MooM kirjoitti: ↑24 Elo 2023, 10:04
Ihmiset yleensä haluaa olla samaa mieltä kuin minä. Siis livenä ja pääsääntöisesti, ja jos niillä ei ole jotain vahvaa agendaa muuhun (silloin ei yleensä kenenkään päätä käännetä ihan nopeasti). En osaa sanoa siitä, olenko yleensä niin selvästi perustellun oikeassa vai jotenkin muuten uskottava.
Jos on looginen päätelmä ja hyvä perustelu niin varmaan työpiireissäsi ja ehkä ystäväpiirissäsikin moinen puree tehokkaasti.
Stalinkin varmaan ajatteli, että useimmat ihmiset ovat samaa mieltä koska on hyvin perusteltu ja motivoitu
“if you quote this, you can be the first person to quote someone quoting someone quoting himself quoting someone”
― Sabine Hossenfelder, Lost in Math: How Beauty Leads Physics Astray
Kissatäti kirjoitti: ↑24 Elo 2023, 03:01
Oletko supersankari?
Mieti tarkkaan. Ehkä et vain ole tiedostanut asiaa.
Nimenomaan tiedostamisesta lienee kyse. Kuten hyvä veli jeesus meille elämällään ja kuolemallaan opettaa, on meihin matrixin asukkaisiin istutettu kyky tuntea itsemme, muistaa jumala itsessämme ja itsemme jumalassa. Mikä ilosanoma! Itsensä tuntemisesta kumpuavat myötätunto, rakkaus, ja resilienssi. Ne todelliset supervoimat, kuten hengellinen hyve-etiikka meitä ohjeistaa.
MooM kirjoitti: ↑24 Elo 2023, 10:04
Ihmiset yleensä haluaa olla samaa mieltä kuin minä. Siis livenä ja pääsääntöisesti, ja jos niillä ei ole jotain vahvaa agendaa muuhun (silloin ei yleensä kenenkään päätä käännetä ihan nopeasti). En osaa sanoa siitä, olenko yleensä niin selvästi perustellun oikeassa vai jotenkin muuten uskottava.
Tuo lienee sangen valitettava asiaintila. Ainakin hengellistieteellisen maailmankatsomuksen näkövinkkelistä. Tiedämme että evoluution näkökulmasta mielemme tehtvä on ennenkaikkea vakuuttaa itsemme omien ajatustemme ja uskomustemme oikeudesta ja erinomaisuudesta, eikä niinkään yrittää tarkastella omia uskomuksiamme ja niiden perusteita kriittisesti. Kun vielä ympäriltä tulee jtakuvasti myötäleivää inputtia korostamaan omaa erinomaisuuden tunnetta, voi tuo vakavasti haitata itsensä tuntemista, joka puolestaan hengellistieteellisessä perinteessä oletetaan kaiken moraalisen kehityksen lähtökohdaksi.
Onneksi on tämä tiedepalsta jossa sinun on mahdollista avat uskom,uksiasi perusteluineen ja näin altistaa ne kaipaamallesi kriittiselle tarkastelulle ilman sosiaalista krediittiä metsästelevien myötäilijöiden painolastia.
En osaa sanoa siitä, olenko yleensä niin selvästi perustellun oikeassa vai jotenkin muuten uskottava.
Miltä sinusta itsestäsi tuntuu?
Koetko yleensä että osaat kysyttäessä esittää uskomuksillesi perustelut eli avaamaan premmissit ja niistä loogisesti johtamasi päätelmät?
Vai onko sydämen tunteesi, että uskomuksesi ovat lähtökohtaisesti tosia koska ovat sinun uskomuksiasi?
Vai uskotko että tuo kuulijoidesi kyvyttömyys ajatustesi kritisoimiseen on seurausta enemmänkin heitä ohjaavien psykologisten ja sosiaalisten tarpeiden ristiinvedeosta ja dynamikasta kun kriittisten ajatteluprosessien pohjalta vedetyistä johtopäätöksistä ja omien argumenttiesi pätevyydestä?
Raspu kirjoitti: ↑24 Elo 2023, 08:08
Minulla on sellainen supervoima että pystyn tekemään muista ihmisistä parempia heidän vahvuuksissaan tai lieventämään heikkouksiaan. Saan ihmiset katsomaan realistisesti itseään ja nykyhetkeä ja kohdentamaan tavoitteensa konkreettisesti.
Raspu kirjoitti: ↑24 Elo 2023, 08:08
Minulla on sellainen supervoima että pystyn tekemään muista ihmisistä parempia heidän vahvuuksissaan tai lieventämään heikkouksiaan. Saan ihmiset katsomaan realistisesti itseään ja nykyhetkeä ja kohdentamaan tavoitteensa konkreettisesti.
Kissatäti kirjoitti: ↑24 Elo 2023, 08:15
Olen nähnyt unia joissa olen eläin. Jos jälleensyntyminen on totta niin näen ehkä menneisyyttäni? Ihmiset ovat epäuskoisia kun olen kertonut että esim. punakarvainen apina (näin kroppani) ja minulla oli pieni apinavauva sylissä ja olin savannilla jossa tuli saartoi meidät ja emme selvinneet. Muistan kuinka surullinen olin pienokaisen puolesta. Olen myös ollut susi unessani. Siinäkään unessa en päässyt helpolla. Muuta ihmeellistä en itsestäni keksi.
Muistan tuon susiunen. Kerroit sen joskus vanhalla palstalla. Alfasusi otti sinut suojelukseensa.
Itse uskon että genomiimme tallentuu kaikenlaista, kaikki mennyt. Eliö kuolee, mutta sen muistot säilyy genomissa.
Buddha meditaatiossa pystyi vaeltamaan "menneissä elämissään", mutta minä uskon että se luki ihmisen, omansa, genomin kehityskaarta meditatiivisessa tilassa.
Eli nuo voisi olla tapahtumia genomistasi johon on jostain syystä tallentunut pätkät suden ja apinan genomia.
Tutkimuksen mukaan lehmälläkin on pätkä käärmeen genomia.
Noniin. Tässä hyvä esimerkki uskomuksesta jolle ei löytyne juurikaan hyvä sisar moominin peräänkuuluttamia järjellisiä perusteuita vaan uskosi taustalla on enmmän egosi itsesäiltyksestä vastaavat psykologiset tarpeet kun vilpitön tiedonhalu.
Jostains syystä keskustelutoverit eivät ole vielä korjanneet virheellisiä käsityksiäsi ( ehkä pelkäävät kritoisida etteivät joudu lauman ja alfan silmissä hunoon valoon?)
No jokatapauksessa geenit koodavat proteiineja. Ne eivät tallenna sinun eivätkä kenenkään muunkaan muistoja. Mitä ikinä tuo sitten voisi tarkoittaakkaan.
Superkakka on kyllä vaarallisin super... Henkilö????
Meille tavallisille Everyday heroesille käynee tämä David Bowien kappale:
“if you quote this, you can be the first person to quote someone quoting someone quoting himself quoting someone”
― Sabine Hossenfelder, Lost in Math: How Beauty Leads Physics Astray
