Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sai Ylestä yhteensä 352 560 euron tulot viime vuonna, ilmenee tuoreesta Ylen vuosikertomuksesta. Vertailun vuoksi Suomen tasavallan presidentti tienaa 126 000 euroa vuodessa virastaan. Puolustusvoimien komentajan palkka vuonna 2022 oli 154 000 euroa. FAKENEWS- johtelija?
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila oli vuonna 2006 palkinnon myöntäneen raadin puheenjohtajana.
Ylä-Anttila toteaa Iltalehdelle, että tapahtuneesta on pitkä aika, minkä vuoksi hän ei muista tarkalleen palkinnon myöntämisen perusteista käytyä keskustelua. Ylä-Anttila muistuttaa, ettei kommentoi tapausta Ylen toimitusjohtajana vaan palkinnon myöntäneen raadin puheenjohtajana.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e7ec ... a074041c42
Kotimainen journalismi
-
John Carter
- Reactions:
- Viestit: 18758
- Liittynyt: 30 Marras 2022, 07:46
Re: Kotimainen journalismi
- Liitteet
-
- Screenshot 2024-03-24 20.41.44.png (273.15 KiB) Katsottu 221 kertaa
"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys."- Albert Einstein.
Re: Kotimainen journalismi
Deciphered from crop circles.
-
Brainwashed
- Reactions:
- Viestit: 6005
- Liittynyt: 29 Marras 2022, 23:28
Re: Kotimainen journalismi
Oletko koskaan katsonut https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pedon_merkki ?
Siitä on aikaa kun katsoin viimeksi, mutta kuitenkin muistaakseni tämän vuosituhannen puolella, ja se oli silloin toista kertaa, ekan kerran kun se tuli telkusta joskus 1982/3, jolloin en oikein osannut arvostaa/ymmärtänyt sitä. Minusta laadukas kotimainen elokuva jossa kokolailla kaikenkattava näyttelijäkaarti mitä Suomessa tuolloin oli.
”Brainwashed on tyyppi joka latelee omakohtaista törkyy muitten päähän väheksyttävästi, - samalla mainostaen omaa figuuriaan.”
- anonymous admirer
- anonymous admirer
Re: Kotimainen journalismi
Kerropa Carter, miksi sinä et olisi antanut Kuuselalle journalistipalkintoa.
Re: Kotimainen journalismi
Jos asialla on poliittisia ulottuvuuksia tai, sinä Carter kuvittelet niitä olevan, sekoat täysin. Tässä on hyvä esimerkki. Tämä Kuusela oli toiminut kunniattomalla tavalla antaen ymmärtää saaneensa reportaasinsa tiedot haastattelemiltaan ulkomaalaisilta, mutta olikin kirjoittanut ne itse.
Näin jutusta tuli huomattavan mielenkiintoinen. Se oli niin hyvä, että se suorastaan palkittiin. Nyt tarinaan pääsee Merja Ylä-Anttila, josta sinä et ollenkaan pidä. Ylä-Anttila oli jopa puheenjohtaja eräässä raadissa, joka palkitsi Kuuselan. Ylä-Anttilan olisi pitänyt huomata asia, jota kukaan ei ollut ajatellut. Kuuselan vilunki paljastui vain hänen vapaaehtoisesti tunnustaessaan petoksensa.
Näin jutusta tuli huomattavan mielenkiintoinen. Se oli niin hyvä, että se suorastaan palkittiin. Nyt tarinaan pääsee Merja Ylä-Anttila, josta sinä et ollenkaan pidä. Ylä-Anttila oli jopa puheenjohtaja eräässä raadissa, joka palkitsi Kuuselan. Ylä-Anttilan olisi pitänyt huomata asia, jota kukaan ei ollut ajatellut. Kuuselan vilunki paljastui vain hänen vapaaehtoisesti tunnustaessaan petoksensa.
-
John Carter
- Reactions:
- Viestit: 18758
- Liittynyt: 30 Marras 2022, 07:46
Re: Kotimainen journalismi
Kohta voimme taas todeta Carterin olleen jälleen oikeassa. Kansaa harhauteltiin neljä (4) vuotta FAKENEWSEILLA vihvasfemwoken toimesta. Sanna/ilmasto/woke- toimittelijoiden tekstejä kannattaa tutkia poliittisen ulottuvuuden havaitsemiseksi.
Fakta ja fiktio on pidettävä journalismissa erillään, kirjoittaa Kreeta Karvala.
Aamulehti päätti perjantaina poistaa verkosta 551 lehden entisen toimittajan, Matti Kuuselan, juttua sen jälkeen, kun hän oli kirjassaan paljastanut kirjoittaneensa kolmeen juttuunsa mukaan sepitteitä.
–Minulla oli joskus nuorempana tapana käyttää vähän mielikuvitusta ja huvitusta ja sujauttaa asiallisen jutun sisään hyväntahtoista fiktiota, Kuusela kertoo Journalisti – toisenlainen toimittaja -kirjassaan.
Yksi kolmesta Kuuselan tunnustamasta sepitteestä koskee matkareportaasisarjaa Bakusta Pekingiin vuodelta 2006. Kyseinen reportaasi valittiin myös Suuri Journalistipalkinto -kisan vuoden 2006 parhaaksi jutuksi.
Juttusarjan yksi osa tehtiin Kuuselan mukaan niin, että valokuvaaja alkoi ottaa kuvia ohi ajavista kulkuneuvoista ja Kuusela alkoi keksiä ajoneuvoille ja niissä oleville ihmisille tarinoita. Kuuselan matkareportaasijutussa esiintyy siis kuvitteellisia ihmisiä, joita ei ole koskaan haastateltu ja kerrotaan tarinoita, joita ei ole koskaan tapahtunut, mutta mitään mainintaa fiktion käytöstä jutusta ei löydy.
On selvää, että journalismiin moinen sepittely ei kuulu. Toden ja sepitteiden sekoittaminen on vastoin hyvää journalistista tapaa sekä Journalistin ohjeita. Journalistin ohjeiden mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Lisäksi journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
Näiden linjausten valossa on erikoista, että Aamulehden entiset päätoimittajat Matti Apunen ja Jouko Jokinen ovat julkisuudessa asettuneet puolustamaan Kuuselaa. Nykyinen Ylen hallituksen puheenjohtaja Apunen puolusti perjantaina Kuuselan toimintaa Helsingin Sanomille toteamalla, että Kuusela on aina liikkunut ”kaunokirjallisuuden ja perusjournalismin rajaviivalla”.
Ylen vastaava päätoimittaja Jokinen oli samoilla linjoilla. Hän kertoi HS:lle pitäneensä ”kovasti arvossa Kuuselan journalismia”. Hänen mukaansa Kuuselan jutut olivat ”hyvin lähellä kaunokirjallista tekstiä”. Aamulehden päätoimittajille Kuuselan juttujen tarinallinen fiktiivisyys on saattanut ollut tiedossa, mutta lehden lukijoille siitä ei ole kerrottu.
Kuuselaa on puolustettu muun muassa sillä, että takavuosina journalismissa käytettiin laajemmin erilaisia kerronnan keinoja. Silti tuolloinkaan ei ole ollut hyväksyttyä vääristellä tosiasioita, tai keksiä asioita omasta päästään. Myös Kuuselan edustamassa feature-kirjoittamisessa kaiken on oltava totta ja todennettavissa.
Esimerkiksi journalistisissa matkareportaaseissa elävä ja kiinnostava totuuteen pohjaava tarinallisuus vaatii toimittajalta todella paljon työtä ja vaivannäköä, kuten paikallisten ihmisten haastatteluja heidän tuntojensa kuvaamiseksi, ellei sitten edusta sepitteellistä koulukuntaa, jossa ihmiskohtalot voi keksiä omasta päästään. Sellainen ei kuitenkaan kuulu journalismiin vaan kaunokirjallisuuteen.
Journalismissa tapahtuu välillä virheitä, kuten kaikessa muussakin toiminnassa, mutta luotettavuuden säilyttämiseksi niistä pyritään kertomaan avoimesti. Näin teki muun muassa Iltalehti viime vuonna, kun lehdelle Ukrainassa toimineen ja sieltä kirjoittaneen avustajan työskentelyssä paljastui epäselvyyksiä.
Medialle luotettavuuden ja sitä kautta yleisön luottamuksen säilyttäminen on elinehto. Se ei tarkoita ryppyotsaisuutta ja tylsää kerrontaa, vaan sitä, että kun ihminen lukee journalistista tekstiä, hän voi luottaa siihen, että kerrotut asiat ovat totta.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a ... bb18c47f8e
Fakta ja fiktio on pidettävä journalismissa erillään, kirjoittaa Kreeta Karvala.
Aamulehti päätti perjantaina poistaa verkosta 551 lehden entisen toimittajan, Matti Kuuselan, juttua sen jälkeen, kun hän oli kirjassaan paljastanut kirjoittaneensa kolmeen juttuunsa mukaan sepitteitä.
–Minulla oli joskus nuorempana tapana käyttää vähän mielikuvitusta ja huvitusta ja sujauttaa asiallisen jutun sisään hyväntahtoista fiktiota, Kuusela kertoo Journalisti – toisenlainen toimittaja -kirjassaan.
Yksi kolmesta Kuuselan tunnustamasta sepitteestä koskee matkareportaasisarjaa Bakusta Pekingiin vuodelta 2006. Kyseinen reportaasi valittiin myös Suuri Journalistipalkinto -kisan vuoden 2006 parhaaksi jutuksi.
Juttusarjan yksi osa tehtiin Kuuselan mukaan niin, että valokuvaaja alkoi ottaa kuvia ohi ajavista kulkuneuvoista ja Kuusela alkoi keksiä ajoneuvoille ja niissä oleville ihmisille tarinoita. Kuuselan matkareportaasijutussa esiintyy siis kuvitteellisia ihmisiä, joita ei ole koskaan haastateltu ja kerrotaan tarinoita, joita ei ole koskaan tapahtunut, mutta mitään mainintaa fiktion käytöstä jutusta ei löydy.
On selvää, että journalismiin moinen sepittely ei kuulu. Toden ja sepitteiden sekoittaminen on vastoin hyvää journalistista tapaa sekä Journalistin ohjeita. Journalistin ohjeiden mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Lisäksi journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
Näiden linjausten valossa on erikoista, että Aamulehden entiset päätoimittajat Matti Apunen ja Jouko Jokinen ovat julkisuudessa asettuneet puolustamaan Kuuselaa. Nykyinen Ylen hallituksen puheenjohtaja Apunen puolusti perjantaina Kuuselan toimintaa Helsingin Sanomille toteamalla, että Kuusela on aina liikkunut ”kaunokirjallisuuden ja perusjournalismin rajaviivalla”.
Ylen vastaava päätoimittaja Jokinen oli samoilla linjoilla. Hän kertoi HS:lle pitäneensä ”kovasti arvossa Kuuselan journalismia”. Hänen mukaansa Kuuselan jutut olivat ”hyvin lähellä kaunokirjallista tekstiä”. Aamulehden päätoimittajille Kuuselan juttujen tarinallinen fiktiivisyys on saattanut ollut tiedossa, mutta lehden lukijoille siitä ei ole kerrottu.
Kuuselaa on puolustettu muun muassa sillä, että takavuosina journalismissa käytettiin laajemmin erilaisia kerronnan keinoja. Silti tuolloinkaan ei ole ollut hyväksyttyä vääristellä tosiasioita, tai keksiä asioita omasta päästään. Myös Kuuselan edustamassa feature-kirjoittamisessa kaiken on oltava totta ja todennettavissa.
Esimerkiksi journalistisissa matkareportaaseissa elävä ja kiinnostava totuuteen pohjaava tarinallisuus vaatii toimittajalta todella paljon työtä ja vaivannäköä, kuten paikallisten ihmisten haastatteluja heidän tuntojensa kuvaamiseksi, ellei sitten edusta sepitteellistä koulukuntaa, jossa ihmiskohtalot voi keksiä omasta päästään. Sellainen ei kuitenkaan kuulu journalismiin vaan kaunokirjallisuuteen.
Journalismissa tapahtuu välillä virheitä, kuten kaikessa muussakin toiminnassa, mutta luotettavuuden säilyttämiseksi niistä pyritään kertomaan avoimesti. Näin teki muun muassa Iltalehti viime vuonna, kun lehdelle Ukrainassa toimineen ja sieltä kirjoittaneen avustajan työskentelyssä paljastui epäselvyyksiä.
Medialle luotettavuuden ja sitä kautta yleisön luottamuksen säilyttäminen on elinehto. Se ei tarkoita ryppyotsaisuutta ja tylsää kerrontaa, vaan sitä, että kun ihminen lukee journalistista tekstiä, hän voi luottaa siihen, että kerrotut asiat ovat totta.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a ... bb18c47f8e
"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys."- Albert Einstein.
-
John Carter
- Reactions:
- Viestit: 18758
- Liittynyt: 30 Marras 2022, 07:46
Re: Kotimainen journalismi
Vihervasemmistolainen agendajournalismi ja kansan wokettaminen lienee tullut jo tiensä päähän?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010316665.html
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010316665.html
- Liitteet
-
- Screenshot 2024-03-26 08.18.33.png (154.35 KiB) Katsottu 147 kertaa
"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys."- Albert Einstein.
-
John Carter
- Reactions:
- Viestit: 18758
- Liittynyt: 30 Marras 2022, 07:46
Re: Kotimainen journalismi
Alkaa FAKENEWS- imperiumi pikku hiljaa sortumaan neljän vuoden kansalaisten harhauttelun jälkeen. Lienee kovia tuomioita tiedossa?
Aamulehden sepitekohu paisuu – Yle-pomojen eroa vaaditaan jo
Kolumni: Aamulehden sepitekohu paisuu – Yle-pomojen eroa vaaditaan jo
Matti Kuuselan teksteissä vilisevät sikin sokin todelliset henkilöt ja journalistiset mielikuvitushahmot. Fakta ja fiktio iloisessa sekamelskassa; Suomen korkeimmat journalistipomot syytivät palkintoja ja rahaa, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
”Journalistit käyvät nyt kolmatta päivää keskustelua siitä, onko uutisreportaaseissa ok valehdella ja keksiä juttuja päästä. Seuraavaksi me juristit varmaan alamme keskustella siitä, pitääkö meidän noudattaa toiminnassamme lakia vai ei”, kiteytti valtoimenaan vellovan mediakohun asianajaja Otto Meri X:ssä.
Poikkeuksellista, erikoista – mutta ehkäpä mahdollista. Tällaisia sitaatteja on kuitenkin käytännössä täysin mahdoton verifioida jälkikäteen. Haudan takaa ei tehdä oikaisupyyntöjä eikä vahvisteta lausuntoja.
Media-ala on hokenut viimeiset vuodet paniikinomaisessa krampissa, kuinka elämme totuudenjälkeisessä ajassa, somen valeuutiset jylläävät ja ihmisten medialukutaito ruostuu. Siksi onkin ymmärrettävää, että moni toimittaja sai slaagin kuullessaan Kuuselan epäortodoksisista metodeista.
Mutta kaksi toimittajapomoa ei slaagia saanut vaan pelmahti paikalle puolustamaan Kuuselaa: Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen ja Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen, molemmat Kuuselan entisiä päätoimittajia Aamulehden ajoilta.
Apunen ja Jokinen horisivat journalistisesti sellaista tuubaa, että tukka meinasi nousta pystyyn.
Apunen totesi, että journalismissa pitää olla tilaa “leikittelylle”, huomautti, että Kuusela on “omanlaisensa journalisti”, joka liikkuu kaunokirjallisuuden ja perusjournalismin rajaviivalla ja sanoi, että kokeellinen lehtiteksti on eri asia kuin uutisjuttu.
Hän pohti, olisiko Kuuselan juttujen perään kenties pitänyt lisätä fiktiovaroitus.
Jokinen puolestaan puolusti toimintaa ällistyttävällä tavalla: Yle-pomon mukaan sepite voi toimia jutuissa oikein hyvin. Hän ei pidä ongelmana sitä, että Kuusela oli keksinyt ihmisiä ja tarinoita omasta päästään.
“Journalismissa on mahdollista kuvitella asioita, ja minusta tuossa on lukijoille selvää, että niin on tehty”, Jokinen kommentoi Taškent-kirjoitusta.
Kuuselan fiktiota ja faktaa luovasti yhdistelevä tyyli ei todellakaan ollut kaikille lukijoille selvää. Esimerkiksi hänen keksimänsä dialogi runoilija Eeva-Liisa Mannerin kanssa päätyi myöhemmin tästä kirjoitettuun elämäkertaan.
Bonnier-raadissa istunut viestinnän lehtori Tuomo Mörä puolestaan sanoo, että raadilla ei ollut mitään syytä olettaa, että jutussa oli keksittyä sisältöä eikä se ollut mitenkään tulkittavissa.
Siinä on myös sellainen juttu, arvon herrat, että kuvailevaan journalismiin pätevät aivan samat säännöt kuin uutisjuttuihinkin. Faktojen pitää olla oikein ja totta. Journalisti ei ole sama asia kuin kirjailija.
Tämän luulisi olevan Yle-pomoille itsestäänselvää varsinkin, kun Ylen omat ohjeetkin sanovat: ”Ylen journalismin tulee perustua totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.” ”Yleisön on voitava erottaa sekä tosiasiat että niiden taustoittaminen mielipide- ja sepitteellisestä aineistosta”.
Kun Kuuselan jutusta Sortavalan rumimman huoran etsimisestä tehtiin kantelu Julkisen sanan neuvostoon, Jokinen vetosi vastauksessaan juuri totuudellisuuteen: “Kaksikko katsoo todellisuutta myös kohtisuoraan, sillä hyvän journalismin on oltava rehellistä”, hän vastasi tuolloin.
Jokinen on Ylen uutis- ja ajankohtaissisältöjen vastaava päätoimittaja; niiden tärkein arvo ja koko elinehto on luotettavuus. Hänen kommenttinsa aiheesta ovat häpeällisiä Ylelle ja koko alalle.
Ylen sisällä esitettiinkin maanantaina hyvin voimakasta kritiikkiä Jokista kohtaan erittäin poikkeukselliseksi kuvatussa kokouksessa, jossa alaiset esittivät pettymyksensä ja arvostelivat päätoimittajaa vahvasti.
Äänessä oli sekä toimittajia että pomotehtävissä työskenteleviä, Jokinen esiintyi HS:n jutun mukaan tilaisuudessa ylimielisesti ja pysyi “jääräpäisesti” Kuuselan takana. Hän kertoi olevansa tunnettu siitä, että hän puolustaa alaisiaan.
En tiedä, tajuaako Jokinen, millaista vahinkoa hän tällä hetkellä tekee Ylelle ja kaikille alaisilleen lausunnoillaan.
Jokinen ja Apunen eivät ole mitä tahansa mediapomoja vaan koko alan suurimpia vallankäyttäjiä, joiden sanoilla on valtava painoarvo.
Maanantaina lukuisat mediat joutuivat pääkirjoituksissaan toteamaan täysin yksiselitteisen ja itsestäänselvän faktan: sepittäminen ei kuulu journalismiin. Myös Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen yritti paikkailla vahinkoa omalla kirjoituksellaan, jossa todetaan sama asia: ”Sepite ei kuulu journalismiin”.
Päätoimittajien ja pääkirjoitusten vyöry oli suora vastaus Jokisen ja Apusen pöyristyttäviin kommentteihin.
Ilta-Sanomien entinen vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vaatiikin jo Jokisen ja Apusen eroa:
“Ylen maineen ja suomalaisten journalistien uskottavuuden palauttamiseksi Ylen hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen on parasta erota välittömästi ja Ylen vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen pitää jäädä saman tien viettämään pitämättömiä lomiaan ennen kuin jää kokonaan eläkkeelle. Ylen maineen ja kansalaisten luottamuksen varmistamiseksi Apunen ei saa olla valitsemassa Ylelle uutta päätoimittajaa”, Pietilä kirjoittaa.
Kaksi Aamulehdessä vuosia työskennellyttä toimittajaa kertoo, että kyseessä oli laajempi ongelma, joka oli vallalla lehdessä 2010-luvulla etenkin Valo-liitteessä ja sunnuntailiitteissä, mutta ei uutistyössä.
Lehdessä kannustettiin tarinalliseen kirjoittamiseen ja haettiin feature-juttuihin kaunokirjallista otetta. Toisen toimittajan mukaan Apunen jopa lupaili palkkiota tarinallisesta pääkirjoituksesta, joskaan ei kehottanut keksimään mielikuvitustarinoita.
– Juttuihin haluttiin tuoda vahvasti tarinallisuutta ja niitä saatettiin värittää kuvauksilla, jotka “voisivat olla totta”. Näitä kuvauksia lisäsivät juttuihin myös jotkut esimiehet. Esimerkiksi jos oltiin repparikeikalla järven jäällä haastateltavan kanssa niin jutussa saatettiin sanoa, että yli lensi kotka. Ei siellä mitään kotkaa lentänyt, mutta olisi voinut lentää, toimittaja kuvaa.
Hän todisti itse tapauksia, joissa fiktiivistä kuvailua käytiin lisäämässä toimittajien juttuun jälkikäteen, jotta kärjestä saataisiin vetävämpi.
Toinen toimittaja on todistanut samanlaisia tilanteita.
– Jutun kirjoittaja oli harmissaan, kun päällikkö lisäsi juttuun kuvailua, joka ei pitänyt paikkaansa. Perustelu päälliköltä oli sitten, että “olisihan se voinut olla näin”.
Kuuselan tyyli sekoittaa faktan ja fiktion rajoja oli hänen tavaramerkkinsä, johon ei Aamulehdessä nähtävästi puututtu. Hän on luonut tyylillään oman brändinsä ja hänet on siitä palkittu, hän on päätynyt journalismin oppikirjoihin ja hän selvästi itse kokee, ettei ole toiminut väärin.
Ongelma ei siis ole yksin Kuuselan vaan myös julkaisijan – ja kaikkein korkeimmalle nousseiden mediapomojen, jotka ovat olleet palkitsemassa, kannustamassa ja tekemässä rahaa tämän toimittajan sepitteellä.
Siinä vaiheessa, kun mediapomot alkavat peräänkuuluttaa faktoilla leikittelyä, kuvittelua ja sepitettä journalismiin, ollaan jo aika syvällä yössä. Medialla on nyt vakava itsetutkiskelun paikka.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/44ca ... c9ba72fc65
Aamulehden sepitekohu paisuu – Yle-pomojen eroa vaaditaan jo
Kolumni: Aamulehden sepitekohu paisuu – Yle-pomojen eroa vaaditaan jo
Matti Kuuselan teksteissä vilisevät sikin sokin todelliset henkilöt ja journalistiset mielikuvitushahmot. Fakta ja fiktio iloisessa sekamelskassa; Suomen korkeimmat journalistipomot syytivät palkintoja ja rahaa, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
”Journalistit käyvät nyt kolmatta päivää keskustelua siitä, onko uutisreportaaseissa ok valehdella ja keksiä juttuja päästä. Seuraavaksi me juristit varmaan alamme keskustella siitä, pitääkö meidän noudattaa toiminnassamme lakia vai ei”, kiteytti valtoimenaan vellovan mediakohun asianajaja Otto Meri X:ssä.
Poikkeuksellista, erikoista – mutta ehkäpä mahdollista. Tällaisia sitaatteja on kuitenkin käytännössä täysin mahdoton verifioida jälkikäteen. Haudan takaa ei tehdä oikaisupyyntöjä eikä vahvisteta lausuntoja.
Media-ala on hokenut viimeiset vuodet paniikinomaisessa krampissa, kuinka elämme totuudenjälkeisessä ajassa, somen valeuutiset jylläävät ja ihmisten medialukutaito ruostuu. Siksi onkin ymmärrettävää, että moni toimittaja sai slaagin kuullessaan Kuuselan epäortodoksisista metodeista.
Mutta kaksi toimittajapomoa ei slaagia saanut vaan pelmahti paikalle puolustamaan Kuuselaa: Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen ja Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen, molemmat Kuuselan entisiä päätoimittajia Aamulehden ajoilta.
Apunen ja Jokinen horisivat journalistisesti sellaista tuubaa, että tukka meinasi nousta pystyyn.
Apunen totesi, että journalismissa pitää olla tilaa “leikittelylle”, huomautti, että Kuusela on “omanlaisensa journalisti”, joka liikkuu kaunokirjallisuuden ja perusjournalismin rajaviivalla ja sanoi, että kokeellinen lehtiteksti on eri asia kuin uutisjuttu.
Hän pohti, olisiko Kuuselan juttujen perään kenties pitänyt lisätä fiktiovaroitus.
Jokinen puolestaan puolusti toimintaa ällistyttävällä tavalla: Yle-pomon mukaan sepite voi toimia jutuissa oikein hyvin. Hän ei pidä ongelmana sitä, että Kuusela oli keksinyt ihmisiä ja tarinoita omasta päästään.
“Journalismissa on mahdollista kuvitella asioita, ja minusta tuossa on lukijoille selvää, että niin on tehty”, Jokinen kommentoi Taškent-kirjoitusta.
Kuuselan fiktiota ja faktaa luovasti yhdistelevä tyyli ei todellakaan ollut kaikille lukijoille selvää. Esimerkiksi hänen keksimänsä dialogi runoilija Eeva-Liisa Mannerin kanssa päätyi myöhemmin tästä kirjoitettuun elämäkertaan.
Bonnier-raadissa istunut viestinnän lehtori Tuomo Mörä puolestaan sanoo, että raadilla ei ollut mitään syytä olettaa, että jutussa oli keksittyä sisältöä eikä se ollut mitenkään tulkittavissa.
Siinä on myös sellainen juttu, arvon herrat, että kuvailevaan journalismiin pätevät aivan samat säännöt kuin uutisjuttuihinkin. Faktojen pitää olla oikein ja totta. Journalisti ei ole sama asia kuin kirjailija.
Tämän luulisi olevan Yle-pomoille itsestäänselvää varsinkin, kun Ylen omat ohjeetkin sanovat: ”Ylen journalismin tulee perustua totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.” ”Yleisön on voitava erottaa sekä tosiasiat että niiden taustoittaminen mielipide- ja sepitteellisestä aineistosta”.
Kun Kuuselan jutusta Sortavalan rumimman huoran etsimisestä tehtiin kantelu Julkisen sanan neuvostoon, Jokinen vetosi vastauksessaan juuri totuudellisuuteen: “Kaksikko katsoo todellisuutta myös kohtisuoraan, sillä hyvän journalismin on oltava rehellistä”, hän vastasi tuolloin.
Jokinen on Ylen uutis- ja ajankohtaissisältöjen vastaava päätoimittaja; niiden tärkein arvo ja koko elinehto on luotettavuus. Hänen kommenttinsa aiheesta ovat häpeällisiä Ylelle ja koko alalle.
Ylen sisällä esitettiinkin maanantaina hyvin voimakasta kritiikkiä Jokista kohtaan erittäin poikkeukselliseksi kuvatussa kokouksessa, jossa alaiset esittivät pettymyksensä ja arvostelivat päätoimittajaa vahvasti.
Äänessä oli sekä toimittajia että pomotehtävissä työskenteleviä, Jokinen esiintyi HS:n jutun mukaan tilaisuudessa ylimielisesti ja pysyi “jääräpäisesti” Kuuselan takana. Hän kertoi olevansa tunnettu siitä, että hän puolustaa alaisiaan.
En tiedä, tajuaako Jokinen, millaista vahinkoa hän tällä hetkellä tekee Ylelle ja kaikille alaisilleen lausunnoillaan.
Jokinen ja Apunen eivät ole mitä tahansa mediapomoja vaan koko alan suurimpia vallankäyttäjiä, joiden sanoilla on valtava painoarvo.
Maanantaina lukuisat mediat joutuivat pääkirjoituksissaan toteamaan täysin yksiselitteisen ja itsestäänselvän faktan: sepittäminen ei kuulu journalismiin. Myös Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen yritti paikkailla vahinkoa omalla kirjoituksellaan, jossa todetaan sama asia: ”Sepite ei kuulu journalismiin”.
Päätoimittajien ja pääkirjoitusten vyöry oli suora vastaus Jokisen ja Apusen pöyristyttäviin kommentteihin.
Ilta-Sanomien entinen vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vaatiikin jo Jokisen ja Apusen eroa:
“Ylen maineen ja suomalaisten journalistien uskottavuuden palauttamiseksi Ylen hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen on parasta erota välittömästi ja Ylen vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen pitää jäädä saman tien viettämään pitämättömiä lomiaan ennen kuin jää kokonaan eläkkeelle. Ylen maineen ja kansalaisten luottamuksen varmistamiseksi Apunen ei saa olla valitsemassa Ylelle uutta päätoimittajaa”, Pietilä kirjoittaa.
Kaksi Aamulehdessä vuosia työskennellyttä toimittajaa kertoo, että kyseessä oli laajempi ongelma, joka oli vallalla lehdessä 2010-luvulla etenkin Valo-liitteessä ja sunnuntailiitteissä, mutta ei uutistyössä.
Lehdessä kannustettiin tarinalliseen kirjoittamiseen ja haettiin feature-juttuihin kaunokirjallista otetta. Toisen toimittajan mukaan Apunen jopa lupaili palkkiota tarinallisesta pääkirjoituksesta, joskaan ei kehottanut keksimään mielikuvitustarinoita.
– Juttuihin haluttiin tuoda vahvasti tarinallisuutta ja niitä saatettiin värittää kuvauksilla, jotka “voisivat olla totta”. Näitä kuvauksia lisäsivät juttuihin myös jotkut esimiehet. Esimerkiksi jos oltiin repparikeikalla järven jäällä haastateltavan kanssa niin jutussa saatettiin sanoa, että yli lensi kotka. Ei siellä mitään kotkaa lentänyt, mutta olisi voinut lentää, toimittaja kuvaa.
Hän todisti itse tapauksia, joissa fiktiivistä kuvailua käytiin lisäämässä toimittajien juttuun jälkikäteen, jotta kärjestä saataisiin vetävämpi.
Toinen toimittaja on todistanut samanlaisia tilanteita.
– Jutun kirjoittaja oli harmissaan, kun päällikkö lisäsi juttuun kuvailua, joka ei pitänyt paikkaansa. Perustelu päälliköltä oli sitten, että “olisihan se voinut olla näin”.
Kuuselan tyyli sekoittaa faktan ja fiktion rajoja oli hänen tavaramerkkinsä, johon ei Aamulehdessä nähtävästi puututtu. Hän on luonut tyylillään oman brändinsä ja hänet on siitä palkittu, hän on päätynyt journalismin oppikirjoihin ja hän selvästi itse kokee, ettei ole toiminut väärin.
Ongelma ei siis ole yksin Kuuselan vaan myös julkaisijan – ja kaikkein korkeimmalle nousseiden mediapomojen, jotka ovat olleet palkitsemassa, kannustamassa ja tekemässä rahaa tämän toimittajan sepitteellä.
Siinä vaiheessa, kun mediapomot alkavat peräänkuuluttaa faktoilla leikittelyä, kuvittelua ja sepitettä journalismiin, ollaan jo aika syvällä yössä. Medialla on nyt vakava itsetutkiskelun paikka.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/44ca ... c9ba72fc65
"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys."- Albert Einstein.
-
John Carter
- Reactions:
- Viestit: 18758
- Liittynyt: 30 Marras 2022, 07:46
Re: Kotimainen journalismi
Viisastelu: Suomalaiset loppuvat kesken | Valehtelevat totuuspoliisit | Kirkko puoluerekisteriin!
"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys."- Albert Einstein.
-
John Carter
- Reactions:
- Viestit: 18758
- Liittynyt: 30 Marras 2022, 07:46
Re: Kotimainen journalismi
Köysi kiristyy FAKENEWS- imperiumin ympärillä.
Ylen hallintoneuvosto pitää ylimääräisen kokouksen – Jouko Jokinen ja Matti Apunen kuultavana
Aamulehden entiset päätoimittajat Jokinen ja Apunen ovat puolustaneet julkisuudessa Kuuselaa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010319964.html
Ylen hallintoneuvosto pitää ylimääräisen kokouksen – Jouko Jokinen ja Matti Apunen kuultavana
Aamulehden entiset päätoimittajat Jokinen ja Apunen ovat puolustaneet julkisuudessa Kuuselaa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010319964.html
"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys."- Albert Einstein.
Re: Kotimainen journalismi
Metritolkulla sinulla on juttua, mutta ei sanaakaan siitä, että leimasit Ylä-Anttilan hölmöksi muistuttamalla, että hän oli antamassa Kuuselalle palkintoa. Teit muuten uuden aluevaltauksen moittimalla Matti Apusta, joka on tiukka porvari. Moista en Sinulta muista.
Re: Kotimainen journalismi
Olen Apusen päätoimittaja-aikana kirjoittanut muutamia juttuja Aamulehteen, ja hänen oikeistolaisuutensa oli kyllä päivittäinen vitsin, joskus myös harmituksen aihe. Mutta Apunen osasi pitää sen erossa päätoimittajan työstään, laukoi vaan mielipiteitään vapaa-ajallaan, mikä joskus tulkittiin virheellisesti Aamulehden linjaksi.
Deciphered from crop circles.
-
John Carter
- Reactions:
- Viestit: 18758
- Liittynyt: 30 Marras 2022, 07:46
Re: Kotimainen journalismi
Se ei tietenkään kerro, että joku olisi järkevä pelkästään sen takia, että on joskus ollut oikeistolainen. Miljardööri kun hieman raottaa kukkaroaan, niin mielipide asioista voi muuttua hyvinkin nopesti monella ihmisellä ja moraali, sekä ammattietiikka unohtuu samalla yhtä nopeasti.
Hallintoneuvoston työvaliokunnan huomisessa kokouksessa on tarkoitus käsitellä Wallinheimon mukaan Kuuselan tapauksesta noussutta mediakeskustelua sekä Ylen journalistisia periaatteita.
– Halutaan selvitys siitä, että onhan journalistin ohjeiden mukaan toimittajilla velvollisuus totuuteen, Wallinheimo sanoo.
– Oletan, että kaikki toimii siellä ihan by the book. Mutta kun tässä on tällainen yhteiskunnallinen keskustelu virinnyt, niin otetaan sitten selvitys.
Wallinheimon mukaan toive vastaavien toimittajien selvityksestä on tullut hallintoneuvoston työvaliokunnan jäseniltä. Jokisen lisäksi Ylen vastaavia toimittajia ovat urheilun ja tapahtumien Panu Pokkinen, luovien sisältöjen ja median Ville Vilén, Svenska Ylen Johanna Törn-Mangs ja Yle Saamen Maiju Saijets.
Hallintoneuvosto on Ylen ylin päättävä elin, ja sen jäsenet valitsee eduskunta.
Matti Kuusela on itse kommentoinut tapausta sanomalla, ettei ole koskaan vääristellyt haastateltavien sanomisia tai johtanut lukijoita harhaan.
https://yle.fi/a/74-20081068
Hallintoneuvoston työvaliokunnan huomisessa kokouksessa on tarkoitus käsitellä Wallinheimon mukaan Kuuselan tapauksesta noussutta mediakeskustelua sekä Ylen journalistisia periaatteita.
– Halutaan selvitys siitä, että onhan journalistin ohjeiden mukaan toimittajilla velvollisuus totuuteen, Wallinheimo sanoo.
– Oletan, että kaikki toimii siellä ihan by the book. Mutta kun tässä on tällainen yhteiskunnallinen keskustelu virinnyt, niin otetaan sitten selvitys.
Wallinheimon mukaan toive vastaavien toimittajien selvityksestä on tullut hallintoneuvoston työvaliokunnan jäseniltä. Jokisen lisäksi Ylen vastaavia toimittajia ovat urheilun ja tapahtumien Panu Pokkinen, luovien sisältöjen ja median Ville Vilén, Svenska Ylen Johanna Törn-Mangs ja Yle Saamen Maiju Saijets.
Hallintoneuvosto on Ylen ylin päättävä elin, ja sen jäsenet valitsee eduskunta.
Matti Kuusela on itse kommentoinut tapausta sanomalla, ettei ole koskaan vääristellyt haastateltavien sanomisia tai johtanut lukijoita harhaan.
https://yle.fi/a/74-20081068
"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys."- Albert Einstein.
Re: Kotimainen journalismi
Yrität, Carter tehdä ylestä syntipukkia. Miksi?