Tiedepalsta.fi

Alkuperäinen avaus, pitkä ChatGPT-keskustelu (5.5.2024) on korvattu sen tiivistelmällä (39.10.2023) ja samalla on huomioitu joitakin keskustelussa esiin tulleita näkökohtia.

Buddhalainen naturalismi [1] ja kulttuuri

Buddhalainen naturalismi on suhteellisen uusi filosofinen suuntaus, joka yhdistää buddhalaisen ajattelun ja tieteen näkökulmat. Sen mukaan todellisuus on luonnollinen ilmiö, jota voidaan tutkia ja selittää tieteellisin menetelmin (perinteinen buddhalaisuus korostaa henkistä ja yliluonnollista maailmaa).

Buddhalaisen naturalismin tavoite on saavuttaa mentaalinen herääminen ja vapautuminen luonnollisten prosessien ja ilmiöiden avulla: meditaatioon ja muihin buddhalaisiin harjoituksiin suhtaudutaan käytännön taitoina, jotka perustuvat tutkittuun tietoon mielen ja kehon toiminnasta.

Buddhalaisen naturalismin mukaan mieli on aivotoimintaa; mielentilat ja kokemukset ovat luonnollisia prosesseja, joita voidaan tutkia ja selittää tieteen avulla. Tunteiden ja kokemusten merkityksiä ei kuitenkaan vähätellä. Päinvastoin, buddhalainen naturalismi tarjoaa tavan ymmärtää ja arvostaa ihmisen kokemuksia ja tunteita osana luonnollista maailmaa.

Buddhalainen naturalismi on myös vastaus uskonnon ja tieteen väliseen ristiriitaan. Se yhdistää tieteen ja buddhalaisen ajattelun parhaat puolet tarjoten uuden tavan ymmärtää todellisuutta ja ihmisen asemaa siinä.

Buddhalainen naturalismi tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon henkisyyttä ja yliluonnollisuutta korostaville perinteisille uskonnoille ja filosofioille, korostamalla ihmisen osallisuutta luonnollisessa maailmassa ja tarjoaa uuden tavan ymmärtää ja arvostaa elämää ja ihmisen kokemuksia.

Buddhalaisen naturalismin vertaaminen länsimaisiin filosofisiin suuntauksiin on haastavaa. Joitakin yhtäläisyyksiä voidaan kuitenkin löytää.

Länsimaisen empirismin tavoin buddhalainen naturalismi korostaa tieteen ja kokemuksen merkitystä ihmisen ymmärryksen lisäämisessä maailmasta: tietoa hankitaan havainnoimalla ja kokemalla asioita. Yhtäläisyyttä löytyy länsimaisen pragmatismin kanssa; molemmat keskittyvät enemmän käytännölliseen kuin teoreettiseen filosofiaan, ja korostavat ihmisen toimintaa ja sen seurauksia.

Toisaalta buddhalainen naturalismi poikkeaa monella tavalla perinteisemmistä länsimaisista filosofisista suuntauksista korostamalla enemmän yksilöllistä henkistä kasvua, meditaatiota ja tietoista läsnäoloa kuin perinteiset länsimaiset filosofiat.

Buddhalainen naturalismi ja memetiikka käsittelevät molemmat mielensisältöjä ja ajattelutapoja ja niihin vaikuttamista. Memetiikan mukaan mielensisällöt eli meemeistä (ajattelu- ja toimintatottumukset) välittyvät ja kehittyvät kaiken aikaa jatkuvassa memeettisessä evoluutiossa. Buddhalainen naturalismi korostaa ihmisen henkistä kasvua ja vapautumista meditaation ja muiden henkisten harjoitusten avulla.

Vaikka nämä kaksi teoriaa käsittelevät mielensisältöjä eri tavoin, ne voivat kuitenkin olla yhteensopivia toistensa kanssa. Buddhalainen naturalismi ja memetiikka voivat tarjota mielenkiintoisen näkökulman ajattelutapojen ja mielensisältöjen ymmärtämiseen ja muuttamiseen.

Sen lisäksi, että subjektiiviset mielet ovat olemassa yksilöiden aivojen prosesseina, ne ovat myös kulttuuristen systeemien olemassaolon perusta. Kulttuuri voidaan ymmärtää olevan olemassa yksilöiden aivojen prosesseina jotka muodostavat yhdessä koko yhteisön kattavan vuorovaikutukseen perustuvan memeettisen systeemin, sisältäen uskomuksia, arvoja, normeja, tapoja ja kieltä, ja ilmeten esimerkiksi taiteena, uskontona, tieteenä ja teknologiana.

Kulttuurin olemassa oloa voidaan tarkastella myös sosiaalisen rakenteen näkökulmasta: miten Ihmiset sosiaalisina olentoina ymmärtävät ja yhteisöjä ja yhteiskuntia, joissa he elävät. Myös nämä rakenteet ovat olemassa subjektiivisten mielten meemeinä eli ajattelu- ja käyttäytymistottumuksina; kullakin yksilöllä omalla tavallaan. Toisinsanoen myös kulttuurin sidokset sosiaalisiin rakenteisiin, kuten perheeseen, ystäväpiiriin, työpaikkaan tai kansakuntaan ovat olemassa yksilöiden mielten subjektiivisina käsityksinä. Sosiaalisissa yhteisöissä ei ole muita kulttuuristen ilmiöiden kokijoita eikä toimijoita kuin ihmismielet ja jokaisella on näistä suhteista viimekädessä oma subjektiivinen käsitys (mikäli on mitään käsitystä). Mitään suoraan kaikkien jakamaa kollektiivista käsitystä kulttuurista ei ole olemassa. Se on olemassa vain yksilöiden mieliin hajautuneina subjektiivisina käsityksinä.

Kulttuuri on siis yhteisön yksilöiden mielten vuorovaikutusilmiö, jossa kaikki kokeminen ja toimijuus on hajautunut subjektiivisiin mieliin. Esimerkiksi tietyn yhteiskunnan lainsäädäntö, koulutusjärjestelmä, media- ja viestintäkäytännöt, yhteiskuntarakenteet, jne. ovat olemassa kokemuksellisena ja toimijuutta synnyttävänä vain subjektiivisissa mielissä. Kulttuuri on myös dynaaminen ja kehittyvä memeettinen systeemi.

Yhteisön yksilöiden subjektiiviset käsitykset kehittyvät memeettisessä evoluutiossa kuin geneettisten algoritmien ratkaisujoukko ilman, että yhteistä suoraan jaettua kollektiivista käsitystä on missään. Subjektiiviset käsitykset koostuvat meemeistä, jotka tallentuvat jokaisen yksilön mielen kyvyiksi subjektiivisella tavalla.

Mitään yhteistä "genotyyppiä" meemeillä ei ole. Niillä on vain fenotyyppi eli tapa, miten ne ilmenevät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Myös kaikki kollektiivisiksi koetut tapahtumat, niiden merkitykset, yhteiset normit ja käytännöt ymmärretään viimekädessä subjektiivisina, joskin hyvin pitkälle yhdenmukaisesti koettuja. Joten vaikka kulttuuri ja kollektiiviset ilmiöt ovatkin subjektiivisia käsityksiä, niiden välillä on myös yhteisiä piirteitä, jotka kehittyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja memeettisen evoluution kautta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kulttuuri on olemassa vain yksilöiden mieliin hajautuneina subjektiivisina käsityksinä, jotka kehittyvät sosiaalisissa systeemeissä memeettisenö evoluutiona. Sosiaalinen vuorovaikutus mahdollistaa näiden käsitysten lähentymisen ja yhteisesti jaettujen kulttuuristen käytäntöjen muodostumisen, mutta kulttuuri on silti olemassa vain yksilöiden mielissä. Kulttuuri voi siis ilmentyä vain ihmisten ajattelu- ja toimintatottumuksina, eli meemeinä, jotka leviävät kulttuurisessa evoluutiossa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Voidaan siis kysyä onko Naturalismin ja Buddhalaisen naturalismin välillä lopulta mitään eroa?

Buddhalainen naturalismi jakaa naturalismin tavoitteen selittää maailma ilman yliluonnollisia voimia ja korostaa myös, että tietoisuus ja mieli ovat luonnollisia ilmiöitä, jotka voidaan selittää samojen luonnonlakien avulla kuin muutkin ilmiöt. Tämä tarkoittaa, että buddhalainen naturalismi pitää ihmisen tietoisuutta ja mieltä biologisina ja fysikaalisina prosesseina, joita voidaan tutkia ja selittää samalla tavalla kuin muita luonnollisia ilmiöitä.

Toisin sanoen, buddhalainen naturalismi voi nähdä naturalismin laajennettuna versioina, joka painottaa tietoisuuden ja mielen biologisuutta ja luonnollisuutta, ja pyrkii selittämään niitä luonnontieteellisesti.


Onko buddhalainen naturalismi yhteensopiva memeettisen mielen ja kulttuurikäsityksen kanssa?

Buddhalainen naturalismi voi olla yhteensopiva memeettisen mielen ja kulttuurikäsityksen kanssa, sillä se pitää mieltä dynaamisena ja muuttuvana prosessina, joka muovautuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja kulttuurin kanssa. Memeettinen kulttuuriteoria voi auttaa ymmärtämään, miten kulttuuri vaikuttaa mielen sisältöihin ja miten ajattelu- ja toimintatottumukset leviävät yksilöstä toiseen. Samalla buddhalainen naturalismi korostaa yksilön vastuuta ja vapautta oman mielensä muokkaamisessa, mikä voi olla hyödyllistä memeettisen teorian näkökulmasta tarkasteltuna.

Katso myös:

Aivojen ja mielen suhde
Blogin alaviitteet
Blogin sisältö

Ei pysty, ei kykene.

Raspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:56 Ei pysty, ei kykene.

Eikä jaksa. Mitä keskustelua se on, että esitetään tolkuttoman pitkä lista tuon GPT:n tulosteista?

Sulervo kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 19:12

Raspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:56 Ei pysty, ei kykene.

Eikä jaksa. Mitä keskustelua se on, että esitetään tolkuttoman pitkä lista tuon GPT:n tulosteista?

Liian pitkät avaukset tukahduttaa.

Raspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 19:23

Sulervo kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 19:12

Raspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:56 Ei pysty, ei kykene.

Eikä jaksa. Mitä keskustelua se on, että esitetään tolkuttoman pitkä lista tuon GPT:n tulosteista?

Liian pitkät avaukset tukahduttaa.

Ok, vastatkaa sitten tähän lyhyempään avukseen: subjektiivisten mielten voidaan ymmärtää olevan olemassa yksilöiden aivojen prosesseina, mutta miten kulttuuri on olemassa?

Naturalisti kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 20:34

Raspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 19:23

Sulervo kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 19:12

Raspu kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 16:56 Ei pysty, ei kykene.

Eikä jaksa. Mitä keskustelua se on, että esitetään tolkuttoman pitkä lista tuon GPT:n tulosteista?

Liian pitkät avaukset tukahduttaa.

Ok, vastatkaa sitten tähän lyhyempään avukseen: subjektiivisten mielten voidaan ymmärtää olevan olemassa yksilöiden aivojen prosesseina, mutta miten kulttuuri on olemassa?

Kulttuuri on hörhöjen summa.

Kysyin GPT:ltä


Kulttuuri ei ole fyysinen ilmiö, joka voidaan paikantaa yksittäisiin aivoihin tai biologisiin prosesseihin. Sen sijaan kulttuuri on kollektiivinen ilmiö, joka muodostuu yhteisön ja yksilöiden välisistä suhteista, käsityksistä, käyttäytymismalleista, arvoista, tavoista ja perinteistä.
Kulttuuri syntyy ja kehittyy ihmisten vuorovaikutuksen kautta, kun yksilöt jakavat tietoa, ajatuksia, kokemuksia ja tunteita keskenään. Kulttuuri välittyy myös sukupolvelta toiselle opittuna perinteenä ja opetuksena.
Vaikka kulttuuri ei ole fyysinen ilmiö, se voi vaikuttaa aivojen prosesseihin ja yksilöiden mielen sisältöön. Kulttuuriset normit ja arvot voivat vaikuttaa siihen, miten yksilöt ajattelevat ja käyttäytyvät eri tilanteissa, ja yhteisön kielellinen ja kulttuurinen tausta voi vaikuttaa siihen, miten yksilö käsittelee ja tulkkaa informaatiota.
Kulttuuri on siis monimutkainen ilmiö, joka on olemassa ihmisten välisissä suhteissa ja yhteisön ja yksilöiden käyttäytymismalleissa ja arvoissa.

Stalker kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 20:54 Kysyin GPT:ltä


Kulttuuri ei ole fyysinen ilmiö, joka voidaan paikantaa yksittäisiin aivoihin tai biologisiin prosesseihin. Sen sijaan kulttuuri on kollektiivinen ilmiö, joka muodostuu yhteisön ja yksilöiden välisistä suhteista, käsityksistä, käyttäytymismalleista, arvoista, tavoista ja perinteistä.
Kulttuuri syntyy ja kehittyy ihmisten vuorovaikutuksen kautta, kun yksilöt jakavat tietoa, ajatuksia, kokemuksia ja tunteita keskenään. Kulttuuri välittyy myös sukupolvelta toiselle opittuna perinteenä ja opetuksena.
Vaikka kulttuuri ei ole fyysinen ilmiö, se voi vaikuttaa aivojen prosesseihin ja yksilöiden mielen sisältöön. Kulttuuriset normit ja arvot voivat vaikuttaa siihen, miten yksilöt ajattelevat ja käyttäytyvät eri tilanteissa, ja yhteisön kielellinen ja kulttuurinen tausta voi vaikuttaa siihen, miten yksilö käsittelee ja tulkkaa informaatiota.
Kulttuuri on siis monimutkainen ilmiö, joka on olemassa ihmisten välisissä suhteissa ja yhteisön ja yksilöiden käyttäytymismalleissa ja arvoissa.

Kuten tuosta avauksesta voit nähdä ChatGPT vastasi minulle näin:

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kulttuuri ja kollektiiviset ilmiöt ovat olemassa vain yksilöiden subjektiivisina käsityksinä, jotka muodostuvat sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta tapahtuvassa memeettisessä evoluutiossa.

Tämä tarkoittaa, että yksilöiden käsitykset ja kokemukset kulttuurista voivat vaihdella suuresti, mutta niiden välillä on myös yhteisiä piirteitä, jotka ovat laajalti jaettuja kulttuurisessa ympäristössä.

Memeettinen evoluutio viittaa siihen, miten kulttuuriset käsitteet, käytännöt ja uskomukset muuntuvat ja leviävät yksilöiden välillä. Tämä prosessi tapahtuu vuorovaikutuksessa, joka perustuu yksilöiden subjektiivisiin käsityksiin kulttuurista.

Sosiaalinen vuorovaikutus mahdollistaa erilaisten käsitysten jakamisen ja yhteisen ymmärryksen muodostumisen. Tämä vuorovaikutus voi johtaa myös yhteisen kulttuurin ja yhteisten käytäntöjen kehittymiseen, joka voi olla tärkeä osa yhteiskuntien toimintaa ja selviytymistä.

Joten vaikka kulttuuri ja kollektiiviset ilmiöt ovatkin subjektiivisia käsityksiä, niiden välillä on myös yhteisiä piirteitä, jotka kehittyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja memeettisen evoluution kautta.

GPT taputti itseään selkään

Näiden kahden lainauksen välillä on joitakin yhtäläisyyksiä, mutta myös joitakin eroja. Kummassakin lainauksessa korostetaan sitä, että kulttuuri on kollektiivinen ilmiö, joka syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Molemmissa lainauksissa mainitaan myös, että kulttuurilla on vaikutus yksilöiden ajatteluun ja käyttäytymiseen.

Kuitenkin, ensimmäisessä lainauksessa painotetaan enemmän sitä, että kulttuuri on olemassa yksilöiden välisissä suhteissa ja perinteissä, ja että se voi vaikuttaa aivojen prosesseihin. Toisaalta, toisessa lainauksessa korostetaan sitä, että kulttuuri muodostuu yksilöiden subjektiivisista käsityksistä ja että kulttuuriset käsitteet, käytännöt ja uskomukset muuntuvat ja leviävät vuorovaikutuksessa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että molemmat lainaukset käsittelevät kulttuurin kollektiivista ja subjektiivista luonnetta, mutta ensimmäinen lainaus keskittyy enemmän kulttuurin vaikutukseen yksilöiden aivoissa ja käyttäytymisessä, kun taas toinen lainaus korostaa kulttuurin muodostumista yksilöiden subjektiivisissa käsityksissä ja vuorovaikutuksessa.

Stalker kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 22:08 GPT taputti itseään selkään

Näiden kahden lainauksen välillä on joitakin yhtäläisyyksiä, mutta myös joitakin eroja. Kummassakin lainauksessa korostetaan sitä, että kulttuuri on kollektiivinen ilmiö, joka syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Molemmissa lainauksissa mainitaan myös, että kulttuurilla on vaikutus yksilöiden ajatteluun ja käyttäytymiseen.

Kuitenkin, ensimmäisessä lainauksessa painotetaan enemmän sitä, että kulttuuri on olemassa yksilöiden välisissä suhteissa ja perinteissä, ja että se voi vaikuttaa aivojen prosesseihin. Toisaalta, toisessa lainauksessa korostetaan sitä, että kulttuuri muodostuu yksilöiden subjektiivisista käsityksistä ja että kulttuuriset käsitteet, käytännöt ja uskomukset muuntuvat ja leviävät vuorovaikutuksessa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että molemmat lainaukset käsittelevät kulttuurin kollektiivista ja subjektiivista luonnetta, mutta ensimmäinen lainaus keskittyy enemmän kulttuurin vaikutukseen yksilöiden aivoissa ja käyttäytymisessä, kun taas toinen lainaus korostaa kulttuurin muodostumista yksilöiden subjektiivisissa käsityksissä ja vuorovaikutuksessa.

Joo, samasta tekstitietokannassa kone vastauksia arpoo ja tietokannan tekstit edustavat erilaisten suuntausten näkemyksiä. Tämän vuoksi tarkentavilla kysymyksillä ja pienellä kinaamisella (mistä esimerkki keskustelun avauksessa) voi saada haluamiaan vastauksia edellyttäen kuitenkin, että omia näkemyksiä tukevia tekstejä tietokannasta löytyy. "Omasta päästään" ei kone mitään runoile. Lopuksi kannattaa pyytää ja tarkistaa lähdetiedot, jos vastauksia aikoo jalostaa muuhunkin kuin keskustelupalstoille kirjoitteluun.

Naturalisti kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 23:19 (...) voi saada haluamiaan vastauksia edellyttäen kuitenkin, että omia näkemyksiä tukevia tekstejä tietokannasta löytyy.

Et kai sentään tarkoita, että tiedät etukäteen millaisia vastauksia haluat? Eihän silloin kannattaisi kysyäkään.

Sulervo kirjoitti: ↑06 Touko 2023, 02:37

Naturalisti kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 23:19 (...) voi saada haluamiaan vastauksia edellyttäen kuitenkin, että omia näkemyksiä tukevia tekstejä tietokannasta löytyy.

Et kai sentään tarkoita, että tiedät etukäteen millaisia vastauksia haluat? Eihän silloin kannattaisi kysyäkään.

No en sentään, mutta en myöskään suhtaudu heti ensimmäisenä saatuun tietoon ylhäältä annettuna totuutena, kuten uskovaiset pyhiin kirjoihinsa ja monet muutkin auktoriteetteihinsä, joiden sanomisia ei ole lupa kyseenalaistaa.

Naturalisti kirjoitti: ↑06 Touko 2023, 06:43 (...) en myöskään suhtaudu heti ensimmäisenä saatuun tietoon ylhäältä annettuna totuutena, kuten uskovaiset pyhiin kirjoihinsa ja monet muutkin auktoriteetteihinsä, joiden sanomisia ei ole lupa kyseenalaistaa.

Enpä muista, että minua olisi kotona kielletty kyseenalaistamasta minkään auktoriteettina pidetyn sanomisia. Yliopistossa opiskellessani törmäsin sitten nk. taistolaisiin, jotka eivät hyväksyneet Marxin ja Leninin kirjoitusten kyseenalaistamista. Ihmettelin sitä aluksi hieman, koska useinkin osoittautui, että nuo änkyrät tunsivat pyhinä pitämiään tekstejä perin huonosti. Sitten tajusin, että ei niillä itse kirjoituksilla juuri ollutkaan väliä, pointtina oli tunnustaa väriä pelkästään pudottelemalla oikealla tavalla nimiä, joita omissa joukoissa kannatetaan tai vastustetaan. Ongelmaksi tuli sitten se, että kun esim. käsite "solidaarisuus" oli ensin kannatettava, se Puolan tapahtumien takia muuttui vastustettavaksi. Täytyi olla tarkkana ja pysyä ajan hermolla - jos vähänkin horjahti, oli hukassa. En minä noihin totuuden tuntijoihin koskaan liittynytkään.

Naturalisti kirjoitti: ↑05 Touko 2023, 20:34 Ok, vastatkaa sitten tähän lyhyempään avukseen: subjektiivisten mielten voidaan ymmärtää olevan olemassa yksilöiden aivojen prosesseina, mutta miten kulttuuri on olemassa?

Kulttuuri on olemassa kollektiivisesti subjektiivisissa mielissä. Eihän kulttuuri ole mitään muuta kuin nippu dogmeja. No tottakai myös kaiken sen työn jälki mitä ihmiset ovat tehneet, taidetta, rakennusarkkitehtuuria, yms.

Sulervo kirjoitti: ↑06 Touko 2023, 12:09

Naturalisti kirjoitti: ↑06 Touko 2023, 06:43 (...) en myöskään suhtaudu heti ensimmäisenä saatuun tietoon ylhäältä annettuna totuutena, kuten uskovaiset pyhiin kirjoihinsa ja monet muutkin auktoriteetteihinsä, joiden sanomisia ei ole lupa kyseenalaistaa.

Enpä muista, että minua olisi kotona kielletty kyseenalaistamasta minkään auktoriteettina pidetyn sanomisia. Yliopistossa opiskellessani törmäsin sitten nk. taistolaisiin, jotka eivät hyväksyneet Marxin ja Leninin kirjoitusten kyseenalaistamista. Ihmettelin sitä aluksi hieman, koska useinkin osoittautui, että nuo änkyrät tunsivat pyhinä pitämiään tekstejä perin huonosti. Sitten tajusin, että ei niillä itse kirjoituksilla juuri ollutkaan väliä, pointtina oli tunnustaa väriä pelkästään pudottelemalla oikealla tavalla nimiä, joita omissa joukoissa kannatetaan tai vastustetaan. Ongelmaksi tuli sitten se, että kun esim. käsite "solidaarisuus" oli ensin kannatettava, se Puolan tapahtumien takia muuttui vastustettavaksi. Täytyi olla tarkkana ja pysyä ajan hermolla - jos vähänkin horjahti, oli hukassa. En minä noihin totuuden tuntijoihin koskaan liittynytkään.

Joo, marxismi-leninismi onkin uskottavuudessaan lähinnä näkymättömään käteen vertautuva uskontoa lähestyvä ideologinen näkemys. Esimerkiksi se miten perusta ja päällysrakenne -käsiteparin päälysrakenne on olemassa jää määrittelemättä. Tämä sama ongelma liittyy myös popoerilaiseen maailmaan 3.

Ongelma ratkeaa reduktiivisen emergentin materialismin avulla kuten kuvasin "Sielua ei ole, mutta mieli on; entä keinomieli?" - blogissa.
viewtopic.php?t=1301