Filosofían määritelmä
Re: Filosofían määritelmä
Kreikkalainen aatos ja henkisyys täällä kukoistaa. Debatti ei jankutusta? Vai onko?
Re: Filosofían määritelmä
Jatketaan pilkunnussintaa... Me puhumme siis ignorismista (emme ignorimistä) ja oikea termi on ignostismi, ei iignostismi.
Re: Filosofían määritelmä
Kirjoitusviheeseen puuttuminen toki pelastaa noloimmankin paikan, vai... Tuossa kesällä kerroit puhuvasi ignorismistä, kun et todellisuudessa tajunnut (tai sanavarastosi ei riittänyt) puhuvasi ignostismistä. Onko tamä jotenkin muuttunut? Juttusi eivät ole, joten kielirikko on yhä sama.
Deciphered from crop circles.
Re: Filosofían määritelmä
Joo kaikki sanoja väärin käyttävät on tyhmiä, tiiän tämän työelämästä. ja kännistä. joskus tulee kännättyä biljardia pelatessa ja silloin käyttävät vääriä sanoja eli tyhmiä.
Re: Filosofían määritelmä
En jaksa ehkä aina olla kielellisesti korrekti, mutta sekaannuksen vaara noissa termeissä lienee minimaalinen, kun ignorismi selvästikin viittaa ignooraamiseen, eli välinpitämättömyyteen.asdf kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 20:46Kirjoitusviheeseen puuttuminen toki pelastaa noloimmankin paikan, vai... Tuossa kesällä kerroit puhuvasi ignorismistä, kun et todellisuudessa tajunnut (tai sanavarastosi ei riittänyt) puhuvasi ignostismistä. Onko tamä jotenkin muuttunut? Juttusi eivät ole, joten kielirikko on yhä sama.
Re: Filosofían määritelmä
Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä. Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.ID10T kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 17:00Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.OlliS kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 16:52Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.
Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Filosofían määritelmä
Varman tiedon tavoittelu ja skeptismi johtaa tiedeuskoon, johon sitten ei enää sovelleta skeptismiä, vaikka tietysti siihenkin sitä pitäisi soveltaa.
Ja fysikalismiin. Yhteiskunnassa, historiassa, kosmologiassa ja teologiassa ei saada enää eksaktia tieteellistä tietoa, vaikka kuinka haluttaisiin, vaan tieto on filosofista, arvioita, ja tulee monia kilpailevia teorioita eikä yhtä oikeaa ja täsmällistä, eksaktia teoriaa.
Ja fysikalismiin. Yhteiskunnassa, historiassa, kosmologiassa ja teologiassa ei saada enää eksaktia tieteellistä tietoa, vaikka kuinka haluttaisiin, vaan tieto on filosofista, arvioita, ja tulee monia kilpailevia teorioita eikä yhtä oikeaa ja täsmällistä, eksaktia teoriaa.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Filosofían määritelmä
Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?OlliS kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 13:35Lopeta sitten uskomasta.ID10T kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 17:00Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.OlliS kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 16:52Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.
Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.OlliS kirjoitti: Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.
Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.OlliS kirjoitti: Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.
Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.OlliS kirjoitti: Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?
Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.OlliS kirjoitti: Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.
Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?OlliS kirjoitti: Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.
Re: Filosofían määritelmä
Ei kai kukaan epävarmaa tietoa tavoittele?
TIede on aina kiritiikin kohteena ja itseäänkorjaavaa.
Kilpailevia teorioita ja koulukuntia tiede juuri pyrkii välttämään.OlliS kirjoitti: Yhteiskunnassa, historiassa, kosmologiassa ja teologiassa ei saada enää eksaktia tieteellistä tietoa, vaikka kuinka haluttaisiin, vaan tieto on filosofista, arvioita, ja tulee monia kilpailevia teorioita eikä yhtä oikeaa ja täsmällistä, eksaktia teoriaa.
Re: Filosofían määritelmä
Sinä olet tiedeuskoinen.ID10T kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 13:55Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?OlliS kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 13:35Lopeta sitten uskomasta.ID10T kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 17:00Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.OlliS kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 16:52Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.OlliS kirjoitti: Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.OlliS kirjoitti: Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.OlliS kirjoitti: Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.OlliS kirjoitti: Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?OlliS kirjoitti: Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Filosofían määritelmä
Parempi sekin kuin jumaluskoinen.OlliS kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 15:07Sinä olet tiedeuskoinen.ID10T kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 13:55Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?OlliS kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 13:35Lopeta sitten uskomasta.ID10T kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 17:00Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.OlliS kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 16:52Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.OlliS kirjoitti: Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.OlliS kirjoitti: Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.OlliS kirjoitti: Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.OlliS kirjoitti: Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?OlliS kirjoitti: Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.
Re: Filosofían määritelmä
Tiede ei ole tiedeuskoinen eikä ateistinen, vaan agnostinen. Tieteellinen.ID10T kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 15:10Parempi sekin kuin jumaluskoinen.OlliS kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 15:07Sinä olet tiedeuskoinen.ID10T kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 13:55Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.OlliS kirjoitti: Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.OlliS kirjoitti: Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.OlliS kirjoitti: Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.OlliS kirjoitti: Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?OlliS kirjoitti: Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Filosofían määritelmä
Tiede on IGNOSTINEN, sitä ei kiinnosta koko jumalakonsepti. On aivan sama, mitä sinä asiasta tuumaat.OlliS kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 15:24Tiede ei ole tiedeuskoinen eikä ateistinen, vaan agnostinen. Tieteellinen.ID10T kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 15:10Parempi sekin kuin jumaluskoinen.OlliS kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 15:07Sinä olet tiedeuskoinen.ID10T kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 13:55Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.OlliS kirjoitti: Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.OlliS kirjoitti: Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.OlliS kirjoitti: Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.OlliS kirjoitti: Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?OlliS kirjoitti: Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.
-
- Reactions:
- Viestit: 2848
- Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36
Re: Filosofían määritelmä
On totta, että tiede on joukko empiirisen tutkimuksen avulla kehittyviä efektiivisiä teorioita, jotka vain lähestyvät todellisuuden toiminnallista kuvausta, mutta ovat aina vain todellisuuden representaatioita, ei itse todellisuutta.OlliS kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 13:35Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.ID10T kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 17:00Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.OlliS kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 16:52Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.
Ontologisen realismin mukaan todellisuus on sellainen kuin se on käsityksistämme riippumatta. Muodostamme käsityksiämme eli representaatioita todellisuudesta epäsuoran realismin mukaan. Emme siis koe todellisuutta naiivin realismin mukaan suoraan sellaisena kuin se on. Elämme siis ajatuksissamme mielemme empiirisesti luomassa virtuaalitodellisuudessa.
Maailmankuvan täydennykseksi ei ole tarvetta lisätä mitään metafyysisiä ja uskonnollisia oletuksia. Kaikki tarvittavat metafyysiset oletukset ovat vain ajattelun apuneuvoja; ei ikuisia totuuksia. Niitä voidaan aina tarvittaessa tarkistaa uusien empiiristen kokemusten mukaisesti.OlliS kirjoitti:Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.
Matematiikka ja logiikka ovat vain memeettisen evoluution empiirisesti tuottamia ajattelutottumuksia eli hyödyllisiä fiktioita, joita voimme käyttää empiiristen kokemustemme perusteella muodostamiamme efektiivisten teorioittemme mallinnuksessa. Kaikki tietämyksemme todellisuudesta on siten kumuloitunutta ja historiallisesti kehittynyttä kokemusta eli memeettistä informaatiota, jonka jokainen ymmärtää viimekädessä subjektiivisesti, siltä osin kuin ymmärtää mitenkään.OlliS kirjoitti:Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.
Jos haluat olettaa todellisuuden sisältävän jotakin, mistä ei ole mitään ontologisesta todellisuudesta saatuja empiirisiä kokemuksia, olet itse subjektiivinen idealisti, vaikka yrität perusteetta syyttää epäsuoran realismin kannattajia subjektiivisiksi idealisteiksi.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Re: Filosofían määritelmä
Selittelyä. Sitä ollaan realisteja tai sitten ei.Naturalisti kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 16:53On totta, että tiede on joukko empiirisen tutkimuksen avulla kehittyviä efektiivisiä teorioita, jotka vain lähestyvät todellisuuden toiminnallista kuvausta, mutta ovat aina vain todellisuuden representaatioita, ei itse todellisuutta.OlliS kirjoitti: ↑31 Joulu 2023, 13:35Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.ID10T kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 17:00Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.OlliS kirjoitti: ↑30 Joulu 2023, 16:52Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.
Ontologisen realismin mukaan todellisuus on sellainen kuin se on käsityksistämme riippumatta. Muodostamme käsityksiämme eli representaatioita todellisuudesta epäsuoran realismin mukaan. Emme siis koe todellisuutta naiivin realismin mukaan suoraan sellaisena kuin se on. Elämme siis ajatuksissamme mielemme empiirisesti luomassa virtuaalitodellisuudessa.
Maailmankuvan täydennykseksi ei ole tarvetta lisätä mitään metafyysisiä ja uskonnollisia oletuksia. Kaikki tarvittavat metafyysiset oletukset ovat vain ajattelun apuneuvoja; ei ikuisia totuuksia. Niitä voidaan aina tarvittaessa tarkistaa uusien empiiristen kokemusten mukaisesti.OlliS kirjoitti:Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.
Matematiikka ja logiikka ovat vain memeettisen evoluution empiirisesti tuottamia ajattelutottumuksia eli hyödyllisiä fiktioita, joita voimme käyttää empiiristen kokemustemme perusteella muodostamiamme efektiivisten teorioittemme mallinnuksessa. Kaikki tietämyksemme todellisuudesta on siten kumuloitunutta ja historiallisesti kehittynyttä kokemusta eli memeettistä informaatiota, jonka jokainen ymmärtää viimekädessä subjektiivisesti, siltä osin kuin ymmärtää mitenkään.OlliS kirjoitti:Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.
Jos haluat olettaa todellisuuden sisältävän jotakin, mistä ei ole mitään ontologisesta todellisuudesta saatuja empiirisiä kokemuksia, olet itse subjektiivinen idealisti, vaikka yrität perusteetta syyttää epäsuoran realismin kannattajia subjektiivisiksi idealisteiksi.
Määritelmät ovat selvät, todellisuus on sellainen kuin on.
Jos ei ole, ollaan subjektiivisia idealisteja.
Tietysti kaikki tieto todellisuudesta tulee aistimusten, havaintojen ja teorioiden kautta, muttei se muuta tätä perusasiaa miksikään. Joudutaan vaan harhapoluille kosmologiassakin kun tutkitaan havaittavaa universumia eikä universumia sellaisena kuin se on. Ja QT:n kummallisuuksista seuraa vain että todellisuuden käsityksemme on väärä, eikä se, että havaitseminen vaikuttaa todellisuuteen, vaikka sekin on totta elektronimikroskoopeissa luonnollisista syistä.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini