Hyvää kekelöintiä

[Raspu]

Kuunnelkaas tuo.
Aika kiinnostavaa..
Mitä enemmän partnereita naisilla, sitä onnettomampia ne on.

[Neutroni]

Kuunnelkaas tuo.
Aika kiinnostavaa..
Mitä enemmän partnereita naisilla, sitä onnettomampia ne on.

En näe noita videoita enkä ala poistamaan suojauksia nähdäkseni. Mutta ei tuo ole ollenkaan hämmästyttävä korrelaatio. Eikä se onnettomuus varmastikaan johdu partnereista vaan siitä, että perusluonteeltaan tyytymättömät mutta optimistiset ja sinnikkäät ihmiset yrittävät kaikenlaista löytääkseen onnen. Luulen, että sama toimii miehillä. Ne, jotka pystyvät tyytymään realistiseen suhteeseen löytävät sellaisen ja ovat tyytyväisempiä. Ja ne, jotka haluavat aina vain mahdottomuuksia tai kyllästyvät vakaaseen elämään vaihtavat puolisoa (tai työpaikkaa, asuinpaikkaa tai muita asioita elämässään). Ei ainakaan minun tuttavapiirissäni ne miehet, joilla naiset vaihtuvat vielä keski-ikäisinä tuon tuostakin ole niitä onnellismpia, vaan jollain lailla ongelmaisia ja onnettomia.

[Raspu]

Tiivistettynä toi video.
Niin siis jo viisi ekaa partneria laskee onnellisuutta 20%.
Ennen mentiin naimisiin neitsyinä ja 85% naisista oli onnellisia. Nykyään naiset nussii paljon partnereita ja 85% niistä on onnettomia.

[MooM]

Ihmisten elämä on muutenkin erilaista nykyisin.

Samoin se, mitä ajatellaan onnellisuutena. Väittäisin mutuna, että ennen tavis oli onnellinen, jos oli työ, lapsia, perunaa ja leipää sen verran, että perhe ei nähnyt nälkää, pieni asunto ja puoliso, jonka kanssa ei ollut isoja ongelmia, esim alkoholismia tai väkivaltaa. Nyt tuollainen niukka kädestä suuhun eläminen ilman matkustelua tms elämyksiä ja "pientä arjen luksusta" on ankeaa kitkuttelua.

[Moilanen]

Kuunnelkaas tuo.
Aika kiinnostavaa..
Mitä enemmän partnereita naisilla, sitä onnettomampia ne on.

En näe noita videoita enkä ala poistamaan suojauksia nähdäkseni. Mutta ei tuo ole ollenkaan hämmästyttävä korrelaatio. Eikä se onnettomuus varmastikaan johdu partnereista vaan siitä, että perusluonteeltaan tyytymättömät mutta optimistiset ja sinnikkäät ihmiset yrittävät kaikenlaista löytääkseen onnen. Luulen, että sama toimii miehillä. Ne, jotka pystyvät tyytymään realistiseen suhteeseen löytävät sellaisen ja ovat tyytyväisempiä. Ja ne, jotka haluavat aina vain mahdottomuuksia tai kyllästyvät vakaaseen elämään vaihtavat puolisoa (tai työpaikkaa, asuinpaikkaa tai muita asioita elämässään). Ei ainakaan minun tuttavapiirissäni ne miehet, joilla naiset vaihtuvat vielä keski-ikäisinä tuon tuostakin ole niitä onnellismpia, vaan jollain lailla ongelmaisia ja onnettomia.

Kyllä tässä varmaan syy-seuraussuhde on juuri noinpäin. Miehillä lienee ihan sama, tosin edelleen naisen suurta partnerien määrää seuraa sosiaalinen stigma, joka vielä pahentaa asiaa. Keskimäärin muutenkin naimissa olevilla lienee vähemmän kumppaneita ja he ovatkin tutkimusten mukaan kai onnellisempia. Ainakin elävät pitempään.

[Neutroni]

Tiivistettynä toi video.
Niin siis jo viisi ekaa partneria laskee onnellisuutta 20%.
Ennen mentiin naimisiin neitsyinä ja 85% naisista oli onnellisia. Nykyään naiset nussii paljon partnereita ja 85% niistä on onnettomia.

En pidä tuota luotettavana tietona. Noiden Moomin mainitsemien ilmiöiden lisäksi ennen oli sosiaalisesti tärkeää teeskennellä onnellista vaikka ei olisi. Mutta ei konservatiivisissa kulttuureissa olla oikeasti onnellisia. Sielläkin on paljon onnettomuutta, väkivaltaa, päihdeongelmia ja mielenterveysongelmia. Ne vain salataan ja kuljetaan tekohymy naamalla "kiitollisena" jumalan ja ihmisherrojen suomista armopaloista.

Nyt on paljon sallitumpaa näyttää tyytymättömyys. Varsinkin, jos siihen sisältyy jonkinlainen ajatus itsen kehittämisestä. Puolison vaihto nähdään vahvan ihmisen pyrkimyksenä parempaan elämään eikä houkkamaisesti suhteeseen hairahtuneen epäonnistumisena.

[Pattinero]

Suuri ihmissuhde asiantuntijoiden ja yhteiskunnan rakenteiden muutosten raati on kasassa, hahhah.
Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. En edes uskalla ajatella, että kuinka onnettomia ne muut ovat, koska jos onnellisuus näkyy kuten se Suomessa näkyy, niin pitäkää hyvänänne. Haen omaa onnellisuuttani mieluusti aivan muilla tavoin.

Mitähän se onnelisuus täkäläisten mielestä edes mahtaa olla? Taitaa olla tiivistettynä niin, että pitää olla tunne siitä, että asiat on ulkoisesti katsottuna paremmin kuin vaikka naapurilla tai työkaverilla. Minäminäminäminä... tai meillämeillämeillämeillä....

[Raspu]

. Haen omaa onnellisuuttani mieluusti aivan muilla tavoin.

Voisitko vähän avata tätä?

[Raspu]

Ihmisten elämä on muutenkin erilaista nykyisin.

Samoin se, mitä ajatellaan onnellisuutena. Väittäisin mutuna, että ennen tavis oli onnellinen, jos oli työ, lapsia, perunaa ja leipää sen verran, että perhe ei nähnyt nälkää, pieni asunto ja puoliso, jonka kanssa ei ollut isoja ongelmia, esim alkoholismia tai väkivaltaa. Nyt tuollainen niukka kädestä suuhun eläminen ilman matkustelua tms elämyksiä ja "pientä arjen luksusta" on ankeaa kitkuttelua.

Minusta ne onnen siemenet on edelleenkin tuossa.
Noin iso osa ihmisistä elää edelleen.

[Pattinero]

. Haen omaa onnellisuuttani mieluusti aivan muilla tavoin.

Voisitko vähän avata tätä?

No ainakaan en ole liian utelias. Ymmärsitkö?

[Raspu]

. Haen omaa onnellisuuttani mieluusti aivan muilla tavoin.

Voisitko vähän avata tätä?

No ainakaan en ole liian utelias. Ymmärsitkö?

Sulla vissiin sitten jotku ihmeelliset onnen avaimet.

[Pattinero]

. Haen omaa onnellisuuttani mieluusti aivan muilla tavoin.

Voisitko vähän avata tätä?

No ainakaan en ole liian utelias. Ymmärsitkö?

Sulla vissiin sitten jotku ihmeelliset onnen avaimet.

Ai niinkö olen väittänyt vai?

[ID10T]

Ihmisten elämä on muutenkin erilaista nykyisin.

Samoin se, mitä ajatellaan onnellisuutena. Väittäisin mutuna, että ennen tavis oli onnellinen, jos oli työ, lapsia, perunaa ja leipää sen verran, että perhe ei nähnyt nälkää, pieni asunto ja puoliso, jonka kanssa ei ollut isoja ongelmia, esim alkoholismia tai väkivaltaa. Nyt tuollainen niukka kädestä suuhun eläminen ilman matkustelua tms elämyksiä ja "pientä arjen luksusta" on ankeaa kitkuttelua.

Minusta ne onnen siemenet on edelleenkin tuossa.
Noin iso osa ihmisistä elää edelleen.

Me elämme kuitenkin siinä harvojen valittujen "kuplassa", koska meillä on mahdollisuus tavoitella myös sitä "pientä arjen luksusta". Ymmärrettävistä syistä monessa Afrikan valtiossa se luksus rajoittuu ehjiin kenkiin tai kaivoon, jonne ei tarvitse kävellä kuin sata metriä kolmen kilometrin sijaan.

[Pattinero]

Ihmisten elämä on muutenkin erilaista nykyisin.

Samoin se, mitä ajatellaan onnellisuutena. Väittäisin mutuna, että ennen tavis oli onnellinen, jos oli työ, lapsia, perunaa ja leipää sen verran, että perhe ei nähnyt nälkää, pieni asunto ja puoliso, jonka kanssa ei ollut isoja ongelmia, esim alkoholismia tai väkivaltaa. Nyt tuollainen niukka kädestä suuhun eläminen ilman matkustelua tms elämyksiä ja "pientä arjen luksusta" on ankeaa kitkuttelua.

Minusta ne onnen siemenet on edelleenkin tuossa.
Noin iso osa ihmisistä elää edelleen.

Me elämme kuitenkin siinä harvojen valittujen "kuplassa", koska meillä on mahdollisuus tavoitella myös sitä "pientä arjen luksusta". Ymmärrettävistä syistä monessa Afrikan valtiossa se luksus rajoittuu ehjiin kenkiin tai kaivoon, jonne ei tarvitse kävellä kuin sata metriä kolmen kilometrin sijaan.

Niin, ja se ihminen, joka on saanut sen kaivon, voi olla paljon onnellisempi kuin täkäläinen velkakasan alla elävä eliittijuntti tulee ikinä olemaan sen "luksuksensa" keskellä.

[Neutroni]

Minusta ne onnen siemenet on edelleenkin tuossa.
Noin iso osa ihmisistä elää edelleen.

Niin elää, mutta eivät he ole onnellisia muuten kuin kulisseissa. Onnellisuus on pitkälti aivokemian sanelema asia, joka on yksilön ominaisuus eikä yhteiskunnan tai ympäristön. Onnellisuuteen tapiuvaiset ihmiset ovat sitä hyvinkin kurjissa oloissa. Onnellisia ihmisiä on saattohoitoloissa, keskitysleireillä, neliraajahalvaantuneiden kuntoutuskeskuksissa ja kurjimmissa slummeissa. Ja vastaavasti onnettomia löytyy myös palatseista, kattohuoneistoissa ja pankkien kabineteissa. OLojen muutos tuottaa yleensä hetkellisen muutoksen koettuun onnellisuuteen, mutta kun ihminen tottuu uuteen tilaan, aivot hakeutuvat itselleen tyypilliseen onnellisuustasoon.

Ratkaisu onnellisuuden lisäämiseen ei siis löydy äärikonservatiivisuudesta, jossa pönkitetään valheellista onnellisuuden kulissia. Ei tietysti myös muistakaan ääriaatteista. Yleensä kohtuus ja keskitie antaa suurimmalle osalle mahdollisuuden hakeutua lähelle itselleen mahdollista onnellisuustasoa.