Valonnopeuden tuolla puolen

[Goswell]

Kuvitellaanpas kaksi sinua, tai vaikka sata, kaikki on eri nopeudessa keskenään, jokainen kokee olevansa kuten sinä siinä ja jokainen näkee toisissa vaikkapa tuon Eusan mainitseman litistymisen, tai ajan hidastumisen, kukaan moista sadasta ei huomaa mitään muutosta misään omassa ympäristössään.
Mitä tuo kertoo sinulle?

Kertoo, että liike on suhteellista ja pienillä nopeuksilla Newtonin yhtälöt riittävät ja kun nopeudet kasvaa luokkaan kymmenesosia valonnopeudesta, niin Newtonin yhtälöt ei enää kuvaa tapahtumia oikein, vaan päädytään suhteellisuusteorian tuloksiin.

Niin informaatio vääristyy, sijainti ei ole enään oikein, aika näyttää muuttuvan, muotokin voi kärsiä, mitään ei silti tapahdu itse havaittavassa vääristymän kohteessa.
Otetaan se valo tähdistä, aina näyttää löytyvän aallonpituus ja taajuus joka sopii näkyvänvalon havainnointiin, spektriviivat vaan siirtyilee liiketilaeron mukaan. Loittonevan lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti gammaa, sitä enenmin mitä nopeammin lähde loittonee ja vastaavasti lähestyvän lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti radiota, spektriviivat ei siirry lähetteessä mihinkään eikä itse lähete koe muuta kuin etäisyyden suhteen heikkenemisen.
Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Miksi sitten tuo siirtyily tapahtuu, siksi että säteily etenee nopeudella c lähteensuhteen, havaitsija ei vaikuta 100% varmasti muiden lähteiden säteilyyn yhtään mitään, vaikka tanssisi ripaskaa. Ja kun kokonaissäteilynnopeus kerran muuttuu, muuttuu myös aallonpituus ja taajuus havaitsijalle, nyt voi ymmärtää miksi ne spektriviivat vaeltaa.
Kertooko tämä mitään.

[Kontra]

Kuvitellaanpas kaksi sinua, tai vaikka sata, kaikki on eri nopeudessa keskenään, jokainen kokee olevansa kuten sinä siinä ja jokainen näkee toisissa vaikkapa tuon Eusan mainitseman litistymisen, tai ajan hidastumisen, kukaan moista sadasta ei huomaa mitään muutosta misään omassa ympäristössään.
Mitä tuo kertoo sinulle?

Kertoo, että liike on suhteellista ja pienillä nopeuksilla Newtonin yhtälöt riittävät ja kun nopeudet kasvaa luokkaan kymmenesosia valonnopeudesta, niin Newtonin yhtälöt ei enää kuvaa tapahtumia oikein, vaan päädytään suhteellisuusteorian tuloksiin.

Niin informaatio vääristyy, sijainti ei ole enään oikein, aika näyttää muuttuvan, muotokin voi kärsiä, mitään ei silti tapahdu itse havaittavassa vääristymän kohteessa.
Otetaan se valo tähdistä, aina näyttää löytyvän aallonpituus ja taajuus joka sopii näkyvänvalon havainnointiin, spektriviivat vaan siirtyilee liiketilaeron mukaan. Loittonevan lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti gammaa, sitä enenmin mitä nopeammin lähde loittonee ja vastaavasti lähestyvän lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti radiota, spektriviivat ei siirry lähetteessä mihinkään eikä itse lähete koe muuta kuin etäisyyden suhteen heikkenemisen.
Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Miksi sitten tuo siirtyily tapahtuu, siksi että säteily etenee nopeudella c lähteensuhteen, havaitsija ei vaikuta 100% varmasti muiden lähteiden säteilyyn yhtään mitään, vaikka tanssisi ripaskaa. Ja kun kokonaissäteilynnopeus kerran muuttuu, muuttuu myös aallonpituus ja taajuus havaitsijalle, nyt voi ymmärtää miksi ne spektriviivat vaeltaa.
Kertooko tämä mitään.

Sanot: Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Näytäpä sellainen dokumentti tai esitys, jossa noin väitetään - omaa mielikuvitustasi. Minä en ole nähnyt enkä kuullut tuollaista väitettä kenenkään varteenotettavan taholta. Yritä edes käyttää sitä sullekin luonnon armosta lahjoittamaa vaatimatonta osuuttasi siitä jaetusta järkipaketista, ennen kuin tänne kirjoittelet.
Valoaallot tosiaan venyvät tai lyhenevät, mutta eivät matkallaan, vaan lähteen suhteen liikkuvassa havaintopisteessä.

[Goswell]

Kuvitellaanpas kaksi sinua, tai vaikka sata, kaikki on eri nopeudessa keskenään, jokainen kokee olevansa kuten sinä siinä ja jokainen näkee toisissa vaikkapa tuon Eusan mainitseman litistymisen, tai ajan hidastumisen, kukaan moista sadasta ei huomaa mitään muutosta misään omassa ympäristössään.
Mitä tuo kertoo sinulle?

Kertoo, että liike on suhteellista ja pienillä nopeuksilla Newtonin yhtälöt riittävät ja kun nopeudet kasvaa luokkaan kymmenesosia valonnopeudesta, niin Newtonin yhtälöt ei enää kuvaa tapahtumia oikein, vaan päädytään suhteellisuusteorian tuloksiin.

Niin informaatio vääristyy, sijainti ei ole enään oikein, aika näyttää muuttuvan, muotokin voi kärsiä, mitään ei silti tapahdu itse havaittavassa vääristymän kohteessa.
Otetaan se valo tähdistä, aina näyttää löytyvän aallonpituus ja taajuus joka sopii näkyvänvalon havainnointiin, spektriviivat vaan siirtyilee liiketilaeron mukaan. Loittonevan lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti gammaa, sitä enenmin mitä nopeammin lähde loittonee ja vastaavasti lähestyvän lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti radiota, spektriviivat ei siirry lähetteessä mihinkään eikä itse lähete koe muuta kuin etäisyyden suhteen heikkenemisen.
Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Miksi sitten tuo siirtyily tapahtuu, siksi että säteily etenee nopeudella c lähteensuhteen, havaitsija ei vaikuta 100% varmasti muiden lähteiden säteilyyn yhtään mitään, vaikka tanssisi ripaskaa. Ja kun kokonaissäteilynnopeus kerran muuttuu, muuttuu myös aallonpituus ja taajuus havaitsijalle, nyt voi ymmärtää miksi ne spektriviivat vaeltaa.
Kertooko tämä mitään.

Sanot: Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Näytäpä sellainen dokumentti tai esitys, jossa noin väitetään - omaa mielikuvitustasi. Minä en ole nähnyt enkä kuullut tuollaista väitettä kenenkään varteenotettavan taholta. Yritä edes käyttää sitä sullekin luonnon armosta lahjoittamaa vaatimatonta osuuttasi siitä jaetusta järkipaketista, ennen kuin tänne kirjoittelet.
Valoaallot tosiaan venyvät tai lyhenevät, mutta eivät matkallaan, vaan lähteen suhteen liikkuvassa havaintopisteessä.

Hyvä, sitä minäkin, havaitsijan suhteen noin tapahtuu, itse lähetteelle ei tapahdu yhtään mitään.

[Deimos]

Kuvitellaanpas kaksi sinua, tai vaikka sata, kaikki on eri nopeudessa keskenään, jokainen kokee olevansa kuten sinä siinä ja jokainen näkee toisissa vaikkapa tuon Eusan mainitseman litistymisen, tai ajan hidastumisen, kukaan moista sadasta ei huomaa mitään muutosta misään omassa ympäristössään.
Mitä tuo kertoo sinulle?

Kertoo, että liike on suhteellista ja pienillä nopeuksilla Newtonin yhtälöt riittävät ja kun nopeudet kasvaa luokkaan kymmenesosia valonnopeudesta, niin Newtonin yhtälöt ei enää kuvaa tapahtumia oikein, vaan päädytään suhteellisuusteorian tuloksiin.

Niin informaatio vääristyy, sijainti ei ole enään oikein, aika näyttää muuttuvan, muotokin voi kärsiä, mitään ei silti tapahdu itse havaittavassa vääristymän kohteessa.
Otetaan se valo tähdistä, aina näyttää löytyvän aallonpituus ja taajuus joka sopii näkyvänvalon havainnointiin, spektriviivat vaan siirtyilee liiketilaeron mukaan. Loittonevan lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti gammaa, sitä enenmin mitä nopeammin lähde loittonee ja vastaavasti lähestyvän lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti radiota, spektriviivat ei siirry lähetteessä mihinkään eikä itse lähete koe muuta kuin etäisyyden suhteen heikkenemisen.
Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Miksi sitten tuo siirtyily tapahtuu, siksi että säteily etenee nopeudella c lähteensuhteen, havaitsija ei vaikuta 100% varmasti muiden lähteiden säteilyyn yhtään mitään, vaikka tanssisi ripaskaa. Ja kun kokonaissäteilynnopeus kerran muuttuu, muuttuu myös aallonpituus ja taajuus havaitsijalle, nyt voi ymmärtää miksi ne spektriviivat vaeltaa.
Kertooko tämä mitään.

Sanot: Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Näytäpä sellainen dokumentti tai esitys, jossa noin väitetään - omaa mielikuvitustasi. Minä en ole nähnyt enkä kuullut tuollaista väitettä kenenkään varteenotettavan taholta. Yritä edes käyttää sitä sullekin luonnon armosta lahjoittamaa vaatimatonta osuuttasi siitä jaetusta järkipaketista, ennen kuin tänne kirjoittelet.
Valoaallot tosiaan venyvät tai lyhenevät, mutta eivät matkallaan, vaan lähteen suhteen liikkuvassa havaintopisteessä.

Hyvä, sitä minäkin, havaitsijan suhteen noin tapahtuu, itse lähetteelle ei tapahdu yhtään mitään.

YouTubeen en panostaisi kovin paljoa. Joka toinen video on luokkaa Einstein on kumottu ja Webb löysi Alien sivilisaation. Suurin osa Tuben videoista on puhdasta paskaa.

Ja kyllä puna- ja sinisiirtymä ovat sen seurauksia että kohteet joko loittonevat toisistaan tai lähenevät toisiaan. Ja tämä johtuu siitä että avaruus kohteiden välillä muuttuu. Sinisiirtymä Linnunradan ja Andromedan galaksin välillä nyt sattuu olemaan painovoiman takia koska paikallisessa joukossamme painovoima on vaikuttavin tekijä. Suuremmassa mittakaavassa se on kuitenkin yksinomaan avaruuden laajeneminen ja kohteiden etääntyminen sen seurauksena toisistaan, ja sen seurauksena punasiirtymä.

[Kontra]

Kuvitellaanpas kaksi sinua, tai vaikka sata, kaikki on eri nopeudessa keskenään, jokainen kokee olevansa kuten sinä siinä ja jokainen näkee toisissa vaikkapa tuon Eusan mainitseman litistymisen, tai ajan hidastumisen, kukaan moista sadasta ei huomaa mitään muutosta misään omassa ympäristössään.
Mitä tuo kertoo sinulle?

Kertoo, että liike on suhteellista ja pienillä nopeuksilla Newtonin yhtälöt riittävät ja kun nopeudet kasvaa luokkaan kymmenesosia valonnopeudesta, niin Newtonin yhtälöt ei enää kuvaa tapahtumia oikein, vaan päädytään suhteellisuusteorian tuloksiin.

Niin informaatio vääristyy, sijainti ei ole enään oikein, aika näyttää muuttuvan, muotokin voi kärsiä, mitään ei silti tapahdu itse havaittavassa vääristymän kohteessa.
Otetaan se valo tähdistä, aina näyttää löytyvän aallonpituus ja taajuus joka sopii näkyvänvalon havainnointiin, spektriviivat vaan siirtyilee liiketilaeron mukaan. Loittonevan lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti gammaa, sitä enenmin mitä nopeammin lähde loittonee ja vastaavasti lähestyvän lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti radiota, spektriviivat ei siirry lähetteessä mihinkään eikä itse lähete koe muuta kuin etäisyyden suhteen heikkenemisen.
Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Miksi sitten tuo siirtyily tapahtuu, siksi että säteily etenee nopeudella c lähteensuhteen, havaitsija ei vaikuta 100% varmasti muiden lähteiden säteilyyn yhtään mitään, vaikka tanssisi ripaskaa. Ja kun kokonaissäteilynnopeus kerran muuttuu, muuttuu myös aallonpituus ja taajuus havaitsijalle, nyt voi ymmärtää miksi ne spektriviivat vaeltaa.
Kertooko tämä mitään.

Sanot: Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Näytäpä sellainen dokumentti tai esitys, jossa noin väitetään - omaa mielikuvitustasi. Minä en ole nähnyt enkä kuullut tuollaista väitettä kenenkään varteenotettavan taholta. Yritä edes käyttää sitä sullekin luonnon armosta lahjoittamaa vaatimatonta osuuttasi siitä jaetusta järkipaketista, ennen kuin tänne kirjoittelet.
Valoaallot tosiaan venyvät tai lyhenevät, mutta eivät matkallaan, vaan lähteen suhteen liikkuvassa havaintopisteessä.

Hyvä, sitä minäkin, havaitsijan suhteen noin tapahtuu, itse lähetteelle ei tapahdu yhtään mitään.

No kyllähän gravitaation vaikutuksesta aallonpituus venyy, mutta sinä et siitä maininnut mitään.
Eli jos satelliitissa tarkastellaan maasta lähetettyä valonsädettä, punaisempana se satelliitissa havaitaan, kun valo menettää energiaansa kiivetessään ylös gravitaatiokuopasta. (Toki satelliitin liikekin venyttää aallonpituutta.)
Tai kun satelliitin aika kulkee sukkelammin kuin maan aika, punaisempana se satelliitissa havaitaan.
Kumpi noista mainitsemistani tapauksista on oikea tulkinta - kumpikin täytyy olla oikein? Tämä gravitaation ja ajan kumppanuus on mystinen juttu?

[Goswell]

Kuvitellaanpas kaksi sinua, tai vaikka sata, kaikki on eri nopeudessa keskenään, jokainen kokee olevansa kuten sinä siinä ja jokainen näkee toisissa vaikkapa tuon Eusan mainitseman litistymisen, tai ajan hidastumisen, kukaan moista sadasta ei huomaa mitään muutosta misään omassa ympäristössään.
Mitä tuo kertoo sinulle?

Kertoo, että liike on suhteellista ja pienillä nopeuksilla Newtonin yhtälöt riittävät ja kun nopeudet kasvaa luokkaan kymmenesosia valonnopeudesta, niin Newtonin yhtälöt ei enää kuvaa tapahtumia oikein, vaan päädytään suhteellisuusteorian tuloksiin.

Niin informaatio vääristyy, sijainti ei ole enään oikein, aika näyttää muuttuvan, muotokin voi kärsiä, mitään ei silti tapahdu itse havaittavassa vääristymän kohteessa.
Otetaan se valo tähdistä, aina näyttää löytyvän aallonpituus ja taajuus joka sopii näkyvänvalon havainnointiin, spektriviivat vaan siirtyilee liiketilaeron mukaan. Loittonevan lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti gammaa, sitä enenmin mitä nopeammin lähde loittonee ja vastaavasti lähestyvän lähteen näkyvänvalonalue siirtyy kohti radiota, spektriviivat ei siirry lähetteessä mihinkään eikä itse lähete koe muuta kuin etäisyyden suhteen heikkenemisen.
Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Miksi sitten tuo siirtyily tapahtuu, siksi että säteily etenee nopeudella c lähteensuhteen, havaitsija ei vaikuta 100% varmasti muiden lähteiden säteilyyn yhtään mitään, vaikka tanssisi ripaskaa. Ja kun kokonaissäteilynnopeus kerran muuttuu, muuttuu myös aallonpituus ja taajuus havaitsijalle, nyt voi ymmärtää miksi ne spektriviivat vaeltaa.
Kertooko tämä mitään.

Sanot: Väite että "valoaallot" venyisi matkallaan on suorastaan naurettava, mikä ihme niitä venyttäisi ja ennen kaikkea miksi, tyhjä avaruus ei mitään tee.
Näytäpä sellainen dokumentti tai esitys, jossa noin väitetään - omaa mielikuvitustasi. Minä en ole nähnyt enkä kuullut tuollaista väitettä kenenkään varteenotettavan taholta. Yritä edes käyttää sitä sullekin luonnon armosta lahjoittamaa vaatimatonta osuuttasi siitä jaetusta järkipaketista, ennen kuin tänne kirjoittelet.
Valoaallot tosiaan venyvät tai lyhenevät, mutta eivät matkallaan, vaan lähteen suhteen liikkuvassa havaintopisteessä.

Hyvä, sitä minäkin, havaitsijan suhteen noin tapahtuu, itse lähetteelle ei tapahdu yhtään mitään.

YouTubeen en panostaisi kovin paljoa. Joka toinen video on luokkaa Einstein on kumottu ja Webb löysi Alien sivilisaation. Suurin osa Tuben videoista on puhdasta paskaa.

Ja kyllä puna- ja sinisiirtymä ovat sen seurauksia että kohteet joko loittonevat toisistaan tai lähenevät toisiaan. Ja tämä johtuu siitä että avaruus kohteiden välillä muuttuu. Sinisiirtymä Linnunradan ja Andromedan galaksin välillä nyt sattuu olemaan painovoiman takia koska paikallisessa joukossamme painovoima on vaikuttavin tekijä. Suuremmassa mittakaavassa se on kuitenkin yksinomaan avaruuden laajeneminen ja kohteiden etääntyminen sen seurauksena toisistaan, ja sen seurauksena punasiirtymä.

No siellä on ihan ammattilaistenkin videoita, tuo nyt tuli vastaan. Kun ajatellaan valonnopeutta ja muutoksia havainnoissa, niin samat muutokset saa aikaan muuttamalla valonnopeutta havaitsijan suhteen, ei tarvita mitään venymisiä. Kohteet etääntyy toisistaan ihan oikeasti ja sen seurauksena informaatiossa tapahtuu muutoksia. On päivän selvää että jos lähde etääntyy ja valo liikkuu nopeudella c lähteen suhteen, se nyt on ainakin varma tieto, täytyy olla muutosta havaitsijan suhteen joka on eri liiketilassa, kun katsot mitä tapahtuisi, se sopii oikein hyvin siihen mitä havaitaan, aallonpituus ja taajuus säilyy mutta koska ne spektriviivat siirtyilee, on selvää että esim se näkyvänvalon alue ei ole samassa paikassa lähteen ja havaitsijan suhteen, aallonpituuden ja taajuuden saa muuttumaan oikein vain muuttamalla kokonaisspektrin nopeutta eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen, tyhjiössä.
En ymmärrä miten sen muuten voisi käsittää. On päivän selvää että jos valo etenee 1,3 sekuntia kuuhun ja saman mokoman takaisin, havaitsijoiden sinkoilu tuossa välissä ei muuta valonnopeudessa yhtään mitään ja se johtaa vääjämättä siihen että sinne tänne sinkoilevien havaitsoiden suhteen valonnopeuden on muututtava ja se johtaa tuohon mitä luki ylempänä.

[Eusa]

Aika-avaruuden 4-ulotteisessa mallissa jokainen etäisyys on täsmällinen ja etäisyyksien muutokset differentoituvia. Kausaliteetin nopeus c kullekin koordinaatistovalinnalle vakioituna korjaa nuo invariantit erillisyydet johonkin 3-projektioon.

Oppimaton inttäminen on vain turhaa. Ihan joutavaa miettiä nopeuksia, koska vain fysikaalisilla 4-rakenteilla on väliä. Niiden yhteisestä kehittymisestä vuorovaikuttajille voi saada käsitystä vain opiskelemalla mitä asiasta on tutkimuksissa löydetty.

[Varaktori]

Aika-avaruuden 4-ulotteisessa mallissa jokainen etäisyys on täsmällinen ja etäisyyksien muutokset differentoituvia. Kausaliteetin nopeus c kullekin koordinaatistovalinnalle vakioituna korjaa nuo invariantit erillisyydet johonkin 3-projektioon.

Oppimaton inttäminen on vain turhaa. Ihan joutavaa miettiä nopeuksia, koska vain fysikaalisilla 4-rakenteilla on väliä. Niiden yhteisestä kehittymisestä vuorovaikuttajille voi saada käsitystä vain opiskelemalla mitä asiasta on tutkimuksissa löydetty.

Kvanttimekaanisen supersymmetrian kontinuumissa, jokaisella subatomisella kvarkkivuorella on spinnikvanttikenttä, joka vuorovaikuttaa hyperultrafotonien kanssa pluridimensionaalisissa avaruuskuplissa. Näissä kvanttikuplissa tapahtuu epälineaarisia hyperkryokonversioita, mikä luo ultrasubatomisten kvanttivärähtelyjen kaskadin, joka resonoi metafuusionaaltojen kanssa. Tämä synnyttää jäätyneitä aikakristalleja, jotka intersektionaalisoituvat monikvarkkisiin hypermonideihin.

[Goswell]

On päivän selvää että valo etenee sillä nopeudella joka sille on mitattu, lähteensuhteen. Muusta on paha sanoa kun yksikään avaruuden kohde ei ole siellä missä näyttää olevan, suurinta osaa ei enään edes ole olemassa sellaisena kuin nyt näkyy, osaa ei ollenkaan, mittaillaan siinä sitten ja mietitään missä ne on oikeasti.
Yhtä päivän selvää on että nuo vuorovaikutukset tapahtuu kaikkialla tuolla samalla nopeudella, paikallisesti, se miten "keskustelua" käydään toisaalle on selvästikin työn alla. Järki teorioissa pitää kuitenkin olla, kaikensuhteen c:ssä sitä ei ole jos puhutaan nopeuksista ja miksi ei puhuttaisi kun nopeuksista kerran puhutaan.
Jokaisesta tähdestä saadaan näkyvänvalon havainto, mutta onko se näkyvänvalonalue samassa paikassa jokaiselle havaitsijalle lähteen kokonais-spektrissä, vahva veikkaus että ei ole ja tuota ei saavuteta muuten kuin laskemalla valonnopeus vapaaksi havaitsijan vaikutuksesta, ihan klassisen fysiikan mukaisesti, vaikkapa vene aallokossa eri nopeuksilla ja suunnilla suhteessa aallokkoon.

[Goswell]

Aika-avaruuden 4-ulotteisessa mallissa jokainen etäisyys on täsmällinen ja etäisyyksien muutokset differentoituvia. Kausaliteetin nopeus c kullekin koordinaatistovalinnalle vakioituna korjaa nuo invariantit erillisyydet johonkin 3-projektioon.

Oppimaton inttäminen on vain turhaa. Ihan joutavaa miettiä nopeuksia, koska vain fysikaalisilla 4-rakenteilla on väliä. Niiden yhteisestä kehittymisestä vuorovaikuttajille voi saada käsitystä vain opiskelemalla mitä asiasta on tutkimuksissa löydetty.

Kvanttimekaanisen supersymmetrian kontinuumissa, jokaisella subatomisella kvarkkivuorella on spinnikvanttikenttä, joka vuorovaikuttaa hyperultrafotonien kanssa pluridimensionaalisissa avaruuskuplissa. Näissä kvanttikuplissa tapahtuu epälineaarisia hyperkryokonversioita, mikä luo ultrasubatomisten kvanttivärähtelyjen kaskadin, joka resonoi metafuusionaaltojen kanssa. Tämä synnyttää jäätyneitä aikakristalleja, jotka intersektionaalisoituvat monikvarkkisiin hypermonideihin.

[Varaktori]

Aika-avaruuden 4-ulotteisessa mallissa jokainen etäisyys on täsmällinen ja etäisyyksien muutokset differentoituvia. Kausaliteetin nopeus c kullekin koordinaatistovalinnalle vakioituna korjaa nuo invariantit erillisyydet johonkin 3-projektioon.

Oppimaton inttäminen on vain turhaa. Ihan joutavaa miettiä nopeuksia, koska vain fysikaalisilla 4-rakenteilla on väliä. Niiden yhteisestä kehittymisestä vuorovaikuttajille voi saada käsitystä vain opiskelemalla mitä asiasta on tutkimuksissa löydetty.

Kvanttimekaanisen supersymmetrian kontinuumissa, jokaisella subatomisella kvarkkivuorella on spinnikvanttikenttä, joka vuorovaikuttaa hyperultrafotonien kanssa pluridimensionaalisissa avaruuskuplissa. Näissä kvanttikuplissa tapahtuu epälineaarisia hyperkryokonversioita, mikä luo ultrasubatomisten kvanttivärähtelyjen kaskadin, joka resonoi metafuusionaaltojen kanssa. Tämä synnyttää jäätyneitä aikakristalleja, jotka intersektionaalisoituvat monikvarkkisiin hypermonideihin.

Kvanttimekaanisen hyperdimensionaalisen aikakristallin mikrokosmoksessa tapahtuu vallankumouksellisia ilmiöitä, kun hamiltonialainen pyörreliike vuorovaikuttaa kvanttispinnien kanssa mikrogravitaatiovälitteisessä avaruus-kuplassa. Nämä hyperhamiltonialaiset konfiguraatiot luovat pseudotransdimensionaalisia kvanttikaskadeja, jotka synnyttävät aikaeläimen, joka simultaanisesti eksistoi sekä tulevaisuudessa että menneisyydessä.
Tässä avaruuden interdimensionaalisessa ajatuskokeessa hamiltonialainen toimii avaruusajan epälineaarisen vääristymisen katalyyttina ja kiihdyttää hyperaikakristallin liikkeen entropian partikkelirajalla. Tämän seurauksena aikakristalli muodostaa kvasivakuumisen hammastetun aikaputken, jonka kiertovirtausten harmoniat tuottavat tyhjöön upotettuja aikapartikkeleita.
[math]\int_{\text{{aikatila}}} \Psi_{\text{{kristalli}}} \cdot \left(\nabla^2 - \frac{\partial^2}{\partial t^2} + \alpha \cdot \beta \cdot \gamma \cdot \delta \cdot \epsilon \cdot \zeta \cdot \eta \cdot \theta \cdot \iota \cdot \kappa \cdot \lambda \cdot \mu \cdot \nu \cdot \xi \cdot \pi \cdot \rho \cdot \sigma \cdot \tau \cdot \upsilon \cdot \phi \cdot \chi \cdot \psi \cdot \omega \right) \cdot \Phi_{\text{{virtaus}}} \, dV = 0

[Goswell]

Aika-avaruuden 4-ulotteisessa mallissa jokainen etäisyys on täsmällinen ja etäisyyksien muutokset differentoituvia. Kausaliteetin nopeus c kullekin koordinaatistovalinnalle vakioituna korjaa nuo invariantit erillisyydet johonkin 3-projektioon.

Oppimaton inttäminen on vain turhaa. Ihan joutavaa miettiä nopeuksia, koska vain fysikaalisilla 4-rakenteilla on väliä. Niiden yhteisestä kehittymisestä vuorovaikuttajille voi saada käsitystä vain opiskelemalla mitä asiasta on tutkimuksissa löydetty.

Kvanttimekaanisen supersymmetrian kontinuumissa, jokaisella subatomisella kvarkkivuorella on spinnikvanttikenttä, joka vuorovaikuttaa hyperultrafotonien kanssa pluridimensionaalisissa avaruuskuplissa. Näissä kvanttikuplissa tapahtuu epälineaarisia hyperkryokonversioita, mikä luo ultrasubatomisten kvanttivärähtelyjen kaskadin, joka resonoi metafuusionaaltojen kanssa. Tämä synnyttää jäätyneitä aikakristalleja, jotka intersektionaalisoituvat monikvarkkisiin hypermonideihin.

Kvanttimekaanisen hyperdimensionaalisen aikakristallin mikrokosmoksessa tapahtuu vallankumouksellisia ilmiöitä, kun hamiltonialainen pyörreliike vuorovaikuttaa kvanttispinnien kanssa mikrogravitaatiovälitteisessä avaruus-kuplassa. Nämä hyperhamiltonialaiset konfiguraatiot luovat pseudotransdimensionaalisia kvanttikaskadeja, jotka synnyttävät aikaeläimen, joka simultaanisesti eksistoi sekä tulevaisuudessa että menneisyydessä.
Tässä avaruuden interdimensionaalisessa ajatuskokeessa hamiltonialainen toimii avaruusajan epälineaarisen vääristymisen katalyyttina ja kiihdyttää hyperaikakristallin liikkeen entropian partikkelirajalla. Tämän seurauksena aikakristalli muodostaa kvasivakuumisen hammastetun aikaputken, jonka kiertovirtausten harmoniat tuottavat tyhjöön upotettuja aikapartikkeleita.
[math]\int_{\text{{aikatila}}} \Psi_{\text{{kristalli}}} \cdot \left(\nabla^2 - \frac{\partial^2}{\partial t^2} + \alpha \cdot \beta \cdot \gamma \cdot \delta \cdot \epsilon \cdot \zeta \cdot \eta \cdot \theta \cdot \iota \cdot \kappa \cdot \lambda \cdot \mu \cdot \nu \cdot \xi \cdot \pi \cdot \rho \cdot \sigma \cdot \tau \cdot \upsilon \cdot \phi \cdot \chi \cdot \psi \cdot \omega \right) \cdot \Phi_{\text{{virtaus}}} \, dV = 0

[Eusa]

Aika-avaruuden 4-ulotteisessa mallissa jokainen etäisyys on täsmällinen ja etäisyyksien muutokset differentoituvia. Kausaliteetin nopeus c kullekin koordinaatistovalinnalle vakioituna korjaa nuo invariantit erillisyydet johonkin 3-projektioon.

Oppimaton inttäminen on vain turhaa. Ihan joutavaa miettiä nopeuksia, koska vain fysikaalisilla 4-rakenteilla on väliä. Niiden yhteisestä kehittymisestä vuorovaikuttajille voi saada käsitystä vain opiskelemalla mitä asiasta on tutkimuksissa löydetty.

Kvanttimekaanisen supersymmetrian kontinuumissa, jokaisella subatomisella kvarkkivuorella on spinnikvanttikenttä, joka vuorovaikuttaa hyperultrafotonien kanssa pluridimensionaalisissa avaruuskuplissa. Näissä kvanttikuplissa tapahtuu epälineaarisia hyperkryokonversioita, mikä luo ultrasubatomisten kvanttivärähtelyjen kaskadin, joka resonoi metafuusionaaltojen kanssa. Tämä synnyttää jäätyneitä aikakristalleja, jotka intersektionaalisoituvat monikvarkkisiin hypermonideihin.

Kävisit koulutuksessa, niin ei tarvitsisi pelleillä.

[Goswell]

Laitetaan kerran vielä jos vaikka jollekin alkaisi ymmärrys palailla.
Valo etenee 1 sekunnissa n 300 000km ja siellä olevalta peililtä takaisin lähtöpaikkaan 1 sekunnissa, ihan sama miten havaitsijat tuossa välillä liikkuu.
Lisätään tuohon koelaitteeseen eri liiketilassa olevia mittaajia sinne välille niin tulos on aina sama, vieläpä silloin liikkui tuo koelaite miten hyvänsä kunhan liikkuu tasaista nopeutta.
Normaalijärjellä varustettu osaa päätellä miten sen fotonin on PAKKO liikkua tuossa välissä eri liiketilassa välissä olevien suhteen, ei , ei kaikkien suhteen 300 000 km/s, ei todellakaan koska menomatka on sekunti ja paluumatka on sekunti, tasan.
Osaa myös päätellä että eetteriä ei ole, eikä väliainetta.
Sitä vaan ihmettelee...

[Kontra]

Laitetaan kerran vielä jos vaikka jollekin alkaisi ymmärrys palailla.
Valo etenee 1 sekunnissa n 300 000km ja siellä olevalta peililtä takaisin lähtöpaikkaan 1 sekunnissa, ihan sama miten havaitsijat tuossa välillä liikkuu.
Lisätään tuohon koelaitteeseen eri liiketilassa olevia mittaajia sinne välille niin tulos on aina sama, vieläpä silloin liikkui tuo koelaite miten hyvänsä kunhan liikkuu tasaista nopeutta.
Normaalijärjellä varustettu osaa päätellä miten sen fotonin on PAKKO liikkua tuossa välissä eri liiketilassa välissä olevien suhteen, ei , ei kaikkien suhteen 300 000 km/s, ei todellakaan koska menomatka on sekunti ja paluumatka on sekunti, tasan.
Osaa myös päätellä että eetteriä ei ole, eikä väliainetta.
Sitä vaan ihmettelee...

Niin kauan kun sinä et ymmärrä, että saman valon nopeus on sama vakio c jokaisen kohteen suhteen, jonka tuo valo kohtaa, sillä niillä jokaisella on eri aika, niin kauan sinusta saa vapaasti vääntää vitsiä merkillisenä luonnonoikkuna. Jos et tuohon suostu alistumaan, ala opiskella fysiikkaa.