OlliS kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 15:43
Galakseja on perustila.
Tuo on aivan yhtä typerää kuin se, että sanoisi hiekkarannan perustilaksi "siellä on hiekkaa". On asioita, joita ei tarvitse erikseen mainita.
OlliS kirjoitti:
Räjähdykset ovat kaaostiloja paikallisesti, perustilan muualla säilyessä. Galakseja ja räjähdyksiä ikuisesti kaikkialla. Se on kilpaileva teoria, sitä ei voi kumota BB teorialla sn takia, kilpailijaa, se on vilpillistä kilpailua.
Tuo EI OLE teoria, eikä sillä asialla ole mitään tekemistä BB:n kanssa.
OlliS kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 15:54
Galaksit eivät voi etääntyä toisistaan kuin korkeintaan 2c nopeudella korkeintaan, tuskin sitäkään. Se kaataa BBn edellisen kanssa.
Valonnopeutta katsojasta poispäin ei aine voi ylittää siirtymättä hissiin tai alukseen tai tähtiporttiin tms.
OlliS kirjoitti: ↑05 Kesä 2023, 08:54
Teologiassa saa olla minkä uskonnon kannalla vaan, vaikka ateisti tai katolinen tai protestantti tai Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, mormoni. Ja silti tieteellinen.
Et sinä päätä, mikä on tieteellistä ja mikä ei
OlliS kirjoitti:
Tiede on agnostista, ja kosmologian fysiikassa on syytä olla ignoristinen.
Tiede on aina ignoristista.
OlliS kirjoitti:
Kosmologian teologiassa jokainen joutuu miettimään universumin ja Jumalan suhdetta, paitsi ateisti.
Olipa näppärästi sanottu. Horoskooppejakin joutuu miettimään vain niihin uskova
OlliS kirjoitti:
Minun käsitys on, että Jumala on universumin korkein olento, muttei ole luonut universumia tyhjästä vaan universumi on aina ollut. Ateisti voi olla samaa mieltä, koska ikuinen ja rajaton universumi on materialistinen eikä idealistinen käsitys.
Ei ateisti voi olla sitä mieltä, että jumala on universumin korkein olento
OlliS kirjoitti:
Asian kannalta tullaan siihen, että siirtymällä todelliseen, kokonaiseen maailmaan, Jumalan maailmaan tästä pelkän aineellisen maailman simulaatiosta, puolinaisesta maailmasta, jossa elämme, voidaan liikkua yli valon nopeudella kaikkialle universumissa. Jumala ainakin voi käydä kaikkialla.
Ja joskus jumala saattaa käydä kaatamassa Russelin kannusta itselleen iltapäiväteet.
OlliS kirjoitti:
Ne ovat niitä tähtiportteja ja avaruusaluksia, joista meillä ei ole vielä tietoa kuin scifissä ja Ufo- tutkimuksessa. Jos on jo siellä Jumalan maailmassa, ei tarvi alusta eikä tähtiporttia tms. Se on kaikki meille tuntematonta. Ateistit haukkuu heti jos niistä puhuu.
Mistä luulet moisen johtuvan? Lyttääthän sinäkin kaikki puheet spagettimonsterista.
OlliS kirjoitti:
Muttei tiede ole kaikki, on olemassa meille tuntemattomia totuuksia, joita tiede ei vielä saavuta. Joskus tulevaisuudessa vasta.
Mutta tiede on kuitenkin luotettavin tapa selvittää niitä tuntemattomia totuuksia.
OlliS kirjoitti: ↑05 Kesä 2023, 08:54
Teologiassa saa olla minkä uskonnon kannalla vaan, vaikka ateisti tai katolinen tai protestantti tai Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, mormoni. Ja silti tieteellinen.
Tiede on agnostista, ja kosmologian fysiikassa on syytä olla ignoristinen. Kosmologian teologiassa jokainen joutuu miettimään universumin ja Jumalan suhdetta, paitsi ateisti.
Minun käsitys on, että Jumala on universumin korkein olento, muttei ole luonut universumia tyhjästä vaan universumi on aina ollut. Ateisti voi olla samaa mieltä, koska ikuinen ja rajaton universumi on materialistinen eikä idealistinen käsitys.
Asian kannalta tullaan siihen, että siirtymällä todelliseen, kokonaiseen maailmaan, Jumalan maailmaan tästä pelkän aineellisen maailman simulaatiosta, puolinaisesta maailmasta, jossa elämme, voidaan liikkua yli valon nopeudella kaikkialle universumissa. Jumala ainakin voi käydä kaikkialla.
Ne ovat niitä tähtiportteja ja avaruusaluksia, joista meillä ei ole vielä tietoa kuin scifissä ja Ufo- tutkimuksessa. Jos on jo siellä Jumalan maailmassa, ei tarvi alusta eikä tähtiporttia tms. Se on kaikki meille tuntematonta. Ateistit haukkuu heti jos niistä puhuu. Muttei tiede ole kaikki, on olemassa meille tuntemattomia totuuksia, joita tiede ei vielä saavuta. Joskus tulevaisuudessa vasta.
Sanot: ..... universumi on aina ollut.
Jos joku sanoo, että vain täysi ääliö voi väittää noin, sinulla ei ole perustetta syyttää häntä rienaamisesta.
Universumi on aina ollut ja suunnattoman suuri. Jo määritelmän mukaan. Jos jokin alkaa, se ei sitten ole universumi vaan jokin osa, tai jonkin osan vaihe.
Universumi kaikkeus- mielessä.
Teorian universumista pitää olla siitä kaikkeudesta,
ei mistään osasta, esim havaittavasta osasta, havaittavasta universumista, kuten Enqvistillä.
Jos sanotaan, että universumi, kaikkeus, alkaa, niin se tässä hullua on, todella hullua!, ei se mitä minä sanon, että universumi on ikuinen ja suunnattoman suuri ja rajaton, ja käsittää kaiken, kaiken tilan ja tavaran. Materian.
Teoriat osista, paikallisista osauniversumeista, galaksijoukoista ja galakseista tehdään sitten erikseen, tämä vielä tuntematon kokonaisuus huomioiden. Millaiseksi se ajatellaan, vaikuttaa osien teoriaan. BBssä se ajatellaan alkavaksi ja laajenevaksi, muttei se sellainen ole.
Alkaa tietelle koko ajan enemmän valjeta millainen se koko universumi on, mutta BB teoria tehokkaasti estää nämä oivallukset jokaiselta joka siihen ansaan lankeaa.
Millainen Universumi oli 13,8 miljardia vuotta sitten? Mitä oli ennen BBtä? Ihan samanlainen universumi kuin nytkin. Se mikä on kaukana samanlaista kuin lähellä, on se ikuinen perustila. Nyt nähdään jo 13,6 miljardin vuoden taakse menneisyyteen. Mikä siellä 10 - 13 miljardin vuoden takana on samanlaista kuin tässä lähellä 2 miljardin vuoden säteellä galaksikartoissa?
OlliS kirjoitti: ↑05 Kesä 2023, 17:13
Universumi on aina ollut ja suunnattoman suuri. Jo määritelmän mukaan. Jos jokin alkaa, se ei sitten ole universumi vaan jokin osa, tai jonkin osan vaihe.
Tuo on SINUN määritelmäsi.
OlliS kirjoitti:
Teorian universumista pitää olla siitä kaikkeudesta,
ei mistään osasta, esim havaittavasta osasta, havaittavasta universumista, kuten Enqvistillä.
Niinpä, mutta kun mistään tuntemattomasta ei teoriaa synny.
OlliS kirjoitti:
Jos sanotaan, että universumi, kaikkeus, alkaa, niin se tässä hullua on, todella hullua!, ei se mitä minä sanon, että universumi on ikuinen ja suunnattoman suuri ja rajaton, ja käsittää kaiken, kaiken tilan ja tavaran. Materian.
Ei se auta, vaikka kuinka polkisit jalkaa, universumi saattaa silti olla alkanut.
Laitetaan vaikka tähän ruodittavaksi vastaukseni valon roolista. Ei viitsi avata uutta ketjua.
Jos valolla on nopeus, onko valo myös aikaa, vai yksi ulottuvuus lisää?
Valo mittaa ainerakenteiden erillisyyttä ja siinä mitatessaan osallistuu osaksi rakennetta.
Aika-avaruus on neliulotteinen ja kaikki nuo erillisyyden ulottuvuudet ovat tasavertaisia. On perusteensa miksi niitä on neljä ja se liittyy edellä kuvattuun valon rooliin vuorovaikutusten välittäjänä. Informaatio järjestyy valon avulla holografisesti.
Kun jokin aineellinen rakenne mittaa syy-seuraus-suhteita eli vuorovaikutuksia, nousee käsite aika. Rakenteessa on toistuvuutta ja rakenne tunnistaa sen itsessään aikana.
Valon kannalta nopeudessaan c aikamittaa ei ole vaan se mittaa ainoastaan neliulotteisuuden avaruudellista toistumattomuutta. Siksi mm. valolle aika-avaruuden kaarevuus näyttäytyy pelkästään avaruusosan kaarevuutena. Massiiviselle kappaleelle puolestaan sen itsensä kanssa korreloiva aika-avaruuden kaarveuus näyttäytyy pelkästään aikaosan kaarevuutena.
Valon nopeus on erikoistapaus. On havaittu, että rinnakkaiset valonsäteet kulkevat tyhjössä tasavauhtisesti riippumatta niiden taajuudesta eli energiasta. Tälle nopeudelle on päätetty antaa mittakaavaistuksen rooli siten, että aineen perusrakenteissa tulisi paikallisesti mitatuksi samanlaiset rakenteet samanmittaisina sekä ajaltaan että etäisyysulotteisuuksiltaan. On perustettu kausaliteetin nopeus c. Koordinaatistot voidaan sitoa eri nopeuksilla toisiinsa nähden liikkuviin kappaleisiin ja jotta kaikista aiheutuisi toisilleen yhteismitallista fysiikkaa, tulee kunkin koordinaatistokehyksen valonnopeus c muuntaa toiselle sitä mittaavalle kehykselle ns. Lorentzin muunnoksella. Valonnopeudet ovat siis oikeastaan jokaisella kehyksellä omansa. Mistä tullaan kysymyksen pointtiin: kyllä, valonnopeus tikittää kussakin kehyksessä sen ominaisaikaa asetettuna c:ksi, mutta nuo valonnopeudet ja niihin sidotut ajanjuoksut ovat sovittuvia siten, että kun omassa kehyksessä aika juoksee valonnopeuden c mukaan, muissa liikkuvissa kehyksissä aika juoksee sen ominaisen valonnopeuden c_i mukaan (i indeksi on eri nopeuksin liikkuvien koordinaatistokehysten järjestystunnus) ja kukin c_i on vääjäämättä pienempi kuin c eli kaikissa sinun suhteesi liikkuvissa ainerakenteissa aika juoksee hitaammin kuin sinulla - SIINÄ MIELESSÄ MITÄ SEN LIIKKUVAN AINEEN ILMIÖT VOIVAT SINUUN VAIKUTTAA.
Aikojen vertailu kehysten kesken ei kuitenkaan tarkoita, että ikäännyttäisiin mitenkään eri tavalla. Vasta kun nopeudet muuttuvat niin, että keskinäiseen signaaliin tulisi sini- tai punasiirtymää, tapahtuu fysikaalista ikääntymiseroa; toinen vanhenee nopeammin kuin toinen sen ennusteen suhteen, että ikää voisi vertailla taas samanlaisena pysyvällä keskinäisellä signaalivaihdolla.
Eusa kirjoitti: ↑01 Syys 2023, 11:37
Valon nopeus on erikoistapaus. On havaittu, että rinnakkaiset valonsäteet kulkevat tyhjössä tasavauhtisesti riippumatta niiden taajuudesta eli energiasta. Tälle nopeudelle on päätetty antaa mittakaavaistuksen rooli siten, että aineen perusrakenteissa tulisi paikallisesti mitatuksi samanlaiset rakenteet samanmittaisina sekä ajaltaan että etäisyysulotteisuuksiltaan. On perustettu kausaliteetin nopeus c. Koordinaatistot voidaan sitoa eri nopeuksilla toisiinsa nähden liikkuviin kappaleisiin ja jotta kaikista aiheutuisi toisilleen yhteismitallista fysiikkaa, tulee kunkin koordinaatistokehyksen valonnopeus c muuntaa toiselle sitä mittaavalle kehykselle ns. Lorentzin muunnoksella. Valonnopeudet ovat siis oikeastaan jokaisella kehyksellä omansa. Mistä tullaan kysymyksen pointtiin: kyllä, valonnopeus tikittää kussakin kehyksessä sen ominaisaikaa asetettuna c:ksi, mutta nuo valonnopeudet ja niihin sidotut ajanjuoksut ovat sovittuvia siten, että kun omassa kehyksessä aika juoksee valonnopeuden c mukaan, muissa liikkuvissa kehyksissä aika juoksee sen ominaisen valonnopeuden c_i mukaan (i indeksi on eri nopeuksin liikkuvien koordinaatistokehysten järjestystunnus) ja kukin c_i on vääjäämättä pienempi kuin c eli kaikissa sinun suhteesi liikkuvissa ainerakenteissa aika juoksee hitaammin kuin sinulla - SIINÄ MIELESSÄ MITÄ SEN LIIKKUVAN AINEEN ILMIÖT VOIVAT SINUUN VAIKUTTAA.
Aikojen vertailu kehysten kesken ei kuitenkaan tarkoita, että ikäännyttäisiin mitenkään eri tavalla. Vasta kun nopeudet muuttuvat niin, että keskinäiseen signaaliin tulisi sini- tai punasiirtymää, tapahtuu fysikaalista ikääntymiseroa; toinen vanhenee nopeammin kuin toinen sen ennusteen suhteen, että ikää voisi vertailla taas samanlaisena pysyvällä keskinäisellä signaalivaihdolla.[/i]
Kyllä, valon taajuudesta riippumatta valonnopeus on aina c, se paketti, fotoni omaa vain eri energian, sisäisen energian, vaikkapa auringosta lähtevä säteily, säteily kaikilla taajuuksilla loittonee auringosta nopeudella c, radiosta gammaan.
Eli jokaisessa kohteessa universumissa, liikkui se kohde miten hyvänsä sm-säyeily käyttätyy täsmälleen samoin, nopeus on c taajuudesta riippumatta sisäisesti ja sillä kohde säteilee myös ulos. Tämä johtaa kuitenkin siihen että eri liiketilassa oleva havaitsija, mittaaja, ei voi olla samassa nopeudessa tuon fotonin suhteen kuin lähde, se on yksinkertaisesti mahdotonta että lähde säteilee nopeudella c ja eriliiketilassa oleva mittaa lähestyvän fotonin noputeen c, se ei voi toimia piste.
Selkein esimerkki on juurikin avaruuden säteilevät kohteet, tähdet, niiden kokonaisspektrissä havaitaan puna- ja sinisiirtymää, vaikkapa absortioviivat siirtyvät sen mukaan tuossa lähteen kokonaisspektrissä joka havaitsija mittaa sen mukaan miten lähde liikkuu, punaiseen loittonevassa ja siniseen lähestyvässä.
Tuo saadaan aikaan vain siten että valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, nyt kuvaan astuu mittaustahtuma. Pyrimme mittaamaan vaikka näkyvää valoa, mittalaite on kalibroitu mittaamaan tuota taajuusaluetta, kaikista tähdistä näkyvä valo löytyy mutta ne spektriviivat siirtyilee mitattavassa alueessa. Tämä ei onnistu muuten kuin siten että valon energian on laskettava koska lähde loittonee ja nuostava koska lähde lähestyy, nyt se mikä oli lähteessä näkyvänvalonalue ei olekkaan aivan sama havaitsijan suhteen, fotonin sisäinen energia korvaa tuon nopeuserosta johtuvan eron, eli lähestyvässä lähteessä mittaamme hiukan heikompaa aluetta ja siksi spektriviivat siirtyvät havaitsijalle kohti sinistä ja loittonevassa käy päinvastoin. Eli mitä Eusa tuossa edellä painotti on juuri tätä.
No, tästä päästään myös tuohon aikaan joka näyttää muuttuvan liiketilan mukaan havaittavassa lähteessä, koska valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, ei lähteen suhteen, myös sen säteilyn tuoma informaatio vääristyy havaitsijalle, se minuuttivalssi soikin pidempään havaitsijalle kuin se soi lähteessä, eli mitään ikääntymiseroja ei synny puolin eikä toisin, niitä vain näyttää syntyvän puolin ja toisin.
Valon aallonpituus eli taajuushan ei vaikuta nopeuteen. Sitäkö tarkoitat?
Jos olen oikein ymmärtänyt niin koordinaatisto K (x,y,z,t) ja K' (x',y',z't') ikääntymisero tulee jos K on paikoillaan tai kiihdyttää hitaammin kuin K' ja oletetaan klassisesti että K' kiihdyttää ja palaa takaisin jolloin paikoillaan tai hitaammin kiihtyneessä K kello näyttää vähemmän. Tarkoitatko että kummallakin koordinaatistolla on oma c?
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Valon aallonpituus eli taajuushan ei vaikuta nopeuteen. Sitäkö tarkoitat?
Jos olen oikein ymmärtänyt niin koordinaatisto K (x,y,z,t) ja K' (x',y',z't') ikääntymisero tulee jos K on paikoillaan tai kiihdyttää hitaammin kuin K' ja oletetaan klassisesti että K' kiihdyttää ja palaa takaisin jolloin paikoillaan tai hitaammin kiihtyneessä K kello näyttää vähemmän. Tarkoitatko että kummallakin koordinaatistolla on oma c?
Siis kaksi toistensa suhteen liikkuvaa kehystä mallintavat molemmat niin, että tuossa toisessa kehyksessä heidän mittaperuste-c on hitaampi kuin minun c; suoraan suhteessa kellojen käyntiin. Heille mukana kulkevat paikallisrakenteensa ovat fysikaalisesti isotrooppisia, minulle litistyneitä.
Ikääntymiseroa ei synny sellaisilla jaksoilla, joissa voidaan katsoa kappaleiden välisen nopeuden olevan tasainen, eli ovat inertiaalikehyksiä.
Ikääntymiseroennusteen kirjanpito voidaan tehdä jatkuvasti inertiaalisena säilyvän yhteisen majakan suhteen. Silloin ei tarvitse tutkia missä perspektiivissä ollaankaan toisen suhteen, kun aletaan kiidyttää tai kiertyä aika-avaruuden mukana tai palaudutaan konsensusinertiaaliin, vaan molemmat voivat kiihdytellä ja kulkea ei-inertiaalisesti vapaasti, kunhan kirjaavat sini- ja punasiirtymälaskelmansa majakan suhteen. Kun sitten synkronoivat keskiarvoerillisyyteen tai jopa kohtaavat, voivat tarkistaa, että kirjanpito piti kutinsa.
Helppo osoitus siitä, ettei nopeuden mukainen aikadilaatio aiheuta ikäeroa: Lorentz-muunnokseen kuuluu aikadilaation mukana aina pituuskontraktio ja kun kaksosen todetaan ikääntyneen toisin, pitäisi hänen mittojensa olla myös muuttuneita vastaavasti.
Siispä kaksonen ei ole pelkästään toinen kaksonen vaan hän on sekoittunut osaksi kappaletta, josta osa on jäänyt matkalle - vähemmän ikääntynyt kaksonen on siis fysikaalisen muutoksen tulos. Odottava kaksonen voi odotella rauhassa sekaantumatta muihin kappaleisiin.
Kuvitellaanpas kaksi sinua, tai vaikka sata, kaikki on eri nopeudessa keskenään, jokainen kokee olevansa kuten sinä siinä ja jokainen näkee toisissa vaikkapa tuon Eusan mainitseman litistymisen, tai ajan hidastumisen, kukaan moista sadasta ei huomaa mitään muutosta misään omassa ympäristössään.
Mitä tuo kertoo sinulle?
Goswell kirjoitti: ↑19 Syys 2023, 17:35
Kuvitellaanpas kaksi sinua, tai vaikka sata, kaikki on eri nopeudessa keskenään, jokainen kokee olevansa kuten sinä siinä ja jokainen näkee toisissa vaikkapa tuon Eusan mainitseman litistymisen, tai ajan hidastumisen, kukaan moista sadasta ei huomaa mitään muutosta misään omassa ympäristössään.
Mitä tuo kertoo sinulle?
Kertoo, että liike on suhteellista ja pienillä nopeuksilla Newtonin yhtälöt riittävät ja kun nopeudet kasvaa luokkaan kymmenesosia valonnopeudesta, niin Newtonin yhtälöt ei enää kuvaa tapahtumia oikein, vaan päädytään suhteellisuusteorian tuloksiin.
