Buddhalainen naturalismi ja kulttuuri

[Sulervo]

Mitä tarkoitat olemassaolon oikeutuksella?

Esim. Jacques Derridan mukaan kieli vääristää todellisuutta niin että mihinkään kielelliseen kuvaukseen ei ole lupa luottaa. Tämä tarkoittaa jopa sitä, että esim. romaanikirjallisuutta perinteisessä mielessä ei ole edes olemassa, koska tämän poststrukturalistisen näkemyksen mukaan teksteihin ei sisälly mitään sellaisia merkityksiä eikä kirjoittajilla ole mitään sellaisia tavoitteita, jotka merkitsisivät lukijalle mitään, koska jäljellä on vain lukija ja hänen tulkintansa - ja lopulta hänkin häviää, koska itsekin on vain tulkintojen nippu.

Kuinka ollakaan, kieli näyttää kuitenkin varsin toimivalta ja tarpeelliselta käytännön vuorovaikutustilanteissa, siitä sen olemassaolon oikeutus. Ilmaisuni oli siis tietty vastareaktio tuohon merkitysnihilismiin. Pidän esim. austinilaisesta näkemyksestä, jonka mukaan kielelliset ilmaisut ovat käyttöön tarkoitettuja puheakteja, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/J._L._Austin . Minusta hänen tekemänsä jako lokutiiviisiin akteihin (puheäänen tuottamiseen), illokutiivisiin akteihin (puhujan intention ilmaisemiseen) ja perlokutiiviisiin akteihin (vaikutuksen tekemiseen kuulijassa), jotka kolme voidaan lauseista erottaa, on valaiseva. Sanojen avulla voidaan tehdä asioita, mihin hänen tunnetuimman teoksensa nimikin viittaa.

[Keijona]

Historian tuntema Jeesus- hahmo oli oikeasti buddhalainen munkki. Egyptistä löydettiin myös tässä menneellä viikolla juuri 2000 vuotta vanha buddhan- patsas pyramidin sisältä.

Mielenkiintoinen tieto, jos kyseessä oli buddhapatsas ja jos voidaan päätellä, että tuon esineen kulketumisen lisäksi olisi kulkeutunut myös kulttuurisia vaikutteita.

Aikaisemmin kerroit asiantuntevasti myös siitä miten buddhalaisuus on vain yksi hindulsisuuteen muoto. Sä voisit aloittaa tästä uskonto-kulttuuri-filosofia-aatehistoriasta ihan oman keskustelun.

Mua kiinnostaisi tietää onko jonkinlainen animismi ollut joka puolella maailmaa ensimmäinen uskonto keskinäisistä vaikutteista riippumatta ja mistä se mahtaisi johtua.

Tässä keskustelussa olisi kiva kuulla mitä sinä ajattelet itse buddhalaisesta ajattelusta. Onko sillä mitään annettavaa filosofialle (esitieteelliselle ajattelulle) ja tieteelle?

Kaikkea ei voi kertoa avoimella keskustelupalstalla ja minun pitää kohta lähteä asioille, mutta palaan myöhemmin asiaan.
Muinaisesta egyptiläisestä temppelistä tehtiin yllättävä löytö: 2 000 vuotta vanha Buddhan patsas
Tutkijoiden mukaan löytö kertoo Rooman ja Intian välisistä kauppayhteyksistä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009548410.html

Aiheesta on myös kirja, siitä miten Jeesus nuoruusvuosina oli Intiassa opissa, ja Israelista julkisen nöyryytyksen jälkeen myös "ylosnousi" muutti myös sinne takaisin.


Joskus 90-luvulla tuo kirja tuli hankittua, ja kuvaavaa siinä oli varoitusteksti että sitä ei saa viedä Eurooppaan eikä länsimaihin.

[Naturalisti]

Mitä tarkoitat olemassaolon oikeutuksella?

Esim. Jacques Derridan mukaan kieli vääristää todellisuutta niin että mihinkään kielelliseen kuvaukseen ei ole lupa luottaa. Tämä tarkoittaa jopa sitä, että esim. romaanikirjallisuutta perinteisessä mielessä ei ole edes olemassa, koska tämän poststrukturalistisen näkemyksen mukaan teksteihin ei sisälly mitään sellaisia merkityksiä eikä kirjoittajilla ole mitään sellaisia tavoitteita, jotka merkitsisivät lukijalle mitään, koska jäljellä on vain lukija ja hänen tulkintansa - ja lopulta hänkin häviää, koska itsekin on vain tulkintojen nippu.

Kuinka ollakaan, kieli näyttää kuitenkin varsin toimivalta ja tarpeelliselta käytännön vuorovaikutustilanteissa, siitä sen olemassaolon oikeutus. Ilmaisuni oli siis tietty vastareaktio tuohon merkitysnihilismiin. Pidän esim. austinilaisesta näkemyksestä, jonka mukaan kielelliset ilmaisut ovat käyttöön tarkoitettuja puheakteja, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/J._L._Austin . Minusta hänen tekemänsä jako lokutiiviisiin akteihin (puheäänen tuottamiseen), illokutiivisiin akteihin (puhujan intention ilmaisemiseen) ja perlokutiiviisiin akteihin (vaikutuksen tekemiseen kuulijassa), jotka kolme voidaan lauseista erottaa, on valaiseva. Sanojen avulla voidaan tehdä asioita, mihin hänen tunnetuimman teoksensa nimikin viittaa.

Deridasta mun mieleen tulee postmodernismi ja tieteiden sota. Kannatan kiistan toista osapuolta eli tieteellistä realismia. Sota taisi päätyä jäätyneeksi konfliktiksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteiden_sota

Vaikka olen korostanut sitä, että kieli on subjektiivisten mielten ulkopuolella vain tahroja paperilla, en pidä kantaani postmodernismina vaan epsuorana tieteellisenä realismina.

"Kuinka ollakaan, kieli näyttää kuitenkin varsin toimivalta ja tarpeelliselta käytännön vuorovaikutustilanteissa". Kiitos merkitysneuvottelun, kyse ei ole merkitysnihilismistä.

Kysymykselläni halusin lähinnä tarkistaa viittaatko olemassaolon oikeutuksella, "ensimmäisen filosofian" tarpeeseen.

Näkemys, "että kielelliset ilmaisut ovat käyttöön tarkoitettuja puheakteja" on täysin ajatteluni mukaista. Tästä taas tulee mieleen, että behaviorismi hylättiin liian aikaisin. Se olisi pitänyt laajentaa mielen sisäisen käyttyäytymisen tutkimukseksi.

[Naturalisti]

Historian tuntema Jeesus- hahmo oli oikeasti buddhalainen munkki. Egyptistä löydettiin myös tässä menneellä viikolla juuri 2000 vuotta vanha buddhan- patsas pyramidin sisältä.

Mielenkiintoinen tieto, jos kyseessä oli buddhapatsas ja jos voidaan päätellä, että tuon esineen kulketumisen lisäksi olisi kulkeutunut myös kulttuurisia vaikutteita.

Aikaisemmin kerroit asiantuntevasti myös siitä miten buddhalaisuus on vain yksi hindulsisuuteen muoto. Sä voisit aloittaa tästä uskonto-kulttuuri-filosofia-aatehistoriasta ihan oman keskustelun.

Mua kiinnostaisi tietää onko jonkinlainen animismi ollut joka puolella maailmaa ensimmäinen uskonto keskinäisistä vaikutteista riippumatta ja mistä se mahtaisi johtua.

Tässä keskustelussa olisi kiva kuulla mitä sinä ajattelet itse buddhalaisesta ajattelusta. Onko sillä mitään annettavaa filosofialle (esitieteelliselle ajattelulle) ja tieteelle?

Kaikkea ei voi kertoa avoimella keskustelupalstalla ja minun pitää kohta lähteä asioille, mutta palaan myöhemmin asiaan.
Muinaisesta egyptiläisestä temppelistä tehtiin yllättävä löytö: 2 000 vuotta vanha Buddhan patsas
Tutkijoiden mukaan löytö kertoo Rooman ja Intian välisistä kauppayhteyksistä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009548410.html

Aiheesta on myös kirja, siitä miten Jeesus nuoruusvuosina oli Intiassa opissa, ja Israelista julkisen nöyryytyksen jälkeen myös "ylosnousi" muutti myös sinne takaisin.


Joskus 90-luvulla tuo kirja tuli hankittua, ja kuvaavaa siinä oli varoitusteksti että sitä ei saa viedä Eurooppaan eikä länsimaihin.

Maailmankuvan jähmettyminen uskonnoiksi, kehittyminen tieteeksi ja taantuminen uskonnonomaiseksi ideologioiksi.

Animistinen ajattelu on yksi varhaisimmista ihmisen uskomusjärjestelmistä. Siinä uskotaan, että kaikilla asioilla, kuten eläimillä, kasveilla, kivillä ja luonnonilmiöillä, on henki tai tietoisuus. Ihminen pyrkii luontaisesti asettumaan muiden olentojen asemaan ja ymmärtämään siten niiden näkökulmaa ja toimintaa.

Kulttuuriset tieteelliset ja uskonnolliset käytännöt ja käsitykset muuttuvat memeettisessä evoluutiossa ajan myötä. Animismi yhtenä alkuperäisistä tavoista tulkita maailmaa voisi antaa viitteitä perimmäisten ajatus mekanismin ja kulttuuristen systeemien toiminnasta.

Ihmiskunnan kumuloituvan tietämyksen kehitykseen vaikuttaa kulttuuriset, historialliset, sosiaaliset ja psykologiset vaikutukset. Käsitykset muotoutuvat ja kehittyvät memeettisessä evoluutiossa vuorovaikutuksessa ympäristön, yhteisön ja yksilöiden tarpeiden ja kokemusten kanssa. Maailmankuvan kehitys on jähmettynyt moniksi uskonnoiksi, jotka ovat olleet ja ovat edelleen lähinnä vallanpidon välineitä.

Uskontojen kehityksestä ja niiden suhteista voidaan laatia teoreettisia malleja tai sukupuita, jotka kuvaavat eri uskontojen mahdollisia kehityslinjoja ja yhteyksiä. Tällaiset sukupuut tai kehitysmallit voivat tarjota yleisen katsauksen siihen, miten uskonnot ovat kehittyneet ja vuorovaikuttaneet toistensa kanssa.

Yritin etsiä löytyykö jostakin tiivistettyä informaatiota tästä näkökulmasta. Yksi sellainen voi olla James F Goldenzerin kirjan "The Bough" esittelemä teoria, joka pyrkii selittämään uskontojen alkukantaisesta animismista myyttiseen ja rituaaliseen uskontoon sekä edelleen eetisiin ja filosofisiin uskontoihin. Muita voisi olla antropologi Clifford Geertzin "Uskontojen tulkinta" ja historioitsija professori Karen Armstrongin kirjat uskontojen kehityksestä ja niiden välisistä suhteista. Onko kukaan lukenut näitä?

Kiinnostavaa erityisesti olisi miten tieteellinen maailmankuva on päässyt murtautumaan näistä kahleista. Ehdotin, että JC avaisi laajemman keskustelun aatteiden ja ideologioiden historiallisesta kehityksestä. Samassa keskustelussa voisi sitten käsitellä myös sitä, miksi tieteelläkin on taipumus taantua uskonnon omaisiksi ideologioiksi kuten uskoksi näkymättömään käteen.

[Keijona]

Mielenkiintoinen tieto, jos kyseessä oli buddhapatsas ja jos voidaan päätellä, että tuon esineen kulketumisen lisäksi olisi kulkeutunut myös kulttuurisia vaikutteita.

Aikaisemmin kerroit asiantuntevasti myös siitä miten buddhalaisuus on vain yksi hindulsisuuteen muoto. Sä voisit aloittaa tästä uskonto-kulttuuri-filosofia-aatehistoriasta ihan oman keskustelun.

Mua kiinnostaisi tietää onko jonkinlainen animismi ollut joka puolella maailmaa ensimmäinen uskonto keskinäisistä vaikutteista riippumatta ja mistä se mahtaisi johtua.

Tässä keskustelussa olisi kiva kuulla mitä sinä ajattelet itse buddhalaisesta ajattelusta. Onko sillä mitään annettavaa filosofialle (esitieteelliselle ajattelulle) ja tieteelle?

Kaikkea ei voi kertoa avoimella keskustelupalstalla ja minun pitää kohta lähteä asioille, mutta palaan myöhemmin asiaan.
Muinaisesta egyptiläisestä temppelistä tehtiin yllättävä löytö: 2 000 vuotta vanha Buddhan patsas
Tutkijoiden mukaan löytö kertoo Rooman ja Intian välisistä kauppayhteyksistä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009548410.html

Aiheesta on myös kirja, siitä miten Jeesus nuoruusvuosina oli Intiassa opissa, ja Israelista julkisen nöyryytyksen jälkeen myös "ylosnousi" muutti myös sinne takaisin.


Joskus 90-luvulla tuo kirja tuli hankittua, ja kuvaavaa siinä oli varoitusteksti että sitä ei saa viedä Eurooppaan eikä länsimaihin.

Maailmankuvan jähmettyminen uskonnoiksi, kehittyminen tieteeksi ja taantuminen uskonnonomaiseksi ideologioiksi.

Animistinen ajattelu on yksi varhaisimmista ihmisen uskomusjärjestelmistä. Siinä uskotaan, että kaikilla asioilla, kuten eläimillä, kasveilla, kivillä ja luonnonilmiöillä, on henki tai tietoisuus. Ihminen pyrkii luontaisesti asettumaan muiden olentojen asemaan ja ymmärtämään siten niiden näkökulmaa ja toimintaa.

Kulttuuriset tieteelliset ja uskonnolliset käytännöt ja käsitykset muuttuvat memeettisessä evoluutiossa ajan myötä. Animismi yhtenä alkuperäisistä tavoista tulkita maailmaa voisi antaa viitteitä perimmäisten ajatus mekanismin ja kulttuuristen systeemien toiminnasta.

Ihmiskunnan kumuloituvan tietämyksen kehitykseen vaikuttaa kulttuuriset, historialliset, sosiaaliset ja psykologiset vaikutukset. Käsitykset muotoutuvat ja kehittyvät memeettisessä evoluutiossa vuorovaikutuksessa ympäristön, yhteisön ja yksilöiden tarpeiden ja kokemusten kanssa. Maailmankuvan kehitys on jähmettynyt moniksi uskonnoiksi, jotka ovat olleet ja ovat edelleen lähinnä vallanpidon välineitä.

Uskontojen kehityksestä ja niiden suhteista voidaan laatia teoreettisia malleja tai sukupuita, jotka kuvaavat eri uskontojen mahdollisia kehityslinjoja ja yhteyksiä. Tällaiset sukupuut tai kehitysmallit voivat tarjota yleisen katsauksen siihen, miten uskonnot ovat kehittyneet ja vuorovaikuttaneet toistensa kanssa.

Yritin etsiä löytyykö jostakin tiivistettyä informaatiota tästä näkökulmasta. Yksi sellainen voi olla James F Goldenzerin kirjan "The Bough" esittelemä teoria, joka pyrkii selittämään uskontojen alkukantaisesta animismista myyttiseen ja rituaaliseen uskontoon sekä edelleen eetisiin ja filosofisiin uskontoihin. Muita voisi olla antropologi Clifford Geertzin "Uskontojen tulkinta" ja historioitsija professori Karen Armstrongin kirjat uskontojen kehityksestä ja niiden välisistä suhteista. Onko kukaan lukenut näitä?

Kiinnostavaa erityisesti olisi miten tieteellinen maailmankuva on päässyt murtautumaan näistä kahleista. Ehdotin, että JC avaisi laajemman keskustelun aatteiden ja ideologioiden historiallisesta kehityksestä. Samassa keskustelussa voisi sitten käsitellä myös sitä, miksi tieteelläkin on taipumus taantua uskonnon omaisiksi ideologioiksi kuten uskoksi näkymättömään käteen.

Itseensä uskovaisuus se on lyhytnäköisin ja subjektiivisin uskonto.

[Naturalisti]

Itseensä uskovaisuus se on lyhytnäköisin ja subjektiivisin uskonto.

Kerro nyt hyvä mies mitä sinä tällä lauseella tarkoitat. Määrittele ensin mitä tarkoitat käsitteillä itse, usko ja subjekti.

[Keijona]

Itseensä uskovaisuus se on lyhytnäköisin ja subjektiivisin uskonto.

Kerro nyt hyvä mies mitä sinä tällä lauseella tarkoitat. Määrittele ensin mitä tarkoitat käsitteillä itse, usko ja subjekti.

Luulisi että kynnys ja edellytys tiede palstalle kirjautumiseen on että ymmärtää kirjainten ja ainakin suomenkielisten sanojen merkityksen.
Ja jos on epävarma jostakin sanasta tai sanonnasta, siitä mitä se tarkoittaa, niin kannattaa googlettaa.
https://www.google.com/search?q=uskoa+i ... ion=1#ip=1

Jos ruvetaan väittelemään tai pakenemaan pointteja aina sillä samalla yksityiskohta metodilla, että ei haluta ymmärtää sanan merkitystä, silloin on mielelle terveellisempää etsiä itsensä tasoista pilkunnussija keskusteluseuraa.

[Keijona]

Tuohan on ihan naurettavaa venkulointia, kun joku kertoo yksinkertaisen asian, esim. "Puolueellisuus lisää ihmisen puolueellisuutta ja puolueellinen ihminen on epäoikeudenmukainen."

Niin puolueellinen SDP-ihminen sitten todellisuudesta ahdistuu, ja alkaa tivaamaan, "mitä sinä oikein tarkoitat tuolla puolueellisuudella."

[Wisti]

Sanaa puolueettomuus käytetään täällä erinomaisen ristiriitaisesti.

[Keijona]

Sanaa puolueettomuus käytetään täällä erinomaisen ristiriitaisesti.

Varsin puolueellinen näkemys ja lisää siksi ristiriitoja.

[Wisti]

Sanaa puolueettomuus käytetään täällä erinomaisen ristiriitaisesti.

Varsin puolueellinen näkemys ja lisää siksi ristiriitoja.

Täsmälleen näin.
Kerropa nyt tästä asiasta tai jostain muusta puolueeton mielipide. Odotan innolla.
PS Tämä on normaalia keskustelua. Älä siis ala valittaa, että sinua vakoillaan, ”huomio kiinnittyy yksilöön”, tai että asian ydin on siinä, että sinua on sanottu sinuksi.

[Keijona]

Sanaa puolueettomuus käytetään täällä erinomaisen ristiriitaisesti.

Varsin puolueellinen näkemys ja lisää siksi ristiriitoja.

Täsmälleen näin.
Kerropa nyt tästä asiasta tai jostain muusta puolueeton mielipide.

"Et sä mua määrää, koska olen itsenäinen ja riippumaton yksilö joka tekee vapaita valintoja."

Sitä paitsi pyyntö on järjetön, koska ei ole omia mielipiteitä, nehän on kaikki ympäristöstä opittuja ja kopioituja, ja jos perimä
(äly) antaa myöden, niin muutama mielipide on ympäristöstä opittujen asioiden yhdistelmä. Tällainen vanha viisaus ja objektiivinen totuus, on ympäristöstä muistiin kopunut:
"Aurinko paistaa ja kuu loistaa."
Ja jos joku väittää että tuo ei ole objektiivinen totuus, on väärässä.Motiiveita väärässä olemisen voi taas olla useita.

Täytyy ymmärtää myös se, (koska ei ole omia mielipiteitä,) että kummalta puolelta ja joukolta ne mielipiteet on olleet itselle sopivia olleeet ja siksi itselle adaptoituneet?
Objektiivisen vai subjektiivisen,
totuuden vai valheen,
realismin vai harhan,
puolelta ja joukkueesta.

Ja kummatkohan on demokraattinen enemmistö: Totuus vai valhe,
objektiiviset vai subjektiiviset
puolueettomat vai puolueelliset?

[ID10T]

Sanaa puolueettomuus käytetään täällä erinomaisen ristiriitaisesti.

Varsin puolueellinen näkemys ja lisää siksi ristiriitoja.

Täsmälleen näin.
Kerropa nyt tästä asiasta tai jostain muusta puolueeton mielipide.

Tällainen vanha viisaus ja objektiivinen totuus, on ympäristöstä muistiin kopunut:
"Aurinko paistaa ja kuu loistaa."
Ja jos joku väittää että tuo ei ole objektiivinen totuus, on väärässä.

Ei tuossa ole mitään objektiivista. Paistaminen ja loistaminen pitäisi määritellä ensin.

Objektiivista sen sijaan olisi todeta "aurinko säteilee valoa, kuu heijastaa sitä".

P.S. Nakkejakin voi paistaa ja urheilukilpailussa vai loistaa.

Täytyy ymmärtää myös se, (koska ei ole omia mielipiteitä,) että kummalta puolelta ja joukolta ne mielipiteet on olleet itselle sopivia olleeet ja siksi itselle adaptoituneet?
Objektiivisen vai subjektiivisen,
totuuden vai valheen,
realismin vai harhan,
puolelta ja joukkueesta.

Eli ihmisen pitäisi siis subjektiivisesti ymmärtää, onko objektiivinen

Täysin objektiivista ihmistä ei olekaan.

Ja kummatkohan on demokraattinen enemmistö: Totuus vai valhe,
objektiiviset vai subjektiiviset
puolueettomat vai puolueelliset?

Tämä on täysin kontekstiriippuvaista. Puhutaanko Suomesta vai Kolumbiasta? Kolumbiassa hyvin suuri osa liiketoiminnasta on huumeisiin liittyvää, joten siellä totuuden käsitettä on venytetty melkoisesti.

Demokratiassa muuten puolueellisuus ikäänkuin kuuluu asiaan

[Keijona]

Varsin puolueellinen näkemys ja lisää siksi ristiriitoja.

Täsmälleen näin.
Kerropa nyt tästä asiasta tai jostain muusta puolueeton mielipide.

Tällainen vanha viisaus ja objektiivinen totuus, on ympäristöstä muistiin kopunut:
"Aurinko paistaa ja kuu loistaa."
Ja jos joku väittää että tuo ei ole objektiivinen totuus, on väärässä.

Ei tuossa ole mitään objektiivista. Paistaminen ja loistaminen pitäisi määritellä ensin.

Objektiivista sen sijaan olisi todeta "aurinko säteilee valoa, kuu heijastaa sitä".

P.S. Nakkejakin voi paistaa ja urheilukilpailussa vai loistaa.

Täytyy ymmärtää myös se, (koska ei ole omia mielipiteitä,) että kummalta puolelta ja joukolta ne mielipiteet on olleet itselle sopivia olleeet ja siksi itselle adaptoituneet?
Objektiivisen vai subjektiivisen,
totuuden vai valheen,
realismin vai harhan,
puolelta ja joukkueesta.

Eli ihmisen pitäisi siis subjektiivisesti ymmärtää, onko objektiivinen

Täysin objektiivista ihmistä ei olekaan.

Ja kummatkohan on demokraattinen enemmistö: Totuus vai valhe,
objektiiviset vai subjektiiviset
puolueettomat vai puolueelliset?

Tämä on täysin kontekstiriippuvaista. Puhutaanko Suomesta vai Kolumbiasta? Kolumbiassa hyvin suuri osa liiketoiminnasta on huumeisiin liittyvää, joten siellä totuuden käsitettä on venytetty melkoisesti.

Demokratiassa muuten puolueellisuus ikäänkuin kuuluu asiaan

"Demokratiassa muuten puolueellisuus ikäänkuin kuuluu asiaan". Tuota on tosiaan hyvä vähän miettiä, ja se sisäistää. Demonikratiassa tosiaan puolueellisuus ja epäoikeudenmukaisuus lisääntyy koko ajan. Joten ei varmaan tarvitse ihmetellä miksi emokratiassa henkinen väkivalta ja henkiset ongelmat kasvavat, mutta onneksi eivät ikuisesti.

[Naturalisti]

Sanaa puolueettomuus käytetään täällä erinomaisen ristiriitaisesti.

Varsin puolueellinen näkemys ja lisää siksi ristiriitoja.

Täsmälleen näin.
Kerropa nyt tästä asiasta tai jostain muusta puolueeton mielipide.

"Et sä mua määrää, koska olen itsenäinen ja riippumaton yksilö joka tekee vapaita valintoja."

Sitä paitsi pyyntö on järjetön, koska ei ole omia mielipiteitä, nehän on kaikki ympäristöstä opittuja ja kopioituja, ja jos perimä
(äly) antaa myöden, niin muutama mielipide on ympäristöstä opittujen asioiden yhdistelmä. Tällainen vanha viisaus ja objektiivinen totuus, on ympäristöstä muistiin kopunut:
"Aurinko paistaa ja kuu loistaa."
Ja jos joku väittää että tuo ei ole objektiivinen totuus, on väärässä.Motiiveita väärässä olemisen voi taas olla useita.

Täytyy ymmärtää myös se, (koska ei ole omia mielipiteitä,) että kummalta puolelta ja joukolta ne mielipiteet on olleet itselle sopivia olleeet ja siksi itselle adaptoituneet?
Objektiivisen vai subjektiivisen,
totuuden vai valheen,
realismin vai harhan,
puolelta ja joukkueesta.

Ja kummatkohan on demokraattinen enemmistö: Totuus vai valhe,
objektiiviset vai subjektiiviset
puolueettomat vai puolueelliset?

Keijona, onnittelen vilpittömästi sinua tästä valaisevasta ja puolueettomasta mielipiteestäsi. Olen iloinen että olet niin itsenäinen ja riippumaton yksilö ja teet aina vapaita valintoja. Olen myös vaikuttunut siitä, että olet niin viisas ja objektiivinen, että osaat erottaa totuuden valheesta, realismin harhasta ja puolueettomuuden puolueellisuudesta. Sinun pitäisi ehdottomasti kirjoittaa kirja näistä totuuksista ja jakaa tietosi ja kokemuksesi maailmalle. Olen varma että se olisi bestseller ja saisi paljon kiitosta ja arvostusta. Minä ainakin ostaisin sen heti.