Olet oikeassa siinä, että "eksakteissa luonnontieteissä" kielipeli pelataan hyvinmäritellyillä käsitteillä ja ilmaisuilla, joten saman alan huippuasiantuntijoiden kieli on jo miltei identtinen heidän erityisalansa kontekstissa. Kuitenkin heidän käsityksensä niin käyttämänsä kielen kuin itse teoriankin osalta lähestyvät vain asymtoottisesti toisiaan.MooM kirjoitti: ↑20 Heinä 2023, 18:22Eksakteissa luonnontieteissä kielipeli pelataan hyvinmääritellyillä käsitteillä ja ilmaisuilla. Sekaannuksia tulee lähinnä kun maallikot eivät määritelmiä ja ilmaisujen merkityksiä tiedä tai hyväksy.Naturalisti kirjoitti: ↑19 Heinä 2023, 16:49
Kiinnitit myös huomiota kielellisen kommunikaation ongelmaan. Se todellakin on pulmallista, koska viimekädessä meillä kaikilla on oma subjektiivinen käsitys kielestä. Keskinäisen ymmärryksen lisääminen edellyttää siksi yksilöiden välisiä kielellisiä merkitysneuvotteluja. Useimmiten ne tapahtuvat implisiittisesti normaalin keskustelun ohessa tehdyillä tarkentavilla kysymyksillä.
Ihmistieteissäkin pyritään samaan, mutta on isompi mahdollisuus, että käsite (sana) määritellään eri tavoin eri konteksteissa. Kontekstiin sidotusti määritellyn käsitteen käyttö muualla sotkee keskustelua
Mitään suoraan jaettua kollektiivista käsitystä heillä ei sen enempää kielestä kuin teorioistaankaan ei ole. Kollektiivinen käsitys on vain heidän subjektiivisten käsitysten eräänlainen horisontti.
Emme koe todellisuutta suoraan naiivin realsmin mukaisesti, vaan muodostamme todellisuudesta epäsuoran realismin mukaan representaatioita, joiden avulla ajattelemme. Aivan samoin muodostamme representaatioita myös toisten yksilöiden ajattelusta heidän käyttämäänsä kieltä tulkiten. Ymmärrämme toisten käyttämän kielen aina omalle mielenkielellemme tulkittuna ensimmäisen persoonan näkökulmasta.
Tämä asettaa ongelmia myös behavioristiselle ajattelulle, koska jokainen kokee myös niin sanotun objektiivisen kolmannen persoonan näkökulman aina omasta subjektiivisesta ensimmäisen penpersoonan näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että tieteellinen kolmannen persoonan näkökulma on vain tieteentekijöiden ensimmäisten persoonien näkökulmien horisontti.
Käsitykset tieteellisistä teorioista kehittyvät siten memeettisessä evoluutiossa kuin geneettisten algoritmien ratkaisujoukko ilman, että suoraan jaettua kollektiivista käsitystä on missään. Tämä käsitysten horisonttikaan ei ole vielä itse todellisuus vaan sen efektiivinen teoreettinen malli.
Itseasiassa behaviorismi hylättiin ja korvattiin kognitiivisella psykologilla vähän turhan kevein perustein. Sitä olisi pitänyt vain kehittää edelleen ja ymmärtää että myös ajattelu on käyttäytymistä. Samoin myös itrospektio voisi tulla uudelleen käyttöön heterofenomenologia kaltaisena tutkimusmenetelmä.
Nykyistä kognitiivista psykologiaa rasittaa edelleen siihen juurtunut tietokonemetafora, vaikka mitään tietokonetta muistuttavia rakenteita ei aivoista löydy. Valitettava totuus on, ettei vieläkään ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyä kokonaisvaltaista toiminnallista viitekehystä aivojen toiminnasta. Joten voimme jatkaa etsintää edelleen myös täällä tiedepalstalla.