Avaruuden rakenne

[Kontra]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.

Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.

No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.

Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.

Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.

Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .

Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.

Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .

Pinnalla, ei lasissa, lasin pinta kohtaa valon nopeammin kuin havaitsija koska lähestyy lamppua.

Alussa havaitsija oli samassa liiketilassa lampun kanssa, mutta kun valo osuu lasilevyyn, havaitsija hyppääkin lasilevyyn, niinkö?

Jos havaitsijan sijainti on kuitenkin sidottu lamppuun, mitään taajuuden muutosta ei tapahdu valon osuessa lasilevyyn.
Valo läpäistyään lasilevyn palaa entiseen aallonpituuteen - taajuudessahan ei mitään muutosta tapahdu koko aikana.

[Goswell]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.

Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.

No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.

Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.

Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.

Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .

Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.

Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .

Pinnalla, ei lasissa, lasin pinta kohtaa valon nopeammin kuin havaitsija koska lähestyy lamppua.

Alussa havaitsija oli samassa liiketilassa lampun kanssa, mutta kun valo osuu lasilevyyn, havaitsija hyppääkin lasilevyyn, niinkö?

Jos havaitsijan sijainti on kuitenkin sidottu lamppuun, mitään taajuuden muutosta ei tapahdu valon osuessa lasilevyyn.
Valo läpäistyään lasilevyn palaa entiseen aallonpituuteen - taajuudessahan ei mitään muutosta tapahdu koko aikana.

Olimme lasilevyssä tarkkailemassa mitä tapahtuu matkan varrella. Koska se levy lähestyy lamppua, levy kokee aallonpituuden lyhentyneen ja taajuuden kasvaneen, aallonhuippuja tulee tiuhempaan kuin sille varsinaiselle havaitsijalle ilman lasilevyä välissä. Eli lasilevyyn siirryttäessä aallonpituus muuttuu kahdesta syystä, lähestymisnopeuden takia ja lasissa valon hidastumisen takia, ensin mainittu jää valon aallonpituuteen läpäisyn jälkeen ja kumoaa varsinaisen havaitsijan lasilevyn loittonemiseta johtuvan hitaamman valon aiheuttaman vastakkaisen muutosen, eli aallonpituuden venymisen kuin mitä lasilevyllä oli ja kas kummaa, c:llä se näyttää painelevan vaikkei painelekkaan.

[OlliS]

Tuomo Suntola: DU teorian päivitys:

Mä siis esitin kaksi kysymystä, ne on heti ensimmäisenä. Homma jäi epäselväksi. Koko universumista ja osauniversumeista jotain yritin kysyä, ja eikö 4Dhen siirtyminen poista laajenemisen.

Kaksi asiaa tuli selväksi. DU on koko universumista teoria. Ei mistään osauniversumista tai havaittavasta universumista.

Päivityksessä ei oltu muutettu mitään DU teoriassa.

Siellä oli myös ennen luentoa Luonnonfilosofian Seuran kevätkokous, jossa oli 7-8 ihmistä, ja johon osallistuin.

[OlliS]

Kysytään aina todisteita, kun esittää kritiikkiä. Ne todisteet, faktat, havainnot ovat tietysti aivan samat kuin BB teoriassa.

Kun keksitään parempi teoria, se vaan selittää ne paremmin ja ennustaa uusia havaintoja paremmin. DU on mielestään sellainen. Samoin Gossun teoria, ja minun.

Minä ennustin, ettei ole pimeää aikaa joka puolella ja nähdään vaan lisää galakseja Webillä, kuten ennenkin. Niin kävi, ainakin pimeä aika siirtyi.

[Tauko]

Kysytään aina todisteita, kun esittää kritiikkiä. Ne todisteet, faktat, havainnot ovat tietysti aivan samat kuin BB teoriassa.

Kritiikki tieteestä ilman perustelua on pelkkää uskottelua. Ja ne havainnot on samat, ei ne havainnot ilman tarkempia mittauksia muuksi muutu.

Mutta ne kunkin teorian ennusteet on sen teorian ennusteet. Eikä ne sen teorian ennusteet ole tarkoitus olla samat kuin toisen teorian ennusteet, vaan havaintojen mukaiset. Toki ne saa olla samat, mutta tieteen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa.

Kun keksitään parempi teoria, se vaan selittää ne paremmin ja ennustaa uusia havaintoja paremmin. DU on mielestään sellainen. Samoin Gossun teoria, ja minun.

Du kaiketi on teoria, vaikkei kovin menestynyt.
Sinulla ja Goswellilla ei ole teoriaa, pelkkiä ajatusheittoja sieltä täältä. Ei mitään kokeellisesti mitattavaa. Ja se ei riitä, että sanoo sopivan kaikkiin havaintoihin ilman lukuarvoja on roskaa.

Minä ennustin, ettei ole pimeää aikaa joka puolella ja nähdään vaan lisää galakseja Webillä, kuten ennenkin. Niin kävi, ainakin pimeä aika siirtyi.

Ei tiede ole arvaamista.

[OlliS]

Se on perustelu, kun teorian ennusteet ovat paremmat kuin toisen teorian. Ja sopivat havaintoihin paremmin kuin toisen teorian. Ei siinä aina matematiikkaa, täsmällistä teoriaa tarvita heti kättelyssä. Täsmällinen teoria on hyödyllinen ja lopulta se tarvitaan. DU on jo sellainen, ja GR.

Mutta niiden muuttaminen on sitten työlästä kuten on nähty kummastakin. On hyödyllistä pyöritellä teorioita ja vaihtoehtoja mielessään. Jokaisesta teoriasta voidaan tehdä sitten matemaattinen malli, se on vain kieli, joka sitten fysiikassa kyllä tarvitaan ja pitää keksiä sopiva soveltava matematiikka joka teorialle. Suntola on käsittääkseni muuntanut GRn kaavat 4D malliin. Mutta laajeneminen hänellä edelleen on

[Tauko]

Tottakai DU'ssa on laajeneminen, koska sen on tarkoitus kuvata universumin aikakehitystä.

Teorian ennusteet ovat paremmat kuin toisen teorian,jos ne sopivat havaintoihin tarkemmin kuin toisen teorian, tai kuvaavat myös ilmiöt joita toinen teoria ei onnistu kuvaamaan.

Mutta sen uuden teorian täytyy antaa tarkat tulokset myös kaikille aiemmille havainnoille ja sitten myös mitattavat tulokset uusille havainnoille.

[Kontra]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.

Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.

No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.

Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.

Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.

Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .

Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.

Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .

Pinnalla, ei lasissa, lasin pinta kohtaa valon nopeammin kuin havaitsija koska lähestyy lamppua.

Alussa havaitsija oli samassa liiketilassa lampun kanssa, mutta kun valo osuu lasilevyyn, havaitsija hyppääkin lasilevyyn, niinkö?

Jos havaitsijan sijainti on kuitenkin sidottu lamppuun, mitään taajuuden muutosta ei tapahdu valon osuessa lasilevyyn.
Valo läpäistyään lasilevyn palaa entiseen aallonpituuteen - taajuudessahan ei mitään muutosta tapahdu koko aikana.

Olimme lasilevyssä tarkkailemassa mitä tapahtuu matkan varrella. Koska se levy lähestyy lamppua, levy kokee aallonpituuden lyhentyneen ja taajuuden kasvaneen, aallonhuippuja tulee tiuhempaan kuin sille varsinaiselle havaitsijalle ilman lasilevyä välissä. Eli lasilevyyn siirryttäessä aallonpituus muuttuu kahdesta syystä, lähestymisnopeuden takia ja lasissa valon hidastumisen takia, ensin mainittu jää valon aallonpituuteen läpäisyn jälkeen ja kumoaa varsinaisen havaitsijan lasilevyn loittonemiseta johtuvan hitaamman valon aiheuttaman vastakkaisen muutosen, eli aallonpituuden venymisen kuin mitä lasilevyllä oli ja kas kummaa, c:llä se näyttää painelevan vaikkei painelekkaan.

Tässä onkin miettimisen paikka.
Tuolla edellä totesin, että valolähteen suhteen sidottu havaitsija ei koe valon taajuudessa mitään muutosta valon saavuttaessa lasilevyn ja kulkiessa sen läpi ja läpäistyä sen ja valon aallonpituuden palaavan samaksi kuin ennen lasilevyä.
Mutta käykö niin?

Kun valo kulkee lasilevyn sisällä, sen taajuus lasilevyn suhteen kasvaa ja aallonpituus lyhenee dopplerin vuoksi. Lasilevy kun toimii uutena valolähteenä valon läpäistyä sen, se lähettää valon itsensä suhteen korkeammalla taajuudella (sinisempänä) eteenpäin. Havaitsija joka on samassa liiketilassa valolähteen kanssa, ei kuitenkaan havaitse mitään valon värin muutosta lasilevyn jälkeen, kun lasilevyn liike valolähdettä kohti venyttää aallopituutta dopplerin vuoksi, ja valon sinisyys katoaa havaitsijan kokemana. Ollaanko samaa mieltä?

Jos ajatellaan tapahtumaa koordinaatistossa, joka on sidottu valolähteeseen - ilman tuota valolähteen liikkeeseen sidottua havaitsijaa - antaa saman tuloksen.

[OlliS]

Tottakai DU'ssa on laajeneminen, koska sen on tarkoitus kuvata universumin aikakehitystä.

Teorian ennusteet ovat paremmat kuin toisen teorian,jos ne sopivat havaintoihin tarkemmin kuin toisen teorian, tai kuvaavat myös ilmiöt joita toinen teoria ei onnistu kuvaamaan.

Mutta sen uuden teorian täytyy antaa tarkat tulokset myös kaikille aiemmille havainnoille ja sitten myös mitattavat tulokset uusille havainnoille.

Juuri noin. Tehtävä on saattaa teoria parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan todellisuutta. Vaihtaa teoria, jos on tarpeen. Kuten maakeskeinen teoria vaihdettiin aurinkokeskeiseen, vaikka maakeskeinenkin toimi laskuissa.

DU on kuitenkin vaihtanut GRn 3+1 kaavat 4D malliin. 4D saattaa olla tulevaisuus. Kaluga-Kleinin 5D ei onnistunut. DU on jo paremmin onnistunut. Suntola ei oikein itse tajua, mitä on tehnyt, miksi teoria toimii paremmin ja millainen se oikein on. Ei siinä 4Dssä enää ole laajenemista eikä alkua. Häneltä puuttuu ehkä se, että tarvitaan vielä pisin mahdollinen etäisyys tarkentamaan rajattomuutta. Tai jokin muu tärkeä oivallus.

Tiede etenee.

[Goswell]

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.

Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.

No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.

Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.

Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.

Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .

Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.

Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .

Pinnalla, ei lasissa, lasin pinta kohtaa valon nopeammin kuin havaitsija koska lähestyy lamppua.

Alussa havaitsija oli samassa liiketilassa lampun kanssa, mutta kun valo osuu lasilevyyn, havaitsija hyppääkin lasilevyyn, niinkö?

Jos havaitsijan sijainti on kuitenkin sidottu lamppuun, mitään taajuuden muutosta ei tapahdu valon osuessa lasilevyyn.
Valo läpäistyään lasilevyn palaa entiseen aallonpituuteen - taajuudessahan ei mitään muutosta tapahdu koko aikana.

Olimme lasilevyssä tarkkailemassa mitä tapahtuu matkan varrella. Koska se levy lähestyy lamppua, levy kokee aallonpituuden lyhentyneen ja taajuuden kasvaneen, aallonhuippuja tulee tiuhempaan kuin sille varsinaiselle havaitsijalle ilman lasilevyä välissä. Eli lasilevyyn siirryttäessä aallonpituus muuttuu kahdesta syystä, lähestymisnopeuden takia ja lasissa valon hidastumisen takia, ensin mainittu jää valon aallonpituuteen läpäisyn jälkeen ja kumoaa varsinaisen havaitsijan lasilevyn loittonemiseta johtuvan hitaamman valon aiheuttaman vastakkaisen muutosen, eli aallonpituuden venymisen kuin mitä lasilevyllä oli ja kas kummaa, c:llä se näyttää painelevan vaikkei painelekkaan.

Tässä onkin miettimisen paikka.
Tuolla edellä totesin, että valolähteen suhteen sidottu havaitsija ei koe valon taajuudessa mitään muutosta valon saavuttaessa lasilevyn ja kulkiessa sen läpi ja läpäistyä sen ja valon aallonpituuden palaavan samaksi kuin ennen lasilevyä.
Mutta käykö niin?

Kun valo kulkee lasilevyn sisällä, sen taajuus lasilevyn suhteen kasvaa ja aallonpituus lyhenee dopplerin vuoksi. Lasilevy kun toimii uutena valolähteenä valon läpäistyä sen, se lähettää valon itsensä suhteen korkeammalla taajuudella (sinisempänä) eteenpäin. Havaitsija joka on samassa liiketilassa valolähteen kanssa, ei kuitenkaan havaitse mitään valon värin muutosta lasilevyn jälkeen, kun lasilevyn liike valolähdettä kohti venyttää aallopituutta dopplerin vuoksi, ja valon sinisyys katoaa havaitsijan kokemana. Ollaanko samaa mieltä?

Jos ajatellaan tapahtumaa koordinaatistossa, joka on sidottu valolähteeseen - ilman tuota valolähteen liikkeeseen sidottua havaitsijaa - antaa saman tuloksen.

Ollaan.

[asdf]

Tiede etenee.

Tiede etenee, mutta sitä ei edistä Suntola tai yksikään mielisairas mormoni.

[OlliS]

Tarvitaanko kosmologiassa avaruudesta ja kaikkeudesta ja osauniversumistamme ja muista osauniversumeista nimenomaan matemaattis- fysikaalinen malli, vai riittääkö verbaalinen malli täsmällisellä tieteellisellä kielellä?

Ei tarvita! Riittää !

Todistaminen on silloin vain tieteellinen, filosofinen arvio, kuten muutenkin filosofiassa. Fysiikassa tarvitaan sitten matematiikka päälle, ja sehän voidaan aina tehdä. Sitä vartenhan matematiikka on.

[OlliS]

Aurinkokunta ja Linnunrata ymmärretään ihan hyvin verbaalisesti ja kuvina. Ei niitä laskuja ja kaavoja tarvi osata. Sama se on kaikkeudenkin kanssa.

[asdf]

Tarvitaanko kosmologiassa avaruudesta ja kaikkeudesta ja osauniversumistamme ja muista osauniversumeista nimenomaan matemaattis- fysikaalinen malli, vai riittääkö verbaalinen malli täsmällisellä tieteellisellä kielellä?

Ei tarvita! Riittää !

Todistaminen on silloin vain tieteellinen, filosofinen arvio, kuten muutenkin filosofiassa. Fysiikassa tarvitaan sitten matematiikka päälle, ja sehän voidaan aina tehdä. Sitä vartenhan matematiikka on.

Jaahas, pistätä vaihteeksi kosmologian uusiksi. Tosi jännä nähdä, muuttuuko kosmologia Ollin mahtikäskystä.

[Brainwashed]

Tarvitaanko kosmologiassa avaruudesta ja kaikkeudesta ja osauniversumistamme ja muista osauniversumeista nimenomaan matemaattis- fysikaalinen malli, vai riittääkö verbaalinen malli täsmällisellä tieteellisellä kielellä?

Ei tarvita! Riittää !

Todistaminen on silloin vain tieteellinen, filosofinen arvio, kuten muutenkin filosofiassa. Fysiikassa tarvitaan sitten matematiikka päälle, ja sehän voidaan aina tehdä. Sitä vartenhan matematiikka on.

Jaahas, pistätä vaihteeksi kosmologian uusiksi. Tosi jännä nähdä, muuttuuko kosmologia Ollin mahtikäskystä.

Ollikeskeinen teistinen universumin syntyteoria, ja siihen vielä hieman matematiikkaa ja fysiikkaa päälle, niin se on siinä, muuta ei tarvita, se riittää!