Filosofían määritelmä

[OlliS]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on

Tieteeseen ei

Lopeta sitten

Mitä sinä

Tiede on

Tuohon sisältyy

Siihen pystyy

Niissä on ongelmana

Sekä oikea

Maailmankatsomus aina

Matematiikka ja

Tuossa viimeisessä

Sinä olet

Parempi sekin

Tiede ei ole tiedeuskoinen eikä ateistinen, vaan agnostinen. Tieteellinen.

Tiede on IGNOSTINEN, sitä ei kiinnosta koko jumalakonsepti. On aivan sama, mitä sinä asiasta tuumaat.

Naturalismi ja ateismi ovat sellaisia, ei tiede. Ignorismi on työhypoteesi, ei premissi, ei tieteen tulos. Monessa asiassa voidaan säilyttää ignorismi, mutta toisissa asioissa tulee parempi teoria Jumalan kanssa, esim. maapallon ja ihmisen historiaan kannattaa ottaa luominen mukaan, että historiasta tulee oikea kuva.

[ID10T]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

On totta, että tiede on joukko empiirisen tutkimuksen avulla kehittyviä efektiivisiä teorioita, jotka vain lähestyvät todellisuuden toiminnallista kuvausta, mutta ovat aina vain todellisuuden representaatioita, ei itse todellisuutta.

Ontologisen realismin mukaan todellisuus on sellainen kuin se on käsityksistämme riippumatta. Muodostamme käsityksiämme eli representaatioita todellisuudesta epäsuoran realismin mukaan. Emme siis koe todellisuutta naiivin realismin mukaan suoraan sellaisena kuin se on. Elämme siis ajatuksissamme mielemme empiirisesti luomassa virtuaalitodellisuudessa.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Maailmankuvan täydennykseksi ei ole tarvetta lisätä mitään metafyysisiä ja uskonnollisia oletuksia. Kaikki tarvittavat metafyysiset oletukset ovat vain ajattelun apuneuvoja; ei ikuisia totuuksia. Niitä voidaan aina tarvittaessa tarkistaa uusien empiiristen kokemusten mukaisesti.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Matematiikka ja logiikka ovat vain memeettisen evoluution empiirisesti tuottamia ajattelutottumuksia eli hyödyllisiä fiktioita, joita voimme käyttää empiiristen kokemustemme perusteella muodostamiamme efektiivisten teorioittemme mallinnuksessa. Kaikki tietämyksemme todellisuudesta on siten kumuloitunutta ja historiallisesti kehittynyttä kokemusta eli memeettistä informaatiota, jonka jokainen ymmärtää viimekädessä subjektiivisesti, siltä osin kuin ymmärtää mitenkään.

Jos haluat olettaa todellisuuden sisältävän jotakin, mistä ei ole mitään ontologisesta todellisuudesta saatuja empiirisiä kokemuksia, olet itse subjektiivinen idealisti, vaikka yrität perusteetta syyttää epäsuoran realismin kannattajia subjektiivisiksi idealisteiksi.

Määritelmät ovat selvät, todellisuus on sellainen kuin on.

Jos ei ole, ollaan subjektiivisia idealisteja.

Tässä piilee se paradoksi, että emme tiedä, millainen todellisuus on. Tieteenteon voisi lopettaa, jos tietäisimme.

Tietysti kaikki tieto todellisuudesta tulee aistimusten, havaintojen ja teorioiden kautta, muttei se muuta tätä perusasiaa miksikään. Joudutaan vaan harhapoluille kosmologiassakin kun tutkitaan havaittavaa universumia eikä universumia sellaisena kuin se on.

Et siis suostu tajuamaan, että emme voi tutkia asioita, joiden olemassaoloakaan emme tiedä. Teorioita niistä syntyy vielä vähemmän.

Universumi voi kätkeä meiltä vaikka mitä, mutta olettamalla emme niistä kätketyistä asioista saa selvyyttä. Ja olettamallahan se teoria koko universumista olisi pakko tehdä.

[ID10T]

Tiede on IGNOSTINEN, sitä ei kiinnosta koko jumalakonsepti. On aivan sama, mitä sinä asiasta tuumaat.

Naturalismi ja ateismi ovat sellaisia, ei tiede. Ignorismi on työhypoteesi, ei premissi, ei tieteen tulos. Monessa asiassa voidaan säilyttää ignorismi, mutta toisissa asioissa tulee parempi teoria Jumalan kanssa, esim. maapallon ja ihmisen historiaan kannattaa ottaa luominen mukaan, että historiasta tulee oikea kuva.

Sinun asenteesi TUHOAA tieteen. Jumalia tieteessä oletettavaksi on miljoonia. Sen lisäksi tulevat ilkeät noidat ja lohikäärmeet saduista, sekä kaikki mahdolliset ja mahdottomat vielä keksimättömätkin mielikuvitusolennot.

Millä vatipäisellä logiikalla sinun jumalasi menisi ohituskaistaa suoraan tieteen ytimeen?

[OlliS]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

On totta, että tiede on joukko empiirisen tutkimuksen avulla kehittyviä efektiivisiä teorioita, jotka vain lähestyvät todellisuuden toiminnallista kuvausta, mutta ovat aina vain todellisuuden representaatioita, ei itse todellisuutta.

Ontologisen realismin mukaan todellisuus on sellainen kuin se on käsityksistämme riippumatta. Muodostamme käsityksiämme eli representaatioita todellisuudesta epäsuoran realismin mukaan. Emme siis koe todellisuutta naiivin realismin mukaan suoraan sellaisena kuin se on. Elämme siis ajatuksissamme mielemme empiirisesti luomassa virtuaalitodellisuudessa.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Maailmankuvan täydennykseksi ei ole tarvetta lisätä mitään metafyysisiä ja uskonnollisia oletuksia. Kaikki tarvittavat metafyysiset oletukset ovat vain ajattelun apuneuvoja; ei ikuisia totuuksia. Niitä voidaan aina tarvittaessa tarkistaa uusien empiiristen kokemusten mukaisesti.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Matematiikka ja logiikka ovat vain memeettisen evoluution empiirisesti tuottamia ajattelutottumuksia eli hyödyllisiä fiktioita, joita voimme käyttää empiiristen kokemustemme perusteella muodostamiamme efektiivisten teorioittemme mallinnuksessa. Kaikki tietämyksemme todellisuudesta on siten kumuloitunutta ja historiallisesti kehittynyttä kokemusta eli memeettistä informaatiota, jonka jokainen ymmärtää viimekädessä subjektiivisesti, siltä osin kuin ymmärtää mitenkään.

Jos haluat olettaa todellisuuden sisältävän jotakin, mistä ei ole mitään ontologisesta todellisuudesta saatuja empiirisiä kokemuksia, olet itse subjektiivinen idealisti, vaikka yrität perusteetta syyttää epäsuoran realismin kannattajia subjektiivisiksi idealisteiksi.

Määritelmät ovat selvät, todellisuus on sellainen kuin on.

Jos ei ole, ollaan subjektiivisia idealisteja.

Tässä piilee se paradoksi, että emme tiedä, millainen todellisuus on. Tieteenteon voisi lopettaa, jos tietäisimme.

Tietysti kaikki tieto todellisuudesta tulee aistimusten, havaintojen ja teorioiden kautta, muttei se muuta tätä perusasiaa miksikään. Joudutaan vaan harhapoluille kosmologiassakin kun tutkitaan havaittavaa universumia eikä universumia sellaisena kuin se on.

Et siis suostu tajuamaan, että emme voi tutkia asioita, joiden olemassaoloakaan emme tiedä. Teorioita niistä syntyy vielä vähemmän.

Universumi voi kätkeä meiltä vaikka mitä, mutta olettamalla emme niistä kätketyistä asioista saa selvyyttä. Ja olettamallahan se teoria koko universumista olisi pakko tehdä.

Sitä varten kun emme tiedä, millainen todellisuus on, meillä on tiede, ja parantamalla aina teorioitamme lähestymme totuutta kaikesta erityistieteissä pala palalta ja koko kokonaisuudesta kosmologiassa ja filosofiassa.

[ID10T]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

On totta, että tiede on joukko empiirisen tutkimuksen avulla kehittyviä efektiivisiä teorioita, jotka vain lähestyvät todellisuuden toiminnallista kuvausta, mutta ovat aina vain todellisuuden representaatioita, ei itse todellisuutta.

Ontologisen realismin mukaan todellisuus on sellainen kuin se on käsityksistämme riippumatta. Muodostamme käsityksiämme eli representaatioita todellisuudesta epäsuoran realismin mukaan. Emme siis koe todellisuutta naiivin realismin mukaan suoraan sellaisena kuin se on. Elämme siis ajatuksissamme mielemme empiirisesti luomassa virtuaalitodellisuudessa.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Maailmankuvan täydennykseksi ei ole tarvetta lisätä mitään metafyysisiä ja uskonnollisia oletuksia. Kaikki tarvittavat metafyysiset oletukset ovat vain ajattelun apuneuvoja; ei ikuisia totuuksia. Niitä voidaan aina tarvittaessa tarkistaa uusien empiiristen kokemusten mukaisesti.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Matematiikka ja logiikka ovat vain memeettisen evoluution empiirisesti tuottamia ajattelutottumuksia eli hyödyllisiä fiktioita, joita voimme käyttää empiiristen kokemustemme perusteella muodostamiamme efektiivisten teorioittemme mallinnuksessa. Kaikki tietämyksemme todellisuudesta on siten kumuloitunutta ja historiallisesti kehittynyttä kokemusta eli memeettistä informaatiota, jonka jokainen ymmärtää viimekädessä subjektiivisesti, siltä osin kuin ymmärtää mitenkään.

Jos haluat olettaa todellisuuden sisältävän jotakin, mistä ei ole mitään ontologisesta todellisuudesta saatuja empiirisiä kokemuksia, olet itse subjektiivinen idealisti, vaikka yrität perusteetta syyttää epäsuoran realismin kannattajia subjektiivisiksi idealisteiksi.

Määritelmät ovat selvät, todellisuus on sellainen kuin on.

Jos ei ole, ollaan subjektiivisia idealisteja.

Tässä piilee se paradoksi, että emme tiedä, millainen todellisuus on. Tieteenteon voisi lopettaa, jos tietäisimme.

Tietysti kaikki tieto todellisuudesta tulee aistimusten, havaintojen ja teorioiden kautta, muttei se muuta tätä perusasiaa miksikään. Joudutaan vaan harhapoluille kosmologiassakin kun tutkitaan havaittavaa universumia eikä universumia sellaisena kuin se on.

Et siis suostu tajuamaan, että emme voi tutkia asioita, joiden olemassaoloakaan emme tiedä. Teorioita niistä syntyy vielä vähemmän.

Universumi voi kätkeä meiltä vaikka mitä, mutta olettamalla emme niistä kätketyistä asioista saa selvyyttä. Ja olettamallahan se teoria koko universumista olisi pakko tehdä.

Sitä varten kun emme tiedä, millainen todellisuus on, meillä on tiede, ja parantamalla aina teorioitamme lähestymme totuutta kaikesta erityistieteissä pala palalta ja koko kokonaisuudesta kosmologiassa ja filosofiassa.

Mutta kun se lähestyminen ei onnistu havaitsemattomien asioiden kohdalla!

[OlliS]

Tiede on

Naturalismi ja ateismi ovat sellaisia, ei tiede. Ignorismi on työhypoteesi, ei premissi, ei tieteen tulos. Monessa asiassa voidaan säilyttää ignorismi, mutta toisissa asioissa tulee parempi teoria Jumalan kanssa, esim. maapallon ja ihmisen historiaan kannattaa ottaa luominen mukaan, että historiasta tulee oikea kuva.

Sinun asenteesi TUHOAA tieteen. Jumalia tieteessä oletettavaksi on miljoonia. Sen lisäksi tulevat ilkeät noidat ja lohikäärmeet saduista, sekä kaikki mahdolliset ja mahdottomat vielä keksimättömätkin mielikuvitusolennot.

Millä vatipäisellä logiikalla sinun jumalasi menisi ohituskaistaa suoraan tieteen ytimeen?

Ei tieteellinen, avoin asenne mitään tuhoa.

Totuus on sellainen kuin on, ja me lähestymme sitä tieteellä tekemällä parempia ja parempia teorioita.

Luomisen kanssa ja ilman, Jumalan kanssa ja ilman. Eri Jumalakäsitysten kanssa eri tavalla. Minun Jumalakäsitykseni on Kalevalan Ukko Ylijumala. Katolisten käsitys on Jumala, joka alussa loi koko maailmankaikkeuden, universumin tyhjästä. Sama kuin Munckhausenilla, että nosti itseään hiuksista. Ja BB:llä, että universumi on alkanut jostakin tyhjästä joskus. 13,8 miljardia vuotta sitten.

[ID10T]

Tiede on

Naturalismi ja ateismi ovat sellaisia, ei tiede. Ignorismi on työhypoteesi, ei premissi, ei tieteen tulos. Monessa asiassa voidaan säilyttää ignorismi, mutta toisissa asioissa tulee parempi teoria Jumalan kanssa, esim. maapallon ja ihmisen historiaan kannattaa ottaa luominen mukaan, että historiasta tulee oikea kuva.

Sinun asenteesi TUHOAA tieteen. Jumalia tieteessä oletettavaksi on miljoonia. Sen lisäksi tulevat ilkeät noidat ja lohikäärmeet saduista, sekä kaikki mahdolliset ja mahdottomat vielä keksimättömätkin mielikuvitusolennot.

Millä vatipäisellä logiikalla sinun jumalasi menisi ohituskaistaa suoraan tieteen ytimeen?

Ei tieteellinen, avoin asenne mitään tuhoa.

Niinpä, mutta kun sinun asenteesi EI OLE TIETEELLINEN, ei sinne päinkään.

[OlliS]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on

Tieteeseen ei

Lopeta sitten

On totta

Siihen pystyy

Maailmankuvan täydennykseksi

Matematiikka ja

Matematiikka ja

Jos haluat

Määritelmät ovat

Jos ei...

Tässä piilee

Tietysti kaikki...

Et siis

Sitä varten kun emme tiedä, millainen todellisuus on, meillä on tiede, ja parantamalla aina teorioitamme lähestymme totuutta kaikesta erityistieteissä pala palalta ja koko kokonaisuudesta kosmologiassa ja filosofiassa.

Mutta kun se lähestyminen ei onnistu havaitsemattomien asioiden kohdalla!

Onnistui tai ei, universumin teoria menee pieleen jo kättelyssä, jos se tehdään vain havaittavasta universumista. Se täytyy tehdä koko universumista, ottaa huomioon nekin osat, joita ei havaita.

Sen takia tuleekin vain monta teoriaa eikä vielä tiedetä mikä niistä on oikea. Luullaan vaan LCDM teoria oikeaksi.

Luulo ei ole tiedon väärtti.

Tämä asenne on tieteellinen. Realistinen. Naturalistinen tiede on empirististä, subjektiivisen idealistista tietotoriassan.

[ID10T]

Ateismi ei

Tiede on

Tieteeseen ei

Lopeta sitten

On totta

Siihen pystyy

Maailmankuvan täydennykseksi

Matematiikka ja

Matematiikka ja

Jos haluat

Määritelmät ovat

Jos ei...

Tässä piilee

Tietysti kaikki...

Et siis

Sitä varten kun emme tiedä, millainen todellisuus on, meillä on tiede, ja parantamalla aina teorioitamme lähestymme totuutta kaikesta erityistieteissä pala palalta ja koko kokonaisuudesta kosmologiassa ja filosofiassa.

Mutta kun se lähestyminen ei onnistu havaitsemattomien asioiden kohdalla!

Onnistui tai ei, universumin teoria menee pieleen jo kättelyssä, jos se tehdään vain havaittavasta universumista. Se täytyy tehdä koko universumista, ottaa huomioon nekin osat, joita ei havaita.

Nyt teet teorianmuodostuksestakin pelleilyä.

Sen takia tuleekin vain monta teoriaa eikä vielä tiedetä mikä niistä on oikea. Luullaan vaan LCDM teoria oikeaksi.

Luulo ei ole tiedon väärtti.

Aivan, siksi mikään koko universumin teoria ei ole lähtökohtaisesti oikea, emmekä koskaan niistä varmuutta saakaan, universumi on siihen liian laaja.

[OlliS]

Tiede on

Tieteeseen ei

Lopeta sitten

On totta

Siihen pystyy

Maailmankuvan täydennykseksi

Matematiikka ja

Matematiikka ja

Jos haluat

Määritelmät ovat

Jos ei...

Tässä piilee

Tietysti kaikki...

Et siis

Sitä varten

Mutta kun

Onnistui tai ei, universumin teoria menee pieleen jo kättelyssä, jos se tehdään vain havaittavasta universumista. Se täytyy tehdä koko universumista, ottaa huomioon nekin osat, joita ei havaita.

...

Sen takia tuleekin vain monta teoriaa eikä vielä tiedetä mikä niistä on oikea. Luullaan vaan LCDM teoria oikeaksi.

Luulo ei ole tiedon väärtti.

Aivan, siksi mikään koko universumin teoria ei ole lähtökohtaisesti oikea, emmekä koskaan niistä varmuutta saakaan, universumi on siihen liian laaja.

Juuri niin.

[ID10T]

Tieteeseen ei

Lopeta sitten

On totta

Siihen pystyy

Maailmankuvan täydennykseksi

Matematiikka ja

Matematiikka ja

Jos haluat

Määritelmät ovat

Jos ei...

Tässä piilee

Tietysti kaikki...

Et siis

Sitä varten

Mutta kun

Onnistui tai ei, universumin teoria menee pieleen jo kättelyssä, jos se tehdään vain havaittavasta universumista. Se täytyy tehdä koko universumista, ottaa huomioon nekin osat, joita ei havaita.

...

Sen takia tuleekin vain monta teoriaa eikä vielä tiedetä mikä niistä on oikea. Luullaan vaan LCDM teoria oikeaksi.

Luulo ei ole tiedon väärtti.

Aivan, siksi mikään koko universumin teoria ei ole lähtökohtaisesti oikea, emmekä koskaan niistä varmuutta saakaan, universumi on siihen liian laaja.

Juuri niin.

Jos olet samaa mieltä, niin miksi vaadit tekemään teorian koko universumista, kun sillä ei tee mitään?

[OlliS]

Se on vaan vaikeaa ja kaikki muutkin luopuvat siitä. Tai jos katsot tarkkaan, minähän en ole luopunut. Koko universumihan on ikuinen ja ääretön, rajaton, vaikka muitakin teorioita vielä esiintyy, koska tiedeyhteisössä on vallassa BB teoria dogmaattisesti. Jolloin sitä tilannetta on suorastaan pakko jokaisen järkevän ihminen vstustustaa, jos sellaisia vielä jossain löytyy.

[ID10T]

Se on vaan vaikeaa ja kaikki muutkin luopuvat siitä. Tai jos katsot tarkkaan, minähän en ole luopunut. Koko universumihan on ikuinen ja ääretön, rajaton, vaikka muitakin teorioita vielä esiintyy, koska tiedeyhteisössä on vallassa BB teoria dogmaattisesti. Jolloin sitä tilannetta on suorastaan pakko jokaisen järkevän ihminen vstustustaa, jos sellaisia vielä jossain löytyy.

Myönnät siis, että teoria koko universumista on arvoton, mutta teet sellaisen kuitenkin??? Melko skitsoa.

Universumin ikuisuus ja äärettömyys ovat juuri niitä falsifioimiskelvottomia asioita, joita joko on tai ei ole, mutta varmuuttta emme saa koskaan. Eikä niitä voida simuloidakaan mitenkään.

[Naturalisti]

Selittämistä. Sinulla

Ateismi ei

Tiede on nykyään uskontoa, tiedeuskoa. Tieteelliseksi väitetty ns tieteellinen maailmankatsomus perustuu tiedeuskoon. Naturalismi on tiedeuskoa.

Tieteeseen ei tarvitse uskoa. Tiede perustuu faktoille, kuten 1+2=3. Se ei muutu uskosta miksikään.

Lopeta sitten uskomasta. Tiede on teorioita, joilla aina paremmin ja paremmin ymmärretään todellisuutta. Muttei tiede ole vielä lähelläkään todellisuuden täyttä ymmärrystä.

On totta, että tiede on joukko empiirisen tutkimuksen avulla kehittyviä efektiivisiä teorioita, jotka vain lähestyvät todellisuuden toiminnallista kuvausta, mutta ovat aina vain todellisuuden representaatioita, ei itse todellisuutta.

Ontologisen realismin mukaan todellisuus on sellainen kuin se on käsityksistämme riippumatta. Muodostamme käsityksiämme eli representaatioita todellisuudesta epäsuoran realismin mukaan. Emme siis koe todellisuutta naiivin realismin mukaan suoraan sellaisena kuin se on. Elämme siis ajatuksissamme mielemme empiirisesti luomassa virtuaalitodellisuudessa.

Siihen pystyy vain tieteen tuloksiin lisätty maailmankatsomus tai uskonto. Niissä on ongelmana että niitä on monta. Miten valitsemme sen oikean? Maailmankatsomus aina myös kiistää osan siitä, minkä tieteessä jo luulemme tiedoksi.

Maailmankuvan täydennykseksi ei ole tarvetta lisätä mitään metafyysisiä ja uskonnollisia oletuksia. Kaikki tarvittavat metafyysiset oletukset ovat vain ajattelun apuneuvoja; ei ikuisia totuuksia. Niitä voidaan aina tarvittaessa tarkistaa uusien empiiristen kokemusten mukaisesti.

Matematiikka ja logiikka ovat varmaa tietoa. Mutta ne ovat vain menetelmiä ja vain tautologioita. Niiden oikea soveltaminen kuhunkin tieteeseen ja todellisuuden osaan, aineeseen, elämään, ihmiseen, yhteiskuntaan, historiaan, universumin tutkimiseen ym. on vasta se pihvi asiassa. Tieteellinen taito, osaaminen, ei matematiikka tai muu menetelmätiede sinänsä.

Matematiikka ja logiikka ovat vain memeettisen evoluution empiirisesti tuottamia ajattelutottumuksia eli hyödyllisiä fiktioita, joita voimme käyttää empiiristen kokemustemme perusteella muodostamiamme efektiivisten teorioittemme mallinnuksessa. Kaikki tietämyksemme todellisuudesta on siten kumuloitunutta ja historiallisesti kehittynyttä kokemusta eli memeettistä informaatiota, jonka jokainen ymmärtää viimekädessä subjektiivisesti, siltä osin kuin ymmärtää mitenkään.

Jos haluat olettaa todellisuuden sisältävän jotakin, mistä ei ole mitään ontologisesta todellisuudesta saatuja empiirisiä kokemuksia, olet itse subjektiivinen idealisti, vaikka yrität perusteetta syyttää epäsuoran realismin kannattajia subjektiivisiksi idealisteiksi.

Selittelyä. Sitä ollaan realisteja tai sitten ei.

Määritelmät ovat selvät, todellisuus on sellainen kuin on.

Jos ei ole, ollaan subjektiivisia idealisteja.

Olen ontologinen realisti, joka uskoo, että todellisuus on olemassa riippumatta käsityksistämme. Tämä ontologinen kanta ei vielä ota kantaa siihen, miten saamme tietoa todellisuudesta.

Kun puhumme tietoteoriasta eli epistemologiasta, kohtaamme kaksi vaihtoehtoa: naiivi suora realismi ja epäsuora realismi. Itse kannatan epäsuoraa realismia, mikä tarkoittaa, että näkemyksemme ovat representaatioita todellisuudesta, mutta tämä ei tee todellisuudesta näkemyksistämme riippuvaista.

Toisin sanoen, koska epäsuora realisti olettaa, että todellisuus on olemassa riippumatta käsityksistämme, ei tämä kanta edusta subjektiivista idealistia. Vaan korostaa sitä, että havaintomme ja käsityksemme ovat tapoja tulkita todellisuutta, eivät itse todellisuutta.

Sen sijaan suoran realismin kannattaja (mikä ilmeisesti itse olet) pikemminkin edustaa subjektiivista idealismia, sillä väite, että todellisuus on suoraan sama kuin yksilön käsitys siitä tarkoittaa sitä, että todellisuus muuttuu yksilön muuttaessa käsitystään.

Tietysti kaikki tieto todellisuudesta tulee aistimusten, havaintojen ja teorioiden kautta, muttei se muuta tätä perusasiaa miksikään. Joudutaan vaan harhapoluille kosmologiassakin kun tutkitaan havaittavaa universumia eikä universumia sellaisena kuin se on. Ja QT:n kummallisuuksista seuraa vain että todellisuuden käsityksemme on väärä, eikä se, että havaitseminen vaikuttaa todellisuuteen, vaikka sekin on totta elektronimikroskoopeissa luonnollisista syistä.

Olen samaa mieltä siitä, että kaikki tieto todellisuudesta välittyy aistimusten, havaintojen ja teorioiden kautta. On kiistatonta, että tieteelliset teoriat ovat välttämättömiä monimutkaisempien ilmiöiden, kuten kosmologian ja kvanttimekaniikan, ymmärtämisessä. On kuitenkin olennaista muistaa, että näitä teorioita tulee pitää alustavina hypoteeseina, joita tulee voida periaatteessa testata empiirisesti.

Voimme hyödyntää filosofisten pohdintojen tuloksia tieteellisten teorioiden väliaikaisina malleina, jotka auttavat meitä selittämään ja ennustamaan ilmiöitä. Jatkuva empiirinen testaus ja tarkistaminen varmistavat, että käytämme parhaita käytettävissä olevia malleja parhaan mahdollisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Tämä tieteen tuloksiin nojaava lähestymistapa auttaa meitä välttämään harhapolkuja ja muotoilemaan efektiiviset teoriat mahdollisimman tarkasti.

[OlliS]

Realismi ei tarkoita sitä että käsitykset suoraan vastaisivat todellisuutta. Minä en erottele eri realismeja, erotan vaan realismin subjektiivisesta idealismista. Ja empirismi on subjektiivista idealismia, muttei tunnusta sitä (Lenin). Olen selittänyt sinulle miten näin on empirismissä.

Siinä vastaavuudessa tullaan toiseen asiaan. Mitä teoriat ovat? Ne ovat kuvauksia todellisuudesta (Stephen Toulmin). Sinä sanot että representaatioita.

Kaksi viimeistä kappaletta ovat suoraan tekoälystä. Ja ihan oikein.