MaaKuun sidos?

[Neutroni]

Miten se varastoituu kenttiin.

Tuo menee hyvin korkeaksi matematiikaksi. Minä en ole sitä koskaan opiskellut kunnolla enkä varsinkaan osaa selittää sitä ilman matematiikkaa.

Jos tuota gravitaatiota ajattelee, niin on aika selvää että koska muutos kentässä etenee nopeudella c, täytyy tuon kentän olla jotenkin hiukkaskenttään verrattava, olkoon se kentän olomuoto sitten mitä hyvänsä, eli toimii kuten hiukkanen joka etenee nopeudella c ja kiihdyttää kappaleita joihin vaikuttaa.

Sotket nyt jotain arkielämän ajatuksia kenttäteorioihin. Se on virhe. Kentät, varsinkin kvanttikentät, ovat sellaisia olioita, jolla ei ole mitään intuitiivisesti ymmärrettävää vastinetta. Niitä voi käsitellä vain matematiikalla. Gravitaatiolle ei edes ole kvanttikenttäteoriaa, mutta se tiedetään, että gravitaatiokenttä on bosonikenttä, niin kuin vaikka sähkömagnetismi. Se ei ole samanlainen, mutta samankaltainen. Ne hiukkaset, joita sinä luultavasti tuossa tarkoitat ovat fermioneja ja niitä kuvaavat kentät fermionikenttiä. No, tuo menee taas aika lailla minun osaamisalueen yli, joten en osaa sen tarkemmin selittää tai perustella asiaa matematiikalla. Se löytyy alan oppikirjoista, mutta voi olla hieman "munkkilatinaa".

Eli tuo toisen kappaleen gravikenttä ja siinä lilluva kappale on kaksi täysin eri asiaa, minkään ei tarvi varastoitua mihinkään.

Tuo on yksi väärinkäsitys. Gravitaatiokenttä ei ole minkään kappaleen tai hiukkasen ominaisuus, vaan avaruuden ominaisuus. On vain yksi gravitaatiokenttä, jota massalliset hiukkaset ja tietyt muut ilmiöt voivat virittää. Se tapahtuu energian vaihtona kentän ja hiukkasen välillä. Massallisten kappaleiden vuorovaikutus tapahtuu niin, että kumpikin vuorovaikuttaa avaruuden gravitaatiokentän kanssa. Kenttä välittää vuorovaikutuksen ja siihen liittyvät energian muutokset.

[Goswell]

Miten se varastoituu kenttiin.

Tuo menee hyvin korkeaksi matematiikaksi. Minä en ole sitä koskaan opiskellut kunnolla enkä varsinkaan osaa selittää sitä ilman matematiikkaa.

Jos tuota gravitaatiota ajattelee, niin on aika selvää että koska muutos kentässä etenee nopeudella c, täytyy tuon kentän olla jotenkin hiukkaskenttään verrattava, olkoon se kentän olomuoto sitten mitä hyvänsä, eli toimii kuten hiukkanen joka etenee nopeudella c ja kiihdyttää kappaleita joihin vaikuttaa.

Sotket nyt jotain arkielämän ajatuksia kenttäteorioihin. Se on virhe. Kentät, varsinkin kvanttikentät, ovat sellaisia olioita, jolla ei ole mitään intuitiivisesti ymmärrettävää vastinetta. Niitä voi käsitellä vain matematiikalla. Gravitaatiolle ei edes ole kvanttikenttäteoriaa, mutta se tiedetään, että gravitaatiokenttä on bosonikenttä, niin kuin vaikka sähkömagnetismi. Se ei ole samanlainen, mutta samankaltainen. Ne hiukkaset, joita sinä luultavasti tuossa tarkoitat ovat fermioneja ja niitä kuvaavat kentät fermionikenttiä. No, tuo menee taas aika lailla minun osaamisalueen yli, joten en osaa sen tarkemmin selittää tai perustella asiaa matematiikalla. Se löytyy alan oppikirjoista, mutta voi olla hieman "munkkilatinaa".

Eli tuo toisen kappaleen gravikenttä ja siinä lilluva kappale on kaksi täysin eri asiaa, minkään ei tarvi varastoitua mihinkään.

Tuo on yksi väärinkäsitys. Gravitaatiokenttä ei ole minkään kappaleen tai hiukkasen ominaisuus, vaan avaruuden ominaisuus. On vain yksi gravitaatiokenttä, jota massalliset hiukkaset ja tietyt muut ilmiöt voivat virittää. Se tapahtuu energian vaihtona kentän ja hiukkasen välillä. Massallisten kappaleiden vuorovaikutus tapahtuu niin, että kumpikin vuorovaikuttaa avaruuden gravitaatiokentän kanssa. Kenttä välittää vuorovaikutuksen ja siihen liittyvät energian muutokset.

Tuo on aika-avaruuden kuvausta, minä hukkasin ajan ajat sitten ja avaruutta olevaisena en ole edes löytänyt.
Pitää pyrkiä niin yksinkertaiseen teoriaan kuin mahdollista, enemmin poistaa asioita kuin lisätä. Aika-avaruus saadaan illuusiona kun lisätään todellinen kappalekohtainen gravikenttä ja lasketaan fotoni vapaaksi kaikensuhteen c:stä. Nuo molemmat on kyllä mahdollista selvittää samoilla havainnoilla.

Liekö silläkään merkitystä jos kappale virittää avaruuden gravikenttää, se muutos kentässä kuitenkin liikkuu nopeudella c ja on erilainen kummallakin, joten sen voi ajatella hiukkaskenttänä eikä mene pahasti metsään. Maa virittää omaa ja kuu omaa kenttää, koska yhtä suuri se gravitaation voima ei ole.

Aika-avaruudesta tuli mieleen että kumpi on todellisuus, kun kappale loittonee niin kappaleen nopeus hidastaa aikaa vai että nopeus hidastaa informaatiota joka saa näyttämään siltä että aika hidastuu?
Perusteluna se että nopeus on vain suhteellinen käsite sekä se että tasaisessa nopeudessa kappale on levossa.

P.s.
Muuten juttelin sinun taskulle tänään puhelimella kun se tasku soitti minulle, kovin oli hiljainen.

[Kontra]

Tuolla quorassa se selitetään, onko se totuus, kas siinä pulma.

Mitäs oikein selität? Minä kysyin sitä sinulta, mutta en suinkaan sen vuoksi, etten tietäisi.

Asia on selitetty sulle juurta jaksain kymmeniä kertoja ellei jo sata kertaa, mutta ei ole vaan kyennyt herättämään hirsiä vetävää tajuntaasi tietoisuuden tasolle.

[Goswell]

Tuolla quorassa se selitetään, onko se totuus, kas siinä pulma.

Mitäs oikein selität? Minä kysyin sitä sinulta, mutta en suinkaan sen vuoksi, etten tietäisi.

Asia on selitetty sulle juurta jaksain kymmeniä kertoja ellei jo sata kertaa, mutta ei ole vaan kyennyt herättämään hirsiä vetävää tajuntaasi tietoisuuden tasolle.

Tarkoitin että sieltä se selitys löytyy, mitä sitä tänne kirjoittamaan, onhan se ollut jo sata kertaa näkyvillä. Kyllä tässä ihan tietoisuuden korkeimmilla hypertasoilla liikutaan, ole huoleti.
Ongelma on se että se selitys on niiiin ristiriitainen että sen hyväksyminen syö miestä, etenkin kun samaan tulokseen päästään paljon selvemmällä tavalla joka on jopa ymmärrettävä ja ristiriidaton. Kuten tuo ajatuskoe esimerkki.

[Kontra]

Tuolla quorassa se selitetään, onko se totuus, kas siinä pulma.

Mitäs oikein selität? Minä kysyin sitä sinulta, mutta en suinkaan sen vuoksi, etten tietäisi.

Asia on selitetty sulle juurta jaksain kymmeniä kertoja ellei jo sata kertaa, mutta ei ole vaan kyennyt herättämään hirsiä vetävää tajuntaasi tietoisuuden tasolle.

Tarkoitin että sieltä se selitys löytyy, mitä sitä tänne kirjoittamaan, onhan se ollut jo sata kertaa näkyvillä. Kyllä tässä ihan tietoisuuden korkeimmilla hypertasoilla liikutaan, ole huoleti.
Ongelma on se että se selitys on niiiin ristiriitainen että sen hyväksyminen syö miestä, etenkin kun samaan tulokseen päästään paljon selvemmällä tavalla joka on jopa ymmärrettävä ja ristiriidaton. Kuten tuo ajatuskoe esimerkki.

Et siis halua tietääkään tieteen selitystä valon vakionopeuteen?

[xXx]

Miten se varastoituu kenttiin.

Tuo menee hyvin korkeaksi matematiikaksi. Minä en ole sitä koskaan opiskellut kunnolla enkä varsinkaan osaa selittää sitä ilman matematiikkaa.

Jos tuota gravitaatiota ajattelee, niin on aika selvää että koska muutos kentässä etenee nopeudella c, täytyy tuon kentän olla jotenkin hiukkaskenttään verrattava, olkoon se kentän olomuoto sitten mitä hyvänsä, eli toimii kuten hiukkanen joka etenee nopeudella c ja kiihdyttää kappaleita joihin vaikuttaa.

Sotket nyt jotain arkielämän ajatuksia kenttäteorioihin. Se on virhe. Kentät, varsinkin kvanttikentät, ovat sellaisia olioita, jolla ei ole mitään intuitiivisesti ymmärrettävää vastinetta. Niitä voi käsitellä vain matematiikalla. Gravitaatiolle ei edes ole kvanttikenttäteoriaa, mutta se tiedetään, että gravitaatiokenttä on bosonikenttä, niin kuin vaikka sähkömagnetismi. Se ei ole samanlainen, mutta samankaltainen. Ne hiukkaset, joita sinä luultavasti tuossa tarkoitat ovat fermioneja ja niitä kuvaavat kentät fermionikenttiä. No, tuo menee taas aika lailla minun osaamisalueen yli, joten en osaa sen tarkemmin selittää tai perustella asiaa matematiikalla. Se löytyy alan oppikirjoista, mutta voi olla hieman "munkkilatinaa".

Eli tuo toisen kappaleen gravikenttä ja siinä lilluva kappale on kaksi täysin eri asiaa, minkään ei tarvi varastoitua mihinkään.

Tuo on yksi väärinkäsitys. Gravitaatiokenttä ei ole minkään kappaleen tai hiukkasen ominaisuus, vaan avaruuden ominaisuus. On vain yksi gravitaatiokenttä, jota massalliset hiukkaset ja tietyt muut ilmiöt voivat virittää. Se tapahtuu energian vaihtona kentän ja hiukkasen välillä. Massallisten kappaleiden vuorovaikutus tapahtuu niin, että kumpikin vuorovaikuttaa avaruuden gravitaatiokentän kanssa. Kenttä välittää vuorovaikutuksen ja siihen liittyvät energian muutokset.

Sotket matemaattisen mallin ja todellisuuden toisiinsa. Todellisuus on olemassa ilman matematiikkaakin. Kukaan ei ole todistanut että tämän hetkiset matemaattiset kvanntikenttämallit olisi oikein, joten matematiikan tuominen tähän "pakollisena oliona" on hyvin arvelluttavaa. Tarkoitan, puputetaan matemaattista mallia kaikille, mikä ei edes ole fundamentaalisti oikein, ja perusellaan sillä sitten. Toki, en sano etteikö matematiikasta olisi tässä hyötyä, monissa asioissa nykyiset mallit ovat riittävän hyviä riittävään hyviin ennusteisiin. Fysiikka on empiirinen tiede, matematiikka on toissijainen, mittaustulokset on se mikä määrää kaiken.

[Neutroni]

Tuo on aika-avaruuden kuvausta, minä hukkasin ajan ajat sitten ja avaruutta olevaisena en ole edes löytänyt.
Pitää pyrkiä niin yksinkertaiseen teoriaan kuin mahdollista, enemmin poistaa asioita kuin lisätä.

Teorian pitää selittää kaikki ilmiöt. Jos ei aika ja avaruus kelpaa, sitten meidän ajan ja avaruuden havainnot pitää selittää jotenkin muuten. Tuo pyrkimys yksinkertaisuuteen on vain ihmisten humpuukia, joka joidenkin arvioiden mukaan jopa haittaa fysiikan kehitystä. Ei luonnolla ole mitään tarvetta olla ihmisten tai minkään muun luontokappaleen mielestä yksinkertainen.

Aika-avaruudesta tuli mieleen että kumpi on todellisuus, kun kappale loittonee niin kappaleen nopeus hidastaa aikaa vai että nopeus hidastaa informaatiota joka saa näyttämään siltä että aika hidastuu?
Perusteluna se että nopeus on vain suhteellinen käsite sekä se että tasaisessa nopeudessa kappale on levossa.

Todellisuutta ei voi koskaan tietää. Mikään havainto ei sitä kerro ja teoriat ovat vain malleja todellisuudesta. Sellaisella on turha sekoittaa päätään, jos fysiikkaa miettii.

P.s.
Muuten juttelin sinun taskulle tänään puhelimella kun se tasku soitti minulle, kovin oli hiljainen.

Joo, näköjään puhelin oli soittanut omin päin muutamalle listassa olevalle sen jälkeen kun olin laittanut sen taskuun laittamatta valmiustilaan. Minulla oli pula taskuista ja jouduin tunkemaan puhelimen kanssa avaimet ja lompakon. Olen pahoillani, jos se aiheutti häiriötä.

[Neutroni]

Sotket matemaattisen mallin ja todellisuuden toisiinsa. Todellisuus on olemassa ilman matematiikkaakin.

En sotke. Minä kirjoitain vain matemaattisista malleista ja niiden vastaavuudesta havaintoihin. En mitään "todellisuudesta". Todellisuus on filosofista haihattelua, jolla ei ole mitään tekemistä tieteessä. Me emme voi koskaan tietää mikä todellisuus on. Voimme vain havaita miten maailma näyttää toimivan ja tehdä malleja siitä.

Fysiikka on empiirinen tiede, matematiikka on toissijainen, mittaustulokset on se mikä määrää kaiken.

Matematiikka on vain kieli, jolla logiikasta voidaan välittää tietoa yksikäsitteisesti. Ei sen ihmeellisempää. Fysiikka on tiede, jossa luodaan loogisia järjestelmiä havaintojen selittämiseen. Ilman sitä mittaustulokset ovat vain arvotonta bittiroskaa. Logiikalla päätellään jo saaduista tuloksista mitä muunlaisissa kokeissa tapahtuu ja opitaan ymmärtämään ja hyödyntämään lakeja, joiden mukaan maailmamme toimii.

[Goswell]

Tuo on aika-avaruuden kuvausta, minä hukkasin ajan ajat sitten ja avaruutta olevaisena en ole edes löytänyt.
Pitää pyrkiä niin yksinkertaiseen teoriaan kuin mahdollista, enemmin poistaa asioita kuin lisätä.

Teorian pitää selittää kaikki ilmiöt. Jos ei aika ja avaruus kelpaa, sitten meidän ajan ja avaruuden havainnot pitää selittää jotenkin muuten. Tuo pyrkimys yksinkertaisuuteen on vain ihmisten humpuukia, joka joidenkin arvioiden mukaan jopa haittaa fysiikan kehitystä. Ei luonnolla ole mitään tarvetta olla ihmisten tai minkään muun luontokappaleen mielestä yksinkertainen.

Aika-avaruudesta tuli mieleen että kumpi on todellisuus, kun kappale loittonee niin kappaleen nopeus hidastaa aikaa vai että nopeus hidastaa informaatiota joka saa näyttämään siltä että aika hidastuu?
Perusteluna se että nopeus on vain suhteellinen käsite sekä se että tasaisessa nopeudessa kappale on levossa.

Todellisuutta ei voi koskaan tietää. Mikään havainto ei sitä kerro ja teoriat ovat vain malleja todellisuudesta. Sellaisella on turha sekoittaa päätään, jos fysiikkaa miettii.

P.s.
Muuten juttelin sinun taskulle tänään puhelimella kun se tasku soitti minulle, kovin oli hiljainen.

Joo, näköjään puhelin oli soittanut omin päin muutamalle listassa olevalle sen jälkeen kun olin laittanut sen taskuun laittamatta valmiustilaan. Minulla oli pula taskuista ja jouduin tunkemaan puhelimen kanssa avaimet ja lompakon. Olen pahoillani, jos se aiheutti häiriötä.

Eipä mitään häiriötä, kerkisin tosin ajatella että nyt tulee noottia palstakäyttäymisestä.

Joo, tuo aikamuutos nopeuden suhteen vain kuulostaa kummalta, kyllähän sille pitäisi joku syy löytyä, nopeus suhteelisena ja symmetrisenä ei siihen käy, avaruus ei tunnetusti vaikuta ja kiihtyvyyttäkään ei tasaisessa nopeudessa löydy. Mutta jos ajattelee informaation siirtymistä ja rajallista valonnopeutta, siitä on helppo pieraista muutos aikaan, filmi vaan soljuu hitaammin ja vieläpä symmetrisesti, siitä saa lisäksi sujuvasti niitä muodonmuutoksia ja näennäisiä paradokseja kuten se lampun sytyttäminen keskellä liikkuvaa junanvaunua ja aseman töllistelijä siihen radanvarteen katselemaan miten vaununpäät valaistuu lampun syttyessä kohdallaan.
Vaikka ei yksinkertaisuuteen pyrkisikään, joku looginen järkevyys pitää olla.
P.s.
Kattelin tuon varaktorin laittaman silmukka gravitaation videoita, alkuun näytti hyvältä, avaruus hittoon ja niin pois päin, mutta sitten meni happamaksi, oli kyllä niin tekemällä tehty kuin olla voi. Vaan mistäs sitä tietää.

[Varaktori]

Mä olen vähän jo kyllä pihalla mistä te keskustelette, mutta ei kai tässä kvanttigravitaatiota tarvita, vaan ihan Albertin kenttäyhtälöillä selvitään? Jotain tämän tapaista ehkä?

[math]G_{\mu\nu} = 8\pi T_{\mu\nu}

[Tauko]

Mä olen vähän jo kyllä pihalla mistä te keskustelette, mutta ei kai tässä kvanttigravitaatiota tarvita, vaan ihan Albertin kenttäyhtälöillä selvitään? Jotain tämän tapaista ehkä?

[math]G_{\mu\nu} = 8\pi T_{\mu\nu}

Tähän "MaaKuun sidos?" juttuun, riittänee Newtonin klassinen pohjaksi ja alkajaisiksi.

[Varaktori]

Mä olen vähän jo kyllä pihalla mistä te keskustelette, mutta ei kai tässä kvanttigravitaatiota tarvita, vaan ihan Albertin kenttäyhtälöillä selvitään? Jotain tämän tapaista ehkä?

[math]G_{\mu\nu} = 8\pi T_{\mu\nu}

Tähän "MaaKuun sidos?" juttuun, riittänee Newtonin klassinen pohjaksi ja alkajaisiksi.

No juu niin riittää, mutta se on lähtenyt selkeästi jo vähän laajemmille vesille.

[Tauko]

Mä olen vähän jo kyllä pihalla mistä te keskustelette, mutta ei kai tässä kvanttigravitaatiota tarvita, vaan ihan Albertin kenttäyhtälöillä selvitään? Jotain tämän tapaista ehkä?

[math]G_{\mu\nu} = 8\pi T_{\mu\nu}

Tähän "MaaKuun sidos?" juttuun, riittänee Newtonin klassinen pohjaksi ja alkajaisiksi.

No juu niin riittää, mutta se on lähtenyt selkeästi jo vähän laajemmille vesille.

Näinhän se on, jos ei aina, niin aina useimmin. Ja keskustelu siirtyy siihen suuntaan, että mitä on massa - onko sitä edes olemassa ollenkaan ja että onko valonnopeus vakio vaiko jotain muuta.

[Goswell]

Mä olen vähän jo kyllä pihalla mistä te keskustelette, mutta ei kai tässä kvanttigravitaatiota tarvita, vaan ihan Albertin kenttäyhtälöillä selvitään? Jotain tämän tapaista ehkä?

[math]G_{\mu\nu} = 8\pi T_{\mu\nu}

Tähän "MaaKuun sidos?" juttuun, riittänee Newtonin klassinen pohjaksi ja alkajaisiksi.

No juu niin riittää, mutta se on lähtenyt selkeästi jo vähän laajemmille vesille.

Näinhän se on, jos ei aina, niin aina useimmin. Ja keskustelu siirtyy siihen suuntaan, että mitä on massa - onko sitä edes olemassa ollenkaan ja että onko valonnopeus vakio vaiko jotain muuta.

Tuo onkin erittäin hyvä kysymys, mitä on massa, minä sen jo hukkasin enkä taida sitä löytää uudestaan, etenkin kun tarvetta sille ei ole, siis varsinaiselle tavaralle mitä massaksi kutsutaan ja jolla on massan ominaisuudet, massan ominaisuudet kun löytyy muutenkin. Tästä se "massaton" massa hupailu sai alkunsa, ja tuosta päästiin gravitaation voimaan maan ja kuun välillä, onko se yhtä suuri vai eri suuri.
Eri suuri tietenkin koska koekappaleiden kiihtyvyydessä on selvä ero ja massa on gravitaatiolle "massatonta".

[Goswell]

No niin, mennäänpäs sitten asiaan.

Kun valo lähtee lampuista nopeudella c, se kohtaa vastaantulevan kuution, siinä valon nopeus laskee ja taajuus kasvaa, nopeus on nyt lasin sunteen se mitä se lasissa on ja koska lasikuutio liikkuu kohti lamppua, se hidastaa valoa lisää kuution nopeuden verran lampun suhteen, kun valo läpäisee kuution sen nopeus on taas c kuution suhteen, ei enään lampun suhteen ja taajuus on muuttunut kuution nopeuden verran suhteessa havaitsijaan toiseen valoon verrattuna.

Paikoillaan olevan kuution kohdalla tuo kuution nopeudesta johtuva muutos jää tietysti pois, taajuus muuttuu läpäisyssä ja palaa ennalleen läpäisyn jälkeen.
Koska havaitsijan suhteen liikkuvan kuution läpäissyt valo on hidastunut kuution nopeuden verran ja sen taajuus on kasvanut, havaitsija ei huomaa muuta eroa kuin sen että paikoillaan olevan kuution valo saapuu hieman aikaisemmin.
Ts tuo taajuusmuutos joka valossa on liikkuvan kuution kohdalla, korvaa nopeudesta johtuvan taajuusmuutoksen ja aallonpituudet sopivat somasti päällekkäin ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella.

Väärin meni.
Jos lamput ovat samalla etäisyydellä havaitsijasta, havaitsijan suhteen valoita menee tasan sama aika matkalla havaitsijalle, eikä taajuudessa havaita mitään muutosta sen lähtötaajuuteen.

Tuo on tunnetun fysiikan vastainen vastaus saapumisajan suhteen, taajuuden suhteen oikein.