Käenpoikailmiö perheissä

[Deimos]

Luonnon kannalta on vain yksi funktio eli lisääntyminen. Koko parisuhde on ihmisen oma keksintö. Ja jos ajatellaan niin sopiiko se edes valtaosalle? Tämä tietysti on demokraattista liberatismia?

Tuosta voisi jopa avata oman "elämän tarkoitus" punaisen langan.

Että jos luontoa ja todellisuutta tietyistä perspektiivistä tarkastelee, niin voisi myös ajatella että luonnon ja elämän tarkoitus on harmonia, siis tasapaino ja vuorovaikutus, aaltoliike.

Toki voisi. Mutta käsittääkseni se on ihminen joka sen tarkoituksen yrittää tehdä itselleen. Sinällänsä mitään tarkoitusta ei ole. Jupiterin pilvivyöhykkeet kumpuilevat ja kiertävät planeettaa ihan ilman ns. tarkoitusta. Mutta ihmisellä on jokin pakkomielle että universumilla olisi jokin syvällinen tarkoitus. Mitä nyt vain ei ole. Me nyt vain sattumalta joudumme sitä ihmettelemään mutta jos Putin painaa tunnin päästä nappia niin ehkä ei enää kenenkään tarvitse ihmetellä yhtään mitään.

[Vanha jäärä]

Vaimo aina sanoi, että "Äiti on 99,99% varmuudella tiedossa, isästä ei koskaan voi olla varma". Tuo että ei täysi 100% niin on kai ollut tapauksia yksi miljoonasta tai jotain että synnytyslaitoksella vauvat vaihtuneet.

Tuohon voi sanoa, että synnyttäjä tiedetään aina, biologista äitiä ei välttämättä. Sen vuoksi ehdotinkin tuolla edellä, että sekä isyys että äitiys testattaisiin. Kun lapsen dna-näyte otettaisiin heti syntymän jälkeen, olisi varmistus myös sille, että lasten vaihtuminen voitaisiin saada selville.

Tosin dna-testaustakaan ei saada aivan virheettömäksi.

[MooM]

Luonnon kannalta on vain yksi funktio eli lisääntyminen. Koko parisuhde on ihmisen oma keksintö. Ja jos ajatellaan niin sopiiko se edes valtaosalle? Tämä tietysti on demokraattista liberatismia?

Parisuhteita, niin elinikäisiä kuin sarjana, on eläimilläkin. Yleensä hitaasti lisääntyvillä, melko pitkäikäisillä lajeilla. Eli on se eläinkunnassa yksi strategia siihen, että saa tuotettua elinkelpoisia jälkeläisiä. Pelkkä lisääntyminen ei ole riittävä, vaan pitää saada ne jälkeläisetkin aikuisiksi ja pariutumiskykyisiksi.

Osa lajeista luottaa massaan, eli tuuppaa valtavan määrän jälkeläisiä ja toivoo, että niistä riittävä osa selviytyy. Ihmisellä tai muilla isoilla nisäkkäillä ja linnuilla tämä ei toimi, vaan pitää huoltaa ne avuttomana syntyvät pennut siihen asti, että pärjäävät. Siinä parisuhde ilmeisesti toimii hyvin, vaikka siinä onkin omat riskinsä niin naaraan kuin uroksen kannalta.

Joillain lajeilla taas on lauma, joka suojaa ja elättää poikaset ja joissain ihmislaumoissakin kai tuo on ollut tapana, varsinkin vähän isompien lasten kanssa.

[MooM]

Vaimo aina sanoi, että "Äiti on 99,99% varmuudella tiedossa, isästä ei koskaan voi olla varma". Tuo että ei täysi 100% niin on kai ollut tapauksia yksi miljoonasta tai jotain että synnytyslaitoksella vauvat vaihtuneet.

Tuohon voi sanoa, että synnyttäjä tiedetään aina, biologista äitiä ei välttämättä. Sen vuoksi ehdotinkin tuolla edellä, että sekä isyys että äitiys testattaisiin. Kun lapsen dna-näyte otettaisiin heti syntymän jälkeen, olisi varmistus myös sille, että lasten vaihtuminen voitaisiin saada selville.

Tosin dna-testaustakaan ei saada aivan virheettömäksi.

Munasolun tai alkion siirto taitaa olla niin harvinainen ja ammattilaista vaativa toimenpide, että niitä tuskin tehdään naiselle hänen tietämättään. Ja yleensä puolisokin tietää tuollaisesta. Ja jos käytetään alkionsiirtoa, mies varmaankin tietää, onko se hedelmöitetty omilla vai luovuttajan simpoilla. Siinä mielessä äitiyden testaaminen kaikilta on melko turha. Lähinnä vauvojen vaihtuminen voi olla syy, mutta sekin lienee harvinaista. Olisin kyllä omani tunnistanut, oli niissä niin selvästi vanhempiensa piirteitä jo vastasyntyneenä, ja muutenkin erityistä.

[MooM]

Mutta se olisi hyvä, että halutessaan mies saisi teettää testit, vaikka olisi avioliitossa ja jos ei ole isä, ei olisi elatusvelvollisuutta mahdollisen eron jälkeen. Perheenä asuen tietysti eri perheenjäsenten peruskuluja on vaikea erottaa perheen muusta budjetista, mitta eipä silloin mitään elatusmaksuja maksella muutenkaan.

[Deimos]

Luonnon kannalta on vain yksi funktio eli lisääntyminen. Koko parisuhde on ihmisen oma keksintö. Ja jos ajatellaan niin sopiiko se edes valtaosalle? Tämä tietysti on demokraattista liberatismia?

Parisuhteita, niin elinikäisiä kuin sarjana, on eläimilläkin. Yleensä hitaasti lisääntyvillä, melko pitkäikäisillä lajeilla. Eli on se eläinkunnassa yksi strategia siihen, että saa tuotettua elinkelpoisia jälkeläisiä. Pelkkä lisääntyminen ei ole riittävä, vaan pitää saada ne jälkeläisetkin aikuisiksi ja pariutumiskykyisiksi.

Osa lajeista luottaa massaan, eli tuuppaa valtavan määrän jälkeläisiä ja toivoo, että niistä riittävä osa selviytyy. Ihmisellä tai muilla isoilla nisäkkäillä ja linnuilla tämä ei toimi, vaan pitää huoltaa ne avuttomana syntyvät pennut siihen asti, että pärjäävät. Siinä parisuhde ilmeisesti toimii hyvin, vaikka siinä onkin omat riskinsä niin naaraan kuin uroksen kannalta.

Joillain lajeilla taas on lauma, joka suojaa ja elättää poikaset ja joissain ihmislaumoissakin kai tuo on ollut tapana, varsinkin vähän isompien lasten kanssa.

Kiitos korjauksesta tai täydennyksestä. Pitää paikkansa. Linnuissa ja nisäkkäissä on todellakin lajeja joissa muodostetaan elinikäinen parisuhde.

Tuosta massatuuppaamisesta vaikka korallieläin jotka muistaakseni lähes samalla hetkellä (Oliko tuo tietty vuodenaika ja kuun vaihe?) lisääntyvät. Kaloille ja muille oiva ruokapöytä.

Ehkä hieman kärjistin. Varmasti osalle ihmisistäkin elinikäinen vakaa parisuhde on toimivin. Mutta nythän on polyamorisia suhteita ja Suomessakin ja osaa tarkoituksella pysyy sinkkuina ja "Lentää kukasta kukkaan" vakiintumatta koskaan. Itse oletin elinikäistä parisuhdetta mutta aina ei niin käy.

[Keijona]

Mutta se olisi hyvä, että halutessaan mies saisi teettää testit, vaikka olisi avioliitossa ja jos ei ole isä, ei olisi elatusvelvollisuutta mahdollisen eron jälkeen. Perheenä asuen tietysti eri perheenjäsenten peruskuluja on vaikea erottaa perheen muusta budjetista, mitta eipä silloin mitään elatusmaksuja maksella muutenkaan.

Ongelma tuossa "mahdollisuudessa" ja "valinnassa" on se, että se on epäluottamuksen osoitus äidille, ja sellaisesta naiset pakkaavat pillastumaan, oli sitten syytä tai ei.

Selkeämpää olisi kieltää laissa valehtelu (varsinkin isyydestä), rangaistuksen uhalla. Kyllähän nykyään suullinen sopimus on lakiteknisesti pätevä ja oikeuskelpoinen kaupanteossakin, niin miksi sitä ei voisi lisätä lapsia koskevaan tietoon? Tämä enemmistö emokratianaisvalta on mennyt järjettömällä tasolle, miksi ihmeessä naisia ei enää saisi rangaista tuontyyppisestä petoksesta? Rajoittaako liikaa meikkaamista, valehtelemisen vapautta? Kun halutaan omaa etua niin luodaan kulissi, mielikuva että ollaan kaunis, siveä ja uskollinen, vaikka todellisuus on paljon rumempi.

[Keijona]

Mutta se olisi hyvä, että halutessaan mies saisi teettää testit, vaikka olisi avioliitossa ja jos ei ole isä, ei olisi elatusvelvollisuutta mahdollisen eron jälkeen. Perheenä asuen tietysti eri perheenjäsenten peruskuluja on vaikea erottaa perheen muusta budjetista, mitta eipä silloin mitään elatusmaksuja maksella muutenkaan.

Ongelma tuossa "mahdollisuudessa" ja "valinnassa" on se, että se on epäluottamuksen osoitus äidille, ja sellaisesta naiset pakkaavat pillastumaan, oli sitten syytä tai ei.

Selkeämpää olisi kieltää laissa valehtelu (varsinkin isyydestä), rangaistuksen uhalla. Kyllähän nykyään suullinen sopimus on lakiteknisesti pätevä ja oikeuskelpoinen kaupanteossakin, niin miksi sitä ei voisi lisätä lapsia koskevaan tietoon? Tämä enemmistö emokratianaisvalta on mennyt järjettömällä tasolle, miksi ihmeessä naisia ei enää saisi rangaista tuontyyppisestä petoksesta? Rajoittaako liikaa meikkaamista, valehtelemisen vapautta? Kun halutaan etuja niin luodaan kulissi, mielikuva että ollaan kaunis siveä ja uskollinen.

[Vanha jäärä]

Vaikea uskoa, että olisi 10% edes, niinkuin täällä on muisteltu. Tuo 1-2% kuulostaa mahdolliselta. Lähipiirissä yksi aika selkeä tapaus kyllä on.

Katselin tuossa netistä prosentteja. Vaikutti, että aihetta ei ei oltu tutkittu kovinkaan paljoa, koska se ilmeisesti on kohtalaisen herkkä. Geenitutkimuksilla oli saatu arvoja 2–5 prosenttia. Luulisin kylläkin, että arvot vaihtelevat melkoisesti alueen, kulttuurin ja ajankohdan mukaan.

Mutta kyllä tapauksiin sukututkimuksessa on törmännyt. Tulee mieleen parikin tapausta, jossa siskokset ovat samaan aikaan raskaana samalle miehelle, mutta naimisiin voi mennä vain yhden kanssa.

[MooM]

Luonnon kannalta on vain yksi funktio eli lisääntyminen. Koko parisuhde on ihmisen oma keksintö. Ja jos ajatellaan niin sopiiko se edes valtaosalle? Tämä tietysti on demokraattista liberatismia?

Parisuhteita, niin elinikäisiä kuin sarjana, on eläimilläkin. Yleensä hitaasti lisääntyvillä, melko pitkäikäisillä lajeilla. Eli on se eläinkunnassa yksi strategia siihen, että saa tuotettua elinkelpoisia jälkeläisiä. Pelkkä lisääntyminen ei ole riittävä, vaan pitää saada ne jälkeläisetkin aikuisiksi ja pariutumiskykyisiksi.

Osa lajeista luottaa massaan, eli tuuppaa valtavan määrän jälkeläisiä ja toivoo, että niistä riittävä osa selviytyy. Ihmisellä tai muilla isoilla nisäkkäillä ja linnuilla tämä ei toimi, vaan pitää huoltaa ne avuttomana syntyvät pennut siihen asti, että pärjäävät. Siinä parisuhde ilmeisesti toimii hyvin, vaikka siinä onkin omat riskinsä niin naaraan kuin uroksen kannalta.

Joillain lajeilla taas on lauma, joka suojaa ja elättää poikaset ja joissain ihmislaumoissakin kai tuo on ollut tapana, varsinkin vähän isompien lasten kanssa.

Kiitos korjauksesta tai täydennyksestä. Pitää paikkansa. Linnuissa ja nisäkkäissä on todellakin lajeja joissa muodostetaan elinikäinen parisuhde.

Tuosta massatuuppaamisesta vaikka korallieläin jotka muistaakseni lähes samalla hetkellä (Oliko tuo tietty vuodenaika ja kuun vaihe?) lisääntyvät. Kaloille ja muille oiva ruokapöytä.

Ehkä hieman kärjistin. Varmasti osalle ihmisistäkin elinikäinen vakaa parisuhde on toimivin. Mutta nythän on polyamorisia suhteita ja Suomessakin ja osaa tarkoituksella pysyy sinkkuina ja "Lentää kukasta kukkaan" vakiintumatta koskaan. Itse oletin elinikäistä parisuhdetta mutta aina ei niin käy.

Ihminen on kulttuurieläin ja kulttuuri osaltaan säätelee pariutumista. Nyt ei enää ole sellaista vahvaa sosiaalista ja taloudellista painetta pariutua heterosuhteeseen ja pysyä siinä loppuikänsä, tai ainakin lisääntymisiän loppuun (mikä ennenwanhaan oli usein sama, naisia kuoli synnytyksiin ja miehet ottivat usein nuorempia vaimoja ja lisääntyivät vanhoinakin). Voi solmia sateenkaarisuhteita, olla polyamorinen, seikkailla ilman sitoutumista tai olla aseksuaali. Tai elää sarjaheterosuhteissa muistakin syistä kuin leskeksi jäämisen vuoksi.

Silti pitkä heteroparisuhde on yleinen, mikä kertoo, että ei se ihan luonnoton vaihtoehto ole ihmisellekään. Ja varsinkin ilman ehkäisyä se on ihan tehokas tapa levittää geenejä.

[ID10T]

Mutta se olisi hyvä, että halutessaan mies saisi teettää testit, vaikka olisi avioliitossa ja jos ei ole isä, ei olisi elatusvelvollisuutta mahdollisen eron jälkeen. Perheenä asuen tietysti eri perheenjäsenten peruskuluja on vaikea erottaa perheen muusta budjetista, mitta eipä silloin mitään elatusmaksuja maksella muutenkaan.

Ongelma tuossa "mahdollisuudessa" ja "valinnassa" on se, että se on epäluottamuksen osoitus äidille, ja sellaisesta naiset pakkaavat pillastumaan, oli sitten syytä tai ei.

Riski on aina otettava, jos totuus pitää selvittää.

Selkeämpää olisi kieltää laissa valehtelu (varsinkin isyydestä), rangaistuksen uhalla. Kyllähän nykyään suullinen sopimus on lakiteknisesti pätevä ja oikeuskelpoinen kaupanteossakin, niin miksi sitä ei voisi lisätä lapsia koskevaan tietoon? Tämä enemmistö emokratianaisvalta on mennyt järjettömällä tasolle, miksi ihmeessä naisia ei enää saisi rangaista tuontyyppisestä petoksesta? Rajoittaako liikaa meikkaamista, valehtelemisen vapautta?

Petos on vaikea osoitaa toteen, varsinkin jos äiti ja oletettu isä elävät parisuhteessa. Silloin mies ei ole menettänyt taloudellisesti mitään, eikä hänen mainettaankaan ole loukattu, jos asia on vain naisen ja biologisen isän tiedossa (eikä välttämättä edes biologisen isänkään). Petos ilman hyödyn tavoittelua ei ole lain mukaan petos.

[Vanha jäärä]

Ongelma tuossa "mahdollisuudessa" ja "valinnassa" on se, että se on epäluottamuksen osoitus äidille, ja sellaisesta naiset pakkaavat pillastumaan, oli sitten syytä tai ei.

Mutta jos testi olisi lakisääteinen lapsen syntymän jälkeinen automaatio, niin kellään ei olisi syytä pillastumiseen. Tosin pillastuvathan jotkut siitäkin, että heidän ajonopeutensa mitataan tutkalla...

Minusta tuollainen lakisääteinen dna-testaus lisäisi tasa-arvoa enemmän kuin sukupuolineutraalit liikennemerkit.

[MooM]

Mutta se olisi hyvä, että halutessaan mies saisi teettää testit, vaikka olisi avioliitossa ja jos ei ole isä, ei olisi elatusvelvollisuutta mahdollisen eron jälkeen. Perheenä asuen tietysti eri perheenjäsenten peruskuluja on vaikea erottaa perheen muusta budjetista, mitta eipä silloin mitään elatusmaksuja maksella muutenkaan.

Ongelma tuossa "mahdollisuudessa" ja "valinnassa" on se, että se on epäluottamuksen osoitus äidille, ja sellaisesta naiset pakkaavat pillastumaan, oli sitten syytä tai ei.

Selkeämpää olisi kieltää laissa valehtelu (varsinkin isyydestä), rangaistuksen uhalla. Kyllähän nykyään suullinen sopimus on lakiteknisesti pätevä ja oikeuskelpoinen kaupanteossakin, niin miksi sitä ei voisi lisätä lapsia koskevaan tietoon? Tämä enemmistö emokratianaisvalta on mennyt järjettömällä tasolle, miksi ihmeessä naisia ei enää saisi rangaista tuontyyppisestä petoksesta? Rajoittaako liikaa meikkaamista, valehtelemisen vapautta? Kun halutaan omaa etua niin luodaan kulissi, mielikuva että ollaan kaunis, siveä ja uskollinen, vaikka todellisuus on paljon rumempi.

Totta kai se on epäluottamuksen osoitus, jos nainen vakuuttaa, että lapsi on miehen. Suora epäily, että nainen valehtelee ja jos niin ei oikeasti ole, harmittaahan se sitä naista.

Mutta ei se epäily ja epätietoisuuskaan hyvä ole ja jos nainen tietää, että puhuu totta, niin testillähän sen saa todistettua. Sitten, jos näin on, epäluuloinen ja luottamiskyvytön mies voi tuntua edelleen paskiaiselta ja mies pääseekin samalla eroon naisesta. Riippuu, miten objektiivisesti naisänen pystyy suhtautumaan.

Tämä on tietysti vaarana aina, jos ei luota puolisoonsa ja epäily osoittautuu vääräksi. Tai jos sitä ei voi todistaa, mutta toinen kokee epäilyn epäreiluna ja loukkaavana.

[Deimos]

Luonnon kannalta on vain yksi funktio eli lisääntyminen. Koko parisuhde on ihmisen oma keksintö. Ja jos ajatellaan niin sopiiko se edes valtaosalle? Tämä tietysti on demokraattista liberatismia?

Parisuhteita, niin elinikäisiä kuin sarjana, on eläimilläkin. Yleensä hitaasti lisääntyvillä, melko pitkäikäisillä lajeilla. Eli on se eläinkunnassa yksi strategia siihen, että saa tuotettua elinkelpoisia jälkeläisiä. Pelkkä lisääntyminen ei ole riittävä, vaan pitää saada ne jälkeläisetkin aikuisiksi ja pariutumiskykyisiksi.

Osa lajeista luottaa massaan, eli tuuppaa valtavan määrän jälkeläisiä ja toivoo, että niistä riittävä osa selviytyy. Ihmisellä tai muilla isoilla nisäkkäillä ja linnuilla tämä ei toimi, vaan pitää huoltaa ne avuttomana syntyvät pennut siihen asti, että pärjäävät. Siinä parisuhde ilmeisesti toimii hyvin, vaikka siinä onkin omat riskinsä niin naaraan kuin uroksen kannalta.

Joillain lajeilla taas on lauma, joka suojaa ja elättää poikaset ja joissain ihmislaumoissakin kai tuo on ollut tapana, varsinkin vähän isompien lasten kanssa.

Kiitos korjauksesta tai täydennyksestä. Pitää paikkansa. Linnuissa ja nisäkkäissä on todellakin lajeja joissa muodostetaan elinikäinen parisuhde.

Tuosta massatuuppaamisesta vaikka korallieläin jotka muistaakseni lähes samalla hetkellä (Oliko tuo tietty vuodenaika ja kuun vaihe?) lisääntyvät. Kaloille ja muille oiva ruokapöytä.

Ehkä hieman kärjistin. Varmasti osalle ihmisistäkin elinikäinen vakaa parisuhde on toimivin. Mutta nythän on polyamorisia suhteita ja Suomessakin ja osaa tarkoituksella pysyy sinkkuina ja "Lentää kukasta kukkaan" vakiintumatta koskaan. Itse oletin elinikäistä parisuhdetta mutta aina ei niin käy.

Ihminen on kulttuurieläin ja kulttuuri osaltaan säätelee pariutumista. Nyt ei enää ole sellaista vahvaa sosiaalista ja taloudellista painetta pariutua heterosuhteeseen ja pysyä siinä loppuikänsä, tai ainakin lisääntymisiän loppuun (mikä ennenwanhaan oli usein sama, naisia kuoli synnytyksiin ja miehet ottivat usein nuorempia vaimoja ja lisääntyivät vanhoinakin). Voi solmia sateenkaarisuhteita, olla polyamorinen, seikkailla ilman sitoutumista tai olla aseksuaali. Tai elää sarjaheterosuhteissa muistakin syistä kuin leskeksi jäämisen vuoksi.

Ja sosiaalinen eläin. Aikoinaan kaduin että tein töitä sen eteen että pidin vanhempani yhdessä, siis toimin kummankin terapeuttina. Hinta vain oli kova. Siis kun asut yksin niin aika varma lähtö jos leivänpala jumittuu kurkkuun. Toiset isovanhemmat ns. veteraanivanhempia ja loppuun asti yhdessä. Mielestäni se oli todella hieno asia. En muista mitä häät tuli täyteen mutta kumpikin pitkälti ysikymmpisiä eli eli yli 70 vuotta avioliittoa. Ja vaarin rintama aika vielä mikä piti kestää.

Silti pitkä heteroparisuhde on yleinen, mikä kertoo, että ei se ihan luonnoton vaihtoehto ole ihmisellekään. Ja varsinkin ilman ehkäisyä se on ihan tehokas tapa levittää geenejä.

Eilen juttelin kaljalla yhden kaverin kanssa. Olivat vaimokkeen kanssa sopineet erosta ja sanoi että oli helpotus. Ja yhteinen pieni lapsi mutta yhteishuoltajuus sovittu. Parisuhteessa on valtavasti hyviä puolia jos kemiat kohtaavat todella hyvin. Kun seuraan Laurenin videoita (Skitsoaffektiivinen nuori nainen) niin kyllä se puolison tuki näkyy. Nytkin vieraili suljetulla kun hän siellä juuri oli. Ja myös välillä ruotivat noita sairauden aiheuttamia ongelmia parisuhteessa. Tosiasia on kumma kyllä että skitsonaiset löytävät puolison helpommin kuin skitsomiehet. Ainakin tällainen kuva on tullut. Kaikki skitsotuttuni ovat sinkkuja (Miehet).

Parisuhteessa hyvin todennäköisesti myös säästyy sukupuolitaudeilta. Sinkkuelämässä se on aina suuri riski jos on aktiivinen seksielämä.

[MooM]

Ongelma tuossa "mahdollisuudessa" ja "valinnassa" on se, että se on epäluottamuksen osoitus äidille, ja sellaisesta naiset pakkaavat pillastumaan, oli sitten syytä tai ei.

Mutta jos testi olisi lakisääteinen lapsen syntymän jälkeinen automaatio, niin kellään ei olisi syytä pillastumiseen. Tosin pillastuvathan jotkut siitäkin, että heidän ajonopeutensa mitataan tutkalla...

Minusta tuollainen lakisääteinen dna-testaus lisäisi tasa-arvoa enemmän kuin sukupuolineutraalit liikennemerkit.

Kyllä tuo miehen osalta olisi ihan järkevä ja rutiinina ei liittyisi naisen uskollisuuden epäilemiseen mitenkään henk koht.

Mutta kuluerä tietysti yhteiskunnalle enkä oikein usko, että menisi läpi.