Tiedepalsta.fi

Terve.

Mielestäni maapallon magneettikentän muoto on linkissäni esitettyn kaltainen.
https://www.youtube.com/channel/UCIt4D5 ... FwjvX8loMg

Onko kukaan lukijoista paneutunut tutkimaan magneettikenttiä ja magneettivuon olemusta?

tv. Heikki.

Heikki Rinnemaa kirjoitti: ↑24 Touko 2023, 23:06 Terve.

Mielestäni maapallon magneettikentän muoto on linkissäni esitettyn kaltainen.
https://www.youtube.com/channel/UCIt4D5 ... FwjvX8loMg

Onko kukaan lukijoista paneutunut tutkimaan magneettikenttiä ja magneettivuon olemusta?

tv. Heikki.

Käytä lankaa, jossa ei ole kierteitä (esim ongen siimaa) ja kas kummaa: "teoriasi" kaatyy ryskyen.

...kaatuu...

Kiitos palautteesta, oikeassa olet langan suhteen. Kiertymistä ei havaitse ainakaan siimalla. Jatta se ei poista silti asian ydintä, vain kiertymisen. Toki maapalloa ei sitten ehkä magneettivuo kierrätä.

Kokeilin kelalla kerran miten kelan sisälle laitettu epämääräinen metalliesine keskittyy kelan sisällä kulkevaan magneettivuohon. Virran suunnalla ei ole väliä. Tässä kuva siitä.Koska molemmista päistä kelaan virtaan kelan sisään ainetta jonka takia metalliesine siirtyy ja keskittyy kelan keskelle,,niin käsittääkseni ainevirtauksen täytyy suuntautua keskipisteestä ulos sivulle päin?

Mikä tukee sitä että magneettivuo olisi tavallaan kaksoispallomainen virtauksen osalta, päistä sisään keskeltä ulos.

Heikki Rinnemaa kirjoitti: ↑25 Touko 2023, 09:08 Kiitos palautteesta, oikeassa olet langan suhteen. Kiertymistä ei havaitse ainakaan siimalla. Jatta se ei poista silti asian ydintä, vain kiertymisen. Toki maapalloa ei sitten ehkä magneettivuo kierrätä.

Kokeilin kelalla kerran miten kelan sisälle laitettu epämääräinen metalliesine keskittyy kelan sisällä kulkevaan magneettivuohon. Virran suunnalla ei ole väliä. Tässä kuva siitä.Koska molemmista päistä kelaan virtaan kelan sisään ainetta jonka takia metalliesine siirtyy ja keskittyy kelan keskelle,,niin käsittääkseni ainevirtauksen täytyy suuntautua keskipisteestä ulos sivulle päin?

Mikä tukee sitä että magneettivuo olisi tavallaan kaksoispallomainen virtauksen osalta, päistä sisään keskeltä ulos.

keskitys.JPG

Tuossa kuvassa magneettivuon kulku sekä ilma- että rautasydämisessä kelassa. Rautasydän voimistaa magneettivuota, koska sen permeabiliteetti (magneettivuon johtokyky) on suurempi kuin ilmalla. Irtonainen rautasydän keskittyy samasta syystä myös kelan keskelle. Kannattaisi ehkä tutustua sähkötekniikan kirjoihin vaikkapa lainaamalla kirjastosta. Netistäkin löytyy tietoa ihan kiitettävästi..

Rautasydän keskittyy kelan keskelle myö pituus-suunnassa. Kuvasi mukaan se lentäisi ulos koska magneettivuo kulkee kelan läpi pituus-suunnassa. Kannattaa kokeilla huvikseen niin ei pysy teoriatasolla keskustelu vaan kokemuspohjaisena.

Heikki Rinnemaa kirjoitti: ↑26 Touko 2023, 09:01 Rautasydän keskittyy kelan keskelle myö pituus-suunnassa. Kuvasi mukaan se lentäisi ulos koska magneettivuo kulkee kelan läpi pituus-suunnassa. Kannattaa kokeilla huvikseen niin ei pysy teoriatasolla keskustelu vaan kokemuspohjaisena.

Magneettikentässä olevaan rautaan ei kohdistu kenttäviivojen suuntainen voima, vaan voiman muodostuminen on monimutkaisempi ilmiö. Tuollaisessa geometriassa vapaasti liukuva rautasydän pyrkii hakeutumaan keskelle käämiä. Minkä varmaan jokainen solenoidien kanssa leikkinyt tietää.

Mutta jos haluaa ymmärtää mitä sähkömagneettisissa ilmiöissä tapahtuu, teoria pitää opiskella. Kokemuksen pohjalta ei pääse puusta pitkään. Sähkömagnetismi on tarkin tunnettu teoria, se ennustaa oikein aivan kaikki mitä pystyt kokeilemaan ja paljon muutakin.

Kiitos vastauksesta.

Laittaisitko kirjavinkin tai nettilinkkivinkin missä on luettavissa ja opiskeltavissa mainitsemasi
"voiman muodostuminen on monimutkaisempi ilmiö" juttu?

Minä en ole noihin sen kummemmin perehtynyt kuin sähkövoimatekniikan luentoprujuissa taisi olla muutama esimerkki. Muistaakseni lasketaan magneettikentän energia integroimalla energiatiheyttä kappaleen sijainnin funktiona. Voima on sitten tuon funktion negatiivinen gradientti. Käytännössä rauta on voimakkaan epälineaarista ja mitään järkevää ei saa laskettua ilman FEM-mallia.

Varmaan joku sähkämoottoritekniikan oppikirja on hyvä lähtökohta, jos hallussa on yliopistotason sähkömagnetiikan peruskurssit. Ilman esitietoja se voi olla aika hapokasta kamaa.

Tämä käy jännäksi, odotan kun keskustelu jalostuu magneettisen resistanssin tensoreihin ja sähköisen johtavuuden tensoreihin.

Varaktori kirjoitti: ↑30 Touko 2023, 19:41 Tämä käy jännäksi, odotan kun keskustelu jalostuu magneettisen resistanssin tensoreihin ja sähköisen johtavuuden tensoreihin.

Älä odota vaan lataa täyslaidallinen, jos tuo on sinulle tuttua huttua. Eivät OAA:t opi jos ei heitä kukaan opeta.

Neutroni kirjoitti: ↑30 Touko 2023, 19:45

Varaktori kirjoitti: ↑30 Touko 2023, 19:41 Tämä käy jännäksi, odotan kun keskustelu jalostuu magneettisen resistanssin tensoreihin ja sähköisen johtavuuden tensoreihin.

Älä odota vaan lataa täyslaidallinen, jos tuo on sinulle tuttua huttua. Eivät OAA:t opi jos ei heitä kukaan opeta.

Täällä on varmasti pätevämpiäkin opettajia. Suutari pysyköön lestissään tälläkin saralla.