Hitausvoima ?

[Goswell]

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.

Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.

Ensinnäkin: Hidas massa on fysiikassa kokeellisesti sama asia kuin gravitationaalinen massa eli se on yksinkertaisesti massa, se ei muutu ellei kappaleesta raasteta ainetta pois.
Toiseksi:
Et siis osaa sanoa:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Vai syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?

Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa, juju on se että massa ilman kiihtyvyyttä ei ilmene hitauspainoa vasten kiihdyttävää voimaa tai ilman toisen kappaleen gravitaatiota massa ei luo painoa vasten toisen kappaleen gravitaatiota kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys on estetty.
Koska paino on voima, hitauspainonkin on sitä oltava, pakko.

Massanhitaus on nimi ilmiölle jossa massan kiihdyttäminen vaatii voimaa, kiihtyvyys on syy hitaallemassalle ja hitausvoiman synnylle vasten kiihdyttävää voimaa, pl gravitaation luoma kiihtyvyys.

Massan määrä on vakio, hidasmassa ja painavamassa saa vain sen arvon tuosta en massasta mikä ulkoinen voima massaan kohdistuu ja aiheuttaa sen sisäisen epätasapainon.
Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta, sitähän massa on, sitä se on kontaktipinnallakin mikä siirtää kirjan painon vaa'an kanteen.

Riittää varmaan Toukollekin.

Jaa, ei riitäkkään. Pl gravitaation luoma kiihtyvyys.
Normaalikiihtyvyyden aiheuttaa pintavoima, sm-voima, virtuaalifotoneitten vaihto kontaktipinnalla, voima vaikuttaa vain kappaleen pintaan, massa kokee kiihtyvyyden.
Gravitaatio kiihdyttää koko massaa, eli on tilavuusvoima, massa ei koe kiihtryvyyttä vaikka kiihtyykin.
jos massa ei koe kiihtyvyyttä, sen sisäinen voimarakenne pysyy symmetrisenä g-mittari on hiljaa vaikka kiihtyvyyttä on.
Sm-pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen voimarakenteeseen kuormittavasti ja luo sen hitausvoiman vasten kiihdyttävää voimaa koska sisäinen voimarakenne ei ole enään symmetrinen.

Mutta sitten se gravitaation mielenkiintoinen ominaisuus, kun toisen kappaleen gravitaation muutoin luoma kiihdytys estyy, vaikka sinä siinä tuolillasi, nyt syntyy tilanne jossa maan gravitaatio kiihdyttää sinua yhä, mutta massasi pinta, eli tässä tapauksessa perseesi ja jalkapohjasi estävät sinua kiihtymästä kohti maan keskipstettä, nyt massa kokee kiihtyvyyden vaikka et kiihdy minnekkään, massasi saa painon juuri tuosta syystä, ja tou syy on TÄSMÄLLEEN sama tilanne kuin pintavoiman aiheuttama normaali kiihtyvyys, eli Alberttisedän hissikori maassa ja kiihtyvässä avaruusraketissa, ekvivalenssiperiaate.

Riittääkö.

Gossu sanoo:
1.) "Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa"
2.) "Massan määrä on vakio"
3.) "mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan"

Siis mielestäsi hidasmassa on sama asia kuin massa ja massa on vakio, mutta silti hitaanmassann arvo ei olekkaan vakio!
Noiden kolmen väiyteen kesken ei ilmeisesti mielestäsi ole kuitenkaan mitään ristiriitaa, vai?
Jos ei, niin syykin on selvä: Koska hitausvoima!

Lisäksi sanoit: "Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta"
Siis mikä aiheutuu kvanttienvaihdosta, hitausvoima ko?

Vedätätkö sinä vai mitä tämä on, mitä ristiriitaa siinä on.
Sama kuula, eri kiihtyvyys eri voimalla, eri hitaanmassan arvo, sama painovoimalla, vie se sama kuula eri planeetoille, kaikissa saat eri arvon painavalle massalle vaikka massa on täysin sama.
Kaikki voimat aiheutuu kvanttien vaihdosta koska muuta ei ole olemassa, mietis nyt vähän.

Ristiriita on siinä, että sotket massan ja painon keskenään vaikka no ovat eri asioita.
Tuossa ylläkin sanot: "vie se sama kuula eri planeetoille, kaikissa saat eri arvon painavalle massalle vaikka massa on täysin sama". Silti aikaisemmin myönnät: "
1.) "Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa"
2.) "Massan määrä on vakio"
Onko ristiriitaa?

Ja sitten:
"Kaikki voimat aiheutuu kvanttien vaihdosta koska muuta ei ole olemassa, mietis nyt vähän."
Silti kuitenkin intät että on olemassa voima, joka aiheutuu kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta.
Siis jos kaikki voimat mielestäsi aiheutuvat kvanttien vaihdosta niin miksi sitten jotkin aiheutuvatkin kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?

Massa on vain aineen määrä ja vakio, sen massan hidas ja painavamassa on arvoitaan muuttuva sen mukaan millaisen ulkoisen voiman siihen massaan kohdistaa, toki se massan määrä on muuttumaton mutta se mitä siitä massasta saadaan ulos painona ja hitauspainona eli hitaanmassan ja painavanmassan kautta muuttuu.
Sama massa omaa ziljoona eri painoa, samoin kuin ziljoona eri hitauspainoa, se riippuu vain siitä millainen voima massaan kohdistetaan.
Ilman ulkoista voimaa massassa on täydellinen symmetria sisäisissä voimapareissa ja se on painoton eikä sillä ole hitautta, kuten gravitaation kanssa kiihdytellessä asia on koska se on tilavuusvoima eikä pintavoima.

Se kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen kvanttienvaihtoon, tasapaino särkyy ulkoisen voiman takia.

Ymmärsitkö ollenkaan, että sekoitit massan ja painon, vai etkö myönnä asiaa?

Ja sitten tokaiset:
"Ilman ulkoista voimaa massassa on täydellinen symmetria sisäisissä voimapareissa ja se on painoton eikä sillä ole hitautta"

Jep, tuolloin massaan ei kohdistu voimaa eikä edes voimaa nimeltä paino.
Massalla ei itseasiassa ole koskaan hitautta sen ominaisuutena, hitaus ei ole fysikaalinen mitattava suure. Massalla on hitautta vain siinä mielessä että se ei koe kiihtyvyyttä (itseiskiihtyvyyttä) ellei siihen vaikuta ulkoinen kokonaisvoima. Tuo on hitauden todellinen sisältö, jonka sisältö perinteisesti esitettävissä Newtonin laeissa jää hämärän peittoon lähes kaikille, jotka eivät ole asiaan perehtyneet. Kappaleella voi kyllä olla kiihtyvyyttä vaikkei siihen vaikuttaisi mitään voimaa, mutta se ei ole itseiskiihtyvyyttä, vaan johtuu silloin vain tarkastelusystemin kiihtyvyydestä. Tuosta tarkastelusysteemin kiihtyvyydestä seuraa sitten se fysiikan hitausvoima, olematon voima, joka näyttää kappaleeseen vaikuttavan koska tarkastelusysteemi itse kiihtyy.
Esimerkki:
Kaksi avaruualusta A ja B killuu jossain kaakana levossa toistensa suhteen (suht. nopeudet 0), olkoon molempien massa 10000 kg ja molemmissa rakettimoottorit kuten asiaan kuuluu. Toisessa aluksessa A on tutka, jolla toisen aluksen etäisyys saadaan selville, muuta ei tutkalla selviä.
Maassa töllötetään tutkan näyttämää etäisyyslukemaa (mitään muuta tietoa aluksista töllöttelijät eivät saa) ja huomataan, että B:n etäisyys A:sta alkaa kasvamaan. Siitä kuinka nopeasti etäisyys kasvaa saadaan selville että se kasvaa kiihtyvyydellä 1 m/s^2.
Kysymys: Voidaanko tuosta päätellä N3:lla (F=ma), että B käynnisti rakettimoottorin työntämään alusta poipäin B:stä käyttän rakettimoottoria, jonka työntövoima F=10000kg * 1m/s^2 eli 10000N ?

Mitenhän minä sen massan ja painon sekoitin, massa on painotonta ilman ulkoista voimaa, ulkoista voimaa muuttamalla saadaan samasta massasta ziljoona eri painoa mitattua.
En lähtisi leikkimään noilla tarkastelusysteemien aiheuttamista näennäisistä kiihtyvyyksistä koska niillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

[Goswell]

Eihän sitä hitausvoimaa tarvitse laskea, sehän on yhtä suuri kuin keskeisvoima, mutta vastakkainen ja vain mielikuvituksessa.

Tarkoitin hitausvoimaa lineaariliikkeessä, en keskeisvoimaa.

Ei sillä ole väliä millaista kiihtyvyyttä katsotaan, keskeisvoimaa tai lineaarista suunnasta viis veisaten, kappaleen massalle ihan sama tilanne, pl gravitaatio.

[JPI]

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.

Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.

Ensinnäkin: Hidas massa on fysiikassa kokeellisesti sama asia kuin gravitationaalinen massa eli se on yksinkertaisesti massa, se ei muutu ellei kappaleesta raasteta ainetta pois.
Toiseksi:
Et siis osaa sanoa:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Vai syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?

Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa, juju on se että massa ilman kiihtyvyyttä ei ilmene hitauspainoa vasten kiihdyttävää voimaa tai ilman toisen kappaleen gravitaatiota massa ei luo painoa vasten toisen kappaleen gravitaatiota kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys on estetty.
Koska paino on voima, hitauspainonkin on sitä oltava, pakko.

Massanhitaus on nimi ilmiölle jossa massan kiihdyttäminen vaatii voimaa, kiihtyvyys on syy hitaallemassalle ja hitausvoiman synnylle vasten kiihdyttävää voimaa, pl gravitaation luoma kiihtyvyys.

Massan määrä on vakio, hidasmassa ja painavamassa saa vain sen arvon tuosta en massasta mikä ulkoinen voima massaan kohdistuu ja aiheuttaa sen sisäisen epätasapainon.
Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta, sitähän massa on, sitä se on kontaktipinnallakin mikä siirtää kirjan painon vaa'an kanteen.

Riittää varmaan Toukollekin.

Jaa, ei riitäkkään. Pl gravitaation luoma kiihtyvyys.
Normaalikiihtyvyyden aiheuttaa pintavoima, sm-voima, virtuaalifotoneitten vaihto kontaktipinnalla, voima vaikuttaa vain kappaleen pintaan, massa kokee kiihtyvyyden.
Gravitaatio kiihdyttää koko massaa, eli on tilavuusvoima, massa ei koe kiihtryvyyttä vaikka kiihtyykin.
jos massa ei koe kiihtyvyyttä, sen sisäinen voimarakenne pysyy symmetrisenä g-mittari on hiljaa vaikka kiihtyvyyttä on.
Sm-pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen voimarakenteeseen kuormittavasti ja luo sen hitausvoiman vasten kiihdyttävää voimaa koska sisäinen voimarakenne ei ole enään symmetrinen.

Mutta sitten se gravitaation mielenkiintoinen ominaisuus, kun toisen kappaleen gravitaation muutoin luoma kiihdytys estyy, vaikka sinä siinä tuolillasi, nyt syntyy tilanne jossa maan gravitaatio kiihdyttää sinua yhä, mutta massasi pinta, eli tässä tapauksessa perseesi ja jalkapohjasi estävät sinua kiihtymästä kohti maan keskipstettä, nyt massa kokee kiihtyvyyden vaikka et kiihdy minnekkään, massasi saa painon juuri tuosta syystä, ja tou syy on TÄSMÄLLEEN sama tilanne kuin pintavoiman aiheuttama normaali kiihtyvyys, eli Alberttisedän hissikori maassa ja kiihtyvässä avaruusraketissa, ekvivalenssiperiaate.

Riittääkö.

Gossu sanoo:
1.) "Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa"
2.) "Massan määrä on vakio"
3.) "mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan"

Siis mielestäsi hidasmassa on sama asia kuin massa ja massa on vakio, mutta silti hitaanmassann arvo ei olekkaan vakio!
Noiden kolmen väiyteen kesken ei ilmeisesti mielestäsi ole kuitenkaan mitään ristiriitaa, vai?
Jos ei, niin syykin on selvä: Koska hitausvoima!

Lisäksi sanoit: "Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta"
Siis mikä aiheutuu kvanttienvaihdosta, hitausvoima ko?

Vedätätkö sinä vai mitä tämä on, mitä ristiriitaa siinä on.
Sama kuula, eri kiihtyvyys eri voimalla, eri hitaanmassan arvo, sama painovoimalla, vie se sama kuula eri planeetoille, kaikissa saat eri arvon painavalle massalle vaikka massa on täysin sama.
Kaikki voimat aiheutuu kvanttien vaihdosta koska muuta ei ole olemassa, mietis nyt vähän.

Ristiriita on siinä, että sotket massan ja painon keskenään vaikka no ovat eri asioita.
Tuossa ylläkin sanot: "vie se sama kuula eri planeetoille, kaikissa saat eri arvon painavalle massalle vaikka massa on täysin sama". Silti aikaisemmin myönnät: "
1.) "Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa"
2.) "Massan määrä on vakio"
Onko ristiriitaa?

Ja sitten:
"Kaikki voimat aiheutuu kvanttien vaihdosta koska muuta ei ole olemassa, mietis nyt vähän."
Silti kuitenkin intät että on olemassa voima, joka aiheutuu kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta.
Siis jos kaikki voimat mielestäsi aiheutuvat kvanttien vaihdosta niin miksi sitten jotkin aiheutuvatkin kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?

Massa on vain aineen määrä ja vakio, sen massan hidas ja painavamassa on arvoitaan muuttuva sen mukaan millaisen ulkoisen voiman siihen massaan kohdistaa, toki se massan määrä on muuttumaton mutta se mitä siitä massasta saadaan ulos painona ja hitauspainona eli hitaanmassan ja painavanmassan kautta muuttuu.
Sama massa omaa ziljoona eri painoa, samoin kuin ziljoona eri hitauspainoa, se riippuu vain siitä millainen voima massaan kohdistetaan.
Ilman ulkoista voimaa massassa on täydellinen symmetria sisäisissä voimapareissa ja se on painoton eikä sillä ole hitautta, kuten gravitaation kanssa kiihdytellessä asia on koska se on tilavuusvoima eikä pintavoima.

Se kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen kvanttienvaihtoon, tasapaino särkyy ulkoisen voiman takia.

Ymmärsitkö ollenkaan, että sekoitit massan ja painon, vai etkö myönnä asiaa?

Ja sitten tokaiset:
"Ilman ulkoista voimaa massassa on täydellinen symmetria sisäisissä voimapareissa ja se on painoton eikä sillä ole hitautta"

Jep, tuolloin massaan ei kohdistu voimaa eikä edes voimaa nimeltä paino.
Massalla ei itseasiassa ole koskaan hitautta sen ominaisuutena, hitaus ei ole fysikaalinen mitattava suure. Massalla on hitautta vain siinä mielessä että se ei koe kiihtyvyyttä (itseiskiihtyvyyttä) ellei siihen vaikuta ulkoinen kokonaisvoima. Tuo on hitauden todellinen sisältö, jonka sisältö perinteisesti esitettävissä Newtonin laeissa jää hämärän peittoon lähes kaikille, jotka eivät ole asiaan perehtyneet. Kappaleella voi kyllä olla kiihtyvyyttä vaikkei siihen vaikuttaisi mitään voimaa, mutta se ei ole itseiskiihtyvyyttä, vaan johtuu silloin vain tarkastelusystemin kiihtyvyydestä. Tuosta tarkastelusysteemin kiihtyvyydestä seuraa sitten se fysiikan hitausvoima, olematon voima, joka näyttää kappaleeseen vaikuttavan koska tarkastelusysteemi itse kiihtyy.
Esimerkki:
Kaksi avaruualusta A ja B killuu jossain kaakana levossa toistensa suhteen (suht. nopeudet 0), olkoon molempien massa 10000 kg ja molemmissa rakettimoottorit kuten asiaan kuuluu. Toisessa aluksessa A on tutka, jolla toisen aluksen etäisyys saadaan selville, muuta ei tutkalla selviä.
Maassa töllötetään tutkan näyttämää etäisyyslukemaa (mitään muuta tietoa aluksista töllöttelijät eivät saa) ja huomataan, että B:n etäisyys A:sta alkaa kasvamaan. Siitä kuinka nopeasti etäisyys kasvaa saadaan selville että se kasvaa kiihtyvyydellä 1 m/s^2.
Kysymys: Voidaanko tuosta päätellä N3:lla (F=ma), että B käynnisti rakettimoottorin työntämään alusta poipäin B:stä käyttän rakettimoottoria, jonka työntövoima F=10000kg * 1m/s^2 eli 10000N ?

Mitenhän minä sen massan ja painon sekoitin, massa on painotonta ilman ulkoista voimaa, ulkoista voimaa muuttamalla saadaan samasta massasta ziljoona eri painoa mitattua.
En lähtisi leikkimään noilla tarkastelusysteemien aiheuttamista näennäisistä kiihtyvyyksistä koska niillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

No en minä vain tiedä miten sinä onnistuit massan ja painen sekoittamaan. Yritä olla jatkossa huolellisempi käsitteiden kanssa.
Tarkastelusysteemit ovat oleellisia hitausvoimasta puhuttaessa. Muissa kuin kiihtyvissä koordinaatistoissa ei esiinny olemattomia voimia nimeltä hitausvoimat.

[Tauko]

Eihän sitä hitausvoimaa tarvitse laskea, sehän on yhtä suuri kuin keskeisvoima, mutta vastakkainen ja vain mielikuvituksessa.

Tarkoitin hitausvoimaa lineaariliikkeessä, en keskeisvoimaa.

Ei sillä ole väliä millaista kiihtyvyyttä katsotaan, keskeisvoimaa tai lineaarista suunnasta viis veisaten, kappaleen massalle ihan sama tilanne, pl gravitaatio.

Voihan sitä veisata mitä haluaa

Mutta rataliikkeessä keskeisvoima ja keskipakovoima ovat ihan käyttökelpoinen ja hyödyllinen matemaattinen väline esimerkiksi satelliittiratojen laskennassa ja syklotronin hiukkasvirran suuntautumisessa. On sitten keskipakovoima todellinen voima tai ei ole.

Lineaariliikkeessä taas en näe käyttöä hitausvoimalle, mitä sillä voisi laskea, kun F=ma riittää.
Vai onko sen idea siinä, että jos toinen kiihdyttää voimalla sinusta poispäin, niin sinunkin mielestä etäisyys kasvaa kiihtyvästi ja olisit "kiihtyvässä" liikkeessä.

[Pikku Heikki]

Gossun mopo keulii, esityksessäsi on pahoja virheitä, jokainen niistä erikseen romuttaa koko väittämäsi. Korjaa virheet ja keksi uusia juttuja.
Hitausvoima on näennäisvoima, nimi on varattu, sinun pitäisi kuitenkin käyttää sitä, jolloin väittämäsi eivät toimi. Atomimalli ei toimi esittämälläsi tavalla. Inertiamassa kasvaa kun kiihdytetään, lepomassa ei kasva. Inertia ja gravitaatio on avaruuden ominaisuus. Ym.
Mekin jouduttiin hylkäämään hitausvoima kokonaan ja keksimään tilalle uusi voima ja uudet ominaisuudet se oli onnekas muutos, varmistui energiasäilön mekanismi. Asia ei ollut uusi.

[Goswell]

Gossun mopo keulii, esityksessäsi on pahoja virheitä, jokainen niistä erikseen romuttaa koko väittämäsi. Korjaa virheet ja keksi uusia juttuja.
Hitausvoima on näennäisvoima, nimi on varattu, sinun pitäisi kuitenkin käyttää sitä, jolloin väittämäsi eivät toimi. Atomimalli ei toimi esittämälläsi tavalla. Inertiamassa kasvaa kun kiihdytetään, lepomassa ei kasva. Inertia ja gravitaatio on avaruuden ominaisuus. Ym.
Mekin jouduttiin hylkäämään hitausvoima kokonaan ja keksimään tilalle uusi voima ja uudet ominaisuudet se oli onnekas muutos, varmistui energiasäilön mekanismi. Asia ei ollut uusi.

Mikäs nimi sille sitten laitetaan, vitkavoima, inertiavoima. Inertiamassa kasvaa kun kiihdytetään, totta, mutta kun kiihtyvyys loppuu massan sisäinen tasapaino palautuu täsmälleen samaksi kuin se oli ennen kiihdytystä eli lepomassa ei kasva, kappale on levossa myös uudessa tasaisessa nopeudessa. Nopeus kun on vain suhteellista joten nopeuteen ei voi sitoa energiasäilöjä, jos tuo kappale törmää seinään joka on eri liiketilassa kuin lähtöpiste, kiihtyvyys ei enään täsmää alkukiihdytyksen kanssa ja siitä huolimatta lepomassa on sama.

Se energiasäilö tulee siitä että jos siellä on määränpää samassa liiketilassa kuin lähtöpiste, syntyy sama kiihtyvyys ja sama inertiamassa kuin kiihdytyksessä, suunta on vain vastakkainen ja kiihtyvyyden loppuessa lepomassa on taas sama, olettaen että kaikki pysyi mukana kyydissä.

Kun heitetään pallo suoraan ylöspäin avaruuden tyhjiössä vaikka kuussa, palloon ei sitoudu yhtään mitään, sen nopeus vain muuttuu, gravitaatio kiihdyttää sitä eli hidastaa ja nopeus alkaa laskea, pallo pysähtyy ja alkaa pudota.

Inertia eikä gravitaatio ei ole avaruuden aiheuttamaa, vaan massan, eikä edes avaruuden muiden massojen vaan juurikin sen massan josta kulloinkin puhutaan.

[Pikku Heikki]

Molemmat väittävät olevansa oikeassa, ei päästä eteenpäin. Paras kun molemmat kehittää (jos tarvetta) omia väitteitään ja verrataan myöhemmin tuloksia. Voittaja saa palkinnoksi villasukat. Kuvaava nimi on vapaasti käytettävissä ja itsestään selvä, sitä ei tarvitse pohtia.

[Goswell]

Molemmat väittävät olevansa oikeassa, ei päästä eteenpäin. Paras kun molemmat kehittää (jos tarvetta) omia väitteitään ja verrataan myöhemmin tuloksia. Voittaja saa palkinnoksi villasukat. Kuvaava nimi on vapaasti käytettävissä ja itsestään selvä, sitä ei tarvitse pohtia.

Tämähän on hedelmällisin tilanne, jos oltaisiin samaa mieltä niin mitäs siitä seuraisi, ei mitään.

Koko on sitten 45.

[Goswell]

Yksi näkökulma tuli mieleen. Nopeus on suhteellista, missä tahansa tasaisessa nopeudessa ollaan levossa, kun tuosta kiihdytetään edelleen, tulos on samalla kiihtyvyydellä aina sama, nopeudesta kuin nopeudesta kiihdyttäen. Jos syy olisi avaruus, avaruudessa täytyisi olla jokin kenttä joka olisi vastuussa inertiasta, eikö niin?
Se millä nopeudella tuota kenttää kohdataan, sen täysyisi vaikuttaa inertian määrään. Kysymysmerkki.

[JMe1]

Yksi näkökulma tuli mieleen. Nopeus on suhteellista, missä tahansa tasaisessa nopeudessa ollaan levossa, kun tuosta kiihdytetään edelleen, tulos on samalla kiihtyvyydellä aina sama, nopeudesta kuin nopeudesta kiihdyttäen. Jos syy olisi avaruus, avaruudessa täytyisi olla jokin kenttä joka olisi vastuussa inertiasta, eikö niin?
Se millä nopeudella tuota kenttää kohdataan, sen täysyisi vaikuttaa inertian määrään. Kysymysmerkki.

Hyvää logiikkapyörittelyä. Olen ajatellut homman niin että massat tekevät ympärilleen taustan, olet itse kuvannut vastaavaa haalistuvilla väreillä. Mutta kun on niin että joka puolella on massoja niin mielestäni käy niin että vaikka nopeus "selän takana" olevaan massaan kasvaa, se kompensoituu sillä että edessä oleviin se hidastuu, lopputulos on vakio. Ajattelen niin että kaikki massat puhaltavat ympärilleen eetterituulta. Tuulet läpäisevät toisensa interferoimatta (kaksi taskulamppua, laita valot ristiin, eivät häiritse toisiaan). Malli on yhteensopiva kaareutuvan avaruuden kanssa.

[Kontra]

Eihän sitä hitausvoimaa tarvitse laskea, sehän on yhtä suuri kuin keskeisvoima, mutta vastakkainen ja vain mielikuvituksessa.

Tarkoitin hitausvoimaa lineaariliikkeessä, en keskeisvoimaa.

Niin no vastaava kuin keskeisvoimassa.
Eli auton penkissä hitausvoima on yhtä suuri kuin penkistä matkustajaa työntävä voima, mutta vastasuuntainen ja vain mielikuvituksessa. Eli matkustaja tuntee sen kuvitellun voiman yhtä suurena kuin häntä työntävä voima, mutta vain tuntee, vaikka sitä voimaa ei todellisuudessa ole.

[Goswell]

Eihän sitä hitausvoimaa tarvitse laskea, sehän on yhtä suuri kuin keskeisvoima, mutta vastakkainen ja vain mielikuvituksessa.

Tarkoitin hitausvoimaa lineaariliikkeessä, en keskeisvoimaa.

Niin no vastaava kuin keskeisvoimassa.
Eli auton penkissä hitausvoima on yhtä suuri kuin penkistä matkustajaa työntävä voima, mutta vastasuuntainen ja vain mielikuvituksessa. Eli matkustaja tuntee sen kuvitellun voiman yhtä suurena kuin häntä työntävä voima, mutta vain tuntee, vaikka sitä voimaa ei todellisuudessa ole.

Joku siihen penkkiin painuman aiheuttaa.

[Goswell]

Yksi näkökulma tuli mieleen. Nopeus on suhteellista, missä tahansa tasaisessa nopeudessa ollaan levossa, kun tuosta kiihdytetään edelleen, tulos on samalla kiihtyvyydellä aina sama, nopeudesta kuin nopeudesta kiihdyttäen. Jos syy olisi avaruus, avaruudessa täytyisi olla jokin kenttä joka olisi vastuussa inertiasta, eikö niin?
Se millä nopeudella tuota kenttää kohdataan, sen täysyisi vaikuttaa inertian määrään. Kysymysmerkki.

Hyvää logiikkapyörittelyä. Olen ajatellut homman niin että massat tekevät ympärilleen taustan, olet itse kuvannut vastaavaa haalistuvilla väreillä. Mutta kun on niin että joka puolella on massoja niin mielestäni käy niin että vaikka nopeus "selän takana" olevaan massaan kasvaa, se kompensoituu sillä että edessä oleviin se hidastuu, lopputulos on vakio. Ajattelen niin että kaikki massat puhaltavat ympärilleen eetterituulta. Tuulet läpäisevät toisensa interferoimatta (kaksi taskulamppua, laita valot ristiin, eivät häiritse toisiaan). Malli on yhteensopiva kaareutuvan avaruuden kanssa.

Tuo on totta mitä puhut taustasta, itse puhun lähteistä ja kentistä, kentillä on lähde, gravitaatio on yksiselitteisesti massalähtöinen.

Eri kappaleiden kentät ei vaikuta toisiinsa, eli niiden vaikutus säilyy muuttumattoman, juuri kuten sanoit tuon valon kanssa käyvän, valonsäteet läpäisevät toisensa häiriintymättä.
Alla kuva miltä näyttää kun kenttää luodaan kiihtyvässä liikkeessä, toinen mekanismi joka luo hitautta. Vaikka kentän luontinopeus on c, lähde muuttaa nopeuttaan kiihtyvyyden takia ja tulos on alla. Itseasiassa tuo kuvaa tavallaan sitä tilannetta atominytimenkin osalta kiihtyvyydessä.

download/file.php?mode=view&id=5908

[Kontra]

Eihän sitä hitausvoimaa tarvitse laskea, sehän on yhtä suuri kuin keskeisvoima, mutta vastakkainen ja vain mielikuvituksessa.

Tarkoitin hitausvoimaa lineaariliikkeessä, en keskeisvoimaa.

Niin no vastaava kuin keskeisvoimassa.
Eli auton penkissä hitausvoima on yhtä suuri kuin penkistä matkustajaa työntävä voima, mutta vastasuuntainen ja vain mielikuvituksessa. Eli matkustaja tuntee sen kuvitellun voiman yhtä suurena kuin häntä työntävä voima, mutta vain tuntee, vaikka sitä voimaa ei todellisuudessa ole.

Joku siihen penkkiin painuman aiheuttaa.

Juu, sen painuman aiheuttaa penkistä matkustajaan kohdistuvan voiman vastavoima.

Kun meitä älykkäämmät ja viisaammat ovat muinoin näille fysiikan ilmiöille keksineet lait ja nimet, vain ylivertaisharhainen kuvittelee ymmärtävänsä ilmiöt paremmin ja luovansa uutta fysiikkaa.

[MooM]

Alla kuva miltä näyttää kun kenttää luodaan kiihtyvässä liikkeessä, toinen mekanismi joka luo hitautta. Vaikka kentän luontinopeus on c, lähde muuttaa nopeuttaan kiihtyvyyden takia ja tulos on alla. Itseasiassa tuo kuvaa tavallaan sitä tilannetta atominytimenkin osalta kiihtyvyydessä.

Olen melko varma, että olet väärässä tässä atomin sisäisen rakenteen osalta. Jopa silloin, jos käsitellään yksittäistä atomia (jonka työntäminen esim tikulla on kyllä melkoinen suoritus muutenkin), puhumattakaan makrosskooppisesta materiasta.