Hitausvoima ?

[Goswell]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Hyvä kysymys.

[Goswell]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Kerroit lähes ymmärtäväsi mitä Goswell yrittää selittää, joten voisitko yrittää avata yleisesti käytetyillä käsitteillä.
Minä en ymmärrä Goswellin selityksiä lainkaan, olen niin tyhmä.

Saattaapi olla täällä päässä se tyhmyys, mutta ei anneta sen häiritä..

[Kontra]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Kerroit lähes ymmärtäväsi mitä Goswell yrittää selittää, joten voisitko yrittää avata yleisesti käytetyillä käsitteillä.
Minä en ymmärrä Goswellin selityksiä lainkaan, olen niin tyhmä.

Sinäpä sen sanoit - olen tullut itseni suhteen samaan tulokseen.
Eihän nyt kukaan voi niin tyhmä olla, että jaksaisi samoja asioita jankuttaa vuodesta tai oikeastaan vuosikymmenestä toiseen ellei tietäisi olevansa varmana oikeassa.
Kyllä se vaan niin on, että täällä hölmöläispalstalla Gossu on ainoa, jolla on palikat järjestyksessä - muilla ne sekaisin kuin sekoitetussa korttipakassa, sanoo muut mitä hyvänsä.

[MooM]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Kerroit lähes ymmärtäväsi mitä Goswell yrittää selittää, joten voisitko yrittää avata yleisesti käytetyillä käsitteillä.
Minä en ymmärrä Goswellin selityksiä lainkaan, olen niin tyhmä.

Sen tajusin, että hän käsittelee erilaisina voimia, jotka vaikuttavat kontaktin kautta (esim työntö jollain objektilla tai vastusvoima) ja voimia, jotka vaikuttavat massaan "kauttaaltaan", kuten gravitaatio. Selitys sille, miksi nämä ovat jotenkin erilaisia liittyy atomirakenteeseen ja siihen, että (muka) elektroni"kuori" ja ydin kokevat nämä voimat eri tavalla , eli niiden keskinäinen geometria on erilainen näiden kahden voimatyypin vaikuttaessa (tätä selitystä en välttämättä ymmärrä niin kuin hän sen tarkoittaa).

Ymmärtääkseni tarkemmin, miten tuo atomin rakenne (edelleen gossulla) käyttäytyy, kysyin näiden SM-kenttien tuottamasta dynamiikasta. EN osaa oikein ennustaa, miten näistä pitäisi "mallissa" ajatella.

Muuten en saa edelleenkään koppia sillisalaatista, jossa välillä massa on voimaa ja välillä materiaalia ja kiihtyvyys tuottaa voimia ja välillä toisin päin.

[Eusa]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Kerroit lähes ymmärtäväsi mitä Goswell yrittää selittää, joten voisitko yrittää avata yleisesti käytetyillä käsitteillä.
Minä en ymmärrä Goswellin selityksiä lainkaan, olen niin tyhmä.

Sen tajusin, että hän käsittelee erilaisina voimia, jotka vaikuttavat kontaktin kautta (esim työntö jollain objektilla tai vastusvoima) ja voimia, jotka vaikuttavat massaan "kauttaaltaan", kuten gravitaatio. Selitys sille, miksi nämä ovat jotenkin erilaisia liittyy atomirakenteeseen ja siihen, että (muka) elektroni"kuori" ja ydin kokevat nämä voimat eri tavalla , eli niiden keskinäinen geometria on erilainen näiden kahden voimatyypin vaikuttaessa (tätä selitystä en välttämättä ymmärrä niin kuin hän sen tarkoittaa).

Ymmärtääkseni tarkemmin, miten tuo atomin rakenne (edelleen gossulla) käyttäytyy, kysyin näiden SM-kenttien tuottamasta dynamiikasta. EN osaa oikein ennustaa, miten näistä pitäisi "mallissa" ajatella.

Muuten en saa edelleenkään koppia sillisalaatista, jossa välillä massa on voimaa ja välillä materiaalia ja kiihtyvyys tuottaa voimia ja välillä toisin päin.

Tokihan on koko liuta oppineita tutkijoitakin siinä käsityksessä, että gravitaatio on vuorovaikutus, joka voidaan kvantittaa. Myös kuvitellaan, että tarvitaan paikallinen energiatiheys (massa) syyksi aika-avaruuden kaarevuudelle, vaikka kyseessä on ei-lokaali korrelaatio; aika-avaruus on rakenne, jossa rakenteellisen energian tihentymät ja harventumat ovat rakentuessaan muodostaneet kaarevan muistiinpanomoniston. Voitaisiin aivan yhtä hyvin sanoa, että aika-avaruuden kaarevuus on alkuperäisempi syy rakenteellisen energian jakaumalle paikallisiksi gravitaationieluiksi.

Että sinänsä Goswell on ihan hyvässä seurassa - hänen maailmansa on tosin klassinen palleromaailma, kun fysiikan tieteilijöiden valtavirta verhoutuu klassiseen suhteellisuuteen. Väärinkäsitys ei ole oleellisesti erilainen.

[Goswell]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Kerroit lähes ymmärtäväsi mitä Goswell yrittää selittää, joten voisitko yrittää avata yleisesti käytetyillä käsitteillä.
Minä en ymmärrä Goswellin selityksiä lainkaan, olen niin tyhmä.

Sen tajusin, että hän käsittelee erilaisina voimia, jotka vaikuttavat kontaktin kautta (esim työntö jollain objektilla tai vastusvoima) ja voimia, jotka vaikuttavat massaan "kauttaaltaan", kuten gravitaatio. Selitys sille, miksi nämä ovat jotenkin erilaisia liittyy atomirakenteeseen ja siihen, että (muka) elektroni"kuori" ja ydin kokevat nämä voimat eri tavalla , eli niiden keskinäinen geometria on erilainen näiden kahden voimatyypin vaikuttaessa (tätä selitystä en välttämättä ymmärrä niin kuin hän sen tarkoittaa).

Ymmärtääkseni tarkemmin, miten tuo atomin rakenne (edelleen gossulla) käyttäytyy, kysyin näiden SM-kenttien tuottamasta dynamiikasta. EN osaa oikein ennustaa, miten näistä pitäisi "mallissa" ajatella.

Muuten en saa edelleenkään koppia sillisalaatista, jossa välillä massa on voimaa ja välillä materiaalia ja kiihtyvyys tuottaa voimia ja välillä toisin päin.

Onko se noin sekavaa.

Se kuplamuovi esimerkki pitäisi olla selvä.

Kuplamuovi kuvaa elektronikuorista muodostuvaa ainerakennetta, eli kuplamuovi on ne rakennesidokset jotka pitävät vaikka raudan muodon kuormituksessa muuttumattomana.

Ytimet on siellä kuplassa, ihan atomimallin mukaisesti.
Katsotaan vain yhtä kuplaa jossa ydin on keskellä kun ulkoinen voima ei vaikuta. Se vuorovaikutus joka on pakko olla ytimen ja elektronikuoren, elektronipilven elektronin välillä jotta nuo erimerkkiset varaukset pysyy erillään on symmetrinen, impulssien voima jakautuu tasaisesti joka puolelle, liiketila ei muutu, mutta atomi värähtelee koska impulssit pommittavat ekuorta.

Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.

Tilavuusvoima (gravitaatio) vaikuttaa koko atomiin, myös ytimeen, liiketila muuttuu koko atomissa ja tuo symmetrinen atomin sisäinen voimavaikutus säilyy muuttumattona, ei hidasta massaa ja massa on painotonta mutta kiihtyy.
Kun kiihtyvyys estetään ja gravitaatio vaikuttaa yhä, syntyy sama tilanne kuin pintavoiman kanssa tuossa yllä mutta ilman kiihtyvyyttä. ekuori ei pääse kiihtymään, gravitaatio vetää yhä ydintä kohti maan keskipistettä ja vuorovaikutustaajuus on suurempi kohti maan keskipistettä, syntyy massan paino.

Minusta selvää.
Kun asian noin ajattelee, massa käyttäytyy juuri niin kuin se todellisuudessakin käyttäytyy, kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa sitä enenmän mitä suurempi kiihtyvyys halutaan, massa on avaruudessa painotonta ja kiihtyvyyttä ei havaita kun gravitaatio kiihdyttää, maan pinnalla muodostuu paino, ja kiihtyvyydessä hitauspaino joka on vastakkainen kiihdyttävälle voimalle ja riippuu kiihtyvyyden arvosta.

Ytimen massa muodostaa hitautensa ihan samalla periaatteella kuin se tässä syntyy.

[Kontra]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Kerroit lähes ymmärtäväsi mitä Goswell yrittää selittää, joten voisitko yrittää avata yleisesti käytetyillä käsitteillä.
Minä en ymmärrä Goswellin selityksiä lainkaan, olen niin tyhmä.

Sen tajusin, että hän käsittelee erilaisina voimia, jotka vaikuttavat kontaktin kautta (esim työntö jollain objektilla tai vastusvoima) ja voimia, jotka vaikuttavat massaan "kauttaaltaan", kuten gravitaatio. Selitys sille, miksi nämä ovat jotenkin erilaisia liittyy atomirakenteeseen ja siihen, että (muka) elektroni"kuori" ja ydin kokevat nämä voimat eri tavalla , eli niiden keskinäinen geometria on erilainen näiden kahden voimatyypin vaikuttaessa (tätä selitystä en välttämättä ymmärrä niin kuin hän sen tarkoittaa).

Ymmärtääkseni tarkemmin, miten tuo atomin rakenne (edelleen gossulla) käyttäytyy, kysyin näiden SM-kenttien tuottamasta dynamiikasta. EN osaa oikein ennustaa, miten näistä pitäisi "mallissa" ajatella.

Muuten en saa edelleenkään koppia sillisalaatista, jossa välillä massa on voimaa ja välillä materiaalia ja kiihtyvyys tuottaa voimia ja välillä toisin päin.

Onko se noin sekavaa.

Se kuplamuovi esimerkki pitäisi olla selvä.

Kuplamuovi kuvaa elektronikuorista muodostuvaa ainerakennetta, eli kuplamuovi on ne rakennesidokset jotka pitävät vaikka raudan muodon kuormituksessa muuttumattomana.

Ytimet on siellä kuplassa, ihan atomimallin mukaisesti.
Katsotaan vain yhtä kuplaa jossa ydin on keskellä kun ulkoinen voima ei vaikuta. Se vuorovaikutus joka on pakko olla ytimen ja elektronikuoren, elektronipilven elektronin välillä jotta nuo erimerkkiset varaukset pysyy erillään on symmetrinen, impulssien voima jakautuu tasaisesti joka puolelle, liiketila ei muutu, mutta atomi värähtelee koska impulssit pommittavat ekuorta.

Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.

Tilavuusvoima (gravitaatio) vaikuttaa koko atomiin, myös ytimeen, liiketila muuttuu koko atomissa ja tuo symmetrinen atomin sisäinen voimavaikutus säilyy muuttumattona, ei hidasta massaa ja massa on painotonta mutta kiihtyy.
Kun kiihtyvyys estetään ja gravitaatio vaikuttaa yhä, syntyy sama tilanne kuin pintavoiman kanssa tuossa yllä mutta ilman kiihtyvyyttä. ekuori ei pääse kiihtymään, gravitaatio vetää yhä ydintä kohti maan keskipistettä ja vuorovaikutustaajuus on suurempi kohti maan keskipistettä, syntyy massan paino.

Minusta selvää.
Kun asian noin ajattelee, massa käyttäytyy juuri niin kuin se todellisuudessakin käyttäytyy, kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa sitä enenmän mitä suurempi kiihtyvyys halutaan, massa on avaruudessa painotonta ja kiihtyvyyttä ei havaita kun gravitaatio kiihdyttää, maan pinnalla muodostuu paino, ja kiihtyvyydessä hitauspaino joka on vastakkainen kiihdyttävälle voimalle ja riippuu kiihtyvyyden arvosta.

Ytimen massa muodostaa hitautensa ihan samalla periaatteella kuin se tässä syntyy.

Sanot: Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.
Sinä olet kauan jo selittänyt, ettei mitään massaa ole olemassakaan - on vain impulsseja. Nyt kuitenkin puhut ytimen massasta.
No älä vastaa, koska minä en ala väitellä jonninjoutavien melikuvituksen siivin astraalitasolla leijailevien sinisten ajatusten kanssa.

[Goswell]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Kerroit lähes ymmärtäväsi mitä Goswell yrittää selittää, joten voisitko yrittää avata yleisesti käytetyillä käsitteillä.
Minä en ymmärrä Goswellin selityksiä lainkaan, olen niin tyhmä.

Sen tajusin, että hän käsittelee erilaisina voimia, jotka vaikuttavat kontaktin kautta (esim työntö jollain objektilla tai vastusvoima) ja voimia, jotka vaikuttavat massaan "kauttaaltaan", kuten gravitaatio. Selitys sille, miksi nämä ovat jotenkin erilaisia liittyy atomirakenteeseen ja siihen, että (muka) elektroni"kuori" ja ydin kokevat nämä voimat eri tavalla , eli niiden keskinäinen geometria on erilainen näiden kahden voimatyypin vaikuttaessa (tätä selitystä en välttämättä ymmärrä niin kuin hän sen tarkoittaa).

Ymmärtääkseni tarkemmin, miten tuo atomin rakenne (edelleen gossulla) käyttäytyy, kysyin näiden SM-kenttien tuottamasta dynamiikasta. EN osaa oikein ennustaa, miten näistä pitäisi "mallissa" ajatella.

Muuten en saa edelleenkään koppia sillisalaatista, jossa välillä massa on voimaa ja välillä materiaalia ja kiihtyvyys tuottaa voimia ja välillä toisin päin.

Onko se noin sekavaa.

Se kuplamuovi esimerkki pitäisi olla selvä.

Kuplamuovi kuvaa elektronikuorista muodostuvaa ainerakennetta, eli kuplamuovi on ne rakennesidokset jotka pitävät vaikka raudan muodon kuormituksessa muuttumattomana.

Ytimet on siellä kuplassa, ihan atomimallin mukaisesti.
Katsotaan vain yhtä kuplaa jossa ydin on keskellä kun ulkoinen voima ei vaikuta. Se vuorovaikutus joka on pakko olla ytimen ja elektronikuoren, elektronipilven elektronin välillä jotta nuo erimerkkiset varaukset pysyy erillään on symmetrinen, impulssien voima jakautuu tasaisesti joka puolelle, liiketila ei muutu, mutta atomi värähtelee koska impulssit pommittavat ekuorta.

Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.

Tilavuusvoima (gravitaatio) vaikuttaa koko atomiin, myös ytimeen, liiketila muuttuu koko atomissa ja tuo symmetrinen atomin sisäinen voimavaikutus säilyy muuttumattona, ei hidasta massaa ja massa on painotonta mutta kiihtyy.
Kun kiihtyvyys estetään ja gravitaatio vaikuttaa yhä, syntyy sama tilanne kuin pintavoiman kanssa tuossa yllä mutta ilman kiihtyvyyttä. ekuori ei pääse kiihtymään, gravitaatio vetää yhä ydintä kohti maan keskipistettä ja vuorovaikutustaajuus on suurempi kohti maan keskipistettä, syntyy massan paino.

Minusta selvää.
Kun asian noin ajattelee, massa käyttäytyy juuri niin kuin se todellisuudessakin käyttäytyy, kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa sitä enenmän mitä suurempi kiihtyvyys halutaan, massa on avaruudessa painotonta ja kiihtyvyyttä ei havaita kun gravitaatio kiihdyttää, maan pinnalla muodostuu paino, ja kiihtyvyydessä hitauspaino joka on vastakkainen kiihdyttävälle voimalle ja riippuu kiihtyvyyden arvosta.

Ytimen massa muodostaa hitautensa ihan samalla periaatteella kuin se tässä syntyy.

Sanot: Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.
Sinä olet kauan jo selittänyt, ettei mitään massaa ole olemassakaan - on vain impulsseja. Nyt kuitenkin puhut ytimen massasta.
No älä vastaa, koska minä en ala väitellä jonninjoutavien melikuvituksen siivin astraalitasolla leijailevien sinisten ajatusten kanssa.

Pakkohan sitä on korjata väärää väitettä. Massa on alkeishiukkasista koostuva kokonaisuus, sidokset pitää hiukkaset sidottuina toisiinsa, kvarkit, atomin ytimen neutronit ja protonit, ydin ja ekuori, kaikki sitoutuu sidoksin, ja kuka tietää mistä kvarkit koostuu?? Kyllä massa on olemassa, mutta ei massana, vaan vain tuona kvanttipöhinänä joiden keskinäisten sidosten impulssit tuottaa voimaa, ne on joko tasapainossa jolloin liiketila säilyy tai epätasapainossa jolloin se ei säily, pl gravitaatio.

[Tauko]

Goswell,
noista sun jutuista saa jotenkin käsityksen (en tiedä onko se sinun käsitys), että sinulla voimalla kiihdytettävän aineen rakenne on elastista ja niissä kappaleissa tapahtuu muodon ja massan keskipisteen muutosta.
Esimerkkinä vaikka raaka kanamuna ja keitetty kananmuna. Kun niitä samalla voimalla pyöräytät, niin toinen pyörii enemmän kuin toinen.

Jostain kirjoituksestasi vivahti, että hitausvoimasi olisi erityisesti tärkeä, kun kappaleen kiihtyvyys on negatiivinen esimerkiksi auton jarrutus.
Eli kaasua painaessa kiihtyvyys ja jarrutuksessa hitausvoima.

Eipä silti, et sille hitausvoimallesi ole kertonut miten sen vaikutus lasketaan.

[Kontra]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Kerroit lähes ymmärtäväsi mitä Goswell yrittää selittää, joten voisitko yrittää avata yleisesti käytetyillä käsitteillä.
Minä en ymmärrä Goswellin selityksiä lainkaan, olen niin tyhmä.

Sen tajusin, että hän käsittelee erilaisina voimia, jotka vaikuttavat kontaktin kautta (esim työntö jollain objektilla tai vastusvoima) ja voimia, jotka vaikuttavat massaan "kauttaaltaan", kuten gravitaatio. Selitys sille, miksi nämä ovat jotenkin erilaisia liittyy atomirakenteeseen ja siihen, että (muka) elektroni"kuori" ja ydin kokevat nämä voimat eri tavalla , eli niiden keskinäinen geometria on erilainen näiden kahden voimatyypin vaikuttaessa (tätä selitystä en välttämättä ymmärrä niin kuin hän sen tarkoittaa).

Ymmärtääkseni tarkemmin, miten tuo atomin rakenne (edelleen gossulla) käyttäytyy, kysyin näiden SM-kenttien tuottamasta dynamiikasta. EN osaa oikein ennustaa, miten näistä pitäisi "mallissa" ajatella.

Muuten en saa edelleenkään koppia sillisalaatista, jossa välillä massa on voimaa ja välillä materiaalia ja kiihtyvyys tuottaa voimia ja välillä toisin päin.

Onko se noin sekavaa.

Se kuplamuovi esimerkki pitäisi olla selvä.

Kuplamuovi kuvaa elektronikuorista muodostuvaa ainerakennetta, eli kuplamuovi on ne rakennesidokset jotka pitävät vaikka raudan muodon kuormituksessa muuttumattomana.

Ytimet on siellä kuplassa, ihan atomimallin mukaisesti.
Katsotaan vain yhtä kuplaa jossa ydin on keskellä kun ulkoinen voima ei vaikuta. Se vuorovaikutus joka on pakko olla ytimen ja elektronikuoren, elektronipilven elektronin välillä jotta nuo erimerkkiset varaukset pysyy erillään on symmetrinen, impulssien voima jakautuu tasaisesti joka puolelle, liiketila ei muutu, mutta atomi värähtelee koska impulssit pommittavat ekuorta.

Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.

Tilavuusvoima (gravitaatio) vaikuttaa koko atomiin, myös ytimeen, liiketila muuttuu koko atomissa ja tuo symmetrinen atomin sisäinen voimavaikutus säilyy muuttumattona, ei hidasta massaa ja massa on painotonta mutta kiihtyy.
Kun kiihtyvyys estetään ja gravitaatio vaikuttaa yhä, syntyy sama tilanne kuin pintavoiman kanssa tuossa yllä mutta ilman kiihtyvyyttä. ekuori ei pääse kiihtymään, gravitaatio vetää yhä ydintä kohti maan keskipistettä ja vuorovaikutustaajuus on suurempi kohti maan keskipistettä, syntyy massan paino.

Minusta selvää.
Kun asian noin ajattelee, massa käyttäytyy juuri niin kuin se todellisuudessakin käyttäytyy, kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa sitä enenmän mitä suurempi kiihtyvyys halutaan, massa on avaruudessa painotonta ja kiihtyvyyttä ei havaita kun gravitaatio kiihdyttää, maan pinnalla muodostuu paino, ja kiihtyvyydessä hitauspaino joka on vastakkainen kiihdyttävälle voimalle ja riippuu kiihtyvyyden arvosta.

Ytimen massa muodostaa hitautensa ihan samalla periaatteella kuin se tässä syntyy.

Sanot: Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.
Sinä olet kauan jo selittänyt, ettei mitään massaa ole olemassakaan - on vain impulsseja. Nyt kuitenkin puhut ytimen massasta.
No älä vastaa, koska minä en ala väitellä jonninjoutavien melikuvituksen siivin astraalitasolla leijailevien sinisten ajatusten kanssa.

Pakkohan sitä on korjata väärää väitettä. Massa on alkeishiukkasista koostuva kokonaisuus, sidokset pitää hiukkaset sidottuina toisiinsa, kvarkit, atomin ytimen neutronit ja protonit, ydin ja ekuori, kaikki sitoutuu sidoksin, ja kuka tietää mistä kvarkit koostuu?? Kyllä massa on olemassa, mutta ei massana, vaan vain tuona kvanttipöhinänä joiden keskinäisten sidosten impulssit tuottaa voimaa, ne on joko tasapainossa jolloin liiketila säilyy tai epätasapainossa jolloin se ei säily, pl gravitaatio.

Sinä et noista asioista saa mitään varmiuutta, ellet opiskele atomisfyysikoksi, ja hakeudu CERN:iin hommiin.

[Kontra]

Goswell,
noista sun jutuista saa jotenkin käsityksen (en tiedä onko se sinun käsitys), että sinulla voimalla kiihdytettävän aineen rakenne on elastista ja niissä kappaleissa tapahtuu muodon ja massan keskipisteen muutosta.
Esimerkkinä vaikka raaka kanamuna ja keitetty kananmuna. Kun niitä samalla voimalla pyöräytät, niin toinen pyörii enemmän kuin toinen.

Jostain kirjoituksestasi vivahti, että hitausvoimasi olisi erityisesti tärkeä, kun kappaleen kiihtyvyys on negatiivinen esimerkiksi auton jarrutus.
Eli kaasua painaessa kiihtyvyys ja jarrutuksessa hitausvoima.

Eipä silti, et sille hitausvoimallesi ole kertonut miten sen vaikutus lasketaan.

Eihän sitä hitausvoimaa tarvitse laskea, sehän on yhtä suuri kuin keskeisvoima, mutta vastakkainen ja vain mielikuvituksessa.

[Goswell]

Goswell,
noista sun jutuista saa jotenkin käsityksen (en tiedä onko se sinun käsitys), että sinulla voimalla kiihdytettävän aineen rakenne on elastista ja niissä kappaleissa tapahtuu muodon ja massan keskipisteen muutosta.
Esimerkkinä vaikka raaka kanamuna ja keitetty kananmuna. Kun niitä samalla voimalla pyöräytät, niin toinen pyörii enemmän kuin toinen.

Jostain kirjoituksestasi vivahti, että hitausvoimasi olisi erityisesti tärkeä, kun kappaleen kiihtyvyys on negatiivinen esimerkiksi auton jarrutus.
Eli kaasua painaessa kiihtyvyys ja jarrutuksessa hitausvoima.

Eipä silti, et sille hitausvoimallesi ole kertonut miten sen vaikutus lasketaan.

Se elastisuus on siellä "kuplamuovin kuplassa" lilluvassa ytimessä. Koska se on pakosti virtuaalifotoneitten keskittämä levossa ja virtuaalifotonit siirtää liikemäärää eli aiheuttaa impulsseja, se voima saadan suoraan tuosta impulssien epäsymmetrisestä esiintymisestä koska etäisyys muuttuu ytimen ja ekuoren välillä kiihtyvyydessä, ihan pakko.

Siitä ei edes tarvi väitellä onko ydin sidottu vuorovaikutuksin, totta hitossa se on koska muuten se seikkailisi missä sattuu ja päätyisi heti elektronin kuumaan syleilyyn.
Eikä siitäkään tarvitse väitellä onko sillä hitautta, massa on siellä ja massan määrät on mitattu tarkasti ja hitaus on suhteessa massan määrään ja kiihtyvyyteen ja gravitaatiossa kappaleeseen vaikuttavan gravikentän voimakkutteen ja massan määrään.

Kiihtyvyys voi olla negatiivinen tai positiivinen, jarrutuksessa ydin siirtyy eteenpäin ja kiihdytyksessä taaksepäin, ne on saamaa molemmat, vain vaikutussuunta muuttuu. Sanoisinko että tässä kvanttifysiikka lyö kättä klassisen mekaniikan kanssa täydellisesti.

[Goswell]

Mites sitten, jos vaikka sähkökenttä kiihdyttää? Vaikka positiivisia vs. negatiivisia ioneja? Tai isompia varautuneita kappaleita.

Edit: entäs magneettikenttä?

Kerroit lähes ymmärtäväsi mitä Goswell yrittää selittää, joten voisitko yrittää avata yleisesti käytetyillä käsitteillä.
Minä en ymmärrä Goswellin selityksiä lainkaan, olen niin tyhmä.

Sen tajusin, että hän käsittelee erilaisina voimia, jotka vaikuttavat kontaktin kautta (esim työntö jollain objektilla tai vastusvoima) ja voimia, jotka vaikuttavat massaan "kauttaaltaan", kuten gravitaatio. Selitys sille, miksi nämä ovat jotenkin erilaisia liittyy atomirakenteeseen ja siihen, että (muka) elektroni"kuori" ja ydin kokevat nämä voimat eri tavalla , eli niiden keskinäinen geometria on erilainen näiden kahden voimatyypin vaikuttaessa (tätä selitystä en välttämättä ymmärrä niin kuin hän sen tarkoittaa).

Ymmärtääkseni tarkemmin, miten tuo atomin rakenne (edelleen gossulla) käyttäytyy, kysyin näiden SM-kenttien tuottamasta dynamiikasta. EN osaa oikein ennustaa, miten näistä pitäisi "mallissa" ajatella.

Muuten en saa edelleenkään koppia sillisalaatista, jossa välillä massa on voimaa ja välillä materiaalia ja kiihtyvyys tuottaa voimia ja välillä toisin päin.

Onko se noin sekavaa.

Se kuplamuovi esimerkki pitäisi olla selvä.

Kuplamuovi kuvaa elektronikuorista muodostuvaa ainerakennetta, eli kuplamuovi on ne rakennesidokset jotka pitävät vaikka raudan muodon kuormituksessa muuttumattomana.

Ytimet on siellä kuplassa, ihan atomimallin mukaisesti.
Katsotaan vain yhtä kuplaa jossa ydin on keskellä kun ulkoinen voima ei vaikuta. Se vuorovaikutus joka on pakko olla ytimen ja elektronikuoren, elektronipilven elektronin välillä jotta nuo erimerkkiset varaukset pysyy erillään on symmetrinen, impulssien voima jakautuu tasaisesti joka puolelle, liiketila ei muutu, mutta atomi värähtelee koska impulssit pommittavat ekuorta.

Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.

Tilavuusvoima (gravitaatio) vaikuttaa koko atomiin, myös ytimeen, liiketila muuttuu koko atomissa ja tuo symmetrinen atomin sisäinen voimavaikutus säilyy muuttumattona, ei hidasta massaa ja massa on painotonta mutta kiihtyy.
Kun kiihtyvyys estetään ja gravitaatio vaikuttaa yhä, syntyy sama tilanne kuin pintavoiman kanssa tuossa yllä mutta ilman kiihtyvyyttä. ekuori ei pääse kiihtymään, gravitaatio vetää yhä ydintä kohti maan keskipistettä ja vuorovaikutustaajuus on suurempi kohti maan keskipistettä, syntyy massan paino.

Minusta selvää.
Kun asian noin ajattelee, massa käyttäytyy juuri niin kuin se todellisuudessakin käyttäytyy, kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa sitä enenmän mitä suurempi kiihtyvyys halutaan, massa on avaruudessa painotonta ja kiihtyvyyttä ei havaita kun gravitaatio kiihdyttää, maan pinnalla muodostuu paino, ja kiihtyvyydessä hitauspaino joka on vastakkainen kiihdyttävälle voimalle ja riippuu kiihtyvyyden arvosta.

Ytimen massa muodostaa hitautensa ihan samalla periaatteella kuin se tässä syntyy.

Sanot: Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.
Sinä olet kauan jo selittänyt, ettei mitään massaa ole olemassakaan - on vain impulsseja. Nyt kuitenkin puhut ytimen massasta.
No älä vastaa, koska minä en ala väitellä jonninjoutavien melikuvituksen siivin astraalitasolla leijailevien sinisten ajatusten kanssa.

Pakkohan sitä on korjata väärää väitettä. Massa on alkeishiukkasista koostuva kokonaisuus, sidokset pitää hiukkaset sidottuina toisiinsa, kvarkit, atomin ytimen neutronit ja protonit, ydin ja ekuori, kaikki sitoutuu sidoksin, ja kuka tietää mistä kvarkit koostuu?? Kyllä massa on olemassa, mutta ei massana, vaan vain tuona kvanttipöhinänä joiden keskinäisten sidosten impulssit tuottaa voimaa, ne on joko tasapainossa jolloin liiketila säilyy tai epätasapainossa jolloin se ei säily, pl gravitaatio.

Sinä et noista asioista saa mitään varmiuutta, ellet opiskele atomisfyysikoksi, ja hakeudu CERN:iin hommiin.

Tuo on se todellisuus miten aine/massa rakentuu, ihan virallisesti, loppu on vain päättelyä fysiikanlakien mukaisesti hyvinkin pitkälti. Raastavaa pohdittavaa toisinaan mutta ihan mukavaa ajankulua. Onko se oikein, pirustako sitä maallikko tietää mutta näyttää toimivan oikein kaikissa tapauksissa.
Täytyyhän fysiikanlakien olla samat koska täysin samaa asiaa katsotaan mutta vain eri tasoilta.

[JPI]

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.

Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.

Ensinnäkin: Hidas massa on fysiikassa kokeellisesti sama asia kuin gravitationaalinen massa eli se on yksinkertaisesti massa, se ei muutu ellei kappaleesta raasteta ainetta pois.
Toiseksi:
Et siis osaa sanoa:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Vai syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?

Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa, juju on se että massa ilman kiihtyvyyttä ei ilmene hitauspainoa vasten kiihdyttävää voimaa tai ilman toisen kappaleen gravitaatiota massa ei luo painoa vasten toisen kappaleen gravitaatiota kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys on estetty.
Koska paino on voima, hitauspainonkin on sitä oltava, pakko.

Massanhitaus on nimi ilmiölle jossa massan kiihdyttäminen vaatii voimaa, kiihtyvyys on syy hitaallemassalle ja hitausvoiman synnylle vasten kiihdyttävää voimaa, pl gravitaation luoma kiihtyvyys.

Massan määrä on vakio, hidasmassa ja painavamassa saa vain sen arvon tuosta en massasta mikä ulkoinen voima massaan kohdistuu ja aiheuttaa sen sisäisen epätasapainon.
Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta, sitähän massa on, sitä se on kontaktipinnallakin mikä siirtää kirjan painon vaa'an kanteen.

Riittää varmaan Toukollekin.

Jaa, ei riitäkkään. Pl gravitaation luoma kiihtyvyys.
Normaalikiihtyvyyden aiheuttaa pintavoima, sm-voima, virtuaalifotoneitten vaihto kontaktipinnalla, voima vaikuttaa vain kappaleen pintaan, massa kokee kiihtyvyyden.
Gravitaatio kiihdyttää koko massaa, eli on tilavuusvoima, massa ei koe kiihtryvyyttä vaikka kiihtyykin.
jos massa ei koe kiihtyvyyttä, sen sisäinen voimarakenne pysyy symmetrisenä g-mittari on hiljaa vaikka kiihtyvyyttä on.
Sm-pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen voimarakenteeseen kuormittavasti ja luo sen hitausvoiman vasten kiihdyttävää voimaa koska sisäinen voimarakenne ei ole enään symmetrinen.

Mutta sitten se gravitaation mielenkiintoinen ominaisuus, kun toisen kappaleen gravitaation muutoin luoma kiihdytys estyy, vaikka sinä siinä tuolillasi, nyt syntyy tilanne jossa maan gravitaatio kiihdyttää sinua yhä, mutta massasi pinta, eli tässä tapauksessa perseesi ja jalkapohjasi estävät sinua kiihtymästä kohti maan keskipstettä, nyt massa kokee kiihtyvyyden vaikka et kiihdy minnekkään, massasi saa painon juuri tuosta syystä, ja tou syy on TÄSMÄLLEEN sama tilanne kuin pintavoiman aiheuttama normaali kiihtyvyys, eli Alberttisedän hissikori maassa ja kiihtyvässä avaruusraketissa, ekvivalenssiperiaate.

Riittääkö.

Gossu sanoo:
1.) "Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa"
2.) "Massan määrä on vakio"
3.) "mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan"

Siis mielestäsi hidasmassa on sama asia kuin massa ja massa on vakio, mutta silti hitaanmassann arvo ei olekkaan vakio!
Noiden kolmen väiyteen kesken ei ilmeisesti mielestäsi ole kuitenkaan mitään ristiriitaa, vai?
Jos ei, niin syykin on selvä: Koska hitausvoima!

Lisäksi sanoit: "Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta"
Siis mikä aiheutuu kvanttienvaihdosta, hitausvoima ko?

Vedätätkö sinä vai mitä tämä on, mitä ristiriitaa siinä on.
Sama kuula, eri kiihtyvyys eri voimalla, eri hitaanmassan arvo, sama painovoimalla, vie se sama kuula eri planeetoille, kaikissa saat eri arvon painavalle massalle vaikka massa on täysin sama.
Kaikki voimat aiheutuu kvanttien vaihdosta koska muuta ei ole olemassa, mietis nyt vähän.

Ristiriita on siinä, että sotket massan ja painon keskenään vaikka no ovat eri asioita.
Tuossa ylläkin sanot: "vie se sama kuula eri planeetoille, kaikissa saat eri arvon painavalle massalle vaikka massa on täysin sama". Silti aikaisemmin myönnät: "
1.) "Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa"
2.) "Massan määrä on vakio"
Onko ristiriitaa?

Ja sitten:
"Kaikki voimat aiheutuu kvanttien vaihdosta koska muuta ei ole olemassa, mietis nyt vähän."
Silti kuitenkin intät että on olemassa voima, joka aiheutuu kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta.
Siis jos kaikki voimat mielestäsi aiheutuvat kvanttien vaihdosta niin miksi sitten jotkin aiheutuvatkin kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?

Massa on vain aineen määrä ja vakio, sen massan hidas ja painavamassa on arvoitaan muuttuva sen mukaan millaisen ulkoisen voiman siihen massaan kohdistaa, toki se massan määrä on muuttumaton mutta se mitä siitä massasta saadaan ulos painona ja hitauspainona eli hitaanmassan ja painavanmassan kautta muuttuu.
Sama massa omaa ziljoona eri painoa, samoin kuin ziljoona eri hitauspainoa, se riippuu vain siitä millainen voima massaan kohdistetaan.
Ilman ulkoista voimaa massassa on täydellinen symmetria sisäisissä voimapareissa ja se on painoton eikä sillä ole hitautta, kuten gravitaation kanssa kiihdytellessä asia on koska se on tilavuusvoima eikä pintavoima.

Se kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen kvanttienvaihtoon, tasapaino särkyy ulkoisen voiman takia.

Ymmärsitkö ollenkaan, että sekoitit massan ja painon, vai etkö myönnä asiaa?

Ja sitten tokaiset:
"Ilman ulkoista voimaa massassa on täydellinen symmetria sisäisissä voimapareissa ja se on painoton eikä sillä ole hitautta"

Jep, tuolloin massaan ei kohdistu voimaa eikä edes voimaa nimeltä paino.
Massalla ei itseasiassa ole koskaan hitautta sen ominaisuutena, hitaus ei ole fysikaalinen mitattava suure. Massalla on hitautta vain siinä mielessä että se ei koe kiihtyvyyttä (itseiskiihtyvyyttä) ellei siihen vaikuta ulkoinen kokonaisvoima. Tuo on hitauden todellinen sisältö, jonka sisältö perinteisesti esitettävissä Newtonin laeissa jää hämärän peittoon lähes kaikille, jotka eivät ole asiaan perehtyneet. Kappaleella voi kyllä olla kiihtyvyyttä vaikkei siihen vaikuttaisi mitään voimaa, mutta se ei ole itseiskiihtyvyyttä, vaan johtuu silloin vain tarkastelusystemin kiihtyvyydestä. Tuosta tarkastelusysteemin kiihtyvyydestä seuraa sitten se fysiikan hitausvoima, olematon voima, joka näyttää kappaleeseen vaikuttavan koska tarkastelusysteemi itse kiihtyy.
Esimerkki:
Kaksi avaruualusta A ja B killuu jossain kaakana levossa toistensa suhteen (suht. nopeudet 0), olkoon molempien massa 10000 kg ja molemmissa rakettimoottorit kuten asiaan kuuluu. Toisessa aluksessa A on tutka, jolla toisen aluksen etäisyys saadaan selville, muuta ei tutkalla selviä.
Maassa töllötetään tutkan näyttämää etäisyyslukemaa (mitään muuta tietoa aluksista töllöttelijät eivät saa) ja huomataan, että B:n etäisyys A:sta alkaa kasvamaan. Siitä kuinka nopeasti etäisyys kasvaa saadaan selville että se kasvaa kiihtyvyydellä 1 m/s^2.
Kysymys: Voidaanko tuosta päätellä N3:lla (F=ma), että B käynnisti rakettimoottorin työntämään alusta poipäin B:stä käyttän rakettimoottoria, jonka työntövoima F=10000kg * 1m/s^2 eli 10000N ?

[Tauko]

Eihän sitä hitausvoimaa tarvitse laskea, sehän on yhtä suuri kuin keskeisvoima, mutta vastakkainen ja vain mielikuvituksessa.

Tarkoitin hitausvoimaa lineaariliikkeessä, en keskeisvoimaa.