"
Mutta eikö tällainen subjektiivinen koodaus tekisi aivotutkimuksesta käytännössä mahdotonta?"
Joo, se tekee ajatusten lukemisen mahdottomaksi, mutta se ei tee mahdottoksi ajatteluprosessien toimintaperiaatteuden tutkimista.
"
Miksi tällainen koodaus olisi olemassa, sehän olisi turhaa prosessien monimutkaistamista?"
Meemit eli ajatus- ja käyttäytymistottumukset tallentuvat aivojen kyvyiksi heuristisesti ja niiden (enemmän tai vähemmän täsmällinen) vastaavuus opitaan empiirisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
"
Mielestäni on ihan realistista ajatella, että joskus pystyttäisiin yhdistämään tietty aivoprosessi tietyssä osassa aivoja tiettyyn ajatteluprosessiin, kuten matemaattisen ongelman ratkaisuun."
Minä pidän tätä ajatusta epärealistisena jo siksi, että aivoprosessit eivät ole frenoligian mukaisesti paikannettavissa eri alueille aivoissa. Aivoprosessit ovat ilman tietoisuutta toimivien paikallisten pylväiden suuren suuren joukon yhteistoimintaa. Tietoiselle tasolle nousee vasta aivojen toiminnallisessa hierarkkiassa assosiaatiotason toiminnan tulokset. Aivokuvantamisella voidaan selvittää vain millä kaikilla alueilla ja millä intensiteetillä tietyt emotionaaliset ja kognitiiviset toiminnot aiheuttavat toimintaa, mutta ei sitä mitä siellä mentaalisesta näkökulmasta tapahtuu.
Mitä sitten tulee tuohon matematiikkaan, niin sekin perustuu mielen heuristisiin prosesseihin, joiden merkitykset opimme empiirisesti kuka mitenkin. Matematiikka on siis kulttuurisesti kumuloitunutta kokemusta. Se on olemassa vain subjektiivisten mielten käsityksinä, ajattelun apuneuvoina eli hyödyllisinä fiktioina kuten fiktionalistit asian ilmaisevat.
"
Tuo yhdistäminen on tietenkin vaikeaa, koska ei ole kahta täsmälleen samanlaista aivotilaa, eikä kahta samanlaista tietoisuuden kokonaistilaa. Tietyissä rajatuissa tapauksissa tuo ehkä olisi mahdollista."
Ajattelen niin, että tietoisuus on mielen prosessien dynaamisen mielikuvien virran kokemista. Sitä ei sellaisenaan talleteta minnekään. Sen sijaan mieleen talletaan kykyjä tuottaa uudelleen saman kaltaisia mielikuvien ketjuja samankaltisissa tilanteissa. Samalla mielikuvia täydennetään reaaliaikaisilla aistimuksilla ja näitä kykyjä päivitetään uusia kokemuksia vastaaviksi.
"
Eri asia on sitten se, että vaikka tuollaisia vastaavuuksia löytyisikin, se ei ratkaise tietoisuuden vaikeaa ongelmaa; Miksi tai miten aivotoiminta synnyttää ajattelun tai subjektiiviset kokemukset ylipäätään."
Minusta selitin tämän jo edellä. Voimme selittää mielen toiminnan periaatteen, mutta emme voi tietää miten muut subjektit sen kokevat. Voimme arvailla sitä vain heidän sanalisen ja sanattoman viestinnän kautta ja teemme siitä vataavustulkinat olettaen muiden kokevan asiat samankaltisesti kuin itse ne koemme.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
