Tie helvettiin

[Kissatäti]

Buddhismissa opetetaan että kun kuolema tulee, älä pelkää, ole rauhallinen ja tyhjennä mielesi. Eli sillä on merkitystä kuinka kuoleman ottaa vastaan, mihin paikkaan joutuu.

Kerron esimerkin.
Eräs poliisi teki kuolemaa, sairasti pitkään ja näki tappamiensa ihmisten haamuja. (Täällä poliisit tekee palkkamurhia.) Pelkäsi kuolemaa rutosti, eikä lienee epäilystä mihin paikkaan joutuu tekojensa tähden.

Useimmat tuntemani ihmiset ovat ottaneet kuoleman vastaan rauhallisesti, ystävänä. Niin minäkin ajattelen.
Kuolema on ystävä.

Luulen että tuo on tieteellisestikin totta tuo jonka boldasin. Nythän on ollut lähiaikoina juttua siitä että ihmisen aivot eivät sammu, voiko sanoa sammu? heti kuoleman hetkellä, vaan selittämätöntä toimintaa ilmenee vielä kuoleman jälkeen.

https://www.independent.co.uk/news/scie ... 20131.html

[MooM]

Niin, kyllä siinä Punkaharjulla tuli outo tarve jotain tunnustaa. En sitten tiedä oliko tuo lähelle uskoontuloa?

Rippikoulu on rakenteeltaan hyvin voimakkaasti vaikuttava. Nuoret ovat irti arjestaan ja omasta piiristään, viettävät aikaa samassa pienessä porukassa ja ollaan isojen elämän tarkoitukseen liittyvien kysymysten äärellä päivästä toiseen. Usein unet jää vähiin ja päivät ovat täynnä aktiviteetteja. Tunteet pinnassa ja kaivellaan ja jaetaan omaa sielunelämään. Vähemmästäkin syntyy niin syviä ystävyyssuhteita ja kauniita muistoja kuin myös jonkinlaista joukkohypnoosia ja sopivasti johdateltuna juuri näitä uskoontulemisia ja muita isoja tunnereaktioita. Osalla tietysti ripari jää kivaksi leiriksi kavereiden kanssa, mutta vähänkin herkemmillä on usein näitä weltschmerz-fiiliksiä ja niiden ajamana uskonnollisia heräämisiä.

Ei se sinänsä paha ole, mutta kannattaa pitää mielessä tuo psykologinen tilanne, jossa niitä koetaan. Yleensä se riparifiilis laimenee kuukausien ja vuosien mittaan, ellei sitten päädy uskisporukoihin, joissa sitä pidetään hengissä samanmielisten seurassa.

[Deimos]

Niin, kyllä siinä Punkaharjulla tuli outo tarve jotain tunnustaa. En sitten tiedä oliko tuo lähelle uskoontuloa?

Rippikoulu on rakenteeltaan hyvin voimakkaasti vaikuttava. Nuoret ovat irti arjestaan ja omasta piiristään, viettävät aikaa samassa pienessä porukassa ja ollaan isojen elämän tarkoitukseen liittyvien kysymysten äärellä päivästä toiseen. Usein unet jää vähiin ja päivät ovat täynnä aktiviteetteja. Tunteet pinnassa ja kaivellaan ja jaetaan omaa sielunelämään. Vähemmästäkin syntyy niin syviä ystävyyssuhteita ja kauniita muistoja kuin myös jonkinlaista joukkohypnoosia ja sopivasti johdateltuna juuri näitä uskoontulemisia ja muita isoja tunnereaktioita. Osalla tietysti ripari jää kivaksi leiriksi kavereiden kanssa, mutta vähänkin herkemmillä on usein näitä weltschmerz-fiiliksiä ja niiden ajamana uskonnollisia heräämisiä.

Ei se sinänsä paha ole, mutta kannattaa pitää mielessä tuo psykologinen tilanne, jossa niitä koetaan. Yleensä se riparifiilis laimenee kuukausien ja vuosien mittaan, ellei sitten päädy uskisporukoihin, joissa sitä pidetään hengissä samanmielisten seurassa.

Hmmm? . Olen mahdollisesti herkkä.

Sittemmin olen tutustunut metodiin kirjojen ja dokkareiden avulla.

Netflix taitaa tarjota sarja Näin Tulet Kulttijohtajaksi. Jokin tuo tapainen.

[Deimos]

Tästä jos on tarvetta perustaa kultti:

https://www.netflix.com/fi/title/815969 ... ntent=true

[MooM]

Niin, kyllä siinä Punkaharjulla tuli outo tarve jotain tunnustaa. En sitten tiedä oliko tuo lähelle uskoontuloa?

Rippikoulu on rakenteeltaan hyvin voimakkaasti vaikuttava. Nuoret ovat irti arjestaan ja omasta piiristään, viettävät aikaa samassa pienessä porukassa ja ollaan isojen elämän tarkoitukseen liittyvien kysymysten äärellä päivästä toiseen. Usein unet jää vähiin ja päivät ovat täynnä aktiviteetteja. Tunteet pinnassa ja kaivellaan ja jaetaan omaa sielunelämään. Vähemmästäkin syntyy niin syviä ystävyyssuhteita ja kauniita muistoja kuin myös jonkinlaista joukkohypnoosia ja sopivasti johdateltuna juuri näitä uskoontulemisia ja muita isoja tunnereaktioita. Osalla tietysti ripari jää kivaksi leiriksi kavereiden kanssa, mutta vähänkin herkemmillä on usein näitä weltschmerz-fiiliksiä ja niiden ajamana uskonnollisia heräämisiä.

Ei se sinänsä paha ole, mutta kannattaa pitää mielessä tuo psykologinen tilanne, jossa niitä koetaan. Yleensä se riparifiilis laimenee kuukausien ja vuosien mittaan, ellei sitten päädy uskisporukoihin, joissa sitä pidetään hengissä samanmielisten seurassa.

Hmmm? . Olen mahdollisesti herkkä.

Ainakin tänne kirjoittamistasi päätellen: ihan varmasti olet herkkä tuollaiselle. Jo ihan yksinäisyyden ja hyljeksinnän kokemus altistaa sille, että ystävällisyyden ja huomion saamiseksi on valmis menemään mukaan kaikenlaiseen. Rakkauspommitus on ihan standardi toimintatapa esim. lahkolaistyyppisissä uskonnollisissa yhteisöissä. Ei välttämättä laskelmoidusti, vaaan osa tapaa ja kulttuuria, jolla uudet otetaan vastaan.

[Deimos]

Niin, kyllä siinä Punkaharjulla tuli outo tarve jotain tunnustaa. En sitten tiedä oliko tuo lähelle uskoontuloa?

Rippikoulu on rakenteeltaan hyvin voimakkaasti vaikuttava. Nuoret ovat irti arjestaan ja omasta piiristään, viettävät aikaa samassa pienessä porukassa ja ollaan isojen elämän tarkoitukseen liittyvien kysymysten äärellä päivästä toiseen. Usein unet jää vähiin ja päivät ovat täynnä aktiviteetteja. Tunteet pinnassa ja kaivellaan ja jaetaan omaa sielunelämään. Vähemmästäkin syntyy niin syviä ystävyyssuhteita ja kauniita muistoja kuin myös jonkinlaista joukkohypnoosia ja sopivasti johdateltuna juuri näitä uskoontulemisia ja muita isoja tunnereaktioita. Osalla tietysti ripari jää kivaksi leiriksi kavereiden kanssa, mutta vähänkin herkemmillä on usein näitä weltschmerz-fiiliksiä ja niiden ajamana uskonnollisia heräämisiä.

Ei se sinänsä paha ole, mutta kannattaa pitää mielessä tuo psykologinen tilanne, jossa niitä koetaan. Yleensä se riparifiilis laimenee kuukausien ja vuosien mittaan, ellei sitten päädy uskisporukoihin, joissa sitä pidetään hengissä samanmielisten seurassa.

Hmmm? . Olen mahdollisesti herkkä.

Ainakin tänne kirjoittamistasi päätellen: ihan varmasti olet herkkä tuollaiselle. Jo ihan yksinäisyyden ja hyljeksinnän kokemus altistaa sille, että ystävällisyyden ja huomion saamiseksi on valmis menemään mukaan kaikenlaiseen. Rakkauspommitus on ihan standardi toimintatapa esim. lahkolaistyyppisissä uskonnollisissa yhteisöissä. Ei välttämättä laskelmoidusti, vaaan osa tapaa ja kulttuuria, jolla uudet otetaan vastaan.

Onko hypoteesia miksi en ottanut tuota leap of faithia?

Yhtä hyvin (Tai sitten en) voisin olla Olli 2.

Toisaalta tieteestä kiinnostuin jo ennen kouluikään. En tiedostaen mutta kun opin lukemaan niin ahmin kaikki kirjaston lasten ja aikuisten kirjat jotka jotenkin ymmärsin.

Tiede on vastamyrkky uskonnollisuudelle? Kuten tavallaan sigussani?

[MooM]

En mä osaa tuollaisia hypoteeseja tehdä. Arvauksena: et saanut aikaiseksi (tai osannut tai jaksanut) hakeutua uskonnolliseen yhteisöön riparin jälkeen ja fiilis sitten hiipui. Aika harva jaksaa yksin pitää yllä hurmostilaa, se vaatii porukan, joka sitä ruokkii ja vahvistaa.

Tiede ja varsinkin tieteellisen ajattelutavan omaksuminen varmasti lannistaa uskomuksien merkitystä ja osin siivoaakin niitä ajattelusta. Vapaaksi ei varmasti kukaan niistä pääse, mutta räikeimmin tieteellisen maailmankuvan kanssa ristiriitaiset usein karsiutuvat. Pelkkä tieteen popularisoinnin valikoiva lukeminen voi viedä vain syvemmälle, kun tulee materiaalia erilaisten uskonnollisten/yliluonnollisten scifiselitysten kehittelyyn.

[Toope]

Kristillisyys edes pahimpina malleinaan luo sellaista uhkaa Euroopalle, mitä katujemme islam luo.
Nuo "pakolaiset" julistavat islamia Eurooppaan!
https://twitter.com/visegrad24/status/1 ... 2766753200
Älkäämme olko naiiveja, koska he eivät ole ystäviä lgbt-porukalle tai meillekään...

[Toope]

Heidän islam on vihollinen meille.

[HuuHaata]

Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.

Mielestäni moderni päivitys tuosta on: Tie helvettiin on kivetty pahoilla aikomuksilla.

Ei Great reset kaverit sitä mitä ylevymmyyttään, tai hyvyyden pyrkimystään tee.

[HuuHaata]

Pahuushan Suomessa on täysin näkyvää. Eli esimerkiksi itsetuhoisat ihmiset käännytetään päivystyksestä, jotta saadaan enempi johtelijoita koisaamaan torkkupeiton alle isolla rahalla.

[Toope]

Ehkä länsimainen kristillispohjainen ajatusmalli lopulta olisi toimivampi, kuin sekularismi?
Ihan vain pitäen yhteiskuntaa koossa, mitä sekularismi ei tee.

[Jalo Arkkivalo]

Välitilan jään

Uskovat eivät ota minua taivaaseen väärine jumalineni, ja helvettiin ei haluta epätieteellisiä haihatelijoita. Siellä on kärsimystä riittämiin muutenkin.

Ei siinä etteikö Jeesus tai Saatana voisi saada minusta mukavaa juttuseuraa, mutta epäilen että rajansa se on niilläkin. Ja olen hyvyydessä ja pahuudessa kuitenkin divarisarjaa, joten johan siinä kärsisi kyseisten instituutioiden imagokin.

[Keijona]

Välitilan jään

Uskovat eivät ota minua taivaaseen väärine jumalineni, ja helvettiin ei haluta epätieteellisiä haihatelijoita. Siellä on kärsimystä riittämiin muutenkin.

Ei siinä etteikö Jeesus tai Saatana voisi saada minusta mukavaa juttuseuraa, mutta epäilen että rajansa se on niilläkin. Ja olen hyvyydessä ja pahuudessa kuitenkin divarisarjaa, joten johan siinä kärsisi kyseisten instituutioiden imagokin.

Niinpä, kyllä keskiverto juntti onkin hyvä olla, ymmärtää ja hyväksyy vajavaisuutensa ja sen että olishan tässä mahdollisuus petrata tai passata, se helpottaa tässä äärimmäisyyksiin ja yksilöllisyyteen pyrkivässä mustavalkoisessa maailmassa. Ei se silti ideaaleita ja itsensä ylittäjien arvostamista poissulje. "Munpuolesta muut ensin, ei tässä niin kiire ja hätä ole."

[Toope]

Onko se niin vaikea ymmärtää, että juutalaiskristillinen mallimme oikeasti loi/luo parempaa yhteiskuntaa, kuin kilpailijansa?
Katsokaa Afrikkaa, katsokaa islamilaista Lähi-itää, katsokaa kaakkois-Aasiaa.
Kyllä, meillä on parempi länsimainen yhteiskuntamallimme, jonka ei kannata ottaa vaikutteita noista.
Noiden mallit eivät välttämättä luo meille kehitystä, voivat luoda dekadenssia, rappiota....