Mitenhän minä sen massan ja painon sekoitin, massa on painotonta ilman ulkoista voimaa, ulkoista voimaa muuttamalla saadaan samasta massasta ziljoona eri painoa mitattua.JPI kirjoitti: ↑14 Helmi 2024, 21:03Ymmärsitkö ollenkaan, että sekoitit massan ja painon, vai etkö myönnä asiaa?Goswell kirjoitti: ↑14 Helmi 2024, 16:02Massa on vain aineen määrä ja vakio, sen massan hidas ja painavamassa on arvoitaan muuttuva sen mukaan millaisen ulkoisen voiman siihen massaan kohdistaa, toki se massan määrä on muuttumaton mutta se mitä siitä massasta saadaan ulos painona ja hitauspainona eli hitaanmassan ja painavanmassan kautta muuttuu.JPI kirjoitti: ↑14 Helmi 2024, 15:19Ristiriita on siinä, että sotket massan ja painon keskenään vaikka no ovat eri asioita.Goswell kirjoitti: ↑14 Helmi 2024, 14:08Vedätätkö sinä vai mitä tämä on, mitä ristiriitaa siinä on.JPI kirjoitti: ↑14 Helmi 2024, 13:07Gossu sanoo:Goswell kirjoitti: ↑14 Helmi 2024, 08:45Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa, juju on se että massa ilman kiihtyvyyttä ei ilmene hitauspainoa vasten kiihdyttävää voimaa tai ilman toisen kappaleen gravitaatiota massa ei luo painoa vasten toisen kappaleen gravitaatiota kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys on estetty.JPI kirjoitti: ↑13 Helmi 2024, 22:35Ensinnäkin: Hidas massa on fysiikassa kokeellisesti sama asia kuin gravitationaalinen massa eli se on yksinkertaisesti massa, se ei muutu ellei kappaleesta raasteta ainetta pois.Goswell kirjoitti: ↑13 Helmi 2024, 22:21Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.JPI kirjoitti: ↑13 Helmi 2024, 21:42Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta
Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.
Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.
Toiseksi:
Et siis osaa sanoa:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Vai syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?
Koska paino on voima, hitauspainonkin on sitä oltava, pakko.
Massanhitaus on nimi ilmiölle jossa massan kiihdyttäminen vaatii voimaa, kiihtyvyys on syy hitaallemassalle ja hitausvoiman synnylle vasten kiihdyttävää voimaa, pl gravitaation luoma kiihtyvyys.
Massan määrä on vakio, hidasmassa ja painavamassa saa vain sen arvon tuosta en massasta mikä ulkoinen voima massaan kohdistuu ja aiheuttaa sen sisäisen epätasapainon.
Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta, sitähän massa on, sitä se on kontaktipinnallakin mikä siirtää kirjan painon vaa'an kanteen.
Riittää varmaan Toukollekin.
Jaa, ei riitäkkään. Pl gravitaation luoma kiihtyvyys.
Normaalikiihtyvyyden aiheuttaa pintavoima, sm-voima, virtuaalifotoneitten vaihto kontaktipinnalla, voima vaikuttaa vain kappaleen pintaan, massa kokee kiihtyvyyden.
Gravitaatio kiihdyttää koko massaa, eli on tilavuusvoima, massa ei koe kiihtryvyyttä vaikka kiihtyykin.
jos massa ei koe kiihtyvyyttä, sen sisäinen voimarakenne pysyy symmetrisenä g-mittari on hiljaa vaikka kiihtyvyyttä on.
Sm-pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen voimarakenteeseen kuormittavasti ja luo sen hitausvoiman vasten kiihdyttävää voimaa koska sisäinen voimarakenne ei ole enään symmetrinen.
Mutta sitten se gravitaation mielenkiintoinen ominaisuus, kun toisen kappaleen gravitaation muutoin luoma kiihdytys estyy, vaikka sinä siinä tuolillasi, nyt syntyy tilanne jossa maan gravitaatio kiihdyttää sinua yhä, mutta massasi pinta, eli tässä tapauksessa perseesi ja jalkapohjasi estävät sinua kiihtymästä kohti maan keskipstettä, nyt massa kokee kiihtyvyyden vaikka et kiihdy minnekkään, massasi saa painon juuri tuosta syystä, ja tou syy on TÄSMÄLLEEN sama tilanne kuin pintavoiman aiheuttama normaali kiihtyvyys, eli Alberttisedän hissikori maassa ja kiihtyvässä avaruusraketissa, ekvivalenssiperiaate.
Riittääkö.
1.) "Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa"
2.) "Massan määrä on vakio"
3.) "mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan"
Siis mielestäsi hidasmassa on sama asia kuin massa ja massa on vakio, mutta silti hitaanmassann arvo ei olekkaan vakio!
Noiden kolmen väiyteen kesken ei ilmeisesti mielestäsi ole kuitenkaan mitään ristiriitaa, vai?
Jos ei, niin syykin on selvä: Koska hitausvoima!
Lisäksi sanoit: "Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta"
Siis mikä aiheutuu kvanttienvaihdosta, hitausvoima ko?
Sama kuula, eri kiihtyvyys eri voimalla, eri hitaanmassan arvo, sama painovoimalla, vie se sama kuula eri planeetoille, kaikissa saat eri arvon painavalle massalle vaikka massa on täysin sama.
Kaikki voimat aiheutuu kvanttien vaihdosta koska muuta ei ole olemassa, mietis nyt vähän.
Tuossa ylläkin sanot: "vie se sama kuula eri planeetoille, kaikissa saat eri arvon painavalle massalle vaikka massa on täysin sama". Silti aikaisemmin myönnät: "
1.) "Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa"
2.) "Massan määrä on vakio"
Onko ristiriitaa?
Ja sitten:
"Kaikki voimat aiheutuu kvanttien vaihdosta koska muuta ei ole olemassa, mietis nyt vähän."
Silti kuitenkin intät että on olemassa voima, joka aiheutuu kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta.
Siis jos kaikki voimat mielestäsi aiheutuvat kvanttien vaihdosta niin miksi sitten jotkin aiheutuvatkin kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?
Sama massa omaa ziljoona eri painoa, samoin kuin ziljoona eri hitauspainoa, se riippuu vain siitä millainen voima massaan kohdistetaan.
Ilman ulkoista voimaa massassa on täydellinen symmetria sisäisissä voimapareissa ja se on painoton eikä sillä ole hitautta, kuten gravitaation kanssa kiihdytellessä asia on koska se on tilavuusvoima eikä pintavoima.
Se kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen kvanttienvaihtoon, tasapaino särkyy ulkoisen voiman takia.
Ja sitten tokaiset:
"Ilman ulkoista voimaa massassa on täydellinen symmetria sisäisissä voimapareissa ja se on painoton eikä sillä ole hitautta"
Jep, tuolloin massaan ei kohdistu voimaa eikä edes voimaa nimeltä paino.
Massalla ei itseasiassa ole koskaan hitautta sen ominaisuutena, hitaus ei ole fysikaalinen mitattava suure. Massalla on hitautta vain siinä mielessä että se ei koe kiihtyvyyttä (itseiskiihtyvyyttä) ellei siihen vaikuta ulkoinen kokonaisvoima. Tuo on hitauden todellinen sisältö, jonka sisältö perinteisesti esitettävissä Newtonin laeissa jää hämärän peittoon lähes kaikille, jotka eivät ole asiaan perehtyneet. Kappaleella voi kyllä olla kiihtyvyyttä vaikkei siihen vaikuttaisi mitään voimaa, mutta se ei ole itseiskiihtyvyyttä, vaan johtuu silloin vain tarkastelusystemin kiihtyvyydestä. Tuosta tarkastelusysteemin kiihtyvyydestä seuraa sitten se fysiikan hitausvoima, olematon voima, joka näyttää kappaleeseen vaikuttavan koska tarkastelusysteemi itse kiihtyy.
Esimerkki:
Kaksi avaruualusta A ja B killuu jossain kaakana levossa toistensa suhteen (suht. nopeudet 0), olkoon molempien massa 10000 kg ja molemmissa rakettimoottorit kuten asiaan kuuluu. Toisessa aluksessa A on tutka, jolla toisen aluksen etäisyys saadaan selville, muuta ei tutkalla selviä.
Maassa töllötetään tutkan näyttämää etäisyyslukemaa (mitään muuta tietoa aluksista töllöttelijät eivät saa) ja huomataan, että B:n etäisyys A:sta alkaa kasvamaan. Siitä kuinka nopeasti etäisyys kasvaa saadaan selville että se kasvaa kiihtyvyydellä 1 m/s^2.
Kysymys: Voidaanko tuosta päätellä N3:lla (F=ma), että B käynnisti rakettimoottorin työntämään alusta poipäin B:stä käyttän rakettimoottoria, jonka työntövoima F=10000kg * 1m/s^2 eli 10000N ?
En lähtisi leikkimään noilla tarkastelusysteemien aiheuttamista näennäisistä kiihtyvyyksistä koska niillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.