MaaKuun sidos?

[Heikki Rinnemaa]

maakuu.JPG

Olen seurannut vuosia maapallon ja kuun etäisyysvaihteluita. Maapallon ja kuun välinen etäisyys vaihtelee n. 40-45000km, eli karkeasti maapallon ympärysmitan suuruisesti. Etäisyysvaihteluun vaikuttanee eniten maapallon pintamateriaalin erilaisuus,,mantereet/vedet. Vuorovesihän vaihtelee kuunkierron mukaisesti. Toki kuukin voi vaikuttaa vesiin ja vesi kuuhun ja maaalue kuuhun. Ja totta kai auringosta tuleva ainehiukkasmassa vaikuttaa molempiin erikseen.

Jos avaruus olisi eetteritön, siis aineeton, ja maa-kuun välinen avaruus tyhjiö, ei tuohon etäisyysvaihteluun olisi voimavektoreita, ei etäisyyssäätelyä, ei sidosvoimia.

1. Mikä on se aineellinen tekijä joka sitoo maapallon ja kuun toisiinsa?, kuunkierrosta toiseen, vuodesta toiseen, vuosituhannesta toiseen.
2. Miten se aineellinen tekijä jonka säätää maa-kuun etäisyyden vaihteluita siten että, kuu ei lähde laskennallisten keskipakoisvoimavektoreiden mukaisesti irtaantumaan maapallosta?

Kysymys vielä säätöteknisin termein;
Miten toimii maa-kuun välinen aineellinen sidos säätöteknisesti?,,ja mitkä kaikki tekijät (tai kohteet) siihen vaikuttaa?
Toki ensin on parempi selvittää maa-kuun sidos, ennen kuin alkaa aurinkoa siihen prosessiin lisäämään.

Tähtitieteellisesti tämä lienee paljon paremmin tutkittavissa ja mitattavissa oleva asia kuin moni muu tähtitieteen asia.
Voimalaskennoillahan F=ma me voimme laskea vektoreita jne, ja ne ottaa massa huomioon, mutta ei sidoksen aineellista toimintaperiaatetta.

Maa-kuun etäisyys ja sen muutos voi kertoa paljon tulevaisuudessa myös siitä miten vesien lämpeneminen, tai metsien aavikoituminen, vaikuttaa etäisyyteen tai jopa siihen miten kuun kiertonopeuden muutos vaikuttaa maa-kuun yhteiseen kiertonopeuteen,,eli vuosien pituuteen.

[Neutroni]

1. Mikä on se aineellinen tekijä joka sitoo maapallon ja kuun toisiinsa?, kuunkierrosta toiseen, vuodesta toiseen, vuosituhannesta toiseen.
2. Miten se aineellinen tekijä säätää maa-kuun etäisyyden vaihteluita siten että, kuu ei lähde laskennallisten keskipakoisvoimavektoreiden mukaisesti irtaantumaan maapallosta?

Kysymys vielä säätöteknisin termein;
Miten toimii maa-kuun välinen aineellinen sidos säätöteknisesti?,,ja mitkä kaikki tekijät (tai kohteet) siihen vaikuttaa?
Toki ensin on parempi selvittää maa-kuun sidos, ennen kuin alkaa aurinkoa siihen prosessiin lisäämään.

Tähtitieteellisesti tämä lienee paljon paremmin tutkittavissa ja mitattavissa oleva asia kuin moni muu tähtitieteen asia.

No kerro sinä se. Todellisuudesta vieraantunut ateisti-feministi-naturalisti-egoistinen laitostiede pönkittää vain proffiensa hillotolppia. Mutta ehkä tällä palstalla norsunluutorneista paossa hengaileva tieteen kärki voi kommentoida noita. Ehkä joku henkimaailmassa vaikuttava etäisyydensäätäjäpeikko on kytkenyt taivaankappaleet toisiinsa näkymättömästä aineesta tehdyllä kettingillä ja kiskoo Kuuta minkä jaksaa. Krapulapäivinä se sitten pääsee lipeämään vähän kauemmas.

[ID10T]

Se säätötekninen tekijä on vetovoima. Etäisyyden vaihtelu johtuu muiden planeettojen liikkeistä.

[Goswell]

Gravitonit.

[Lyde19]

Higgsin bosoni?

[Stalker]

Työntävät voima?

[Deimos]

Kai se on pakko uskoa että Keijona on oikeassa.

[Goswell]

Hercules perkules.
No, oikeesti, yksi perustuvaa plaatua oleva periaatteelinen juttu.

On päivän selvää että aloittajan tapauksessa maasta on tultava jotakin joka vaikuttaa kuuhun muuttaen sen liiketilaa (ja sama toisinpäin).

Mitkään kaareutumiset ei gravitaatiota luo, ihan hassua että tuollainen aivopieru on päässyt pinnalle, mikä ihme sen avaruuden kaareuttaisi?. Sillä voidaan toki kuvata gravitatiota oikein hyvin kaksiulotteisessa leikkimaailmassa mutta tähän 3D maailmaan se ei sovi.

Sen sijaan jos kuvataan gravitonikenttää vaikkapa värillä joka haalistuu sitä enemmin mitä kauemmaksi mennään gravitaation lähteestä, niin nyt ollaan asian ytimessä.
Tiedetään että gravikentän muutos tapahtuu muualle nopeudella c, jos aurinko katoaisi nyt, maa kiertäisi vielä 8 minuuttia olematonta aurinkoa, joten kenttää täytyy syntyä jatkuvasti uutta ja vanha loittonee nopeudella c.

Gravitaatio on heikoin vuorovaikutus mitä on, se on onneton maan ja kuun välillä, kuitenkin kuun perin heikko vaikutus kykenee siirtämään maapalloa merkittävästi.
Kuinka tuo on mahdollista?
Sen mahdollistaa se että gravitaatio ei aiheuta hidasta massaa kiihdyttäessään kappaletta eikä painava massa synny kuin silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään, toisin sanoen maapallo on käytännössä vapaa painavasta ja hitaasta massasta, siis käytännössä massaton, se kiihtyy minkä kuun gravitaatio sitä kiihdyttää, massattomana ja ennen kuin joku vääräleuka paperipalkittu puupää norsunluutornistaan alkaa vinoilla, kyllä sillä maalla massa on, mutta ei painavaa massaa eikä hidasta massaa kuun gravitaatiolle voitettavaksi.

[Stalker]

Hercules perkules.
No, oikeesti, yksi perustuvaa plaatua oleva periaatteelinen juttu.

On päivän selvää että aloittajan tapauksessa maasta on tultava jotakin joka vaikuttaa kuuhun muuttaen sen liiketilaa (ja sama toisinpäin).

Mitkään kaareutumiset ei gravitaatiota luo, ihan hassua että tuollainen aivopieru on päässyt pinnalle, mikä ihme sen avaruuden kaareuttaisi?. Sillä voidaan toki kuvata gravitatiota oikein hyvin kaksiulotteisessa leikkimaailmassa mutta tähän 3D maailmaan se ei sovi.

Sen sijaan jos kuvataan gravitonikenttää vaikkapa värillä joka haalistuu sitä enemmin mitä kauemmaksi mennään gravitaation lähteestä, niin nyt ollaan asian ytimessä.
Tiedetään että gravikentän muutos tapahtuu muualle nopeudella c, jos aurinko katoaisi nyt, maa kiertäisi vielä 8 minuuttia olematonta aurinkoa, joten kenttää täytyy syntyä jatkuvasti uutta ja vanha loittonee nopeudella c.

Gravitaatio on heikoin vuorovaikutus mitä on, se on onneton maan ja kuun välillä, kuitenkin kuun perin heikko vaikutus kykenee siirtämään maapalloa merkittävästi.
Kuinka tuo on mahdollista?
Sen mahdollistaa se että gravitaatio ei aiheuta hidasta massaa kiihdyttäessään kappaletta eikä painava massa synny kuin silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään, toisin sanoen maapallo on käytännössä vapaa painavasta ja hitaasta massasta, siis käytännössä massaton, se kiihtyy minkä kuun gravitaatio sitä kiihdyttää, massattomana ja ennen kuin joku vääräleuka paperipalkittu puupää norsunluutornistaan alkaa vinoilla, kyllä sillä maalla massa on, mutta ei painavaa massaa eikä hidasta massaa kuun gravitaatiolle voitettavaksi.

Että Gossu osaakin sitten olla yksinkertainen, työntävä voimahan menee Kuun taakse ja työntää täten kompensoiden keskipakovoiman.

[Deimos]

Olen tullut siihen tulokseen että elämä on suuri vitsi. Taidan ottaa huumorilla loppuelämän.

[Goswell]

Olen tullut siihen tulokseen että elämä on suuri vitsi. Taidan ottaa huumorilla loppuelämän.

Olisi pitänyt aloittaa jo aiemmin. Älä ota sitä vakavasti, älä ota sitä vakavasti.

[Deimos]

Olen tullut siihen tulokseen että elämä on suuri vitsi. Taidan ottaa huumorilla loppuelämän.

Olisi pitänyt aloittaa jo aiemmin. Älä ota sitä vakavasti, älä ota sitä vakavasti.

Totta,

[Heikki Rinnemaa]

No kerro sinä se.

En tiedä vielä. Olen parempi muodostamaan kysymyksiä joihin ei ole suoraa eikä epäsuoraa vastausta. Vastauksen hakemiseen menee luultavasti taas yksi kymmenen vuotta jos vain elonvuosia riittää.

Selvää kuitenkin on että sidos on aineellinen liikeprosessi ns.eetteritasolla,,eli aineellisella hiukkastasolla.

Voimme sanoa että on vesisade. Se ei vielä kerro, mitä se vesisade on.
Voimme sanoa että gravitoni. Se ei vielä kerro miten se gravitoni sen tekee.
Voimme puhua heikoista ja vahvoista voimista, jne. Ne termit ei vielä kerro mitä ne on ja miten ne toimii.

Jokaisella aineesta rakentuvalla säätöjärjestelmällä on omat toimintamekanisminsa ja jonkinlainen säätötekninen palautejärjestelmä jotta se toimii. Niin myös maa-kuu sidoksella. Sidosta voi kuvailla tavallaan iskarisidokseksi myös. Eli toimii kuin iskunvaimentaja. Kokeilin rakentaa mekaanista mallia maa-kuu sidoksesta mutta ei ole vielä onnistunut sillä törmään aina siihen ongelma että miten sen säätöjärjestelmä toimii. Mutta oletan että meren tai maan päällä sidos vaihtelee, eli jotenkin maapallon pinnan aineen laatu vaikuttaa myös asiaan. Samaten se että kuu on aina naama maapallolle päin. Vähän kuin iskari olisi kiinnitetty toisesta päästä siihen ja toinen pää kiertää maapallon ympärillä liukua myöten.

[Lyde19]

Higgsin bosoni voi sittenkin vuorovaikuttaa muihin virtuaalihiukkasiin?

[Stalker]

Kuukkeloi Kauko Nieminen Eetteripyärteet voimina, kyllä lähtee!!!