Filosofían määritelmä

[Lyde19]

Kreikkalainen aatos ja henkisyys täällä kukoistaa. Debatti ei jankutusta? Vai onko?

[ID10T]

Te pojat puhutte edelleen ignorimistä, kun tarkoitatte iignostismia. Jatkakaa ihmeessä, ei se minulta pois ole. Ei suomen kieleen kyllä sanat sillä synny, että kaksi looppiin ajautunutta kahelia sitä jankkaa.

Jatketaan pilkunnussintaa... Me puhumme siis ignorismista (emme ignorimistä) ja oikea termi on ignostismi, ei iignostismi.

[asdf]

Te pojat puhutte edelleen ignorimistä, kun tarkoitatte iignostismia. Jatkakaa ihmeessä, ei se minulta pois ole. Ei suomen kieleen kyllä sanat sillä synny, että kaksi looppiin ajautunutta kahelia sitä jankkaa.

Jatketaan pilkunnussintaa... Me puhumme siis ignorismista (emme ignorimistä) ja oikea termi on ignostismi, ei iignostismi.

Kirjoitusviheeseen puuttuminen toki pelastaa noloimmankin paikan, vai... Tuossa kesällä kerroit puhuvasi ignorismistä, kun et todellisuudessa tajunnut (tai sanavarastosi ei riittänyt) puhuvasi ignostismistä. Onko tamä jotenkin muuttunut? Juttusi eivät ole, joten kielirikko on yhä sama.

[Lyde19]

Joo kaikki sanoja väärin käyttävät on tyhmiä, tiiän tämän työelämästä. ja kännistä. joskus tulee kännättyä biljardia pelatessa ja silloin käyttävät vääriä sanoja eli tyhmiä.

[ID10T]

Te pojat puhutte edelleen ignorimistä, kun tarkoitatte iignostismia. Jatkakaa ihmeessä, ei se minulta pois ole. Ei suomen kieleen kyllä sanat sillä synny, että kaksi looppiin ajautunutta kahelia sitä jankkaa.

Jatketaan pilkunnussintaa... Me puhumme siis ignorismista (emme ignorimistä) ja oikea termi on ignostismi, ei iignostismi.

Kirjoitusviheeseen puuttuminen toki pelastaa noloimmankin paikan, vai... Tuossa kesällä kerroit puhuvasi ignorismistä, kun et todellisuudessa tajunnut (tai sanavarastosi ei riittänyt) puhuvasi ignostismistä. Onko tamä jotenkin muuttunut? Juttusi eivät ole, joten kielirikko on yhä sama.

En jaksa ehkä aina olla kielellisesti korrekti, mutta sekaannuksen vaara noissa termeissä lienee minimaalinen, kun ignorismi selvästikin viittaa ignooraamiseen, eli välinpitämättömyyteen.

[OlliS]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä. Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

[OlliS]

Varman tiedon tavoittelu ja skeptismi johtaa tiedeuskoon, johon sitten ei enää sovelleta skeptismiä, vaikka tietysti siihenkin sitä pitäisi soveltaa.

Ja fysikalismiin. Yhteiskunnassa, historiassa, kosmologiassa ja teologiassa ei saada enää eksaktia tieteellistä tietoa, vaikka kuinka haluttaisiin, vaan tieto on filosofista, arvioita, ja tulee monia kilpailevia teorioita eikä yhtä oikeaa ja täsmällistä, eksaktia teoriaa.

[ID10T]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta.

Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?

Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.

Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.

Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?

Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.

Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?

[ID10T]

Varman tiedon tavoittelu ja skeptismi johtaa tiedeuskoon, johon sitten ei enää sovelleta skeptismiä, vaikka tietysti siihenkin sitä pitäisi soveltaa.

Ei kai kukaan epävarmaa tietoa tavoittele?

TIede on aina kiritiikin kohteena ja itseäänkorjaavaa.

Yhteiskunnassa, historiassa, kosmologiassa ja teologiassa ei saada enää eksaktia tieteellistä tietoa, vaikka kuinka haluttaisiin, vaan tieto on filosofista, arvioita, ja tulee monia kilpailevia teorioita eikä yhtä oikeaa ja täsmällistä, eksaktia teoriaa.

Kilpailevia teorioita ja koulukuntia tiede juuri pyrkii välttämään.

[OlliS]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta.

Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?

Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.

Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.

Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?

Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.

Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?

Sinä olet tiedeuskoinen.

[ID10T]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta.

Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?

Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.

Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.

Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?

Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.

Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?

Sinä olet tiedeuskoinen.

Parempi sekin kuin jumaluskoinen.

[OlliS]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on

Tieteeseen ei

Lopeta sitten uskomasta.

Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?

Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.

Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.

Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?

Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.

Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?

Sinä olet tiedeuskoinen.

Parempi sekin kuin jumaluskoinen.

Tiede ei ole tiedeuskoinen eikä ateistinen, vaan agnostinen. Tieteellinen.

[ID10T]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on

Tieteeseen ei

Lopeta sitten uskomasta.

Mitä sinä minun uskomisistani mitään tiedät?

Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

Tuohon sisältyy se paradoksi, ettemme voi tietää, mitä emme tiedä.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto.

Pötyä, koska maailmankatsomus rakentuu tiedon ja/tai uskon varaan, uskonto vain uskon. Kumpikaan ei tuota uutta tietoa.

Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean?

Sekä oikea maailmankatsomus että oikea uskonto ovat oksymoroneja.

Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Ei ainakaan minun maailmankatsomukseni kiistä. Sinun kiistää hyvinkin paljon.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Tuossa viimeisessä lauseessa taisi ajatus katketa kesken?

Sinä olet tiedeuskoinen.

Parempi sekin kuin jumaluskoinen.

Tiede ei ole tiedeuskoinen eikä ateistinen, vaan agnostinen. Tieteellinen.

Tiede on IGNOSTINEN, sitä ei kiinnosta koko jumalakonsepti. On aivan sama, mitä sinä asiasta tuumaat.

[Naturalisti]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

On totta, että tiede on joukko empiirisen tutkimuksen avulla kehittyviä efektiivisiä teorioita, jotka vain lähestyvät todellisuuden toiminnallista kuvausta, mutta ovat aina vain todellisuuden representaatioita, ei itse todellisuutta.

Ontologisen realismin mukaan todellisuus on sellainen kuin se on käsityksistämme riippumatta. Muodostamme käsityksiämme eli representaatioita todellisuudesta epäsuoran realismin mukaan. Emme siis koe todellisuutta naiivin realismin mukaan suoraan sellaisena kuin se on. Elämme siis ajatuksissamme mielemme empiirisesti luomassa virtuaalitodellisuudessa.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Maailmankuvan täydennykseksi ei ole tarvetta lisätä mitään metafyysisiä ja uskonnollisia oletuksia. Kaikki tarvittavat metafyysiset oletukset ovat vain ajattelun apuneuvoja; ei ikuisia totuuksia. Niitä voidaan aina tarvittaessa tarkistaa uusien empiiristen kokemusten mukaisesti.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Matematiikka ja logiikka ovat vain memeettisen evoluution empiirisesti tuottamia ajattelutottumuksia eli hyödyllisiä fiktioita, joita voimme käyttää empiiristen kokemustemme perusteella muodostamiamme efektiivisten teorioittemme mallinnuksessa. Kaikki tietämyksemme todellisuudesta on siten kumuloitunutta ja historiallisesti kehittynyttä kokemusta eli memeettistä informaatiota, jonka jokainen ymmärtää viimekädessä subjektiivisesti, siltä osin kuin ymmärtää mitenkään.

Jos haluat olettaa todellisuuden sisältävän jotakin, mistä ei ole mitään ontologisesta todellisuudesta saatuja empiirisiä kokemuksia, olet itse subjektiivinen idealisti, vaikka yrität perusteetta syyttää epäsuoran realismin kannattajia subjektiivisiksi idealisteiksi.

[OlliS]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

On totta, että tiede on joukko empiirisen tutkimuksen avulla kehittyviä efektiivisiä teorioita, jotka vain lähestyvät todellisuuden toiminnallista kuvausta, mutta ovat aina vain todellisuuden representaatioita, ei itse todellisuutta.

Ontologisen realismin mukaan todellisuus on sellainen kuin se on käsityksistämme riippumatta. Muodostamme käsityksiämme eli representaatioita todellisuudesta epäsuoran realismin mukaan. Emme siis koe todellisuutta naiivin realismin mukaan suoraan sellaisena kuin se on. Elämme siis ajatuksissamme mielemme empiirisesti luomassa virtuaalitodellisuudessa.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Maailmankuvan täydennykseksi ei ole tarvetta lisätä mitään metafyysisiä ja uskonnollisia oletuksia. Kaikki tarvittavat metafyysiset oletukset ovat vain ajattelun apuneuvoja; ei ikuisia totuuksia. Niitä voidaan aina tarvittaessa tarkistaa uusien empiiristen kokemusten mukaisesti.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Matematiikka ja logiikka ovat vain memeettisen evoluution empiirisesti tuottamia ajattelutottumuksia eli hyödyllisiä fiktioita, joita voimme käyttää empiiristen kokemustemme perusteella muodostamiamme efektiivisten teorioittemme mallinnuksessa. Kaikki tietämyksemme todellisuudesta on siten kumuloitunutta ja historiallisesti kehittynyttä kokemusta eli memeettistä informaatiota, jonka jokainen ymmärtää viimekädessä subjektiivisesti, siltä osin kuin ymmärtää mitenkään.

Jos haluat olettaa todellisuuden sisältävän jotakin, mistä ei ole mitään ontologisesta todellisuudesta saatuja empiirisiä kokemuksia, olet itse subjektiivinen idealisti, vaikka yrität perusteetta syyttää epäsuoran realismin kannattajia subjektiivisiksi idealisteiksi.

Selittelyä. Sitä ollaan realisteja tai sitten ei.

Määritelmät ovat selvät, todellisuus on sellainen kuin on.

Jos ei ole, ollaan subjektiivisia idealisteja.

Tietysti kaikki tieto todellisuudesta tulee aistimusten, havaintojen ja teorioiden kautta, muttei se muuta tätä perusasiaa miksikään. Joudutaan vaan harhapoluille kosmologiassakin kun tutkitaan havaittavaa universumia eikä universumia sellaisena kuin se on. Ja QT:n kummallisuuksista seuraa vain että todellisuuden käsityksemme on väärä, eikä se, että havaitseminen vaikuttaa todellisuuteen, vaikka sekin on totta elektronimikroskoopeissa luonnollisista syistä.