Miksi ihmisillä on uskontoja?

[Valte]

Onko täällä muita, jotka ovat perehtyneet tieteellisestä näkökulmasta kysymykseen, miksi ihmisillä on uskontoja? Mikä on mielestänne paras selitys?

Olen jonkin verran aiheesta lukenut ja tuntuu, että aiheesta on erilaisia näkemyksiä melkein yhtä paljon kuin siitä kirjoittaneitakin. Kaksi vaihtoehtoista pääselitystä ovat, että 1. uskonto on sivutuote muista evoluution eli luonnonvalinnan kannalta hyödyllisistä ominaisuuksista, tai 2. uskonto on sopeutuma (adaptaatio) eli suoraan hyödyllinen evoluution kannalta. Sitten näiden vastausten alla on lukuisia erilaisia mielipiteitä. Sivutuoteteorian alla on esim. näkemys, että uskonto on seurausta antropomorfismista eli ihmisen taipumuksesta olettaa ei-ihmisillä olevan samoja ominaisuuksia kuin ihmisilläkin, minkä seurauksena ihmiset sitten ovat ajatelleet vaikkapa puilla ja vuorilla olevan sieluja tai luonnonvoimien olevan jumalia. Sopeutumateorian alla taas on esim. näkemys, että sitoutuminen samoihin uskomuksiin parantaa ihmisten välistä luottamusta ja yhteistyötä.

Asiaa mutkistaa uskontojen monimuotoisuus. Voi väittää, että kristinuskon käsitys palkitsevasta/rankaisevasta Jumalasta on saanut ihmiset käyttäytymään paremmin toisiaan kohtaan, mutta jotkin uskonnot eivät sisällä moraaliopetuksia ollenkaan, joten selitys ei ole yleispätevä.

[ID10T]

Ihmisellä on tarve selittää ilmiöitä. Jotkut tekevät sen hädissään uskontojen avulla ja toiset etsivät selityksen itse tai odottavat tieteeltä selitystä. Uskonnoissa on se vika, että ne yleensä herättävät enemmän kysymyksiä kuin mihin ne pystyvät vastaamaan.

Uskonto ei siis ole evoluution sivutuote tai sopeutuma.

[Keijona]

Ihmisellä (ihmisen aivoilla) on tarve ymmärtää, siksi se pyrkii järjestykseen ja hierarkiaan, luokittelemaan ja arvottamaan, ylemmän palvontaan, lisäksi ihminen kaipaa itseään suurempaa, yhteisöllisyyttä, ideaalin ja idolin, yhteisen tavoitteen.

[ID10T]

Ihmisellä (ihmisen aivoilla) on tarve ymmärtää, siksi se pyrkii järjestykseen ja hierarkiaan

Kovin on huonosti tavoitteessa onnistuttu, kun maailmassa on lukuisia keskenään tappelevia uskontokuntia ja vielä lukuisempia jumalia palvottavaksi.

lisäksi ihminen kaipaa itseään suurempaa, yhteisöllisyyttä, ideaalin ja idolin, yhteisen tavoitteen.

Jos sinä et pärjää ilman mielikuvitusolennoille pokkurointia, ei se tarkoita, etteivätkö muut pärjäisi.

Yhteisöllisyyttä ja yhteisen tavoitteen voi löytää vaikka lennokkikerhosta tai saatananpalvojistakin.

[Why]

miksi ihmisillä on uskontoja? Mikä on mielestänne paras selitys?

Kysymyksen kun asettaa "Miksi ihmisellä on defenssejä", niin on hieman helpompi vastata. Kysymys on psyykeensä suojelusta. Ja jumalan virka uskonnoissa on täyttää tietoaukot. Kun tieto loppuu, niin usko alkaa.

[Keijona]

miksi ihmisillä on uskontoja? Mikä on mielestänne paras selitys?

Kysymyksen kun asettaa "Miksi ihmisellä on defenssejä", niin on hieman helpompi vastata. Kysymys on psyykeensä suojelusta. Ja jumalan virka uskonnoissa on täyttää tietoaukot. Kun tieto loppuu, niin usko alkaa.

Mikäs ateistin tietoaukot täyttää?

[ID10T]

miksi ihmisillä on uskontoja? Mikä on mielestänne paras selitys?

Kysymyksen kun asettaa "Miksi ihmisellä on defenssejä", niin on hieman helpompi vastata. Kysymys on psyykeensä suojelusta. Ja jumalan virka uskonnoissa on täyttää tietoaukot. Kun tieto loppuu, niin usko alkaa.

Mikäs ateistin tietoaukot täyttää?

Ne aukot, jotka tieteeltä jäävät täyttämättä, saavat jäädäkin täyttämättä. Uskonnothan eivät varsinaisesti tuota tietoa, ne jankkaavat iät ja ajat sitten keksittyjä dogmeja.

[ThiNguyen]

Onhan uskonnoilla ollut myös lainsäädännöllinen puoli. vrt. 10 käskyä. Kenties uskonnon lakeja on noudatettu paremmin kuin horjuvien ja vaihtuvien valtioiden. Nyt toki tästä on mennyt aika ohi muutamia valtioita lukuun ottamatta.

[Why]

Mikäs ateistin tietoaukot täyttää?

Ateistit ovat hyvin epähomogeeninen ryhmä, joten tuohon on mahdottomuus sanoa mitään.

[Valte]

Lisäksi minua ihmetyttää uskontojen "kalleus", ihmiset ja yhteiskunnat käyttävät paljon aikaa ja resursseja uskontoon esim. rakentamalla valtavia temppeitä, kirkkoja ja moskeijoita. Aika monessa siivilisaatiossa temppelit ovat olleet suurimpia ja näyttävimpiä rakennuksia. Kylmän rationaalisesti tarkasteltuna luulisi, että yhteiskunnat, jotka eivät ole uskonnollisia tai joiden uskonnollisuus toteutuu halvemalla, olisivat jo aikapäiviä sitten syrjäyttäneet uskontoon paljon resursseja tuhlaavat yhteiskunnat. Kuitenkin aikana ennen teollista vallankumousta vaikuttaa käyneen juuri toisin päin, menestyneet sivilisaatiot ovat olleet uskontoon hyvin paljon panostavia. Tämäkin näkökulma antaisi ymmärtää, että voimakkaasta uskonnosta on jotain hyötyä.

[John Carter]

Uskonnot yhdistävät ihmisiä kokoontumaan samojen toteemien äärelle ja ajattelemaan samalla tavalla.

[Keijona]

Mikäs ateistin tietoaukot täyttää?

Ateistit ovat hyvin epähomogeeninen ryhmä, joten tuohon on mahdottomuus sanoa mitään.

Kyllä kieltäjien rajaaminen on helpompaa kuin myöntäjien, jos teistit pystytään rajaamaan tiettyyn lokeroon niin kyllä pystytään ateistikin.

[Susa]

Teisti on kala.

[Wisti]

Uskonnot ovat yritys karkoittaa kuoleman varjo päältämme.

[Tauko]

Mikäs ateistin tietoaukot täyttää?

Ateistit ovat hyvin epähomogeeninen ryhmä, joten tuohon on mahdottomuus sanoa mitään.

Kyllä kieltäjien rajaaminen on helpompaa kuin myöntäjien, jos teistit pystytään rajaamaan tiettyyn lokeroon niin kyllä pystytään ateistikin.

Rajaus on helppo, toiset uskoo jumalaan, toiset ei usko. Mutta ei se lokerointi vastaa kysymykseen, kuinka paljon lokeroidulla on tietoa ja mitä maailmasta tietämyksensä perusteella ajattelee.