Tiedepalsta.fi

Filosofía on kaikki tieteet.

Kaikki tieteet ovat filosofiaa ja filosofia kokoaa siitä sitten tieteellisen maailmankuvan. Siinä on olellista myöntää mitä ei vielä tiedetä ja esittää vaan sitten tieteen tulosten päälle erillaisten maailmankatsomusten maailmankuvat.

Filosofia jakautuu teoreettiseen filosofiaan, käytännölliseen filosofiaan ja estetiikkaan.

Teoreettiseen filosofiaan kuuluu:
Tieteet
Tietoteoria
Metafysiikka
Maailmankatsomukset ja uskonnot

Käytännölliseen filosofiaan:
Yhteiskuntatieteet
Historia
Etiikka, moraali
Politiikka

Estetiikka on vähän samaa kuin mitä taiteen ja kirjallisuuden arvostelut tuottavat tekstiksi.

Mitä filosofia on? on ensimmäinen suurista, ikuisista kysymyksistä, ja kuten muidenkin kohdalla, ei siihen mitään yhtä oikeaa ratkaisua ole keksitty. On vaan erilaisia filosofioita, maailmankatsomuksia, uskontoja ja mielipiteitä.

Kosmologia kuuluu osana metafysiikkaan.

On tärkeä ymmärtää tämä filosofian kokonaisuus! Filosofia ei ole sama kuin naturalismi tai empirismi, ne ovat vain koulukuntia filosofiassa, joilla on suuret ansiot valistuksen jälkeisessä tieteen kehityksessä, varsinkin anglosaksisessa maailmassa, mutta on olemassa muitakin suuntia.

Ilman mittareiden määrittelyä on hankala tehdä tiedettä.

Tässä on nimimerkki Naturalistille pohtimista, kun hän väittää että filosofia on esitieteellistä. Pikemminkin voisi sanoa että filosofia on muutakin kuin tiedettä, eikä ole eksaktia tiedettä muuta kuin logiikan kohdalla.

Psykologiassa persoonallisuuden teoriat ovat vasta esitieteellisiä, havaitsemisen ja muistin tutkiminen taas jo tieteellisellä tasolla.

Totuus, hyvyys ja kauneus. Klassisesti näistä on kysymys.

OlliS kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 00:32 Totuus, hyvyys ja kauneus. Klassisesti näistä on kysymys.

Mikä näistä kuuluu tieteeseen?

Kaikissa tieteissä on filosofiaa, taustalla. Ei toisin päin.

Tauko kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 01:01

OlliS kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 00:32 Totuus, hyvyys ja kauneus. Klassisesti näistä on kysymys.

Mikä näistä kuuluu tieteeseen?

Totuus. Ja se asia, että kokonaisuus aina on huomioitava. Filosofia. Siis totuus, hyvyys ja kauneus. Koko kokonaisuus. Erityistieteet on hyvä tutkia erikseen, mutta hyvä on myös koota ne filosofiassa yhteen. Samoin koko tämä yhteenveto on tuotava yhteiskunnan, maapallon, aurinkokunnan, Linnunradan ja koko universumin kokonaisuuden yhteyteen. Ja etiikan ja estetiikan yhteyteen.

Analyysi, yksityiskohdat, ja synteesi, kokonaisuus, aina vuorotellen, ei yksinomaisesti kumpaakaan.

Länsimaat suhtautuvat tieteeseen ja todellisuuteen analyyttisesti, itämaiden filosofia kokonaisvaltaisesti. Jerusalemin maa, suuret uskonnot, on siinä puolivälissä.

OlliS kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 09:11

Tauko kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 01:01

OlliS kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 00:32 Totuus, hyvyys ja kauneus. Klassisesti näistä on kysymys.

Mikä näistä kuuluu tieteeseen?

Länsimaat suhtautuvat tieteeseen ja todellisuuteen analyyttisesti, itämaiden filosofia kokonaisvaltaisesti. Jerusalemin maa, suuret uskonnot, on siinä puolivälissä.

Ja taas päätit vetää kotiin päin, vaikka uskonnoilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Uskonnot ovat siinä asiassa oikeassa, että Jumala on olemassa ja hyvää pitäisi tehdä eikä pahaa. Mutta tekopyhiä, tekevät kaikenlaista pahaa kuitenkin. Ja kuten kaikki myöntää, kunnon uskovia on myös olemassa, joka suunnassa ja opissa vaikka ne melkein kaikki ovat myös harhassa. Niinhän täytyy olla jo loogisista syistä. Koska ne ovat ristiriidassa keskenään.

OlliS kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 09:46 Uskonnot ovat siinä asiassa oikeassa, että Jumala on olemassa ja hyvää pitäisi tehdä eikä pahaa.

Ovatko siis kaikki miljoonat hindujumalat olemassa? Hyvä ja paha taas määrittyvät ilman uskontojakin.

OlliS kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 00:30 Tässä on nimimerkki Naturalistille pohtimista, kun hän väittää että filosofia on esitieteellistä. Pikemminkin voisi sanoa että filosofia on muutakin kuin tiedettä, eikä ole eksaktia tiedettä muuta kuin logiikan kohdalla

No niin se juuri on. Tiede perustuu tiettyihin suppeisiin ja tarkasti määriteltyihin filosofisiin oletuksiin metafysiikasta ja tietoteoriasta. Mutta filosofia kattaa valtavasti kaikkea muutakin, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Tuo esitieteellisyys viittaa siihen, että tiede kehittyi filosofiasta, kun filosofit pohtivat miten filosofiset höpinät voitaisiin verifioida ihmisten mielipiteistä riippumattomasti objektiiviseen todellisuuteen vertaamalla.

Myönnät siis, ettei filosofia ole esitieteellistä, mutta filosofiaan kuuluu monenlaiset pohdiskelut, jotka ovat esitieteellisiä siinä mielessä, etteivät ole eksaktia luonnontiedettä.

Totuuteen pyrkimiseen, tieteeseen kuuluu asioita, jotka eivät voi olla eksaktia luonnontiedettä.

Minusta siitä seuraa, että filosofia on kunkku tieteessäkin, eikä fysiikka ja matematiikka. Naturalismi on ikäänkuin myynyt filosofian esikoisosuuden eksakteille tieteille, erityisesti fysiikalle ja matematiikalle. Lopputulos on hiukkaskiihdyttimet ja BB teoria. Kun oikeasti kannattaisi vaan olla eklektinen hiukkasfysiikan ja kosmologian ja kaiken teorian kohdalla, ja keskittyä siihen, mikä on tärkeää ihmiselle ja yhteiskunnalle ja maapallolle, eloonjäämiselle. Ihmisen onneen ja menestykseen tänä kriisiaikana. Tiedemiehet vihreiksi ja kansan puolelle.

OlliS kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 11:54 Myönnät siis, ettei filosofia ole esitieteellistä, mutta filosofiaan kuuluu monenlaiset pohdiskelut, jotka ovat esitieteellisiä siinä mielessä, etteivät ole eksaktia luonnontiedettä.

Puhuit itsesi solmuun

Filosofia siis on esitieteellistä, koska juuri ne epäeksaktit pohdinnat ovat filosofiaa.

OlliS kirjoitti: Minusta siitä seuraa, että filosofia on kunkku tieteessäkin, eikä fysiikka ja matematiikka.

Miksi minkään tieteen pitää olla kunkku? Sydänleikkauksesta selvinnyt ylistää kardiologiaa, uudet hampaat saanut ylistää hammaslääketiedettä, ja niin edelleen tapauksesta riippuen.

Filosofian nostaminen muiden tieteiden yläpuolelle on sikäli kummallista, että juuri ne esitieteelliset pohdinnat johtavat usein epätieteellisyyksiin mm. ontologiassa.

OlliS kirjoitti: Naturalismi on ikäänkuin myynyt filosofian esikoisosuuden eksakteille tieteille, erityisesti fysiikalle ja matematiikalle. Lopputulos on hiukkaskiihdyttimet ja BB teoria. Kun oikeasti kannattaisi vaan olla eklektinen hiukkasfysiikan ja kosmologian ja kaiken teorian kohdalla, ja keskittyä siihen, mikä on tärkeää ihmiselle ja yhteiskunnalle ja maapallolle, eloonjäämiselle. Ihmisen onneen ja menestykseen tänä kriisiaikana. Tiedemiehet vihreiksi ja kansan puolelle.

Ilmeisesti yrität nyt peräänkuuluttaa jonkinlaista tieteen moraalia? Ei tieteellä ole sellaista. Vika on siis tieteen tulosten hyödyntämisessä, ei naturalismissa.

Myös "vihreä" tiede määrittyy naturalismin kautta.

OlliS kirjoitti: ↑22 Heinä 2023, 11:54 Myönnät siis, ettei filosofia ole esitieteellistä, mutta filosofiaan kuuluu monenlaiset pohdiskelut, jotka ovat esitieteellisiä siinä mielessä, etteivät ole eksaktia luonnontiedettä.

Ei filosofia ole vain esitieteellistä. Kaipa sen voisi määritellä sen pohtimiseksi millainen "todellisuus" aiheuttaa tietoisen minän kokemat kokemukset. Siihen mahtuu jos jonkinmoista parran päristelyä, mutta filosofian ongelmana on, että niiden parranpäristelyjen ja todellisuuden verifiointi on mahdotonta.

Totuuteen pyrkimiseen, tieteeseen kuuluu asioita, jotka eivät voi olla eksaktia luonnontiedettä.

Tuo on sinun oma keksintö. Tiede ei ole "totuuteen pyrkimistä". "Totuuteen pyrkiminen" kuvaa ennemmin filosofiaa yleisesti. Tieteessä määritellään tiukat filosofiset oletukset, joiden mukaan maailmaa tutkitaan. Jos ne ovat ristiriidassa "todellisen maailman" kanssa, tiede ei voi kertoa totuudesta yhtään mitään.

Minusta siitä seuraa, että filosofia on kunkku tieteessäkin, eikä fysiikka ja matematiikka.

No se on sinun satuilua sitten. Eivät tuollaiset "kunkut" tarkoita mitään todellista. Tieteen pohjaoletukset kuuluvat filosofiaan, matematiikka on työkalu loogisten ongelmien kuvaamiseen ja ratkaisemiseen ja fysiikka on maailmaa tieteen oletusten pohjalta loogisesti tarkasteleva tieteenala. Oppijärjestelmän osat ovat riippuvaisia toisistaan eivätkä hierarkkisessa suhteessa.

Naturalismi on ikäänkuin myynyt filosofian esikoisosuuden eksakteille tieteille, erityisesti fysiikalle ja matematiikalle. Lopputulos on hiukkaskiihdyttimet ja BB teoria. Kun oikeasti kannattaisi vaan olla eklektinen hiukkasfysiikan ja kosmologian ja kaiken teorian kohdalla, ja keskittyä siihen, mikä on tärkeää ihmiselle ja yhteiskunnalle ja maapallolle, eloonjäämiselle. Ihmisen onneen ja menestykseen tänä kriisiaikana. Tiedemiehet vihreiksi ja kansan puolelle.

Tuossa tulee toinen ongelma, koska ei ole mitään ihmiskunnan yhteistä onnea, josta kaikki ovat samaa mieltä. Vielä vähemmän keinoista, joilla siihen parhaiten päästään. Kyllä monet fasismin kannattajatkin tavoittelevat vilpittömästi ihmiskunnan parasta. He vain uskovat, että eniten onnea saadaan sillä, että laitetaan onnen tiellä olevat kärsimään. Kun onnen tukkeista on päästy eroon, jäljelle jääneiden arjalaisten suuri onni kuittaa tappiot moninkertaisesti. Se on toinen asia päättää ne tavat. Siihen ei tiede voi vastata, mutta toisenlainen filosofia voi olla hyödyllistä.

Filosofian harjoittaminen on sitä, että on yleistieto ihan kaikista asioista ja sitten ikäänkuin filosofian klassikoiden kanssa ja nykyisten suuntien kanssa miettii filosofian ikuisia, suuria kysymyksiä.

Kosmologia on yksi niistä aivan tärkeimmistä. Samoin Jumalan olemassaolo. Tiede valaisee niitä, muttei anna ratkaisua. Eri filosofiat, suunnat ja teoriat ja koulukunnat taas antavat ratkaisun. Se tekee filosofiasta erilaisen.

Tieteellinen maailmankatsomus ei ole tiedettä vaan yksi filosofía. Se on aina samalla jokin filosofioista eikä pelkästään tiedettä.