Kumpi tärkeämpää matka, vai päämäärä

[Why]

Jos teille annettaisiin mahdollisuus valita seuraavien välistä:
1) jatkaa entiseen malliin
2) tulla kaikkitietäväksi
..niin kumman valitsisisitte?

Kaikkiitetävänä ei enää olisi salaisuuksia, ei tutkittavaa, ei löydettävää, ei kysymyyksiä, ei voisi olla utelias asioille..olisi tavallaan perillä.

[Tauko]

Jos teille annettaisiin mahdollisuus valita seuraavien välistä:
1) jatkaa entiseen malliin
2) tulla kaikkitietäväksi
..niin kumman valitsisisitte?

Kaikkiitetävänä ei enää olisi salaisuuksia, ei tutkittavaa, ei löydettävää, ei kysymyyksiä, ei voisi olla utelias asioille..olisi tavallaan perillä.

Entiseen malliin mielellään, Kaikkitietävänä olisi vaara tylsistyä elämän menoon, taikka sitten alkaa rasittavaksi julistajaksi. Vielä pahempi vaihtoehto olisi luulla tulleensa kaikkitietäväksi, vois olla kaverit vähissä ja itse varmaan hoidon tarpeessa.

[Deimos]

Entiseen malliin. Ja matka on tärkein. Päämäärän saavuttaa lopulta. Enjoy the ride, the rest you can forget.

[John Carter]

Kaikkitietävyys on mahdotonta. Jos joku muuta väittää, niin voi vastata vaikka kysymykseen, että montako planeettaa löytyy maailmankaikkeudesta? Eli kysymys pitäisi muotoilla, että luulee olevansa kaikki tietävä, joka muuttaakin kysymystä radikaalisti, koska matka on aina kesken. Siis niin kauan kuin maailmankaikkeus on olemassa.

[ID10T]

Jos teille annettaisiin mahdollisuus valita seuraavien välistä:
1) jatkaa entiseen malliin
2) tulla kaikkitietäväksi
..niin kumman valitsisisitte?

Kaikkiitetävänä ei enää olisi salaisuuksia, ei tutkittavaa, ei löydettävää, ei kysymyyksiä, ei voisi olla utelias asioille..olisi tavallaan perillä.

Tavallaanhan me tuota matkaa teemmekin, vaikka määränpäätä emme saavutakaan. Ei silti pidä uskotella itselleen, että on riittävän lähellä päämäärää, pitää jatkaa matkaa. Moni lopettaa henkisen kasvun tavoittelun liian varhain.

[John Carter]

Jos teille annettaisiin mahdollisuus valita seuraavien välistä:
1) jatkaa entiseen malliin
2) tulla kaikkitietäväksi
..niin kumman valitsisisitte?

Kaikkiitetävänä ei enää olisi salaisuuksia, ei tutkittavaa, ei löydettävää, ei kysymyyksiä, ei voisi olla utelias asioille..olisi tavallaan perillä.

Tavallaanhan me tuota matkaa teemmekin, vaikka määränpäätä emme saavutakaan. Ei silti pidä uskotella itselleen, että on riittävän lähellä päämäärää, pitää jatkaa matkaa. Moni lopettaa henkisen kasvun tavoittelun liian varhain.

Juurikin noin. Oppia ikä kaikki, kuten jo muinaiset suomalaiset sanoivat.

[Keijona]

Ei taida olla valinta, mitä pelokkaampi ihminen, sitä kovemmin takertuu olemassaolevaan elämäänsä ja kehitykseensä.

Uuden ymmärtämisen ja objektiivisuuden edellytyshän on rohkeus, että uskaltaa luopua olemassaolevasta käsityksistään. Ja nykyisessä epävarmuuden ja nopean muutoksen aikana siihen pystyy hyvin harvat.

[Keijona]

Kaikkitietävyys on mahdotonta. Jos joku muuta väittää, niin voi vastata vaikka kysymykseen, että montako planeettaa löytyy maailmankaikkeudesta? Eli kysymys pitäisi muotoilla, että luulee olevansa kaikki tietävä, joka muuttaakin kysymystä radikaalisti, koska matka on aina kesken. Siis niin kauan kuin maailmankaikkeus on olemassa.

Niinpä, maailma muuttuu koko ajan, eikä sitä pysty pysäyttämään ja lukitsemaan, vangitsemaan ymmärryksensä.

[John Carter]

Kaikkitietävyys on mahdotonta. Jos joku muuta väittää, niin voi vastata vaikka kysymykseen, että montako planeettaa löytyy maailmankaikkeudesta? Eli kysymys pitäisi muotoilla, että luulee olevansa kaikki tietävä, joka muuttaakin kysymystä radikaalisti, koska matka on aina kesken. Siis niin kauan kuin maailmankaikkeus on olemassa.

Niinpä, maailma muuttuu koko ajan, eikä sitä pysty pysäyttämään ja lukitsemaan, vangitsemaan ymmärryksensä.

Vain muutos on pysyvää. Vai mitenkä se oli?

[Keijona]

Kaikkitietävyys on mahdotonta. Jos joku muuta väittää, niin voi vastata vaikka kysymykseen, että montako planeettaa löytyy maailmankaikkeudesta? Eli kysymys pitäisi muotoilla, että luulee olevansa kaikki tietävä, joka muuttaakin kysymystä radikaalisti, koska matka on aina kesken. Siis niin kauan kuin maailmankaikkeus on olemassa.

Niinpä, maailma muuttuu koko ajan, eikä sitä pysty pysäyttämään ja lukitsemaan, vangitsemaan ymmärryksensä.

Vain muutos on pysyvää. Vai mitenkä se oli?

Energian katoamattomuuden laki ja newtonin kolmas, kunhan noista vähän ymmärtäisi.

[ID10T]

Ei taida olla valinta, mitä pelokkaampi ihminen, sitä kovemmin takertuu olemassaolevaan elämäänsä ja kehitykseensä.

Ihminen on luonnostaan utelias, eikä sillä ole mitään tekemistä pelokkuuden kanssa. Vai olivatko enismmäiset avaruuslentäjät sinusta pelokkaita?

Uuden ymmärtämisen ja objektiivisuuden edellytyshän on rohkeus, että uskaltaa luopua olemassaolevasta käsityksistään.

Juuri tätä minä ajoin takaa, mutta kun sanoit "takertuu olemassaolevaan elämäänsä ja kehitykseensä", niin miten kehitys rohkealla poikkeaa pelokkaan kehityksestä?

[Keijona]

Ei taida olla valinta, mitä pelokkaampi ihminen, sitä kovemmin takertuu olemassaolevaan elämäänsä ja kehitykseensä.

Ihminen on luonnostaan utelias, eikä sillä ole mitään tekemistä pelokkuuden kanssa.

"ihminen on sellainen","aina on ollut niin","koska minäni sanoo minulle niin"

Joten valta kuuluu miehille?

Mitä jos pelokas ihminen onkin luonnostaan pelkuri, yrittää vain epätoivoisena täyttää isojen aivojensä tyhjiöitä itselle sopivilla "tosiasioilla".

[Neutroni]

Tavallaanhan me tuota matkaa teemmekin, vaikka määränpäätä emme saavutakaan. Ei silti pidä uskotella itselleen, että on riittävän lähellä päämäärää, pitää jatkaa matkaa. Moni lopettaa henkisen kasvun tavoittelun liian varhain.

Lienkö minun tuttavapiiri jotain retardeja, kun ne harvat, jotka ovat sanoneet tavoittelevansa "henkistä kasvua", ovat olleet kajahtaneita hörhöjä. Yleensä ihmiset tavoittelevat harjoitteluillaan ja opiskeluillaan paljon konkreettisempia päämääriä ja henkinen kasvu tapahtuu siinä sivussa, jos tapahtuu.

[Neutroni]

Jos teille annettaisiin mahdollisuus valita seuraavien välistä:
1) jatkaa entiseen malliin
2) tulla kaikkitietäväksi
..niin kumman valitsisisitte?

Kaikkiitetävänä ei enää olisi salaisuuksia, ei tutkittavaa, ei löydettävää, ei kysymyyksiä, ei voisi olla utelias asioille..olisi tavallaan perillä.

Objektiivista kaikkitietävyyttä ei voi olla. Vaikka joku tietäisi täydellisesti kaikki luonnonlait, hän ei voisi mitenkään varmistua, että se on täydellinen kuvaus. Ja vaikka joku tietäisi kaikki luonnonlait, hänellä olisi äärettömästi tutkittavaa siinä millaisia asioita ne voisivat eri tilanteissa tuottaa. Jos voisi tietää kaiken, tietäisin, maksoi mitä maksoi. Jokainen tiedetty asia tuo elämään lisää mielenkiintoista pohdittavaa. Mutta sitä en toivo, että uskoisin tietäväni kaiken.

[Keijona]

Matkalle voi lähteä ilman päämäärää, mutta päämäärään ei pääse ilman matkaa.
Joten onhan matka primääri arvo.

Täytyy myös muistaa se, että kaikki ihmiset pääsevät perille ja elämän päämäärään.