Tiedepalsta.fi

Tässä threadissa voimme pohdiskella, että mitä on elämä, sillä nykytieteen käsitys ja määritelmä asiasta on vielä hyvin vajavainen uusien löytöjen perusteella. Avaan threadin mielenkiintoisella videolla viimeaikaisista tieteen löydöistä aiheesta.
Accidental Discovery of Ancient Organisms We Never Knew Existed

..aiheen alusta, elämän alusta 1h 45 min, erinomainen esitys,
Itse miettinyt, jotta voisi kolmannen kerran katsoa, Kirsi Lehdon esitelmän,

Tuolloin aikojen alussa, maapallon ensiaikoina, oli lämpö ja paine sellaista luokkaa, jotta olen miettinyt, että kun kemistit ja biologit tms yrittää laboratorio cocktaililla saada tärppättinsä näyttämään "elollista", niin millainen sentrifikuri heillä on maljoilleen? Pitäähän sitä maanjäristykset, salamat jne myös huomioida?
.. ja kyllä maailma vain on niin, jotta huominen on parempi. Sitä tapahtumaa kutsutaan edistykseksi, kehittymiseksi. (elämän kannalta, vaikka huomioisi silloin tällöin elollisten liki täysin vaihtuvan katastrofeissa.)
Se vain on näin, jotta aikojen alusta lähtien voi todeta "tsäkällä mennään!"

NASA alkaa kallistumaan siihen suuntaan että kuussa on elämää.
https://futurism.com/the-byte/nasa-life-moon

Meteorilöydör tukevat panspermia teoriaa.
https://scitechdaily.com/building-block ... cFMA1d-lOs

Jonkinasteista elämää siis näyttäisi olevan avaruudessakin.

...nuin äkkipäätä todettuna, ehkä, muoto kuujutskassa, on samoin kuin tällä tiedepalstalla yleisarvailua..
..jälkimmäinen linkki ei auennut..
..mikä rakennuspalikka?
esim huomiona, sahanpuru on lähempänä lankkua näytteenä - kuin yksikään esitys "elämä tuli avaruudesta", arvoituksellinen elämän alku mahdollistaa kaikenlaisen viehättävän kuvauksen elämän alulle, arvoitus on niin mystinen, maapallon elämä vain sattui syntymään maapallolla, joten "Tsäkällä mennään"..
Esimerkin ajatuksena on, jos sille UAPin Humanoidille annetaan metrin pätkä neloslankkua, kykeneekö humanoidi ymmärtämään lankun olleen puu? ja tästä seuraa, jos humanoidin UAP-alus annetaan ihmiselle, kykeneekö tekninen ihminen käsittämään millä voimalla alus lensi, ja itä ihminen siitä ylipäätään ymmärtää? kuinka suunnisti ja miten soittaa "kotiin"? Ja elämän käynnistyminen ylittää nämä arvoitukset, veikeetä?

Keijona kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 09:50 NASA alkaa kallistumaan siihen suuntaan että kuussa on elämää.
https://futurism.com/the-byte/nasa-life-moon

Meteorilöydör tukevat panspermia teoriaa.
https://scitechdaily.com/building-block ... cFMA1d-lOs

Jonkinasteista elämää siis näyttäisi olevan avaruudessakin.

Olisihan se melko erikoista, jos Maapallo olisi ainoa murikka avaruudessa, josta elämää löytyy, koska fysiikanlait ja rakennusaineet ovat koko tuntemassamme maailmankaikkeudessa samoja.

Korjattu linkki

Keijona kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 09:50 NASA alkaa kallistumaan siihen suuntaan että kuussa on elämää.
https://futurism.com/the-byte/nasa-life-moon

Meteorilöydör tukevat panspermia teoriaa.
https://scitechdaily.com/building-block ... n-england/

Jonkinasteista elämää siis näyttäisi olevan avaruudessakin.

John Carter kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 11:33

Keijona kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 09:50 NASA alkaa kallistumaan siihen suuntaan että kuussa on elämää.
https://futurism.com/the-byte/nasa-life-moon

Meteorilöydör tukevat panspermia teoriaa.
https://scitechdaily.com/building-block ... n-england/

Jonkinasteista elämää siis näyttäisi olevan avaruudessakin.

Olisihan se melko erikoista, jos Maapallo olisi ainoa murikka avaruudessa, josta elämää löytyy, koska fysiikanlait ja rakennusaineet ovat koko tuntemassamme maailmankaikkeudessa samoja.

Tieteen näkökulmasta se tosiaan on erittäin epätodennäköistä. Mutta ainutlaatuisuushan on muutenkin tieteen sokea piste, tiede kun vaatii todisteen, havainnon toistamisen, ja ainutlaatuisissa tapahtumista se on periaatteellinen mahdottomuus.

Saattaa olla niinkin, että tämä maapallon elämän ainutlaatuisuus on historian näkökulmasta varsin uusi ajatus, osa yhden ja ainutlaatuisen Jumala ajattelun perintöä.

Erikoisia kädellisiä viruksia löytynyt?
Giant Viruses With Arms and Other Appendages Found In US Forest

Kieli on muodostunut kuvaamaan elämäämme.
Kun puhutaan verestä, puhutaan vihasta ja kostosta, eli kateudesta.
Kun puhutaan hiestä, puhutaan työstä.
Kun puhutaan kyynelistä, puhutaan ilosta, tai surusta.
Kun puhutaan paskasta, puhutaan menetyksestä.
Kun puhutaan kusesta, puhutaan saavutuksesta.
Kun puhutaan kiimalimasta, puhutaan mieliteoista.

Mielitekojen kääntäminen työksi on siis hyvin yksinkertaista, sillä hiki on yksikäsitteinen, kuten mielitekokin. Paskakin on itsessään yksikäsitteinen, mutta voit menettää myös prokuuran kautta.

Siten
(Lisääntyminen)
Mieliteko <=> Hiki,
kun
(Kilpailu, tai saalistus)
Veri + Paska = Viha
Kyynel + Kusi = Ilo
ja
(Hoiva)
Veri + Kusi on = Kateus
Kyynel + Paska = Suru

Toki elämän ei tarvitse olla niin monimutkaista, mutta minun on vaikeaa keksiä kuinka voisin tehdä paremman tekoälyn. Tällä hetkellä ne yritetään opettaa ilmaisemaan iloa ja surua, eli kyyneliä, mutta kouluttamiseen käytetään kusta ja paskaa, eli ei hyvin mene. Tosin tällä kombolla ei saada erityisen kriittistä vahinkoa aikaiseksi, ellei ihmiset ole niin tyhmiä että kuvittelevat koneen olevan heitä fiksumpi, ja voi pojat ihmiset uskovat mitä paskaa tahansa!

Voisikohan tuon kädellisen viruksen opettaa vaikka hoitamaan ihmistä? Voisi korjata vaikka vatsahaavan.

John Carter kirjoitti: ↑12 Elo 2023, 10:50 Voisikohan tuon kädellisen viruksen opettaa vaikka hoitamaan ihmistä? Voisi korjata vaikka vatsahaavan.

Mistä sitä tietää. Se on kuitenkin varmaa, että en haluaisi ostaa halpoja hoitoja virusten ammattikoulusta.

Neutroni kirjoitti: ↑12 Elo 2023, 11:33

John Carter kirjoitti: ↑12 Elo 2023, 10:50 Voisikohan tuon kädellisen viruksen opettaa vaikka hoitamaan ihmistä? Voisi korjata vaikka vatsahaavan.

Mistä sitä tietää. Se on kuitenkin varmaa, että en haluaisi ostaa halpoja hoitoja virusten ammattikoulusta.

Joo, ei kannata ostaa varsinkaan Kiinan amiskan rakentamia Corona-viruksia. Suattaa vaikka kuolla.

Tossa Naturalistille. Ei, en halua vastausta.
The stimulus condition and manifestation of (water-)solubility are typically assumed to be the event of being put into water and the event of dissolving, respectively, and perhaps uncontroversially so. But what are the manifestations of fragility? Something like shattering or cracking, it seems. But what about splintering, or breaking cleanly in two, or, as with a fragile house of cards, collapsing? It seems hard to say. And what exactly are the stimulus conditions of fragility? Striking, it seems. But what about twisting or shaking? We are at a loss. But do these questions have to do with philosophical understanding of dispositions at all?

Partly due to the difficulty of specifying precisely the stimulus conditions and manifestations of a disposition and partly due to the doubt over its philosophical relevance, philosophers find it useful to distinguish two sorts of disposition, or alternatively, two ways of referring to dispositions. Conventional dispositions are typically expressed by such simple predicates as ‘fragile’, ‘soluble’, ‘flammable’, and so on, which include no explicit reference to their stimulus conditions and manifestations. Canonical dispositions, on the other hand, are explicit about their stimulus conditions and manifestations, couched in the overtly dispositional locution. Some examples of canonical dispositions are the disposition to break in response to being struck, the disposition to cause death in response to being ingested, and so on. Obviously, the two ways of expressing dispositional properties are related to one another. As noted earlier, (water-)solubility might be identified with the disposition to dissolve in response to being put into water although this kind of identification is not readily available in many other cases of conventional disposition. This distinction between conventional and canonical dispositions allows us to keep questions about the adequacy of different analyses of dispositions sharply distinct from questions about how to identify the stimulus conditions and manifestations of particular dispositions.
https://plato.stanford.edu/entries/disp ... #ConCanDis

Abstract
What is the dispositionalist theory of causation? ‘Dispositionalism: what tends to be?’ outlines the ideas of dispositionalism where causation is essentially dispositional in nature. It is produced by causal powers being exercised, for instance. It is built on the idea that individual objects can contain their own dispositional properties or, as some call them, causal powers. It is these that are responsible for any effects that those objects have. The view that all properties are essentially dispositional in nature is called pandispositionalism. Mutual manifestation is also discussed. It concludes that dispositionalism can be viewed as a form of primitivism as well as understood as a form of transfer theory, but without reductionism.

Aika erikoista.
Evidence For a 36 Million Year Long Cycle Affecting Biodiversity

Major Breakthrough On Origins of Life on Earth: Did Magnetism Cause Chirality?