Avaruuden rakenne

[Tauko]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

[OlliS]

Kaikkeuden avaruus on suurempi kuin havaittava avaruus. Empiristeille tämä on ongelma. Tiede taas tekee teorioita ja testaa niitä, eikä hermostu ongelmista. Kaikkeudessa kaikki on erilaista, fysiikka on rakennettu havaittavan universumin pohjalta.

Nyt alkaa vahvasti mennä floodauksen ja trollailun puolelle. Tai siellä on oltu jo pitkään, mutta nyt aletaan olla niin pitkällä, että se johtaa kohta toimenpiteisiin.

Sensuuri iskee taas kun valehtelijaksi väittäjä on moderaattorina. Tuossa ei ollut mitään floodausta, vaan uusi ja tärkeä huomio.

[Goswell]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

[Deimos]

Kaikkeuden avaruus on suurempi kuin havaittava avaruus. Empiristeille tämä on ongelma. Tiede taas tekee teorioita ja testaa niitä, eikä hermostu ongelmista. Kaikkeudessa kaikki on erilaista, fysiikka on rakennettu havaittavan universumin pohjalta.

Nyt alkaa vahvasti mennä floodauksen ja trollailun puolelle. Tai siellä on oltu jo pitkään, mutta nyt aletaan olla niin pitkällä, että se johtaa kohta toimenpiteisiin.

Sensuuri iskee taas kun valehtelijaksi väittäjä on moderaattorina. Tuossa ei ollut mitään floodausta, vaan uusi ja tärkeä huomio.

Aivopieru ei ole havainto universumista. Se on havainto aivotoiminnasta joka on helvetin häiriintynyt.

[Deimos]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

[OlliS]

https://www.axios.com/2023/01/17/james- ... y-galaxies

Tässä artikkelissa sanotaan, on tutkittu, että kaukana erilaisten galaksien määrä, jakautuma on samanlainen 10 - 13 miljardia vuotta sitten kuin lähelläkin.

Ja toisessa tutkimuksessa tutkitaan 87 löytynyttä galaksia 200-400 miljoonaa vuotta oletetun alun jälkeen. Mitkä ovat eri asia kuin olisi voinut olettaa, edes niiden olemassaolo siellä.

Silti halutaan sitten selittää nämä havainnot BBn puitteissa, eikä vaihtaa teoriaa.

[Goswell]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.

[Deimos]

https://www.axios.com/2023/01/17/james- ... y-galaxies

Tässä artikkelissa sanotaan, on tutkittu, että kaukana erilaisten galaksien määrä, jakautuma on samanlainen 10 - 13 miljardia vuotta sitten kuin lähelläkin.

Ja toisessa tutkimuksessa tutkitaan 87 löytynyttä galaksia 200-400 miljoonaa vuotta oletetun alun jälkeen. Mitkä ovat eri asia kuin olisi voinut olettaa, edes niiden olemassaolo siellä.

Silti halutaan sitten selittää nämä havainnot BBn puitteissa, eikä vaihtaa teoriaa.

Kaunis päivä. Vai selvä päivä?

[OlliS]

https://www.axios.com/2023/01/17/james- ... y-galaxies

Tässä artikkelissa sanotaan, on tutkittu, että kaukana erilaisten galaksien määrä, jakautuma on samanlainen 10 - 13 miljardia vuotta sitten kuin lähelläkin.

Ja toisessa tutkimuksessa tutkitaan 87 löytynyttä galaksia 200-400 miljoonaa vuotta oletetun alun jälkeen. Mitkä ovat eri asia kuin olisi voinut olettaa, edes niiden olemassaolo siellä.

Silti halutaan sitten selittää nämä havainnot BBn puitteissa, eikä vaihtaa teoriaa.

Kaunis päivä. Vai selvä päivä?

[media]https://youtu.bqoKizBhmyA[/media]

Onko Deimos jo kännissä aamulla vai ei? Ei tuosta saa selvää. Artikkeli kannattaa lukea selvänä.

[Deimos]

https://www.axios.com/2023/01/17/james- ... y-galaxies

Tässä artikkelissa sanotaan, on tutkittu, että kaukana erilaisten galaksien määrä, jakautuma on samanlainen 10 - 13 miljardia vuotta sitten kuin lähelläkin.

Ja toisessa tutkimuksessa tutkitaan 87 löytynyttä galaksia 200-400 miljoonaa vuotta oletetun alun jälkeen. Mitkä ovat eri asia kuin olisi voinut olettaa, edes niiden olemassaolo siellä.

Silti halutaan sitten selittää nämä havainnot BBn puitteissa, eikä vaihtaa teoriaa.

Kaunis päivä. Vai selvä päivä?

[media]https://youtu.bqoKizBhmyA[/media]

Onko Deimos jo kännissä aamulla vai ei? Ei tuosta saa selvää. Artikkeli kannattaa lukea selvänä.

Haluan samaa ainetta kuin sinä. Jos se on se "Paha henki" niin sitten en (Olikos se pyhä henki teillä hihhuleilla?). Mutta oletko käynyt sienimetsällä viime aikoina? Luulin että talvella eivät kasva mutta sulla lienee varasto jossakin?

[OlliS]

Kaikkeuden avaruus on suurempi kuin havaittava avaruus. Empiristeille tämä on ongelma. Tiede taas tekee teorioita ja testaa niitä, eikä hermostu ongelmista. Kaikkeudessa kaikki on erilaista, fysiikka on rakennettu havaittavan universumin pohjalta.

Nyt alkaa vahvasti mennä floodauksen ja trollailun puolelle. Tai siellä on oltu jo pitkään, mutta nyt aletaan olla niin pitkällä, että se johtaa kohta toimenpiteisiin.

Sensuuri iskee taas kun valehtelijaksi väittäjä on moderaattorina. Tuossa ei ollut mitään floodausta, vaan uusi ja tärkeä huomio.

Aivopieru ei ole havainto universumista. Se on havainto aivotoiminnasta joka on helvetin häiriintynyt.

Tieteessä teoria on yhtä tärkeä kuin havainnotkin. Havainnot ovat aina havaintojen tulkintoja teorialla, joko alkavalla ja laajenevalla teorialla tai ikuisella ja äärettömällä teorialla kaikkeudesta tässä meidän ikuisessa kiistassamme. Tiedeyhteisö on edellisellä kannalla, kritiikki on jälkimmäisellä kannalla, klassisella kannalla erilaisin muunnoksin.

Selventäisiköhän tämä näkökulma asiaa niille, jotka eivät vielä ymmärrä tätä eroa valtavirran ja sen kritiikin välillä?

[Tauko]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.

Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.

[Goswell]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.

Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.

No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.

Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.

Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.

Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .

Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.

[Kontra]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.

Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.

No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.

Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.

Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.

Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .

Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.

Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .

[Goswell]

Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"

- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f

?

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.

Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.

Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.

No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.

Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.

Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.

Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .

Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.

Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .

Pinnalla, ei lasissa, lasin pinta kohtaa valon nopeammin kuin havaitsija koska lähestyy lamppua.