Jos sinua joku joskus nimittelee ääliöksi, häntä ei pidä syyttää rienaamisesta - ymmärrätkö?OlliS kirjoitti: ↑03 Kesä 2023, 10:25Kumosin vain sen väitteen, että universumin laajeneminen olisi havainto, empiirisesti todistettu asia. Tuokaan havainto ei todista universumin laajenemista empiirisesti. Se todistaa joidenkin universumin kohteiden etääntymisen toisistaan empiirisesti.
Universumin laajeneminen on kahden askeleen päässä empiirisestä havainnosta, punasiirtymästä. Ei siis havainto.
Lisäksi on niin, että laajenemista ei ole. Se on vain BB teoría, ja BB teoría on väärä teoria, kuten Gossu ja minä olemme tässä keskustelussa osoittaneet ja ACG tiedeyhteisössä. Sitä vaan ei uskota, tajuta vielä BBn hegemonian takia laajasti.
Valonnopeuden tuolla puolen
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Tuolla edellä esitin kysymyksen:
Kun ISS-asemalta mitataan maassa liikkuvan junan nopeus, saadaanko junalle suurempi vai pienempi nopeus kuin maassa?
Kun ISS-asemalta mitataan maassa liikkuvan junan nopeus, saadaanko junalle suurempi vai pienempi nopeus kuin maassa?
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Miten tämän nyt sanoisi niin, että suostuisit ymmärtämään? Ei saa sanoa empiiriseksi tulokseksi, havainnoksi, sellaista asiaa, mikä ei havainto ole.Kontra kirjoitti: ↑03 Kesä 2023, 11:26Jos sinua joku joskus nimittelee ääliöksi, häntä ei pidä syyttää rienaamisesta - ymmärrätkö?OlliS kirjoitti: ↑03 Kesä 2023, 10:25Kumosin vain sen väitteen, että universumin laajeneminen olisi havainto, empiirisesti todistettu asia. Tuokaan havainto ei todista universumin laajenemista empiirisesti. Se todistaa joidenkin universumin kohteiden etääntymisen toisistaan empiirisesti.
Universumin laajeneminen on kahden askeleen päässä empiirisestä havainnosta, punasiirtymästä. Ei siis havainto.
Lisäksi on niin, että laajenemista ei ole. Se on vain BB teoría, ja BB teoría on väärä teoria, kuten Gossu ja minä olemme tässä keskustelussa osoittaneet ja ACG tiedeyhteisössä. Sitä vaan ei uskota, tajuta vielä BBn hegemonian takia laajasti.
Tässä tapauksessa avaruuden laajeneminen ja vielä kiihtyvä laajeneminen. Ne eivät ole havaintoja, vaan havaintojen tulkintaa teorian pohjalta. Siinäkin tapauksessa että kertomasi tutkimustulokset olisivat tosia.
Että niitä sanotaan empiirisiksi tuloksiksi, on kyllä totta. Ne ovat vallassa olevan koulukunnan käsityksiä, se koulukunta on empiiristä tutkimusta harrastava ja sen mielestä empiirinen tutkimus on tullut tuohon tulokseen.
Mutta itse tämä tulos, avaruuden laajeneminen, ei ole havainto. Sellaista havaintoa ei ole, se ei ole empiirinen havainto, vaan tulos perustuu havaintojen tulkintaan teorian pohjalta. Tämä teoria kiistetään, ei niitä havaintoja. Niille havainnoille on paremmat tulkinnat paremmilla teorioilla. Yhtälailla empiirisessä tieteessä.
Tässä lyö päät yhteen kaksi eri teoriaa, kaksi eri koulukuntaa. Tieteessä.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Kyllä siinä vain yksi koulukunta lyö päätään ankarasti seinään, ja yksi teoria on empiiristi todettu paikkansapitäväksi.OlliS kirjoitti: ↑03 Kesä 2023, 16:21Miten tämän nyt sanoisi niin, että suostuisit ymmärtämään? Ei saa sanoa empiiriseksi tulokseksi, havainnoksi, sellaista asiaa, mikä ei havainto ole.Kontra kirjoitti: ↑03 Kesä 2023, 11:26Jos sinua joku joskus nimittelee ääliöksi, häntä ei pidä syyttää rienaamisesta - ymmärrätkö?OlliS kirjoitti: ↑03 Kesä 2023, 10:25Kumosin vain sen väitteen, että universumin laajeneminen olisi havainto, empiirisesti todistettu asia. Tuokaan havainto ei todista universumin laajenemista empiirisesti. Se todistaa joidenkin universumin kohteiden etääntymisen toisistaan empiirisesti.
Universumin laajeneminen on kahden askeleen päässä empiirisestä havainnosta, punasiirtymästä. Ei siis havainto.
Lisäksi on niin, että laajenemista ei ole. Se on vain BB teoría, ja BB teoría on väärä teoria, kuten Gossu ja minä olemme tässä keskustelussa osoittaneet ja ACG tiedeyhteisössä. Sitä vaan ei uskota, tajuta vielä BBn hegemonian takia laajasti.
Tässä tapauksessa avaruuden laajeneminen ja vielä kiihtyvä laajeneminen. Ne eivät ole havaintoja, vaan havaintojen tulkintaa teorian pohjalta. Siinäkin tapauksessa että kertomasi tutkimustulokset olisivat tosia.
Että niitä sanotaan empiirisiksi tuloksiksi, on kyllä totta. Ne ovat vallassa olevan koulukunnan käsityksiä, se koulukunta on empiiristä tutkimusta harrastava ja sen mielestä empiirinen tutkimus on tullut tuohon tulokseen.
Mutta itse tämä tulos, avaruuden laajeneminen, ei ole havainto. Sellaista havaintoa ei ole, se ei ole empiirinen havainto, vaan tulos perustuu havaintojen tulkintaan teorian pohjalta. Tämä teoria kiistetään, ei niitä havaintoja. Niille havainnoille on paremmat tulkinnat paremmilla teorioilla. Yhtälailla empiirisessä tieteessä.
Tässä lyö päät yhteen kaksi eri teoriaa, kaksi eri koulukuntaa. Tieteessä.
Ja nämä päitään jo pitkään seinään hakanneet ovat niin sekaisin, etteivät enää ymmärrä, mitä heille sanotaan, vaan kaikki kuulemansa kääntyy heidän nupeissaan nurinkurin.
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
MISSÄ ne paremmat teoriat ovat? Punasiirtymälle ei ole kilpailevaa selitystä, eikä Olbersin paradoksikaan selity millään "valon ominaisuuksilla", varsinkaan kun et niitä ominaisuuksia mitenkään erittele.OlliS kirjoitti: ↑03 Kesä 2023, 16:21Sellaista havaintoa ei ole, se ei ole empiirinen havainto, vaan tulos perustuu havaintojen tulkintaan teorian pohjalta. Tämä teoria kiistetään, ei niitä havaintoja. Niille havainnoille on paremmat tulkinnat paremmilla teorioilla. Yhtälailla empiirisessä tieteessä.Kontra kirjoitti: ↑03 Kesä 2023, 11:26Jos sinua joku joskus nimittelee ääliöksi, häntä ei pidä syyttää rienaamisesta - ymmärrätkö?OlliS kirjoitti: ↑03 Kesä 2023, 10:25Kumosin vain sen väitteen, että universumin laajeneminen olisi havainto, empiirisesti todistettu asia. Tuokaan havainto ei todista universumin laajenemista empiirisesti. Se todistaa joidenkin universumin kohteiden etääntymisen toisistaan empiirisesti.
Universumin laajeneminen on kahden askeleen päässä empiirisestä havainnosta, punasiirtymästä. Ei siis havainto.
Lisäksi on niin, että laajenemista ei ole. Se on vain BB teoría, ja BB teoría on väärä teoria, kuten Gossu ja minä olemme tässä keskustelussa osoittaneet ja ACG tiedeyhteisössä. Sitä vaan ei uskota, tajuta vielä BBn hegemonian takia laajasti.
Muistuu mieleen serkusten mikroautonsa kehuminen. Toinen sanoi ylpeänä "sit tässä oli jotain muutakin hyvää, mutta mä en nyt muista, mitä se oli".
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
BB kaatuu nyt. Seurataan tiedelehtiä. Turha väitellä meidän pelkästään.
Paremmat teoriat:
Perustila teoriat, Multiversumiteoriat. Sykliset teoriat ja näiden yhdistelmät. Siinä ne loogiset vaihtoehdot. Ne jatkavat, mitkä parhaiten sopivat kaikkiin havaintoihin.
Kehittyneet galaksit kaukana ja universumin ikuisuus ja äärettömyys, rajattomuus, rankkaavat BBn pois kättelyssä koko universumin, kaikkeuden teoriana.
ACGn Esseissä on malien luettelo. Yli 80 mallia. Siis muita malleja on. Niitä ei ole kaikkia kumottu muutakin olettamalla BB oikeaksi. Niin ei voi tehdä sen kilpailijoiden kanssa. Tuomari on tiede. Tuleva tiede. Nykyinen on BB dogmaatikkojen käsissä.
Paremmat teoriat:
Perustila teoriat, Multiversumiteoriat. Sykliset teoriat ja näiden yhdistelmät. Siinä ne loogiset vaihtoehdot. Ne jatkavat, mitkä parhaiten sopivat kaikkiin havaintoihin.
Kehittyneet galaksit kaukana ja universumin ikuisuus ja äärettömyys, rajattomuus, rankkaavat BBn pois kättelyssä koko universumin, kaikkeuden teoriana.
ACGn Esseissä on malien luettelo. Yli 80 mallia. Siis muita malleja on. Niitä ei ole kaikkia kumottu muutakin olettamalla BB oikeaksi. Niin ei voi tehdä sen kilpailijoiden kanssa. Tuomari on tiede. Tuleva tiede. Nykyinen on BB dogmaatikkojen käsissä.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Mikä ihmeen perustila universumilla muka olisi? "Räjähdyksiä ja galakseja" EI OLE perustila.
Sykliset teoriat sisältävät alun ja laajenemisen, minkä molempien piti olla myrkkyä sinulle.
Tuo on täydellistä kehäpäättelyäOlliS kirjoitti: Kehittyneet galaksit kaukana ja universumin ikuisuus ja äärettömyys, rajattomuus, rankkaavat BBn pois kättelyssä koko universumin, kaikkeuden teoriana.
Se, että olet "päättänyt" universumin olevan ikuinen, ei tee siitä faktaa. Ja tuo "kehittyneet galaksit kaukana" edellyttäisi, että olisi joku tietty piste, mistä kaikki olisi alkanut, ja sellaista ei kukaan ole väittänyt olevan.
Automerkkejäkin on useita kymmeniä, mutta silti mielestäni Saksassa tehdään parhaat autot. Sillä ei ole mitään merkitystä BB:n arvolle, kuinka monta muuta teoriaa on. Jokainen teoria kilpailee omillaan todellisuutta vastaan, ei muita teorioita vastaan.OlliS kirjoitti: ACGn Esseissä on malien luettelo. Yli 80 mallia. Siis muita malleja on.
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Toistan kysymyksen:
Kun ISS-asemalta mitataan maassa liikkuvan junan nopeus, saadaanko junalle suurempi vai pienempi nopeus kuin maassa?
Ja mitataanko junalle pidempi vai lyhyempi pituus?
Eikö tosiaan ketään kiinnosta ajan kulkunopeus universumin gravitaatiopotentiaalista riippuvana?
Eikö uskota, että ajan kulkunopeus oli hitaampi muinaisissa tiheämmissä universumeissa, ja kaikkien tähtikohteiden nopeudet ja keskinäiset etäisyydet pitää laskea muinaisten universumeiden aikaa käyttäen, eikä nykyisen universumin nopeampaa aikaa käyttäen?
Kun ISS-asemalta mitataan maassa liikkuvan junan nopeus, saadaanko junalle suurempi vai pienempi nopeus kuin maassa?
Ja mitataanko junalle pidempi vai lyhyempi pituus?
Eikö tosiaan ketään kiinnosta ajan kulkunopeus universumin gravitaatiopotentiaalista riippuvana?
Eikö uskota, että ajan kulkunopeus oli hitaampi muinaisissa tiheämmissä universumeissa, ja kaikkien tähtikohteiden nopeudet ja keskinäiset etäisyydet pitää laskea muinaisten universumeiden aikaa käyttäen, eikä nykyisen universumin nopeampaa aikaa käyttäen?
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Kai käsität, että pitäisi selvittää ISS-aseman nopeus Maan suhteen, maanpinnan nopeus ja junan nopeus maanpinnan suhteen - sitten noista saa selvitettyä nopeusvektorin havaitsijan suhteen. Muistaakseni nopeudet vaikuttavat nimittäin ISS:n tapauksessa hieman enemmän kuin gravitationaalinen asema - ainakin ovat ihan siinä hoodeilla.Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 08:14 Toistan kysymyksen:
Kun ISS-asemalta mitataan maassa liikkuvan junan nopeus, saadaanko junalle suurempi vai pienempi nopeus kuin maassa?
Ja mitataanko junalle pidempi vai lyhyempi pituus?
Eikö tosiaan ketään kiinnosta ajan kulkunopeus universumin gravitaatiopotentiaalista riippuvana?
Eikö uskota, että ajan kulkunopeus oli hitaampi muinaisissa tiheämmissä universumeissa, ja kaikkien tähtikohteiden nopeudet ja keskinäiset etäisyydet pitää laskea muinaisten universumeiden aikaa käyttäen, eikä nykyisen universumin nopeampaa aikaa käyttäen?
Jos ottaisit esimerkiksesi gps-satelliitin, sillä puolestaan gravitationaalinen asema ratkaisee enemmän ja kyselysi saisi mielekkyyttä.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Sinä nyt et ole kartalla alkuunkaan. Kun on kysymys periaatteesta, että samaa liikettä kun mitataan kahdelle eri aikaa käyvällä kellolla, saadaan erilaiset nopeudet ja pituudet.Eusa kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 10:18Kai käsität, että pitäisi selvittää ISS-aseman nopeus Maan suhteen, maanpinnan nopeus ja junan nopeus maanpinnan suhteen - sitten noista saa selvitettyä nopeusvektorin havaitsijan suhteen. Muistaakseni nopeudet vaikuttavat nimittäin ISS:n tapauksessa hieman enemmän kuin gravitationaalinen asema - ainakin ovat ihan siinä hoodeilla.Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 08:14 Toistan kysymyksen:
Kun ISS-asemalta mitataan maassa liikkuvan junan nopeus, saadaanko junalle suurempi vai pienempi nopeus kuin maassa?
Ja mitataanko junalle pidempi vai lyhyempi pituus?
Eikö tosiaan ketään kiinnosta ajan kulkunopeus universumin gravitaatiopotentiaalista riippuvana?
Eikö uskota, että ajan kulkunopeus oli hitaampi muinaisissa tiheämmissä universumeissa, ja kaikkien tähtikohteiden nopeudet ja keskinäiset etäisyydet pitää laskea muinaisten universumeiden aikaa käyttäen, eikä nykyisen universumin nopeampaa aikaa käyttäen?
Jos ottaisit esimerkiksesi gps-satelliitin, sillä puolestaan gravitationaalinen asema ratkaisee enemmän ja kyselysi saisi mielekkyyttä.
Eli kun unohdetaan ISS-aseman nopeuden aiheuttama ajan dilataatio ja mitataan maassa kulkevan junan pituus ja nopeus ISS-asemalla, juna mitataan lyhyemmäksi ja sen nopeus pienemmäksi kuin maassa. Tuskin sitä käytännössä pystyttäisikään mittaamaan, mutta teoriasta vain onkin kysymys.
Samasta syystä mitattaessa muinaisten universumien tähtikohteiden nopeuksia ja keskinäisiä etäisyyksiä, mitataan niille todellista pienempiä arvoja, koska ne mitataan väärällä ajan kulkunopeudella, eli nykyisen universumin nopeammalla ajalla, kun ne olisi pitänyt mitata sillä muinaisella hitaammalla ajalla.
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Tämä on taas tätä "kun unohdetaan fysiikan lain vaatimus ö, mitä fysiikan lakien mukaan tapahtuisi?".Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 10:43Sinä nyt et ole kartalla alkuunkaan. Kun on kysymys periaatteesta, että samaa liikettä kun mitataan kahdelle eri aikaa käyvällä kellolla, saadaan erilaiset nopeudet ja pituudet.Eusa kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 10:18Kai käsität, että pitäisi selvittää ISS-aseman nopeus Maan suhteen, maanpinnan nopeus ja junan nopeus maanpinnan suhteen - sitten noista saa selvitettyä nopeusvektorin havaitsijan suhteen. Muistaakseni nopeudet vaikuttavat nimittäin ISS:n tapauksessa hieman enemmän kuin gravitationaalinen asema - ainakin ovat ihan siinä hoodeilla.Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 08:14 Toistan kysymyksen:
Kun ISS-asemalta mitataan maassa liikkuvan junan nopeus, saadaanko junalle suurempi vai pienempi nopeus kuin maassa?
Ja mitataanko junalle pidempi vai lyhyempi pituus?
Eikö tosiaan ketään kiinnosta ajan kulkunopeus universumin gravitaatiopotentiaalista riippuvana?
Eikö uskota, että ajan kulkunopeus oli hitaampi muinaisissa tiheämmissä universumeissa, ja kaikkien tähtikohteiden nopeudet ja keskinäiset etäisyydet pitää laskea muinaisten universumeiden aikaa käyttäen, eikä nykyisen universumin nopeampaa aikaa käyttäen?
Jos ottaisit esimerkiksesi gps-satelliitin, sillä puolestaan gravitationaalinen asema ratkaisee enemmän ja kyselysi saisi mielekkyyttä.
Eli kun unohdetaan ISS-aseman nopeuden aiheuttama ajan dilataatio ja mitataan maassa kulkevan junan pituus ja nopeus ISS-asemalla, juna mitataan lyhyemmäksi ja sen nopeus pienemmäksi kuin maassa. Tuskin sitä käytännössä pystyttäisikään mittaamaan, mutta teoriasta vain onkin kysymys.
Samasta syystä mitattaessa muinaisten universumien tähtikohteiden nopeuksia ja keskinäisiä etäisyyksiä, mitataan niille todellista pienempiä arvoja, koska ne mitataan väärällä ajan kulkunopeudella, eli nykyisen universumin nopeammalla ajalla, kun ne olisi pitänyt mitata sillä muinaisella hitaammalla ajalla.
Ja nimenomaan kun kysyt nopeutta...
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
On kyllä taas niin kryptinen kommenttisi, ettet ole sitä tarkoittanutkaan kenenkään ymmärretäväksi ja hyvin siinä onnistutkin. Mutta kerropa mihin tuolla pyrit?Eusa kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 12:42Tämä on taas tätä "kun unohdetaan fysiikan lain vaatimus ö, mitä fysiikan lakien mukaan tapahtuisi?".Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 10:43Sinä nyt et ole kartalla alkuunkaan. Kun on kysymys periaatteesta, että samaa liikettä kun mitataan kahdelle eri aikaa käyvällä kellolla, saadaan erilaiset nopeudet ja pituudet.Eusa kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 10:18Kai käsität, että pitäisi selvittää ISS-aseman nopeus Maan suhteen, maanpinnan nopeus ja junan nopeus maanpinnan suhteen - sitten noista saa selvitettyä nopeusvektorin havaitsijan suhteen. Muistaakseni nopeudet vaikuttavat nimittäin ISS:n tapauksessa hieman enemmän kuin gravitationaalinen asema - ainakin ovat ihan siinä hoodeilla.Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 08:14 Toistan kysymyksen:
Kun ISS-asemalta mitataan maassa liikkuvan junan nopeus, saadaanko junalle suurempi vai pienempi nopeus kuin maassa?
Ja mitataanko junalle pidempi vai lyhyempi pituus?
Eikö tosiaan ketään kiinnosta ajan kulkunopeus universumin gravitaatiopotentiaalista riippuvana?
Eikö uskota, että ajan kulkunopeus oli hitaampi muinaisissa tiheämmissä universumeissa, ja kaikkien tähtikohteiden nopeudet ja keskinäiset etäisyydet pitää laskea muinaisten universumeiden aikaa käyttäen, eikä nykyisen universumin nopeampaa aikaa käyttäen?
Jos ottaisit esimerkiksesi gps-satelliitin, sillä puolestaan gravitationaalinen asema ratkaisee enemmän ja kyselysi saisi mielekkyyttä.
Eli kun unohdetaan ISS-aseman nopeuden aiheuttama ajan dilataatio ja mitataan maassa kulkevan junan pituus ja nopeus ISS-asemalla, juna mitataan lyhyemmäksi ja sen nopeus pienemmäksi kuin maassa. Tuskin sitä käytännössä pystyttäisikään mittaamaan, mutta teoriasta vain onkin kysymys.
Samasta syystä mitattaessa muinaisten universumien tähtikohteiden nopeuksia ja keskinäisiä etäisyyksiä, mitataan niille todellista pienempiä arvoja, koska ne mitataan väärällä ajan kulkunopeudella, eli nykyisen universumin nopeammalla ajalla, kun ne olisi pitänyt mitata sillä muinaisella hitaammalla ajalla.
Ja nimenomaan kun kysyt nopeutta...
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Nopeuden merkitys ISS:llä on moninkertainen gravitaatiovaikutukseen verrattuna - vasta lähestyttäessä geostationääristä ratatasoa alkaa gravitaation merkitys näkyä verrannollisena.Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 13:01On kyllä taas niin kryptinen kommenttisi, ettet ole sitä tarkoittanutkaan kenenkään ymmärretäväksi ja hyvin siinä onnistutkin. Mutta kerropa mihin tuolla pyrit?Eusa kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 12:42Tämä on taas tätä "kun unohdetaan fysiikan lain vaatimus ö, mitä fysiikan lakien mukaan tapahtuisi?".Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 10:43Sinä nyt et ole kartalla alkuunkaan. Kun on kysymys periaatteesta, että samaa liikettä kun mitataan kahdelle eri aikaa käyvällä kellolla, saadaan erilaiset nopeudet ja pituudet.Eusa kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 10:18
Kai käsität, että pitäisi selvittää ISS-aseman nopeus Maan suhteen, maanpinnan nopeus ja junan nopeus maanpinnan suhteen - sitten noista saa selvitettyä nopeusvektorin havaitsijan suhteen. Muistaakseni nopeudet vaikuttavat nimittäin ISS:n tapauksessa hieman enemmän kuin gravitationaalinen asema - ainakin ovat ihan siinä hoodeilla.
Jos ottaisit esimerkiksesi gps-satelliitin, sillä puolestaan gravitationaalinen asema ratkaisee enemmän ja kyselysi saisi mielekkyyttä.
Eli kun unohdetaan ISS-aseman nopeuden aiheuttama ajan dilataatio ja mitataan maassa kulkevan junan pituus ja nopeus ISS-asemalla, juna mitataan lyhyemmäksi ja sen nopeus pienemmäksi kuin maassa. Tuskin sitä käytännössä pystyttäisikään mittaamaan, mutta teoriasta vain onkin kysymys.
Samasta syystä mitattaessa muinaisten universumien tähtikohteiden nopeuksia ja keskinäisiä etäisyyksiä, mitataan niille todellista pienempiä arvoja, koska ne mitataan väärällä ajan kulkunopeudella, eli nykyisen universumin nopeammalla ajalla, kun ne olisi pitänyt mitata sillä muinaisella hitaammalla ajalla.
Ja nimenomaan kun kysyt nopeutta...
Tuon faktan huomioimiseen pyrin.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Mikä sua vaivaa, olet kyllä kuin kivireki perässä raahattavaksi?Eusa kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 14:35Nopeuden merkitys ISS:llä on moninkertainen gravitaatiovaikutukseen verrattuna - vasta lähestyttäessä geostationääristä ratatasoa alkaa gravitaation merkitys näkyä verrannollisena.Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 13:01On kyllä taas niin kryptinen kommenttisi, ettet ole sitä tarkoittanutkaan kenenkään ymmärretäväksi ja hyvin siinä onnistutkin. Mutta kerropa mihin tuolla pyrit?Eusa kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 12:42Tämä on taas tätä "kun unohdetaan fysiikan lain vaatimus ö, mitä fysiikan lakien mukaan tapahtuisi?".Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 10:43
Sinä nyt et ole kartalla alkuunkaan. Kun on kysymys periaatteesta, että samaa liikettä kun mitataan kahdelle eri aikaa käyvällä kellolla, saadaan erilaiset nopeudet ja pituudet.
Eli kun unohdetaan ISS-aseman nopeuden aiheuttama ajan dilataatio ja mitataan maassa kulkevan junan pituus ja nopeus ISS-asemalla, juna mitataan lyhyemmäksi ja sen nopeus pienemmäksi kuin maassa. Tuskin sitä käytännössä pystyttäisikään mittaamaan, mutta teoriasta vain onkin kysymys.
Samasta syystä mitattaessa muinaisten universumien tähtikohteiden nopeuksia ja keskinäisiä etäisyyksiä, mitataan niille todellista pienempiä arvoja, koska ne mitataan väärällä ajan kulkunopeudella, eli nykyisen universumin nopeammalla ajalla, kun ne olisi pitänyt mitata sillä muinaisella hitaammalla ajalla.
Ja nimenomaan kun kysyt nopeutta...
Tuon faktan huomioimiseen pyrin.
Yritä nyt käsittää, ettei sillä ole mitään merkitystä, mitä nopeus aikaan vaikuttaa, kun sen merkitys nollataan, jotta voidaan ymmärtää, että pienemmästä gravitaatiosta kun mitataan tapahtumia suuremmassa gravitaatiossa, nopeudet mitataan todellista pienempinä ja pituudet lyhyempinä.
Sen sijaan et ole sanonut mitään siitä, mitä tällä vertauksella ajan takaa. Että ymmärrätkö, että kosmologit ovat käyttäneet laskuissa tähtikohteiden liikkeitä tutkiessaan väärää aikaa, eli nykyisen universumin aikaa. Kun olisi pitänyt käyttää sitä aikaa, jossa nuo tähtikohteet liikkuivat.
Re: Valonnopeuden tuolla puolen
Ymmärrätkö, ettei yhteistä aikaa ole, vaan käytetään aina jonkin havaitsijan mukana kulkevaa aikaa ja etäisyyksiä? Kosmologia on mallinnusta johonkin valittuun koordinaatistosamanaikaisuuden projektioon.Kontra kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 15:14Mikä sua vaivaa, olet kyllä kuin kivireki perässä raahattavaksi?Eusa kirjoitti: ↑04 Kesä 2023, 14:35Nopeuden merkitys ISS:llä on moninkertainen gravitaatiovaikutukseen verrattuna - vasta lähestyttäessä geostationääristä ratatasoa alkaa gravitaation merkitys näkyä verrannollisena.
Tuon faktan huomioimiseen pyrin.
Yritä nyt käsittää, ettei sillä ole mitään merkitystä, mitä nopeus aikaan vaikuttaa, kun sen merkitys nollataan, jotta voidaan ymmärtää, että pienemmästä gravitaatiosta kun mitataan tapahtumia suuremmassa gravitaatiossa, nopeudet mitataan todellista pienempinä ja pituudet lyhyempinä.
Sen sijaan et ole sanonut mitään siitä, mitä tällä vertauksella ajan takaa. Että ymmärrätkö, että kosmologit ovat käyttäneet laskuissa tähtikohteiden liikkeitä tutkiessaan väärää aikaa, eli nykyisen universumin aikaa. Kun olisi pitänyt käyttää sitä aikaa, jossa nuo tähtikohteet liikkuivat.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹