattelun ontologiaan eli miten ne ovat olemassa, josta nyt keskustelemme.