Goswell kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 13:07
Tieteen kuvalehti.
Vinkkiä.
"Mikä on valon nopeus?
Valo on sähkömagneettista säteilyä, mikä tarkoittaa, että valon nopeus tarkoittaa sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeutta. Kun jossain mainitaan valon nopeus, kyseessä on useimmiten valon nopeus tyhjiössä, missä valon nopeus on suurimmillaan.
Havaintojensa pohjalta Ole Rømer laski vuonna 1676, että valon nopeus on 227 000 km/s. Oikea arvo on 299 792 km/s. Tarkalleen valon nopeus tyhjiössä on 299 792,458 km per sekunti.
Valon nopeus vedessä on 2,24*108 , mikä on 1,3 kertaa alhaisempi kuin tyhjiössä. Valohiukkasten nopeus siis hidastuu, kun ne siirtyvät ilmasta lasilliseen vettä, ja kun valohiukkaset siirtyvät lasillisesta vettä ilmaan, tapahtuu päinvastoin. "
Ketäs sinä kuvittelet valistavasi tuolla vinkillä?
Yrittäisit edes sen vaivautua ajattelemaan, että täällä lähes kaikki ymmärtävät fysiikkaa paremmin kuin sinä, eivätkä kaipaa tieteenvastaista propagandaasi.
Kun valo lähtee lampuista nopeudella c, se kohtaa vastaantulevan kuution, siinä valon nopeus laskee ja taajuus kasvaa, nopeus on nyt lasin sunteen se mitä se lasissa on ja koska lasikuutio liikkuu kohti lamppua, se hidastaa valoa lisää kuution nopeuden verran lampun suhteen, kun valo läpäisee kuution sen nopeus on taas c kuution suhteen, ei enään lampun suhteen ja taajuus on muuttunut kuution nopeuden verran suhteessa havaitsijaan toiseen valoon verrattuna.
Paikoillaan olevan kuution kohdalla tuo kuution nopeudesta johtuva muutos jää tietysti pois, taajuus muuttuu läpäisyssä ja palaa ennalleen läpäisyn jälkeen.
Koska havaitsijan suhteen liikkuvan kuution läpäissyt valo on hidastunut kuution nopeuden verran ja sen taajuus on kasvanut, havaitsija ei huomaa muuta eroa kuin sen että paikoillaan olevan kuution valo saapuu hieman aikaisemmin.
Ts tuo taajuusmuutos joka valossa on liikkuvan kuution kohdalla, korvaa nopeudesta johtuvan taajuusmuutoksen ja aallonpituudet sopivat somasti päällekkäin ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella.
MooM kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 11:50
Mietin, mainitako tuo nollatason valinnan vapaus ja sanoa noista atomi-ja ydinmallien konventioista valita se niin, että potentiaalienergia on negatiivista. Mutta ajattelin, että ei liikaa kerralla.
Vai ajattelit ettei minulle liikaa kerralla? Et siis vaivautunut ollenkaan lukemaan, mitä minä olin komentoinut aiheesta. Jos olisit lukenut, olisit ymmärtänyt olla opettamatta peruskoulu 4. luokan fysiikkaa minulle!!!!
Etkö sinä ollenkaan ota opiksesi siitä, millaista palautetta olet saanut.
Kun annoit minusta taas perättömän lausunnon tuossa edellä, et näytä olevan tietoinen, kuka noita denialisteja yrittää valistaa.
Kun fysiikkaa ymmärtävät viis veisaavat noiden denialistien tiedettä halveksivista kommenteista, täytyyhän jonkun puuttua asiaan.
Urpo.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
Kontra kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 12:47
Jos sinua kiinnostaa tietää miten valo väliaineessa kulkee, etsi käsiisi materiaalia, jossa se selitetään - tai esitä kysymys täällä.
Materiaali oli siinä lainauksessa.
"Valohiukkasten nopeus siis hidastuu, kun ne siirtyvät ilmasta lasilliseen vettä, ja kun valohiukkaset siirtyvät lasillisesta vettä ilmaan, tapahtuu päinvastoin. "
Kontra kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 12:47
Jos sinua kiinnostaa tietää miten valo väliaineessa kulkee, etsi käsiisi materiaalia, jossa se selitetään - tai esitä kysymys täällä.
Materiaali oli siinä lainauksessa.
"Valohiukkasten nopeus siis hidastuu, kun ne siirtyvät ilmasta lasilliseen vettä, ja kun valohiukkaset siirtyvät lasillisesta vettä ilmaan, tapahtuu päinvastoin. "
Kontra kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 12:47
Jos sinua kiinnostaa tietää miten valo väliaineessa kulkee, etsi käsiisi materiaalia, jossa se selitetään - tai esitä kysymys täällä.
Materiaali oli siinä lainauksessa.
"Valohiukkasten nopeus siis hidastuu, kun ne siirtyvät ilmasta lasilliseen vettä, ja kun valohiukkaset siirtyvät lasillisesta vettä ilmaan, tapahtuu päinvastoin. "
Mutta miten ne pörisee siellä lasissa?
Ihan hyvin tuntuu pörisevän, hirveä räpinä kun etsivät tietä ulos.
Goswell kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 14:03
No niin, mennäänpäs sitten asiaan.
Kun valo lähtee lampuista nopeudella c, se kohtaa vastaantulevan kuution, siinä valon nopeus laskee ja taajuus kasvaa, nopeus on nyt lasin sunteen se mitä se lasissa on ja koska lasikuutio liikkuu kohti lamppua, se hidastaa valoa lisää kuution nopeuden verran lampun suhteen, kun valo läpäisee kuution sen nopeus on taas c kuution suhteen, ei enään lampun suhteen ja taajuus on muuttunut kuution nopeuden verran suhteessa havaitsijaan toiseen valoon verrattuna.
Paikoillaan olevan kuution kohdalla tuo kuution nopeudesta johtuva muutos jää tietysti pois, taajuus muuttuu läpäisyssä ja palaa ennalleen läpäisyn jälkeen.
Koska havaitsijan suhteen liikkuvan kuution läpäissyt valo on hidastunut kuution nopeuden verran ja sen taajuus on kasvanut, havaitsija ei huomaa muuta eroa kuin sen että paikoillaan olevan kuution valo saapuu hieman aikaisemmin.
Ts tuo taajuusmuutos joka valossa on liikkuvan kuution kohdalla, korvaa nopeudesta johtuvan taajuusmuutoksen ja aallonpituudet sopivat somasti päällekkäin ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella.
Väärin meni.
Jos lamput ovat samalla etäisyydellä havaitsijasta, havaitsijan suhteen valoita menee tasan sama aika matkalla havaitsijalle, eikä taajuudessa havaita mitään muutosta sen lähtötaajuuteen.
MooM kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 11:50
Mietin, mainitako tuo nollatason valinnan vapaus ja sanoa noista atomi-ja ydinmallien konventioista valita se niin, että potentiaalienergia on negatiivista. Mutta ajattelin, että ei liikaa kerralla.
Vai ajattelit ettei minulle liikaa kerralla? Et siis vaivautunut ollenkaan lukemaan, mitä minä olin komentoinut aiheesta. Jos olisit lukenut, olisit ymmärtänyt olla opettamatta peruskoulu 4. luokan fysiikkaa minulle!!!!
Etkö sinä ollenkaan ota opiksesi siitä, millaista palautetta olet saanut.
Kun annoit minusta taas perättömän lausunnon tuossa edellä, et näytä olevan tietoinen, kuka noita denialisteja yrittää valistaa.
Kun fysiikkaa ymmärtävät viis veisaavat noiden denialistien tiedettä halveksivista kommenteista, täytyyhän jonkun puuttua asiaan.
Urpo.
Kai sinä nyt ymmärrät täst'edes olla rääpimättä kommenttejani, vaikka hitaasti sulle kulkeekin.
Goswell kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 13:07
Tieteen kuvalehti.
Vinkkiä.
"Mikä on valon nopeus?
Valo on sähkömagneettista säteilyä, mikä tarkoittaa, että valon nopeus tarkoittaa sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeutta. Kun jossain mainitaan valon nopeus, kyseessä on useimmiten valon nopeus tyhjiössä, missä valon nopeus on suurimmillaan.
Havaintojensa pohjalta Ole Rømer laski vuonna 1676, että valon nopeus on 227 000 km/s. Oikea arvo on 299 792 km/s. Tarkalleen valon nopeus tyhjiössä on 299 792,458 km per sekunti.
Valon nopeus vedessä on 2,24*108 , mikä on 1,3 kertaa alhaisempi kuin tyhjiössä. Valohiukkasten nopeus siis hidastuu, kun ne siirtyvät ilmasta lasilliseen vettä, ja kun valohiukkaset siirtyvät lasillisesta vettä ilmaan, tapahtuu päinvastoin. "
Kun tiede kivenkovaa vakuuttaa, että valon nopeus tyhjiössä on havaitsijan suhteen sama vakio c , riippumatta valolähteen ja havaitsijan keskinäisestä nopeudesta, niin tiedätkö, miten tiede sen selittää?
Goswell kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 13:07
Tieteen kuvalehti.
Vinkkiä.
"Mikä on valon nopeus?
Valo on sähkömagneettista säteilyä, mikä tarkoittaa, että valon nopeus tarkoittaa sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeutta. Kun jossain mainitaan valon nopeus, kyseessä on useimmiten valon nopeus tyhjiössä, missä valon nopeus on suurimmillaan.
Havaintojensa pohjalta Ole Rømer laski vuonna 1676, että valon nopeus on 227 000 km/s. Oikea arvo on 299 792 km/s. Tarkalleen valon nopeus tyhjiössä on 299 792,458 km per sekunti.
Valon nopeus vedessä on 2,24*108 , mikä on 1,3 kertaa alhaisempi kuin tyhjiössä. Valohiukkasten nopeus siis hidastuu, kun ne siirtyvät ilmasta lasilliseen vettä, ja kun valohiukkaset siirtyvät lasillisesta vettä ilmaan, tapahtuu päinvastoin. "
Kun tiede kivenkovaa vakuuttaa, että valon nopeus tyhjiössä on havaitsijan suhteen sama vakio c , riippumatta valolähteen ja havaitsijan keskinäisestä nopeudesta, niin tiedätkö, miten tiede sen selittää?
Ei havaitsijan suhteen, vaan että valo kulkee nopeudella c havaitsijasta riippumatta. Miten tuo sitten käsitetään, havaitsijasta riippumatta, havaitsija ei vaikuta valonnopeuteen vaikuttaa luonnolliselta tulkinnalta. No se tiedetään 100% varmaksi että valo liikkuu lähteestä tuolla c:n nopeudella, se on mitattu ja selvästikin sekin tiedetään että havaitsija ei vaikuta tuohon nopeuteen.
Sitten ammattilaislta seuraa munkkilatinaa p&p:n kautta, tyhjiölle keksitään kaikkia ominaisuuksia, miten virtuaalinen kvanttiporeilu aiheuttaa sitä ja tätä, tuo poreilu on kuitenkin niin nopea tapahtuma että se ei riko luononlakeja syntyessään, mitä tyhjästä syntyminen muuten rikkoisi eikä se silloin kyllä vaikuta myöskään mitään mihinkään, poreilkoon vain tyhjiö ihan rauhassa. Eikä se auta vaikka se olisi tottakin, se olisi vain uusi eetteri jota ei ole löytynyt ennenkään. Poreilu joka osaa seurata kaikkia hiukkasia dynaamisessa systeemissä siten että kaikki on paikoillaan tuon poreilun suhteen vaikka liikkuvat kuinka, ei käy, ei todellakaan käy.
Mitä tulee tuohon ajatuskokeeseen, se on oikein, liikuvan laatikon valo saapuu myöhemmin havaitsijalle juuri tuosta syystä että valo liikkuu nopeudella c havaitsijasta riippumatta, se lasikuutio on uusi lähde, nopeus on c sen suhteen, ei enään lampun, samalla taajuus muuttuu lasikuution nopeuden mukaisesti ja se johtaa siihen että havaitsija voi laittaa valojen taajuuskäppyrät päällekkäin ja todeta että kyllä se valo samalla nopeudella liikkuu, mutta ei muuten liiku.
Goswell kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 13:07
Tieteen kuvalehti.
Vinkkiä.
"Mikä on valon nopeus?
Valo on sähkömagneettista säteilyä, mikä tarkoittaa, että valon nopeus tarkoittaa sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeutta. Kun jossain mainitaan valon nopeus, kyseessä on useimmiten valon nopeus tyhjiössä, missä valon nopeus on suurimmillaan.
Havaintojensa pohjalta Ole Rømer laski vuonna 1676, että valon nopeus on 227 000 km/s. Oikea arvo on 299 792 km/s. Tarkalleen valon nopeus tyhjiössä on 299 792,458 km per sekunti.
Valon nopeus vedessä on 2,24*108 , mikä on 1,3 kertaa alhaisempi kuin tyhjiössä. Valohiukkasten nopeus siis hidastuu, kun ne siirtyvät ilmasta lasilliseen vettä, ja kun valohiukkaset siirtyvät lasillisesta vettä ilmaan, tapahtuu päinvastoin. "
Kun tiede kivenkovaa vakuuttaa, että valon nopeus tyhjiössä on havaitsijan suhteen sama vakio c , riippumatta valolähteen ja havaitsijan keskinäisestä nopeudesta, niin tiedätkö, miten tiede sen selittää?
Ei havaitsijan suhteen, vaan että valo kulkee nopeudella c havaitsijasta riippumatta. Miten tuo sitten käsitetään, havaitsijasta riippumatta, havaitsija ei vaikuta valonnopeuteen vaikuttaa luonnolliselta tulkinnalta. No se tiedetään 100% varmaksi että valo liikkuu lähteestä tuolla c:n nopeudella, se on mitattu ja selvästikin sekin tiedetään että havaitsija ei vaikuta tuohon nopeuteen.
Sitten ammattilaislta seuraa munkkilatinaa p&p:n kautta, tyhjiölle keksitään kaikkia ominaisuuksia, miten virtuaalinen kvanttiporeilu aiheuttaa sitä ja tätä, tuo poreilu on kuitenkin niin nopea tapahtuma että se ei riko luononlakeja syntyessään, mitä tyhjästä syntyminen muuten rikkoisi eikä se silloin kyllä vaikuta myöskään mitään mihinkään, poreilkoon vain tyhjiö ihan rauhassa. Eikä se auta vaikka se olisi tottakin, se olisi vain uusi eetteri jota ei ole löytynyt ennenkään. Poreilu joka osaa seurata kaikkia hiukkasia dynaamisessa systeemissä siten että kaikki on paikoillaan tuon poreilun suhteen vaikka liikkuvat kuinka, ei käy, ei todellakaan käy.
Mitä tulee tuohon ajatuskokeeseen, se on oikein, liikuvan laatikon valo saapuu myöhemmin havaitsijalle juuri tuosta syystä että valo liikkuu nopeudella c havaitsijasta riippumatta, se lasikuutio on uusi lähde, nopeus on c sen suhteen, ei enään lampun, samalla taajuus muuttuu lasikuution nopeuden mukaisesti ja se johtaa siihen että havaitsija voi laittaa valojen taajuuskäppyrät päällekkäin ja todeta että kyllä se valo samalla nopeudella liikkuu, mutta ei muuten liiku.
Et vastannut kysymykseeni: Tiedätkö miten tiede selittää valon vakionopeuden riippumattomaksi valolähteen ja havaitsijan keskinäisestä nopeudesta?
Kun sanotaan, että valon nopeus on vakio havaitsijasta riippumatta, et näytä ymmärtävän, että se tarkoittaa juuri samaa, mitä tuossa edellisessä lauseessa lukee.
.......
Kun esität noita ajatuskokeitasi, en muista sinun koskaan itse tulkinneen niitä oikein - etkä nytkään tee poikkeusta siitä.
