Filosofían määritelmä
Re: Filosofían määritelmä
Taas kerran hämmästeltiin kuinka nopeaa evoluutio on. Minusta on hämmästyttävää että sitä hämmästellään kun se on määritelmänä vähän hämärä.
Make Keke Great Again
Re: Filosofían määritelmä
Kaiken lisäksi se on luultua nopeampaa samalla kun sille ei ole mitään nopeutta määritelty. Se on vain nopeampaa kuin on luultu.
Make Keke Great Again
Re: Filosofían määritelmä
Muutenkin kieli on vähän hankalaa kun se ei perustu aksioomiin ja matematiikkakin menee aina pilalle kun joku keksii diagonalisoida jotain.
Make Keke Great Again
Re: Filosofían määritelmä
Niin, minähän en tuota tietoisuuden määritelmää ole wikipediaan kirjoittanut, mutta selvää lienee se, että tietoisuus on henkilökohtaista, ei jaettua. Vastasyntynyt lapsi ei pitkään aikaan tunnista edes omia sormiaan ja varpaitaan, vaan se opitaan vähitellen. Tietoisuus siis kasvaa lapsen mukana.siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 20:29Hyvää pohdintaa. Tuo loppu kaivannee selitystä. Mikä siis on se joka on tietoinen tuosta itsestä ja mitä tarkoitat itsellä? Minäkokemushan on tietoisuuden sisältö siinä missä ne ajatuksetkin. Miten se voisi tuon tietoisuuden omistaa?ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 15:07Tietenkin sen pitäisi olla materiaa, kuten aiemmin totesin. Aineeton ei ole olemassa.siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:53Niin onko se tietoisuus siis mielestäsi materiaa vai ei ja mitä tarkoitat materialla.ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:48Onko olemassa jotain, mikä ei ole materiaa? Aineettomien asioiden olemassaolo ei ole konkreettista.siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:45Mitä tarkoitat materialla ja onko tietoisuus sinun mielestäsi materiaa?ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:34Ei selventänyt lainkaan. Onko tietoisuus siis materiaa? Mikä sitä ylläpitää? Mikä erottelee siitä kullekin kuuluvan osuuden, koska eihän meillä ole kollektiivista tietoisuutta?siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:58Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:Okivi kirjoitti: ↑05 Huhti 2024, 16:23
Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?
Mikään ei erottele mitään. Tietoisuus on yksi ja jakamaton.
Tietoisuus ei myöskään voi olla jakamaton, koska silloin me tietäisimme muiden ajatukset.Sitähän minä sinulta yritin kysyä, kun en itse keksi vastausta.siili suhonen kirjoitti: Mitä materiaa se tietoisuus siis on jos se materiaa ylipäätään on?
Minusta tietoisuus on sähköimpulsseja aivoissa, joiden mukana tietoisuus kuolee ihmisen kuollessa. Mutta nyt haettiinkin olemusta kuolemattomalle tietoisuudelle.Tietoisuus kattaa myös ajatukset. Meillä jokaisella on siis oma tietoisuus ja omat ajatukset.siili suhonen kirjoitti: En ymmärrä miksi tietoisuuden jakamattomuudesta seuraisi että voimme tietää toistemme ajatukset. Voinet tuota selventää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus
Nuo viittaukset tietoisuuteen itsestä ja ympäristöstä sekä viittaus hereilläoloonkin tarkoittaa sitä, että olemme kaikki eri tavoin tietoisia itsestämme ja ympäristöstämme ja eri tavoin "hereillä", eikä tietoisuus voi siinäkään tapauksessa olla jakamaton.wikipedia kirjoitti:Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.
Minusta se taas tieteen ystävänä on ainoa selitys, sillä kaikki aivoissamme tapahtuva on sähköimpulsseja.siili suhonen kirjoitti: Myös tuo ajatus tietoisuudesta sähköimpulsseina on itselleni tieteellisen maailmankuvan ystävänä outo.
Minusta se taas haiskahtaa hihhulismilta, että tietoisuus olisi jokin ihmisen ulkopuolinen toimija, kuten sinä esität, ja lisäksi kuolematon. Tiede ei tunne ainuttakaan ikuista asiaa.siili suhonen kirjoitti: Eihän sähköimpulsseilla ole mitään niistä ominaisuuksista mitä luemme kuuluvaksi tietoiseen kokemukseen. Miten ne voisivat olla sama asia? Haiskahtaa hihhulismilta jos suoraan sanotaan mut voit varmaan tuota pohdintaasi hieman elaboroida.
Re: Filosofían määritelmä
Filosofia on taito tuhlata päiviä pohtimalla kysymyksiä, joihin ei koskaan löydetä vastauksia ja esittää monimutkaisia ajatuksia, joista kukaan ei oikeasti välitä.
Re: Filosofían määritelmä
Materiaa ei ole ilman henkeä, eikä henkeä ilman materiaa.
Kaikki mikä on olemassa todellisuudessa, on olevaista, oli sitten materiaa tai henkeä.
Aine - energia
Solut - elämä
Ihminen - psyyke
(Jumalan Ruumis - Jumalan Henki, jos Jumala ja henkimaailma myös ovat olemassa aineellisen maailman lisäksi)
Kaikki mikä on olemassa todellisuudessa, on olevaista, oli sitten materiaa tai henkeä.
Aine - energia
Solut - elämä
Ihminen - psyyke
(Jumalan Ruumis - Jumalan Henki, jos Jumala ja henkimaailma myös ovat olemassa aineellisen maailman lisäksi)
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
-
- Reactions:
- Viestit: 796
- Liittynyt: 18 Joulu 2022, 21:51
Re: Filosofían määritelmä
eikö ole kiehtovaa miten toistemme uskomukset haiskahtavat meistä hihhulismilta kun taas itse pidämme omien uskomustemme perusteluja sangen pätevinä ja erinomaisina ja tuskin edes ymmärrämme toistemme perusteluja. Onkohan se kantin universaali järki ihan puuta heinää?ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 20:55siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 20:29Hyvää pohdintaa. Tuo loppu kaivannee selitystä. Mikä siis on se joka on tietoinen tuosta itsestä ja mitä tarkoitat itsellä? Minäkokemushan on tietoisuuden sisältö siinä missä ne ajatuksetkin. Miten se voisi tuon tietoisuuden omistaa?ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 15:07Tietenkin sen pitäisi olla materiaa, kuten aiemmin totesin. Aineeton ei ole olemassa.siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:53Niin onko se tietoisuus siis mielestäsi materiaa vai ei ja mitä tarkoitat materialla.ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:48Onko olemassa jotain, mikä ei ole materiaa? Aineettomien asioiden olemassaolo ei ole konkreettista.siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:45Mitä tarkoitat materialla ja onko tietoisuus sinun mielestäsi materiaa?ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:34Ei selventänyt lainkaan. Onko tietoisuus siis materiaa? Mikä sitä ylläpitää? Mikä erottelee siitä kullekin kuuluvan osuuden, koska eihän meillä ole kollektiivista tietoisuutta?siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:58Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05
Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?
Mikään ei erottele mitään. Tietoisuus on yksi ja jakamaton.
Tietoisuus ei myöskään voi olla jakamaton, koska silloin me tietäisimme muiden ajatukset.Sitähän minä sinulta yritin kysyä, kun en itse keksi vastausta.siili suhonen kirjoitti: Mitä materiaa se tietoisuus siis on jos se materiaa ylipäätään on?
Minusta tietoisuus on sähköimpulsseja aivoissa, joiden mukana tietoisuus kuolee ihmisen kuollessa. Mutta nyt haettiinkin olemusta kuolemattomalle tietoisuudelle.Tietoisuus kattaa myös ajatukset. Meillä jokaisella on siis oma tietoisuus ja omat ajatukset.siili suhonen kirjoitti: En ymmärrä miksi tietoisuuden jakamattomuudesta seuraisi että voimme tietää toistemme ajatukset. Voinet tuota selventää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus
Nuo viittaukset tietoisuuteen itsestä ja ympäristöstä sekä viittaus hereilläoloonkin tarkoittaa sitä, että olemme kaikki eri tavoin tietoisia itsestämme ja ympäristöstämme ja eri tavoin "hereillä", eikä tietoisuus voi siinäkään tapauksessa olla jakamaton.wikipedia kirjoitti:Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.
Minusta se taas haiskahtaa hihhulismilta, että tietoisuus olisi jokin ihmisen ulkopuolinen toimija, kuten sinä esität, ja lisäksi kuolematon. Tiede ei tunne ainuttakaan ikuista asiaa.
Niin. Wikipediassa annettiin jonkinmoinen ympäripyöreä kuvaus arkipäiväisestä subjekti-objekti kokemuksestamme mut ei siinä puhuttu mittään siitä mikä tuo itse on tai millä tavalla se tietoisuuden omistaa. Oishan siitä jotain hyvä tietää kun jos se noin tärkeässä roolissa tässä sinun ja wikin tietoisuusteoriassanne on. Mikä on sinun näkemyksesi asiasta kun tuosta wikistä ei ollut vastaamaan.Niin, minähän en tuota tietoisuuden määritelmää ole wikipediaan kirjoittanut, mutta selvää lienee se, että tietoisuus on henkilökohtaista, ei jaettua. Vastasyntynyt lapsi ei pitkään aikaan tunnista edes omia sormiaan ja varpaitaan, vaan se opitaan vähitellen. Tietoisuus siis kasvaa lapsen mukana.
Oma arvio tilanteesta on että oleellisilta osin ego eli itse on solmu tietoisuuden langassa. Se näkee itsensä ja muut solmut mutta ei ymmärrä kaikkien olevan samaa lankaa. Egon kuolemassa tuo solmu sit aukeaa ja tietoisuus taas ymmärtää lankaluonteensa. Kokemuksellisestihan tuo lankatietoisuus vastaa paljon paremmin fysiikan kenttäteorioiden kuvausta todellisuudesta kun arkipäiväinen egokokemus mikä toki on hyvin mielenkiintoista.
Höpsis sentään. Aivoissa tapahtuu kaikkea muutakin jännää. Oletko koskaan kuullut välittäjäaineista? No oli miten oli niin voitko avata miten tämä kaikki aivoissamme tapahtuva voi olla identtinen tietoisen kokemuksen kanssa kun niillä ei ole mitään samoja ominaisuuksia? Missä mielessä ne ovat identtisiä?Minusta se taas tieteen ystävänä on ainoa selitys, sillä kaikki aivoissamme tapahtuva on sähköimpulsseja.
Kontiainen näki asiat kovin eri tavalla.
-
- Reactions:
- Viestit: 796
- Liittynyt: 18 Joulu 2022, 21:51
Re: Filosofían määritelmä
Aihetta sivuten hyvää pohdintaa solmuista
Kontiainen näki asiat kovin eri tavalla.
Re: Filosofían määritelmä
Yritän olla looginen ja tieteellinen, en puhu niinkään uskomuksista.siili suhonen kirjoitti: ↑07 Huhti 2024, 06:28eikö ole kiehtovaa miten toistemme uskomukset haiskahtavat meistä hihhulismilta kun taas itse pidämme omien uskomustemme perusteluja sangen pätevinä ja erinomaisina ja tuskin edes ymmärrämme toistemme perusteluja. Onkohan se kantin universaali järki ihan puuta heinää?ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 20:55siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 20:29Hyvää pohdintaa. Tuo loppu kaivannee selitystä. Mikä siis on se joka on tietoinen tuosta itsestä ja mitä tarkoitat itsellä? Minäkokemushan on tietoisuuden sisältö siinä missä ne ajatuksetkin. Miten se voisi tuon tietoisuuden omistaa?ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 15:07Tietenkin sen pitäisi olla materiaa, kuten aiemmin totesin. Aineeton ei ole olemassa.siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:53Niin onko se tietoisuus siis mielestäsi materiaa vai ei ja mitä tarkoitat materialla.ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:48Onko olemassa jotain, mikä ei ole materiaa? Aineettomien asioiden olemassaolo ei ole konkreettista.siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:45Mitä tarkoitat materialla ja onko tietoisuus sinun mielestäsi materiaa?ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:34Ei selventänyt lainkaan. Onko tietoisuus siis materiaa? Mikä sitä ylläpitää? Mikä erottelee siitä kullekin kuuluvan osuuden, koska eihän meillä ole kollektiivista tietoisuutta?siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.
Mikään ei erottele mitään. Tietoisuus on yksi ja jakamaton.
Tietoisuus ei myöskään voi olla jakamaton, koska silloin me tietäisimme muiden ajatukset.Sitähän minä sinulta yritin kysyä, kun en itse keksi vastausta.siili suhonen kirjoitti: Mitä materiaa se tietoisuus siis on jos se materiaa ylipäätään on?
Minusta tietoisuus on sähköimpulsseja aivoissa, joiden mukana tietoisuus kuolee ihmisen kuollessa. Mutta nyt haettiinkin olemusta kuolemattomalle tietoisuudelle.Tietoisuus kattaa myös ajatukset. Meillä jokaisella on siis oma tietoisuus ja omat ajatukset.siili suhonen kirjoitti: En ymmärrä miksi tietoisuuden jakamattomuudesta seuraisi että voimme tietää toistemme ajatukset. Voinet tuota selventää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus
Nuo viittaukset tietoisuuteen itsestä ja ympäristöstä sekä viittaus hereilläoloonkin tarkoittaa sitä, että olemme kaikki eri tavoin tietoisia itsestämme ja ympäristöstämme ja eri tavoin "hereillä", eikä tietoisuus voi siinäkään tapauksessa olla jakamaton.wikipedia kirjoitti:Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.
Minusta se taas haiskahtaa hihhulismilta, että tietoisuus olisi jokin ihmisen ulkopuolinen toimija, kuten sinä esität, ja lisäksi kuolematon. Tiede ei tunne ainuttakaan ikuista asiaa.
Äkkiseltään kaikki universaali mielestä puhuttaessa kuulostaa oleva puuta heinää.
Enkä vastaa minäkään, kun en ole neurofysiologi. En kuitenkaan hae vastausta henkimaailman puolelta, kuten sinä tunnut tekevän.siili suhonen kirjoitti:Niin. Wikipediassa annettiin jonkinmoinen ympäripyöreä kuvaus arkipäiväisestä subjekti-objekti kokemuksestamme mut ei siinä puhuttu mittään siitä mikä tuo itse on tai millä tavalla se tietoisuuden omistaa. Oishan siitä jotain hyvä tietää kun jos se noin tärkeässä roolissa tässä sinun ja wikin tietoisuusteoriassanne on. Mikä on sinun näkemyksesi asiasta kun tuosta wikistä ei ollut vastaamaan.Niin, minähän en tuota tietoisuuden määritelmää ole wikipediaan kirjoittanut, mutta selvää lienee se, että tietoisuus on henkilökohtaista, ei jaettua. Vastasyntynyt lapsi ei pitkään aikaan tunnista edes omia sormiaan ja varpaitaan, vaan se opitaan vähitellen. Tietoisuus siis kasvaa lapsen mukana.
Aivan, ja se kudos on missä? Henkimaailmassa?siili suhonen kirjoitti: Oma arvio tilanteesta on että oleellisilta osin ego eli itse on solmu tietoisuuden langassa. Se näkee itsensä ja muut solmut mutta ei ymmärrä kaikkien olevan samaa lankaa.
Eli tietoisuuden on sinusta pakko olla materiaa, koska fysiikka käsittelee aina materiaa tai materian vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa (säteily, värähtely).siili suhonen kirjoitti: Egon kuolemassa tuo solmu sit aukeaa ja tietoisuus taas ymmärtää lankaluonteensa. Kokemuksellisestihan tuo lankatietoisuus vastaa paljon paremmin fysiikan kenttäteorioiden kuvausta todellisuudesta kun arkipäiväinen egokokemus mikä toki on hyvin mielenkiintoista.
Mikä tuota materiaa siis tuottaa ja ylläpitää? Missä sitä säilytetään?
Välittäjäaineet ovat kuitenkin statisteja koko näytelmässä.siili suhonen kirjoitti:Höpsis sentään. Aivoissa tapahtuu kaikkea muutakin jännää. Oletko koskaan kuullut välittäjäaineista?Minusta se taas tieteen ystävänä on ainoa selitys, sillä kaikki aivoissamme tapahtuva on sähköimpulsseja.
En ymmärtänyt kysymystä, mutta oletettavasti en osaisi muutenkaan vastata, koska en tosiaan ole neurofysiologi enkä neuropsykologi. Tämän kysymyksen jätän suosiolla alan ammattilaisille.siili suhonen kirjoitti: No oli miten oli niin voitko avata miten tämä kaikki aivoissamme tapahtuva voi olla identtinen tietoisen kokemuksen kanssa kun niillä ei ole mitään samoja ominaisuuksia? Missä mielessä ne ovat identtisiä?
-
- Reactions:
- Viestit: 2850
- Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36
Re: Filosofían määritelmä
Kun sanot, että "Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta.", niin pitäisikö sinun ensin määritellä mitä tarkoitat käsitteillä "mystinen kokemus" ja "ego". Entä onko tuo egon kuolema hetkellinen tila vai pysyvä eli jatkat sen jälkeen olemassaoloasi zombina aina lihalliseen kuolemaasi saakka?siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05 Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?
Onko tämä eleusiksen oraakkelien kryptinen (järjetön tai järjettömästi käännetty) sitaatti mielestäsi riittävä peruste väitteellesi, että tietoisuus on kuolematon ja myös jakamaton, kuten myöhemmin toteat?
Esittät vain lisää perustelemattomia väitteitä ja käsitteitä. Määrittele mitä tarkoitat käsitteellä "liikkumaton liikuttaja". Määrittelikö Jeesus kenties sen ja miten hän sen perusteli?siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.
Nyt toteat, että tietoisuus on jakamaton. Entä onko se kenties dualismin mukaisesti henkinen substanssi, joka ei ole materiaa? Miten selität psykofyysisen ongelman eli miten materiaalinen ruumis ja henkinen tietoisuus vuorovaikuttavat? Vastauksesi perusteella voisi päätellä, että uskot jonkinlaiseen kollektiiviseen tietoisuuteen, mutta se mikä on subjektin rooli tässä kokonaisuudessa jää hämaräksi.siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:45Mitä tarkoitat materialla ja onko tietoisuus sinun mielestäsi materiaa?
Mikään ei erottele mitään. Tietoisuus on yksi ja jakamaton.
Ihmettelet mitä materia on. Materia on kaikkea tätä mistä voimme saada empiirisiä kokemuksia enemmän tai vähemmän välillisesti ja muodostaa siitä käsityksiä, jotka ovat viime kädessä subjektiivisia materiaalisten aivojen materiaalisia prosesseja. Reduktiivinen emergentismi kuvaa miten mentaalinen voi olla olemassa materiaalisella perustalla. Voitko itse esittää miten materiaalinen todellusuus ja sinun näkemyksesi mukainen tietoisuus voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään?
Minusta tuo sitaatissa oleva kommentti on varsin hyvin perusteltu. Oman näkemykseni mukaan voin samaistaa sen hyvin pitkälle kannattamaani reduktiivisen emergentismin selitykseen; mieli on aivojen materiaalinen prosessi, jossa informaatio välittyy neuroneissa aktiopotentiaalipulsseina ja niiden välillä kemiallisesti. Tämä prosessi tuottaa meidän jatkuvana mielikuvien virtana kokemamme tietoisuuden. Tietoisuus ja aivotoiminta on yksi ja sama asia; yksi ja sama prosessijoukko tuottaa ja kokee tietoisuuden. Mitään henkimaailmaan kuuluvaa tietoisuuden kokijaa ei tarvitse olettaa olevaksi.siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 20:29Hyvää pohdintaa. Tuo loppu kaivannee selitystä. Mikä siis on se joka on tietoinen tuosta itsestä ja mitä tarkoitat itsellä? Minäkokemushan on tietoisuuden sisältö siinä missä ne ajatuksetkin. Miten se voisi tuon tietoisuuden omistaa?ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 15:07 (...)
https://fi.wikipedia.org/wiki/TietoisuusNuo viittaukset tietoisuuteen itsestä ja ympäristöstä sekä viittaus hereilläoloonkin tarkoittaa sitä, että olemme kaikki eri tavoin tietoisia itsestämme ja ympäristöstämme ja eri tavoin "hereillä", eikä tietoisuus voi siinäkään tapauksessa olla jakamaton.wikipedia kirjoitti:Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.
Myös tuo ajatus tietoisuudesta sähköimpulsseina on itselleni tieteellisen maailmankuvan ystävänä outo. Eihän sähköimpulsseilla ole mitään niistä ominaisuuksista mitä luemme kuuluvaksi tietoiseen kokemukseen. Miten ne voisivat olla sama asia? Haiskahtaa hihhulismilta jos suoraan sanotaan mut voit varmaan tuota pohdintaasi hieman elaboroida.
Hihhulimaiselta minusta vaikuttaa pikemminkin sinun esittelemä mystinen tietoisuuskäsitys kuin sitaatissa esitetty materialistinen näkemys, jota tukee myös esitetty Wikipedian sitaatti.
Tässä yrität perustella hihhhulimaista tietoisuuskäsitystä kvanttimystiikalla ja solmumetaforalla. Nostat myös uutena tekijänä peliin aivokemikaalit perustelematta miten ne mielestäsi liittyvät tähän asiaan. Mielestäni olisi kohtuullista, että esittäisit vähän täsmällisemmin miten tämä kokonaisuus sinun käsityksesi mukaan toimii.siili suhonen kirjoitti: ↑07 Huhti 2024, 06:28eikö ole kiehtovaa miten toistemme uskomukset haiskahtavat meistä hihhulismilta kun taas itse pidämme omien uskomustemme perusteluja sangen pätevinä ja erinomaisina ja tuskin edes ymmärrämme toistemme perusteluja. Onkohan se kantin universaali järki ihan puuta heinää?
Niin. Wikipediassa annettiin jonkinmoinen ympäripyöreä kuvaus arkipäiväisestä subjekti-objekti kokemuksestamme mut ei siinä puhuttu mittään siitä mikä tuo itse on tai millä tavalla se tietoisuuden omistaa. Oishan siitä jotain hyvä tietää kun jos se noin tärkeässä roolissa tässä sinun ja wikin tietoisuusteoriassanne on. Mikä on sinun näkemyksesi asiasta kun tuosta wikistä ei ollut vastaamaan.Niin, minähän en tuota tietoisuuden määritelmää ole wikipediaan kirjoittanut, mutta selvää lienee se, että tietoisuus on henkilökohtaista, ei jaettua. Vastasyntynyt lapsi ei pitkään aikaan tunnista edes omia sormiaan ja varpaitaan, vaan se opitaan vähitellen. Tietoisuus siis kasvaa lapsen mukana.
Oma arvio tilanteesta on että oleellisilta osin ego eli itse on solmu tietoisuuden langassa. Se näkee itsensä ja muut solmut mutta ei ymmärrä kaikkien olevan samaa lankaa. Egon kuolemassa tuo solmu sit aukeaa ja tietoisuus taas ymmärtää lankaluonteensa. Kokemuksellisestihan tuo lankatietoisuus vastaa paljon paremmin fysiikan kenttäteorioiden kuvausta todellisuudesta kun arkipäiväinen egokokemus mikä toki on hyvin mielenkiintoista.Höpsis sentään. Aivoissa tapahtuu kaikkea muutakin jännää. Oletko koskaan kuullut välittäjäaineista? No oli miten oli niin voitko avata miten tämä kaikki aivoissamme tapahtuva voi olla identtinen tietoisen kokemuksen kanssa kun niillä ei ole mitään samoja ominaisuuksia? Missä mielessä ne ovat identtisiä?Minusta se taas tieteen ystävänä on ainoa selitys, sillä kaikki aivoissamme tapahtuva on sähköimpulsseja.
Olen esittänyt miten tietoisuus voidaan selittää materiaalisesti reduktiivisen emergentismin avulla. Täydennyksenä todettakoon, että aivokemikaalien säätelyjärjestelmä on todellakin yksi aivojen toiminnallisen kokonaisuuden osa. Sillä on kuitenkin lähinnä moduloiva vaikutus, jota voisi havainnollistaa ilmasto-säätila-metaforalla. Säätila vastaa mielen varsinaista eli neuronaalisten prosessien toimintaa ja ilmasto edustaa mielialan vaihtelua eli aivokemikaalien säätelyjärjestelmän toimintaa. Sen vaikutus välittyy neuronaalisiin prosesseihin synapsien toimintaan vaikuttamalla.
Kysyt lopuksi: " miten tämä kaikki aivoissamme tapahtuva voi olla identtinen tietoisen kokemuksen kanssa kun niillä ei ole mitään samoja ominaisuuksia". Kysymykseen liittyy vakava dualismista peräisin oleva ajatusvirhe: jako mentaaliseen ja materiaaliseen: Oletat kysymyksessäsi implisiittisesti, että aivotoiminta ja kokemuksemme (tietoisuus) olisivat kaksi eri asiaa. Näin ei ole. Reduktiivinen emergentismi osoittaa, että aivotoiminta ja tietoisuus ovat yksi ja sama asia. Sama prosessi sekä tuottaa että kokee tietoisuuden.
Voisitko kuvata vähän konkreettisemmin ja ymmärrettävällä tavalla, miten sinun mystinen tietoisuus vaikuttaa tässä materiaalisessa maailmassa?
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Re: Filosofían määritelmä
Harmittaa aina vietävästi tuo subjektiivisuuden ja tietoisuuden ikuinen tuputtaminen eri tavoin realismin kumoamiseksi, ja yhtä lailla fysikalismin ikuinen tuputtaminen, ja sitten kahden virheellisen ajatuksen väittely.
Asia on yhdistettävissä korkeamman tasoisella ajattelulla.
Samoin kuin luominen ja evoluutioteoria.
Materialismi ja idealismi: kaikkeus ikuinen, maapallo luotu.
Asia on yhdistettävissä korkeamman tasoisella ajattelulla.
Samoin kuin luominen ja evoluutioteoria.
Materialismi ja idealismi: kaikkeus ikuinen, maapallo luotu.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
-
- Reactions:
- Viestit: 2850
- Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36
Re: Filosofían määritelmä
Jos oletamme ettei telepatiaa ole olemassa, voimme vaihtaa ajatuksia vain kielen avulla, mutta mihin tuo kieli perustuu ja mitä ovat ajatukset, joita kielellä yritämme toisillemme tuputtaa tai ymmärtää? Itse pyrin tuohon jälkimmäiseen tavoitteeseen.OlliS kirjoitti: ↑07 Huhti 2024, 11:11 Harmittaa aina vietävästi tuo subjektiivisuuden ja tietoisuuden ikuinen tuputtaminen eri tavoin realismin kumoamiseksi, ja yhtä lailla fysikalismin ikuinen tuputtaminen, ja sitten kahden virheellisen ajatuksen väittely.
Asia on yhdistettävissä korkeamman tasoisella ajattelulla.
Samoin kuin luominen ja evoluutioteoria.
Materialismi ja idealismi: kaikkeus ikuinen, maapallo luotu.
Tästä syystä minua kiinnostaisi tietää: mitä tästä kokonaisuudesta ajattelet; miten määrittelet kommentissasi käyttämät käsitteet; ja erityisesti mitä tarkoitat tuolla korkeammalla ajattelulla? Jospa harmituksesi purkautuu näiden asioiden tarkemmalla analyysiä.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Re: Filosofían määritelmä
Kävisikö haluamaksesi esimerkiksi joidenkin fyysikkojen pyrkimys yhtälöiden yksinkertaisuuteen ja kauneuteen? Muistan sellaisesta olleen puhetta.
Muuten olen sitä mieltä, että erityistieteiden kehittymisen jälkeen filosofiasta on ollut yllättävän vähän apua erityistieteille.
There is a principle which is a bar against all information, which is proof against all arguments and which cannot fail to keep a man in everlasting ignorance -- that principle is contempt prior to investigation.
-- Herbert Spencer
-- Herbert Spencer