Miten sähkö varastoituu kehossa?

[Stalker]

Sähkö (varaus) on ioneina solunesteessä ja solujen välisessä nesteessä

Nappailen protonipumpun estäjä tabuja, onko minussa varastoitunut vähemmän sähköä?
Solukalvon yli tuo protonipumppu kehittää aikamoisen jännitteen.
edit: tarkemmin tietysti jännitegradientin

Mahaguru on tehnyt videonkin protonien pumppauksesta.

Solukalvo 10nm, jännite 70mV, paljo V/m?

[MooM]

Sähkö (varaus) on ioneina solunesteessä ja solujen välisessä nesteessä

Nappailen protonipumpun estäjä tabuja, onko minussa varastoitunut vähemmän sähköä?
Solukalvon yli tuo protonipumppu kehittää aikamoisen jännitteen.
edit: tarkemmin tietysti jännitegradientin

Mahaguru on tehnyt videonkin protonien pumppauksesta.

Solukalvo 10nm, jännite 70mV, paljo V/m?

Solukalvon paksuus on kymmenisen nanometria, mutta ei tuota minusta ole järkevää ajatella sähkökenttänä kalvon sisällä. Kyse on yksittäisten ionien aktiivisesta ja passiivisesta kuljetuksesta ja nettokonsentraatiot eri puolilla tuottavat jännite-eron.

[Stalker]

Nappailen protonipumpun estäjä tabuja, onko minussa varastoitunut vähemmän sähköä?
Solukalvon yli tuo protonipumppu kehittää aikamoisen jännitteen.
edit: tarkemmin tietysti jännitegradientin

Mahaguru on tehnyt videonkin protonien pumppauksesta.

Solukalvo 10nm, jännite 70mV, paljo V/m?

Solukalvon paksuus on kymmenisen nanometria, mutta ei tuota minusta ole järkevää ajatella sähkökenttänä kalvon sisällä. Kyse on yksittäisten ionien aktiivisesta ja passiivisesta kuljetuksesta ja nettokonsentraatiot eri puolilla tuottavat jännite-eron.

Mites insinööriaivoiset ajattelee muuten kuin V/m?

[Neutroni]

Solukalvo 10nm, jännite 70mV, paljo V/m?

7 MV/m on ihan tavallinen sähkökenttä molekulaarisessa mittakaavassa, kun niistä elektroneista ollaan nanometrien päässä. Molekyylien sisällä ollaan ihan toisissa lukemissa. Esim. vetyatomin 1s-elektronin kokema sähkökenttä on 5.1E11 V/m. Tai modernin prosessotin fettien 5 nm paksun hilaoksidin yli on 1 V jännitteellä 200 MV/m.

[Neutroni]

Solukalvon paksuus on kymmenisen nanometria, mutta ei tuota minusta ole järkevää ajatella sähkökenttänä kalvon sisällä. Kyse on yksittäisten ionien aktiivisesta ja passiivisesta kuljetuksesta ja nettokonsentraatiot eri puolilla tuottavat jännite-eron.

Se varmaan riippuu mitä tutkitaan, mutta sen kuljetusmekanismin toiminnan ymmärtämisen kannalta se sähkökenttä on oleellinen. Se esimerkiksi määrää kuinka paljon energiaa se kuljetusmekanismi tarvitsee. Jos muunsin yksiköt oikein ATP-molekyyli antaa reilut 0.3 eV energiaa. En tiedä miten tuo mekanismi toimii, mutta jos pitää siirtää kerran varautunut ioni tuollaisen kalvon yli, jännite ei voi olla yli 0.3 V tai tarvitaan monimutkainen useampivaiheinen prosessi.

[MooM]

Solukalvon paksuus on kymmenisen nanometria, mutta ei tuota minusta ole järkevää ajatella sähkökenttänä kalvon sisällä. Kyse on yksittäisten ionien aktiivisesta ja passiivisesta kuljetuksesta ja nettokonsentraatiot eri puolilla tuottavat jännite-eron.

Se varmaan riippuu mitä tutkitaan, mutta sen kuljetusmekanismin toiminnan ymmärtämisen kannalta se sähkökenttä on oleellinen. Se esimerkiksi määrää kuinka paljon energiaa se kuljetusmekanismi tarvitsee. Jos muunsin yksiköt oikein ATP-molekyyli antaa reilut 0.3 eV energiaa. En tiedä miten tuo mekanismi toimii, mutta jos pitää siirtää kerran varautunut ioni tuollaisen kalvon yli, jännite ei voi olla yli 0.3 V tai tarvitaan monimutkainen useampivaiheinen prosessi.

Jännite joo, jännite metrille ei niinkään. Jonkinlainen porrashan tuo enemmän on. Ainakin akvaporiinit imaisevat vesimolekyylit sisään ja sylkäisevät ulos.

[Neutroni]

Jännite joo, jännite metrille ei niinkään. Jonkinlainen porrashan tuo enemmän on. Ainakin akvaporiinit imaisevat vesimolekyylit sisään ja sylkäisevät ulos.

No joo, se on totta. Ehkä sitä tulee ajateltua sähköinsinöörinä sähkökenttiä, kun se on laitteiden ja komponenttien suunnittelussa välttämätöntä kestäyyden varmistamiseksi. Evoluutio pitänee toisella tapaa huolta siitä, että solukalvon speksejä ei ylitetä, ja biologien ei tarvitse moista miettiä.

Mutta ei tuo kenttä ole tosiaan mikään iso tuon kokoluokan rakenteelle.

[Heikki Rinnemaa]

Käsittääkseni jokainen lihas aktivoituu kun se saa jostakin sähköisen impulssin, eli sähkövirtaa tulee lihakseen. Sormi ei naputa numeroa näppäimistöllä jos ei se saa viestiä aivoista että paina näppäintä. Tällöin sähkövirtapulssi kulkee kovalla nopeudella sormen toimintalihaksiin ohjaten sen toimintaan. Eli on virtapiiri aivoista sormen lihaksiin.

Onko tämä virtaviesti jotenkin koodattua?
Meneekö viesti omaa johdinta myöten sormen lihaksiin tai onko viestintäjärjestelmä jotenkin verkkomainen ja lihaksissa oma alaserveri?
Jaa,,taas tulee kysymyksiä kun asiaa alkaa pohtimaan kunnolla, hyvä niin, aivoni toimii vielä.

[John Carter]

Tuolla sähköankeriaalla (Electrophorus electricus) on aika kovat voltit, jopa 650.
The Insane Biology of: The Electric Eel

[Stalker]

Käsittääkseni jokainen lihas aktivoituu kun se saa jostakin sähköisen impulssin, eli sähkövirtaa tulee lihakseen. Sormi ei naputa numeroa näppäimistöllä jos ei se saa viestiä aivoista että paina näppäintä. Tällöin sähkövirtapulssi kulkee kovalla nopeudella sormen toimintalihaksiin ohjaten sen toimintaan. Eli on virtapiiri aivoista sormen lihaksiin.

Onko tämä virtaviesti jotenkin koodattua?
Meneekö viesti omaa johdinta myöten sormen lihaksiin tai onko viestintäjärjestelmä jotenkin verkkomainen ja lihaksissa oma alaserveri?
Jaa,,taas tulee kysymyksiä kun asiaa alkaa pohtimaan kunnolla, hyvä niin, aivoni toimii vielä.

Luulen koodauksen olevan ihmisellä jonkinlainen hybridi binääri- ja kymmenjärjestelmistä, 0 tarkoittaisi jalkoja ja 1 käsiä.
Terminaattorihan oli täysin binäärikoodattu.

[MooM]

Neuronit eivät ole virtaa kuljettavia johtoja vaan niissä etenee polarisaatiorintama, kun solukalvon pumppujen toiminta aktivoituu neuronia pitkin. Aktivaatio lähtee, kun solu saa sopivan signaalin, usein kemiallisessa muodossa synapsin yli. Systeemi on varsin monimutkainen ja solutyypistä toiseen vaihteleva sekoitus biokemiaa, jännitteitä, sähköisiä rytmejä jne.

[MooM]

Lisää

https://www.google.com/amp/s/link.curri ... steps.html

[Heikki Rinnemaa]

"Systeemi on varsin monimutkainen ja solutyypistä toiseen vaihteleva sekoitus biokemiaa, jännitteitä, sähköisiä rytmejä jne. "

Siksi aloin pohtimaan että kuinka paljon asiasta tiedetään nykyään.

Jännite ja sähköiset rytmit,,ne sisältää sähköä,,sähkö on elektronien ylimäärää,sähkövirta elektronien liikettä,,,ja sähköinen rytmi tämän elektronien liikkeen virtausta syklisesti,,eli joko eteenpäin värähdellen (ns.muuttuva tasavirta) tai sitten edestakaisin liikkuen (ns. vaihtovirta).

Jännitettä sinänsä ei ole olemassa,,se on mittaustekninen asia jolla mitataan sähkön eli elektronien virtausta ja määrää kussakin ns.virtapiirissa.
Millainen on virtapiiri aivoista sormeen joka näpyttelee tätä näppäintä?
Onko sähköverkolle kehossa oma ns.hermoverkosto jota myöten sähköinen tiedonsiirto tapahtuu?
Rakentuuko se soluista ja solunesteestä?

[MooM]

Onko sähköverkolle kehossa oma ns.hermoverkosto jota myöten sähköinen tiedonsiirto tapahtuu?
Rakentuuko se soluista ja solunesteestä?

Kertaus:
Neuronit eivät ole virtaa kuljettavia johtoja vaan niissä etenee polarisaatiorintama

[Heikki Rinnemaa]

Ajattelen että painan näppäintä. Ja niin tapahtui.

Miten tämä polarisaatiorintama aktivoituu minun ajatuksella?