Yritin oikaista joitakin mielestäni outoja väitteitä Keijonan keskusteluryhmän "Äly" ja "Kieli on mieli" -keskusteluissa, mutta kommenttini sensuroitiin.
"Kieli on mieli" -keskusteluissa
viewtopic.php?p=111061#p111061
kirjoittamaani mielestäni asiallista tekstiä sensuroitiin rankasti ja lisäksi eri keskustelijoiden tekstit menivät osin sekaisin.
Pidän kiinni esittämästäni väitteestä: "Ihmislapsi ei opi kieltä spontaanisti vaan osallistumalla sosiaalisen ympäristön toimintaan; kielen memeettiseen evoluutioon." Kirjoitan sensuroidun tekstin tähän nyt muistinvaraisesti uudelleen.
Tässä on tekstini sensuroimaton loppuosa.Informaatio etenee ympäristöstä ihmisen kuten muidenkin eläinten aisteihin korkeintaan valonnopeudella. Emme siis koe tästäkään syystä todellisuutta suoraan, kuten naiivi suora realismi väittää, vaan muodostamme todellisuudesta epäsuoran realismin mukaisesti representaatioita, joiden avulla ajattelemme.
Nämä representaatiot ovat aivojen materiaalisia prosesseja eli meemejä. Meemit ovat käyttäytymis- ja ajattelutottumuksia, joiden toiminta tuottaa tajunnan eli jatkuvan mielikuvien virran kokemuksen.
Meemit tallentuvat mielen kyvyiksi ja ja käsityksiksi subjektiivisella tavalla. Nämä subjektiiviset käsitykset kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa eli memeettisessä evoluutiossa kuten geneettisten algoritmien ratkaisujoukko ilman, että suoraan jaettavissa olevaa kollektiivista käsitystä on missään.
Kaikki edellä sanottu pätee myös kommunikointiin käyttämämme kieleen. Meillä kaikilla on subjektiivinen ja viimekädessä mielikuva-ajatteluun perustuva mielenkieli. Yksilöiden käsitykset kielestä voivat lähestyä tai loitota toisistaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa eli memeettisessä evoluutiossa.
Mitään universaalia kieltä ei ole olemassa. Miten ja missä se voisi edes olla olemassa koska sosiaalisissa systeemissä itsessään ei ole mitään muuta merkitysten kokijaa ja intentionaalista toimijaa kuin subjektiiviset mielet. Subjektiivisten mielten ulkopuolella kieli on vain ääniasltoja, tahroja paperilla, bittejä tietokannoissa ja muuta sellaista.
"Ihmislapsi ei opi kieltä spontaanisti vaan osallistumalla sosiaalisen ympäristön toimintaan; kielen memeettiseen evoluutioon."
Äly -keskustelussa taas pyysin täsmennystä: "Määrittele nyt ensin se, mitä äly mielestäsi on?"(Edit ad-hominem.) Ohjaus voi olla ja useimmiten onkin implisiittistä, mutta se on joka tapauksessa välttämätöntä. Tynnyrissä kasvatettu lapsi ei opi kieltä itsekseen. Siihen tarvitaan kielenpuhujien sosiaalinen ympäristö; osallistumista kielen memeettisen evoluutioon.
viewtopic.php?p=111056#p111056
Kommenttini sensuroitiin kokonaan. Kirjoitan kommenttini ne tähän muistinvaraisesti uudelleen.
Tässä määrittelyssä ei ole mitään epäselvääKeijona kirjoitti: ↑06 Syys 2023, 10:53 Rakentava keskustelu on aika vaikeaa jos ihmiset eivät osaa puhua, siis tiedä sanojen merkityksiä. Kyllä älykkyys sana on määritelty ja kuuluu yleissivistykseen (ainakin älykkäille ihmisille.)
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyys
Ongelmia tulee esiin vasta, jos jaksaa lukea artikkelia vähän pidemmälle.Wikipedia sanoo: Älykkyys tarkoittaa kykyä oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä
Esitin kysymyksen: "Määrittele nyt ensin se, mitä äly mielestäsi on?" juuri selvittääkseen pointin, josta haluat keskustella: Älystä yleisesti, älyn fylogeneettisestä kehityksestä, älyn ontogeneettisestä kehityksestä, vai kenties jostakin muusta.
Tuosta toisesta (sekavasta lauseesta) voi päätellä, että haluat keskustella lähinnä ontogeneesistä eli yksilöiden älykkyyden kehittymisestä ja kehittämisestä.
Kun puhutaan älykkyyden periytymisestä, niin keskustelu typistetään usein pelkästään geneettiseen perimään. Sen lisäksi tärkeää on huomioida ympäristön vaikutus eli memeettinen kulttuurinen perimä.Keijona kirjoitti: ↑06 Syys 2023, 10:53 Heitetään vähän syy-seurausta: On tutkimuksia jotka väittävät että älykkyys periytyy enemmän äidiltä kuin isältä. Joten älykkyysosamäärien laskusta voitaisiin siinä tapauksessa syyttää enemmän naisia. Ja onhan se tavallaan ymmärrettävä syyseuraus, että älykkyysosamäärät ovat sitten kääntyneet laskuun juuri naisten valinnanvapauden kasvun myötä.
Esittämäsi omituinen misogyyninen väite, että "naisten valinnanvapauden kasvu" liittyy ongelmaan, on syytä perustella tieteellisillä tutkimustuloksia
Nyt alat liikkua jo rodun jalostuksen hämärillä poluilla.
Puurot ja vellit kuplii nyt korvien välissä kovin kummalliselta tavalla.
Keskustelu on avoinna toistaiseksi. Olisi toivottavaa, että tässä keskustelussa esitetään selvästi, milloin väitteet perustuu tutkimuksiin ja linkitetään lähteet, ja silloin, kun väitteet perustuu omiin mielipiteisiin, ollaan valmiita pyydettäessä täsmentämään ja perustelemaan esittämiään mielipiteitä.
Katso myös:
Blogin alaviitteet
Blogin sisältö