Oumuamuan paluu

[Raspu]

https://www.is.fi/hyvaolo/art-200000522 ... mxL9_7KcBU

Kandee lukee.

Etusivulle


JUURI NYT: Li Andersson paljastaa nyt kaiken yllätys­päätöksestään
HYVÄ OLO
Millainen ihminen nöyryyttää toista? Kiusaaja on usein työelämän ”fiksu” menestyjä
Nöyryytyksen pelko on työelämän pahin peikko, ja kiusaajat usein sosiaalisesti taitavia työelämän menestyjiä, kertovat uutuuskirjat.




Kiusaaja osaa iskeä kiusatun heikoimpaan kohtaan ja luoda itsestään viatonta kuvaa muille ihmisille ja jopa kiusatulle.
Kiusaaja osaa iskeä kiusatun heikoimpaan kohtaan ja luoda itsestään viatonta kuvaa muille ihmisille ja jopa kiusatulle. KUVA: COLOURBOX

Lauri Seppälä
27.5.2017 9:22
Jos terve ihminen ei ota sietääkseen henkisiä kolhuja, hänelle on helposti tarjolla ”herkkähipiäisen” leima.

Ihmismieli on kuitenkin hauraampi kuin yleisesti ymmärretään, huomauttaa psykiatri Juhani Mattila. Hän kertoo uutuuskirjassaan Nöyryytys – Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä (Kirjapaja), että nöyryytyksen kokemukset ovat psykofyysisiä traumoja, jotka paranevat hitaasti.

Nöyryytyksen ytimessä on arvokkuutta riistävä kokemus. Silloin ihminen kokee joutuvansa keinottomana vääryyden kohteeksi tai alistetuksi.

Tällainen voi olla esimerkiksi työtoverin tai läheisen suusta kuultu tölväisy, penkin alle mennyt esiintyminen, toistuvasti kiitosta vaille jääminen, työttömäksi joutuminen, taloudellinen ahdinko tai sosiaalisen aseman menettäminen.

”
Kiusaaja ei todellakaan ole sosiaalisesti taitamaton. Hän pystyy lukemaan toista kuin avointa kirjaa.
Jos ihminen alkaa erakoitua ilman näkyvää syytä tai alkaa kärsiä ahdistuskohtauksista tai masennuksesta, voi selitys löytyä Mattilan mukaan nimenomaan nöyryytyksen kokemuksista. Itse kokemus ei ole ainoa ongelma, vaan psyykkistä puristusta lisää vaikeus selvitä niistä.

– Pintanaarmut paranevat itsestään, mutta ihon alle ulottuvat haavat jättävät arven. Ihminen voi traumatisoitua hyvinkin pienestä, jos esimerkiksi loukkaus osuu johonkin arkaan paikkaan, Mattila kirjoittaa.

Varsinkin työilmapiirille pelko uusista nöyryyttävistä iskuista on pahin mahdollinen asia, joka voi tapahtua, Mattila selvittää. Hän tähdentää, että työuupumus ei johdu pelkästään työstä vaan pikemminkin siitä, että on joutunut nielemään liian paljon nöyryytyksiä, mahdollisesti piileviä sellaisia.

Tietoinen ja toistuva nöyryyttäminen on kiusaamisen raskaimpia aseita.

Kiusaaja on usein työelämän fiksu menestyjä
Millainen ihmistyyppi kiusaa ja nöyryyttää? Tyypillinen olettama on, että kiusaaja on ressukka, jolla on heikot sosiaaliset taidot ja huono itsetunto. Tämä arvio menee pahasti metsään, näkee psykoterapeutti Vesa Nevalainen, joka on yhdessä Satu Kasken kanssa kirjoittanut teoksen Jo riittää. Tietoa kiusaamisesta ilmiönä ja siihen puuttumisesta (Kirjapaja).

Nevalaisen mukaan kiusaajat eivät ole niinkään uhreja vaan enemmänkin ”ilkeitä paskiaisia”, joita ei pitäisi nähdä erityisinä uhreina.

– Kiusaaja ei todellakaan ole sosiaalisesti taitamaton. Hän pystyy lukemaan toista kuin avointa kirjaa: tunnistaa tämän pienimmistäkin eleistä ja ilmeistä, mitä tämä ajattelee, ja ennen kaikkea, mitä tämä pelkää, Nevalainen kirjoittaa.


Kiusaajan mielestä on oikeutettua potkia päähän sellaista, joka ei osaa eikä kykene puolustautumaan.
Kiusaajan mielestä on oikeutettua potkia päähän sellaista, joka ei osaa eikä kykene puolustautumaan. KUVA: COLOURBOX

Kiusaaja osaa iskeä kiusatun heikoimpaan kohtaan ja luoda itsestään viatonta kuvaa muille ihmisille ja jopa kiusatulle.

Nevalaisen ja Kasken kirja kertoo, että ilkeitä kiusaajia ärsyttää ja jopa raivostuttaa toisen avuttomuus ja hätä.

– He katsovat halveksuen hätääntynyttä ja avutonta ihmistä. Heidän mielestään on oikeutettua potkia päähän sellaista, joka ei osaa eikä kykene puolustautumaan.

Asiantuntijat huomauttavat, että kiusaajat ovat usein työelämän fiksuja menestyjiä, jotka osaavat myös hyötyä kiusaamisestaan.

Nöyryytys voi olla hyvin hienovaraista
Useimmat tunnistavat räikeimmät ilkeilijät, mutta kirjoittajat kehottavat huomioimaan myös toisenlaisen ikävän ihmistyypin. Tämän henkilön ensisijaisena tarkoituksenaan ei ole kiusata vaan vauhdittaa omaa uraansa. Raivatessaan tietä tällä polulla ”uraohjus” on valmis tallomaan muita alleen.

Nevalainen ja Kaski kertovat esimerkin eräästä uraohjuksesta, joka oli uudelle mieskollegalleen ystävällinen ja avulias. Kun selvisi, että kyseinen mies havittelee samaa työpaikkaa kuin uraohjus, uraohjuksen suhtautuminen kollegaan muuttui.

– Hän tarttui jokaiseen puolihuolimattomaan sanaan, asiaan ja tekemiseen, josta vain kyseinen mies saattoi jäädä kiinni. Hän antoi aina ja joka tilanteessa kyseisen miehen tuntea, että ei pitänyt tästä, pitäen kuitenkin huolen, että oli julkisesti ystävällinen kyseiselle miehelle.

Kiusaaminen ja nöyryyttäminen voivat ilmetä hyvin hienovaraisella reseptillä. Nevalainen ja Kaski havainnollistavat, että esimerkiksi vinot hymyt, silmien pyörittelyt ja keinotekoiset yskähtelyt kokouksissa ovat monesti selvää kiusaamista.

[MooM]

Mode sortuu ja aloitti vittuilun.
Hyi, koulukiusaaja.

Ja varmasti henkisen väkivallan ja syrjinnän ammattilainen vetoaa että vitsivitsi, eikö nyt leikkiä ymmärretä.... Sairasta että moderaattorit voi olla pahimpia kiusaajia ja henkilökohtaisuuksiin menijoitä, narsistin unelma valta-asema.

Tyypeillä, jotka väärentää toisten sanomisia lainauksissaan ja sitten ivailee näille itse luomilleen teksteille, ei kyllä ole mitään varaa nimitellä toisia kiusaajiksi. Varsinkaan siitä, että nämä vääristelyt tehdään näkyväksi ja korjataan.

Minä EN väärennä kenenkään tekstiä.
Jortikka väärensi ja sinä moderaattorina taputtelit sen ok.
Kaksoistandardit?

En puhunut kummastakaan teistä.

[Raspu]

Ja varmasti henkisen väkivallan ja syrjinnän ammattilainen vetoaa että vitsivitsi, eikö nyt leikkiä ymmärretä.... Sairasta että moderaattorit voi olla pahimpia kiusaajia ja henkilökohtaisuuksiin menijoitä, narsistin unelma valta-asema.

Tyypeillä, jotka väärentää toisten sanomisia lainauksissaan ja sitten ivailee näille itse luomilleen teksteille, ei kyllä ole mitään varaa nimitellä toisia kiusaajiksi. Varsinkaan siitä, että nämä vääristelyt tehdään näkyväksi ja korjataan.

Minä EN väärennä kenenkään tekstiä.
Jortikka väärensi ja sinä moderaattorina taputtelit sen ok.
Kaksoistandardit?

En puhunut kummastakaan teistä.

Kenestä sinä sitten puhuit?
Puhuit kuitenkin monikossa ja lainauksessa oli Keke ja minä.

[Raspu]

Mattilan mukaan nöyryyttävissä äänenpainoissa ja ohimenevissä ilmeissä kolme tavallisinta viestiä ovat: ”Lapsellista. Naurettavaa. Typerää”. Toisinaan se on naamioituna huumorin kaapuun ja naljaileviin repliikkeihin, kuten ”ai niin, etkö tosiaan tiennyt?”

– Sellainen sisältää piilevän moitteen tai asettaa kohteensa naurunalaiseksi.

[Wakeman]

Tyypeillä, jotka väärentää toisten sanomisia lainauksissaan ja sitten ivailee näille itse luomilleen teksteille, ei kyllä ole mitään varaa nimitellä toisia kiusaajiksi. Varsinkaan siitä, että nämä vääristelyt tehdään näkyväksi ja korjataan.

Minä EN väärennä kenenkään tekstiä.
Jortikka väärensi ja sinä moderaattorina taputtelit sen ok.
Kaksoistandardit?

En puhunut kummastakaan teistä.

Kenestä sinä sitten puhuit?
Puhuit kuitenkin monikossa ja lainauksessa oli Keke ja minä.

Raspu on nyt niin loukkaantunut ja tuohtunut. Mutta kenen puolesta tällä kertaa.

[MooM]

Tyypeillä, jotka väärentää toisten sanomisia lainauksissaan ja sitten ivailee näille itse luomilleen teksteille, ei kyllä ole mitään varaa nimitellä toisia kiusaajiksi. Varsinkaan siitä, että nämä vääristelyt tehdään näkyväksi ja korjataan.

Minä EN väärennä kenenkään tekstiä.
Jortikka väärensi ja sinä moderaattorina taputtelit sen ok.
Kaksoistandardit?

En puhunut kummastakaan teistä.

Kenestä sinä sitten puhuit?
Puhuit kuitenkin monikossa ja lainauksessa oli Keke ja minä.

Kekelle ei voi puhua suoraan, koska se on ad hominem ja hänen tulkintansa mukaan sääntöjen vastaista. Hän itse viljelee tällaista monikollista tapaa tai passiivia kun vastaa ihmisille, ja oletin, että se on hänestä sopiva tapa.

Viittasin siis erityisesti alkuviikon jahinaan siitä, kun Keke väärensi toisen (oliko idiot) kommentin ja vastasi sitten naljaillen siihen. Idiot tietysti huomautti keijoa, johon keke alkoi nillittää, että säännöt eivät kiellä kommenttien vääristelyä yms. Korjasin lainauksen ennalleen, laitoin muokkauksestani tiedon samaan viestiin ja poistin viestit, joissa tätä väärentämistä jauhkattiin. Mutta keijo on aiemminkin harrastanut samaa.

Muokkaus: Vastasiin edellä siis Keijon viestiin. Ja "en kummastakaan" tarkoitti mainitsemiasi sinua ja Jortikkaa.

[Moilanen]

Ihme akkamaista ulinaa ja mukapuolesta-mielensäpahoittamista, alunperin aiheeltaan mielenkiintoisessa alienketjussa.

[Keijona]

Ne teki havaintoja maasta aiemmalla lähestymisellä, sai ne nyt analysoitua ja palaavat hakemaan sen, mitä haluavat. Veikkaan, että se on Tuulispään voimala.

Mode sortuu ja aloitti vittuilun.
Hyi, koulukiusaaja.

Ja varmasti henkisen väkivallan ja syrjinnän ammattilainen vetoaa että vitsivitsi, eikö nyt leikkiä ymmärretä.... Sairasta että moderaattorit voi olla pahimpia kiusaajia ja henkilökohtaisuuksiin menijoitä, narsistin unelma valta-asema.

Tyypeillä, jotka väärentää toisten sanomisia lainauksissaan ja sitten ivailee näille itse luomilleen teksteille, ei kyllä ole mitään varaa nimitellä toisia kiusaajiksi. Varsinkaan siitä, että nämä vääristelyt tehdään näkyväksi ja korjataan.

Jaha, "minä kostan korkoineen" kierteeseen sitten upposi, kyllä vanhan hedelmättömän naisen vihakosto on karmea. Sellaista se on subjektiivisuuden sokeuttamien toiminta, kun ei millään objektiivinen ymmärrys aukene ei.

[Keijona]

Minä EN väärennä kenenkään tekstiä.
Jortikka väärensi ja sinä moderaattorina taputtelit sen ok.
Kaksoistandardit?

En puhunut kummastakaan teistä.

Kenestä sinä sitten puhuit?
Puhuit kuitenkin monikossa ja lainauksessa oli Keke ja minä.

Kekelle ei voi puhua suoraan, koska se on ad hominem ja hänen tulkintansa mukaan sääntöjen vastaista. Hän itse viljelee tällaista monikollista tapaa tai passiivia kun vastaa ihmisille, ja oletin, että se on hänestä sopiva tapa.

Viittasin siis erityisesti alkuviikon jahinaan siitä, kun Keke väärensi toisen (oliko idiot) kommentin ja vastasi sitten naljaillen siihen. Idiot tietysti huomautti keijoa, johon keke alkoi nillittää, että säännöt eivät kiellä kommenttien vääristelyä yms. Korjasin lainauksen ennalleen, laitoin muokkauksestani tiedon samaan viestiin ja poistin viestit, joissa tätä väärentämistä jauhkattiin. Mutta keijo on aiemminkin harrastanut samaa.

Muokkaus: Vastasiin edellä siis Keijon viestiin. Ja "en kummastakaan" tarkoitti mainitsemiasi sinua ja Jortikkaa.

Tragikoomista se on, jos moderaattori näyttää mokailun mallia argumentivirhein, ja ad-hominein kohdistutaan pelkästään henkilöön, mennään henkilökohtaisuuksiin.

"Kun järki loppuu niin alkaa tunteillu, mennään henkilökohtaisuuksiin ." Kun tosiasia ahdistaa, niin yritetään paeta todellisuutta epäolennaiseen ja asiattomuuksiin takertumalla. Takerrutaan puun neulasiin ettei vain nähtäisiin metsää.

[Keijona]

https://www.is.fi/hyvaolo/art-200000522 ... mxL9_7KcBU

Kandee lukee.

Etusivulle


JUURI NYT: Li Andersson paljastaa nyt kaiken yllätys­päätöksestään
HYVÄ OLO
Millainen ihminen nöyryyttää toista? Kiusaaja on usein työelämän ”fiksu” menestyjä
Nöyryytyksen pelko on työelämän pahin peikko, ja kiusaajat usein sosiaalisesti taitavia työelämän menestyjiä, kertovat uutuuskirjat.




Kiusaaja osaa iskeä kiusatun heikoimpaan kohtaan ja luoda itsestään viatonta kuvaa muille ihmisille ja jopa kiusatulle.
Kiusaaja osaa iskeä kiusatun heikoimpaan kohtaan ja luoda itsestään viatonta kuvaa muille ihmisille ja jopa kiusatulle. KUVA: COLOURBOX

Lauri Seppälä
27.5.2017 9:22
Jos terve ihminen ei ota sietääkseen henkisiä kolhuja, hänelle on helposti tarjolla ”herkkähipiäisen” leima.

Ihmismieli on kuitenkin hauraampi kuin yleisesti ymmärretään, huomauttaa psykiatri Juhani Mattila. Hän kertoo uutuuskirjassaan Nöyryytys – Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä (Kirjapaja), että nöyryytyksen kokemukset ovat psykofyysisiä traumoja, jotka paranevat hitaasti.

Nöyryytyksen ytimessä on arvokkuutta riistävä kokemus. Silloin ihminen kokee joutuvansa keinottomana vääryyden kohteeksi tai alistetuksi.

Tällainen voi olla esimerkiksi työtoverin tai läheisen suusta kuultu tölväisy, penkin alle mennyt esiintyminen, toistuvasti kiitosta vaille jääminen, työttömäksi joutuminen, taloudellinen ahdinko tai sosiaalisen aseman menettäminen.

”
Kiusaaja ei todellakaan ole sosiaalisesti taitamaton. Hän pystyy lukemaan toista kuin avointa kirjaa.
Jos ihminen alkaa erakoitua ilman näkyvää syytä tai alkaa kärsiä ahdistuskohtauksista tai masennuksesta, voi selitys löytyä Mattilan mukaan nimenomaan nöyryytyksen kokemuksista. Itse kokemus ei ole ainoa ongelma, vaan psyykkistä puristusta lisää vaikeus selvitä niistä.

– Pintanaarmut paranevat itsestään, mutta ihon alle ulottuvat haavat jättävät arven. Ihminen voi traumatisoitua hyvinkin pienestä, jos esimerkiksi loukkaus osuu johonkin arkaan paikkaan, Mattila kirjoittaa.

Varsinkin työilmapiirille pelko uusista nöyryyttävistä iskuista on pahin mahdollinen asia, joka voi tapahtua, Mattila selvittää. Hän tähdentää, että työuupumus ei johdu pelkästään työstä vaan pikemminkin siitä, että on joutunut nielemään liian paljon nöyryytyksiä, mahdollisesti piileviä sellaisia.

Tietoinen ja toistuva nöyryyttäminen on kiusaamisen raskaimpia aseita.

Kiusaaja on usein työelämän fiksu menestyjä
Millainen ihmistyyppi kiusaa ja nöyryyttää? Tyypillinen olettama on, että kiusaaja on ressukka, jolla on heikot sosiaaliset taidot ja huono itsetunto. Tämä arvio menee pahasti metsään, näkee psykoterapeutti Vesa Nevalainen, joka on yhdessä Satu Kasken kanssa kirjoittanut teoksen Jo riittää. Tietoa kiusaamisesta ilmiönä ja siihen puuttumisesta (Kirjapaja).

Nevalaisen mukaan kiusaajat eivät ole niinkään uhreja vaan enemmänkin ”ilkeitä paskiaisia”, joita ei pitäisi nähdä erityisinä uhreina.

– Kiusaaja ei todellakaan ole sosiaalisesti taitamaton. Hän pystyy lukemaan toista kuin avointa kirjaa: tunnistaa tämän pienimmistäkin eleistä ja ilmeistä, mitä tämä ajattelee, ja ennen kaikkea, mitä tämä pelkää, Nevalainen kirjoittaa.


Kiusaajan mielestä on oikeutettua potkia päähän sellaista, joka ei osaa eikä kykene puolustautumaan.
Kiusaajan mielestä on oikeutettua potkia päähän sellaista, joka ei osaa eikä kykene puolustautumaan. KUVA: COLOURBOX

Kiusaaja osaa iskeä kiusatun heikoimpaan kohtaan ja luoda itsestään viatonta kuvaa muille ihmisille ja jopa kiusatulle.

Nevalaisen ja Kasken kirja kertoo, että ilkeitä kiusaajia ärsyttää ja jopa raivostuttaa toisen avuttomuus ja hätä.

– He katsovat halveksuen hätääntynyttä ja avutonta ihmistä. Heidän mielestään on oikeutettua potkia päähän sellaista, joka ei osaa eikä kykene puolustautumaan.

Asiantuntijat huomauttavat, että kiusaajat ovat usein työelämän fiksuja menestyjiä, jotka osaavat myös hyötyä kiusaamisestaan.

Nöyryytys voi olla hyvin hienovaraista
Useimmat tunnistavat räikeimmät ilkeilijät, mutta kirjoittajat kehottavat huomioimaan myös toisenlaisen ikävän ihmistyypin. Tämän henkilön ensisijaisena tarkoituksenaan ei ole kiusata vaan vauhdittaa omaa uraansa. Raivatessaan tietä tällä polulla ”uraohjus” on valmis tallomaan muita alleen.

Nevalainen ja Kaski kertovat esimerkin eräästä uraohjuksesta, joka oli uudelle mieskollegalleen ystävällinen ja avulias. Kun selvisi, että kyseinen mies havittelee samaa työpaikkaa kuin uraohjus, uraohjuksen suhtautuminen kollegaan muuttui.

– Hän tarttui jokaiseen puolihuolimattomaan sanaan, asiaan ja tekemiseen, josta vain kyseinen mies saattoi jäädä kiinni. Hän antoi aina ja joka tilanteessa kyseisen miehen tuntea, että ei pitänyt tästä, pitäen kuitenkin huolen, että oli julkisesti ystävällinen kyseiselle miehelle.

Kiusaaminen ja nöyryyttäminen voivat ilmetä hyvin hienovaraisella reseptillä. Nevalainen ja Kaski havainnollistavat, että esimerkiksi vinot hymyt, silmien pyörittelyt ja keinotekoiset yskähtelyt kokouksissa ovat monesti selvää kiusaamista.

Mutta eihän kiusaava narsisti näe tai pysty myöntämään omaa toimintaansa haitalliseksi, koska saa siitä nautintoa. Vaan turvautuu alamaisiin, manipuloituihin kätyreihin ja muihin vihan ja vahingonilon voimalla jaksajiin.

[Keijona]

https://www.is.fi/hyvaolo/art-200000522 ... mxL9_7KcBU

Kandee lukee.

Etusivulle


JUURI NYT: Li Andersson paljastaa nyt kaiken yllätys­päätöksestään
HYVÄ OLO
Millainen ihminen nöyryyttää toista? Kiusaaja on usein työelämän ”fiksu” menestyjä
Nöyryytyksen pelko on työelämän pahin peikko, ja kiusaajat usein sosiaalisesti taitavia työelämän menestyjiä, kertovat uutuuskirjat.




Kiusaaja osaa iskeä kiusatun heikoimpaan kohtaan ja luoda itsestään viatonta kuvaa muille ihmisille ja jopa kiusatulle.
Kiusaaja osaa iskeä kiusatun heikoimpaan kohtaan ja luoda itsestään viatonta kuvaa muille ihmisille ja jopa kiusatulle. KUVA: COLOURBOX

Lauri Seppälä
27.5.2017 9:22
Jos terve ihminen ei ota sietääkseen henkisiä kolhuja, hänelle on helposti tarjolla ”herkkähipiäisen” leima.

Ihmismieli on kuitenkin hauraampi kuin yleisesti ymmärretään, huomauttaa psykiatri Juhani Mattila. Hän kertoo uutuuskirjassaan Nöyryytys – Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä (Kirjapaja), että nöyryytyksen kokemukset ovat psykofyysisiä traumoja, jotka paranevat hitaasti.

Nöyryytyksen ytimessä on arvokkuutta riistävä kokemus. Silloin ihminen kokee joutuvansa keinottomana vääryyden kohteeksi tai alistetuksi.

Tällainen voi olla esimerkiksi työtoverin tai läheisen suusta kuultu tölväisy, penkin alle mennyt esiintyminen, toistuvasti kiitosta vaille jääminen, työttömäksi joutuminen, taloudellinen ahdinko tai sosiaalisen aseman menettäminen.

”
Kiusaaja ei todellakaan ole sosiaalisesti taitamaton. Hän pystyy lukemaan toista kuin avointa kirjaa.
Jos ihminen alkaa erakoitua ilman näkyvää syytä tai alkaa kärsiä ahdistuskohtauksista tai masennuksesta, voi selitys löytyä Mattilan mukaan nimenomaan nöyryytyksen kokemuksista. Itse kokemus ei ole ainoa ongelma, vaan psyykkistä puristusta lisää vaikeus selvitä niistä.

– Pintanaarmut paranevat itsestään, mutta ihon alle ulottuvat haavat jättävät arven. Ihminen voi traumatisoitua hyvinkin pienestä, jos esimerkiksi loukkaus osuu johonkin arkaan paikkaan, Mattila kirjoittaa.

Varsinkin työilmapiirille pelko uusista nöyryyttävistä iskuista on pahin mahdollinen asia, joka voi tapahtua, Mattila selvittää. Hän tähdentää, että työuupumus ei johdu pelkästään työstä vaan pikemminkin siitä, että on joutunut nielemään liian paljon nöyryytyksiä, mahdollisesti piileviä sellaisia.

Tietoinen ja toistuva nöyryyttäminen on kiusaamisen raskaimpia aseita.

Kiusaaja on usein työelämän fiksu menestyjä
Millainen ihmistyyppi kiusaa ja nöyryyttää? Tyypillinen olettama on, että kiusaaja on ressukka, jolla on heikot sosiaaliset taidot ja huono itsetunto. Tämä arvio menee pahasti metsään, näkee psykoterapeutti Vesa Nevalainen, joka on yhdessä Satu Kasken kanssa kirjoittanut teoksen Jo riittää. Tietoa kiusaamisesta ilmiönä ja siihen puuttumisesta (Kirjapaja).

Nevalaisen mukaan kiusaajat eivät ole niinkään uhreja vaan enemmänkin ”ilkeitä paskiaisia”, joita ei pitäisi nähdä erityisinä uhreina.

– Kiusaaja ei todellakaan ole sosiaalisesti taitamaton. Hän pystyy lukemaan toista kuin avointa kirjaa: tunnistaa tämän pienimmistäkin eleistä ja ilmeistä, mitä tämä ajattelee, ja ennen kaikkea, mitä tämä pelkää, Nevalainen kirjoittaa.


Kiusaajan mielestä on oikeutettua potkia päähän sellaista, joka ei osaa eikä kykene puolustautumaan.
Kiusaajan mielestä on oikeutettua potkia päähän sellaista, joka ei osaa eikä kykene puolustautumaan. KUVA: COLOURBOX

Kiusaaja osaa iskeä kiusatun heikoimpaan kohtaan ja luoda itsestään viatonta kuvaa muille ihmisille ja jopa kiusatulle.

Nevalaisen ja Kasken kirja kertoo, että ilkeitä kiusaajia ärsyttää ja jopa raivostuttaa toisen avuttomuus ja hätä.

– He katsovat halveksuen hätääntynyttä ja avutonta ihmistä. Heidän mielestään on oikeutettua potkia päähän sellaista, joka ei osaa eikä kykene puolustautumaan.

Asiantuntijat huomauttavat, että kiusaajat ovat usein työelämän fiksuja menestyjiä, jotka osaavat myös hyötyä kiusaamisestaan.

Nöyryytys voi olla hyvin hienovaraista
Useimmat tunnistavat räikeimmät ilkeilijät, mutta kirjoittajat kehottavat huomioimaan myös toisenlaisen ikävän ihmistyypin. Tämän henkilön ensisijaisena tarkoituksenaan ei ole kiusata vaan vauhdittaa omaa uraansa. Raivatessaan tietä tällä polulla ”uraohjus” on valmis tallomaan muita alleen.

Nevalainen ja Kaski kertovat esimerkin eräästä uraohjuksesta, joka oli uudelle mieskollegalleen ystävällinen ja avulias. Kun selvisi, että kyseinen mies havittelee samaa työpaikkaa kuin uraohjus, uraohjuksen suhtautuminen kollegaan muuttui.

– Hän tarttui jokaiseen puolihuolimattomaan sanaan, asiaan ja tekemiseen, josta vain kyseinen mies saattoi jäädä kiinni. Hän antoi aina ja joka tilanteessa kyseisen miehen tuntea, että ei pitänyt tästä, pitäen kuitenkin huolen, että oli julkisesti ystävällinen kyseiselle miehelle.

Kiusaaminen ja nöyryyttäminen voivat ilmetä hyvin hienovaraisella reseptillä. Nevalainen ja Kaski havainnollistavat, että esimerkiksi vinot hymyt, silmien pyörittelyt ja keinotekoiset yskähtelyt kokouksissa ovat monesti selvää kiusaamista.

Mutta eihän kiusaava narsisti näe tai pysty myöntämään omaa toimintaansa haitalliseksi, koska saa siitä nautintoa. Vaan turvautuu manipuloituihin kätyreihin ja muihin vihan ja vahingonilon voimalla jaksajiin.

[Raspu]

Ihme akkamaista ulinaa ja mukapuolesta-mielensäpahoittamista, alunperin aiheeltaan mielenkiintoisessa alienketjussa.

Syytä MooMia asian sivuraiteelle viemisestä.
Sinä olet kanssa niitä tyyppejä jotka ei välitä siitä mitä sanotaan vaan kuka sanoo.

[asdf]

Tää ketju kyllä vaan kasvattaa ihailuani Raspua kohtaan ja lisää häntä kohtaan tuntemaani kunnioitusta.

[Tuulispää]

Ne teki havaintoja maasta aiemmalla lähestymisellä, sai ne nyt analysoitua ja palaavat hakemaan sen, mitä haluavat. Veikkaan, että se on Tuulispään voimala.

Niin näin voi olla.....

Voisiko intergalaktisia matkaajia kiinnostaa tuulivoima?
Suuresti epäilen, paremminkin intergalaktinen ylivalonnopeuden avaruusalus.

Tämä mullekin tuli mieleen.

[Wakeman]

Mode sortuu ja aloitti vittuilun.
Hyi, koulukiusaaja.

Ja varmasti henkisen väkivallan ja syrjinnän ammattilainen vetoaa että vitsivitsi, eikö nyt leikkiä ymmärretä.... Sairasta että moderaattorit voi olla pahimpia kiusaajia ja henkilökohtaisuuksiin menijoitä, narsistin unelma valta-asema.

Tyypeillä, jotka väärentää toisten sanomisia lainauksissaan ja sitten ivailee näille itse luomilleen teksteille, ei kyllä ole mitään varaa nimitellä toisia kiusaajiksi. Varsinkaan siitä, että nämä vääristelyt tehdään näkyväksi ja korjataan.

Jaha, "minä kostan korkoineen" kierteeseen sitten upposi, kyllä vanhan hedelmättömän naisen vihakosto on karmea. Sellaista se on subjektiivisuuden sokeuttamien toiminta, kun ei millään objektiivinen ymmärrys aukene ei.

Kekellä on mennyt herkkään pojan sieluun keskustelu. Niin pitää nillittää ja soperrella kun ottaa niin kovasti päähän ja muutenkin on vaikeaa jo lapsuudesta saakka. Samalla saa toimia raspun adjudanttina ja räkyttää typeryyksiä.