Teet hyviä kysymyksiä. Eikä niihin voi kovin lyhyesti vastata. Mulla on työn alla blogiartikkelien ja keskustelujen organisointi täällä:Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑10 Joulu 2023, 19:01Tavallaan ymmärrän pointtejasi mutta tavallaan en.Naturalisti kirjoitti: ↑10 Joulu 2023, 13:21
Tuolla näkymättömällä kädellä viittasin lähinnä taloustieteen matemaattiseen muotoon kirjoitettuihin kuvitelmiin, joita yritetään esittää luonnonlakien kaltaisia faktoina. Nämä "lainalaisuudet" ovat ihmisten itsensä keksimiä, eli ovat olemassa vain ihmisten korvien välissä samoin kuin uskonnot. Myös uskontojen tuonpuoleisuuteen kuviteltu näkymätön käsi (Jumala) on olemassa vain ihmisten korvien välissä.
En saa oikein kiinni tuosta että miten lajien yleisestä evoluutiosta voidaan eristää jokin memeettinen evoluutio. Jotain joka luo jotain tyhjästä, kun tapahtuu vuorovaikutusta yksilöiden välillä.
Jos esimerkiksi harjoittelen kaatamaan puun, niin totta kai minun ja luonnon välillä vallitsee vuorovaikutus johon liittyy ei näkyvää ei konkretisoitavaa oppimista. Ja lopulta minun ja puiden välille syntyy puun kaatamisen kulttuuri, jota ei voi täydellisesti kuvata tekstimuodossa esimerkiksi tiedepalstalla.
Miten tämä poikkeaa siitä, että minulla muodostuu toimintatapoja ja minulla tapahtuu oppimista vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa?
Tottakai vuorovaikutus ihmisten kanssa on paljon monimuotoisempaa ja vivahteikkaampaa kuin puun kaataminen, mutta pohjimmiltaan molemmissa taustalla on vain luonnon järjestys ja lainalaisuudet.
Mikä tarkalleen ottaen on se kohta evoluutiossa jossa tämä memeettinen evoluutio, joka siis kykenee synnyttämään asioita tyhjästä vuorovaikutuksen avulla, astuu kuvaan?
En saa siitä kiinni.
Mitä tulee universaaliin moraaliin ja uskontoihin, niin kyllä ne ihan aidosti olemassa.
Jos jossain toisessa paikassa universumissamme kehittyy saman tyyppisiin olosuhteisiin saman tyyppinen laji kuin ihminen, niin se laji kehittää uskontoja ja universaaleja moraalin käsitteitä aivan kuten ihminen. Ja ne ovat luonteeltaan hyvin samanlaisia kuin ihmisellä. Syynä on luonnon lainalaisuudet.
Jos taas laji on älykäs mutta jäniksen kaltainen. Eli puhdas kasvissyöjä tyypillisine lisääntymistaipumuksineen, sen moraalikäsitys olisi erilainen.
Mistä tämä memeetinen evoluutio oikein alkaa? Onko lajilla oltava jokin tietty älyllinen kehitysaste jonka jälkeen voidaan tieteelisesti määrittää, että nyt on havaittavissa memeettistä evoluutiota?
viewtopic.php?t=2312
Otsikon "Sisältö" alla on linkki kolmeen lyhyeen artikkeliin, jotka ehkä vastaavat useampiin esittämiisi kysymyksiin. Jos luet ne, niin kerro mitä ristiriitaisuuksia ja muita puutteita niissä huomaat.
Nyt mulla on työn alla artikkeli, jossa yritän selventää reduktiivisen emergentismin viitekehyksen ajattelua kirjojen "John R. Searle: Sosiaalisen todellisuuden rakentaminen" ja "Peter L. Berger ja Thomas Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen" ajatuksiin vertailemalla. Se toivon mukaan selvittää asiaa myöhemmin lisää.
No yritän vastata kysymyksiisi lyhyesti myös tässä.
Miten lajien yleisestä evoluutiosta voidaan eristää jokin memeettinen evoluutio? Tähän kysymykseen jonkinlainen vastaus on vastauksessani Kohinalle täällä
viewtopic.php?p=145407#p145407
Toimintaamme ohjaa luonnonlait sekä geneettinen ja memeettinen informastiosysteemi. Kaikki lainsäädäntö ja kirjoittamattomat normit ovat ihmisten itsensä luomaa memeettisen tason "lainalaisuutta" ja siten myös ihmisten muutettavissa (luonnonlakien ja geneettisen informastiosysteemin asettamissa rajoissa). Myös kaikki teoriat niin empiiriset efektiiviset teoriat kuin logiikka, matematiikka ja muut formaalit teoriat, ovat olemassa merkityksellisenä ja toiminnallisena vain subjektiivisissa mielissä. Subjektiivisten mielten ulkopuolella ne ovat vain tahroja paperilla, bittejä tietokannoissa ja muuta sellaista. Osalla näistä teorioista on vastine reaalitodellusuudessa, mutta teoria ei ole itse todellisuus vaan sen representaatio. Osalla teorioista kuten esimerkiksi matematiikka ei ole mielen materiaalisten prosessien ulkopuolista vastinetta. Ne ovat vain hyödyllisiä fiktioita eli ajattelun apuneuvoja
Memeettisessä evoluutiossa ei luoda mitään tyhjästä, vaan yksilön empiirisistä kokemuksista, jotka yksilö liittää jo olemassa olevaan tietämykseensä vanhoja ajatus tottumuksia muokkaamalla ja uusia luomalla.Olen ontologinen realisti vain materiaalisen todellisuuden osalta. En hyväksy esimerkiksi Searlen reaalisesti olemassa oleviksi väittämiä sosiaalisia faktoja. Reduktiivisen emergentismin mukaan ne ovat vain subjektiivisten mielten käsitysten näennäisiä horisontteja.
Tälläisiä kollektiivisiä käsityksiä ei ole olemassa. Niistä on jokaisella yksilöllä subjektiivinen käsitys sikäli kuin on mitään käsitystä. Nämä subjektiiviset käsitykset kehittyvät memeettisessä evoluutiossa kuin geneettisten algoritmien ratkaisujoukko ilman, että kollektiivista käsitystä on missään.
Sosiaalinen todellisuus on näin olemassa subjektiivisiin mieliin hajautuneina käsityksinä.
Yksittäisen yksilön oppimat kyvyt eivät vielä sellaisenaan ole kulttuuria. Niitä tulee kulttuuria vasta, kun ajatus- ja käyttäytymistottumukset välittyvät myös laajemmin muille. Leviämisessä ei kuitenkaan ole geenien tapainen replikoitumunen, koska meemeillä ei ole "genotyyppiä" niillä on vain fenotyyppi eli tapa miten ne ilmenevät sosiaslisissa vuorovaikutuksessa. Puun kaatamisesta syntyy kulttuuria vasta, kun laajempi joukko käyttää likimain samantapaisia menetelmiä.
Kaikki luonnolliset ja formaalit kielet – logiikka matematiikka ja mukaan lukien, kuten myös kaikki artefaktit ja performanssit – ovat kommunikaatiota. Ne eivät kuvaa todellisuutta suoraan, vaan ovat vain todellisuuden representaatioita.
Miten memeettinen evoluutio poikkeaa siitä, että yksilölle muodostuu toimintatapoja vuorovaikutuksessa muiden kanssa? No, ei se siitä mitenkään poikkeakkaan. Juuri se, että ajattelu- ja kayttäytymistottumukset välittyvät, modifioituvat ja sulautuvat yhteen, on sitä memeettistä evoluutiota; uuden emergentin toiminnallisuuden tason toimintaa.
Luonnonlakien mukaan toimivan materiaalisen evoluution täydennykseksi on kehittynyt ensin elämää ylläpitävä geneettinen informaatiosysteemi ja sen evoluutio on luonut puolestaan uuden memeettisen informastiosysteemin ja tämän uuden emergentin toiminnallisuuden tason memeettisen evoluution tuotosta on koko kulttuuri.
Ajattelen niin, että oikeasti olemassa on vain partikulaareja eli yksilöolioita. Universaalit ovat vain fiktiivisiä ajattelun apuneuvoja. Täten myöskään mitään universaaliin moraaliin ja uskontoihin liittyviä käsityksiä ei ole olemassa muuten kuin subjektiivisten mielten käsityksinä. Niillä ei ole vastinetta subjektiivisten mielten ulkopuolisessa reaalitodellusuudessa.
Tämän meidän korvienvälisen koneen ajattelukyvyn mukaan on tietysti houkuttelevaa olettaa esimerkiksi, että "jos jossain toisessa paikassa universumissamme kehittyy saman tyyppisiin olosuhteisiin saman tyyppinen laji kuin ihminen, niin se laji kehittää uskontoja ja universaaleja moraalin käsitteitä aivan kuten ihminen. Ja ne ovat luonteeltaan hyvin samanlaisia kuin ihmisellä." ja olettaa sen lisäksi, että " syynä on luonnon lainalaisuudet." Mielestäni nämä päätelmät on jätettävä toistaiseksi avoimiksi kysymyksiksi.
On varsin todennäköisintä, että todellisuutta on mahdollista viipaloida käsitteellisesti monella erilaisella tavalla ja kehittää ajattelun apuneuvoiksi erilaisia formaslisia kuvaustapoja ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti millainen aistivalikoima ja kehityshistoria noilla olioilla on. Näin myös kaikki moraaliset käsitykset ovat kulttuurista ja sen kehityshistoriasta riipouvia.
Mistä tämä memeetinen evoluutio oikein alkaa? Onko lajilla oltava jokin tietty älyllinen kehitysaste, jonka jälkeen voidaan tieteelisesti määrittää, että nyt on havaittavissa memeettistä evoluutiota?
Memeettinen evoluutio alkoi siinä vaiheessa, kun fylogeneettinen evoluutio tuotti meille kyvyn muistella menneitä ja pohtia sen avulla tulevaa. Toisinsanoen memeettinen evoluutio alkoi, kun saimme kyvyn mielikuva-ajatteluun. Sen jatkumona kehittyi puhekieli, kirjoitettukieli, symboolinen ajattelu ja koko kulttuurinen satuilu (mytologiat, uskonnot, filosofiat, tieteet ja niin edelleen).
Reduktiivinen emergentismi on materialistisen naturalismin viitekehys, joka voi selittää kaiken olevan materialistisesti ilman henkimaailman oletusta. Kaikki mentaalinen ja sen avulla myös kulttuurinen voidaan selittää subjektiiviset mielen prosessit tuottavien yksilöiden aivojen käynnissä olevina prosesseina. Subjektiivisen mielen olemassaolo päättyy ja kaikki mielensisällöt häviävät aivokuolemassa mielen prosessien pysähtyessä. Kulttuurin olemassaolo päättyy, kun viimeinenkin kulttuurin yksilö kuolee.
Chat GPT tyyppiset tekoälyt ja AGI: kehitysahdollisuudet ja haasteet
Chat GPT:n toimintaperiaatte perustuu GPT-3.5-arkkitehtuuriin, joka mahdollistaa monipuolisen luonnollisen kielen käsittelyn ja tuottamisen. Sen keskeisenä osana on syväoppimisen mekanismi, joka perustuu massiiviseen määrään dataa ja tehokkaisiin neuroverkkorakenteisiin. Tämä mahdollistaa monimutkaistenkin tekstien ymmärtämisen ja generoimisen. Haasteena on kuitenkin nykyisen tekniikan rajoitukset. Tällä tekniikalla ei voi vielä saavuttaa kognitiivista ymmärrystä kontekstissa. Siltä puuttuu todellinen tietoisuus ja kyky yhdistää tietoja assosiaatioiilla.
Ennen kuin voimme puhua todellisesta AGI:stä (yleistaitoinen tekoäly), tarvitaan useita parannuksia. Jotkut ajattelevat siihen riittävän, että järjestelmä kykenee oppimaan nopeammin rajatun datan puitteissa sekä käyttämään edistyneempiä opetusmenetelmiä ja tehokkaampia neuroverkkoja.
Itse ajattelen, että tämäkään ei vielä riitä. Koneelle on luotava kyky toimia autonomisesti muiden koneiden ja ihmisten muodostamissa sosiaslisissa yhteisöissä. Ja sille on myös sallittava kyky oppia jatkuvasti uutta ja korjata käsityksiä sosiaalisen vuorovaikutuksen yhteydessä.
Entä, jos osoittautuu, että vahvan tekoälyn kehittämisen edellytyksenä on myös ajatuksenvapauden ja vapaan tahdon salliminen, niin voidaanko sellaisen koneen kehittäminen sallia?
