Aivokuoren pylväät adaptiivisina tilakoneina

[siili suhonen]

Sori ku oon vähän pihalla mutta tarkoittaako siis että tuo esitetty pylvästeoria ei saa tukea kokeellisesta datasta?

Ei tarkoita.

Kiitos selvennyksestä. Passaako tiedustella mitä tarkoittaa?

Sitä, mitä sanoin. Että tuon aloituksen kuvauksen perusteella luulisi, että jotain hypoteeseja voisi muodostaa ja sitten katsoa, saako niille tukea datasta. Mutta hypoteesien muotoilu on Naturalistin homma.

Aivan aivan! Kiitos selvennyksestä. Ja nyt vasta hiffasin että tarkoittaako tuo cortival columns juuri noita hyvä veli naturalistin esittelemiä adaptiivisia tilakonepylväitä. Juujuu. Eli hypoteesia peliin vaan Naturalisti!

[MooM]

Ei tarkoita.

Kiitos selvennyksestä. Passaako tiedustella mitä tarkoittaa?

Sitä, mitä sanoin. Että tuon aloituksen kuvauksen perusteella luulisi, että jotain hypoteeseja voisi muodostaa ja sitten katsoa, saako niille tukea datasta. Mutta hypoteesien muotoilu on Naturalistin homma.

Aivan aivan! Kiitos selvennyksestä. Ja nyt vasta hiffasin että tarkoittaako tuo cortival columns juuri noita hyvä veli naturalistin esittelemiä adaptiivisia tilakonepylväitä. Juujuu. Eli hypoteesia peliin vaan Naturalisti!

Cortical columns (mitä aivokuoren solupylväitä ne sitten suomeksi ovatkaan) ovat anatominen ja toiminnallinen rakenne aivoissa. Esimerkiksi visuaalisen aivokuoren pylväiden toiminta tunnetaan aika hyvin. Korteksilla on useita kerroksia, joiden välillä esim aistihavaintojen käsittely etenee. "Pylväitä" niistä tulee siksi, että spatiaalisesti (aivon pinnan, ei kuoren syvyyden suhteen) eri kohdat koodaavat erilaisia asioita, esim näköhavainnossa nähdyn objektin asentoa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cortical_column
https://en.wikipedia.org/wiki/Orientation_column

Tuossa esim on katsottu aktivaation paikkaa visuaalisella aivokuorella, kun esinettä on esitetty erilaisissa kulmissa.

Se, onko nämä pylväät järkevää mallintaa Naturalistin ehdottamina "adaptiivisia tilakoneina", on tämän keskustelun aihe. Itse en osaa sanoa muuta kuin, että pitäisi vähän konkreettisemmin ymmärtää, mitä siitä mallista seuraisi.

[Deimos]

En ole ihan varma mutta voi olla että koko universumi on determistinen. Tähän kyllä tulee huutoa että mikä syy sitten on tehdä mitään ja oikeastaan elää ollenkaan? Ei minulla ole ongelmaa sen suhteen eikä sen ettei minulla ole vapaata tahtoa.

Juast näin hyvä veli! Vaparit haukkuu ja karavaani kulkee. Mitään ongelmaa ei ole. Senkun nauttii kyydeistä,

Mutta älä luulekkaan että sillä olisi jotain tekemistä uskonnon tai uskonnolisuuden kanssa. Kristittyjen jumala antoi ihmiselle "Vapaan tahdon". En tiedä muista jumalista. En tiedä onko tuo tavallaan paradoksi jos universumi on determistinen. Silloinhan kirjoitan tämänkin koska en muuta voi. Ja pohjimmiltaan en voi oikein kuvata miten tämän kuvailisin etteivät muut käsitä sitä väärin. Olin enemmän kärryillä kun mukana oli vielä Lentotaidoton. Hänen ja jonkun toisin kanssa olimme "Vapaata tahtoa" vastaan. Vastapuolella oli myös kolme väittelijää. Olikos yksi JPI???? En muista.

[Naturalisti]

Hienoa, että tämä teema kiinnostaa palstalaisia. Asiaa on kommentoitu jo monella mielenkiintoisella tavalla. Luen ne nyt ajatuksella tarkemmin ja vastailen niihin parhaan kykyni mukaan, jos osaan. Esittelen myös mielelläni hypoteesiani tarkemmin.

Korostan kuitenkin sitä, etten ole nyt vetämässä taikurin hatusta mitään täysin itse keksimääni kaniinia. Lähinnä minä vain ihmettelen sitä, että kognitiivinen psykologia elää edelleen tietokonemetaforan aikaa, vaikka aivoista ei löydy mitään tietokoneita muistuttavia rakenteita.

Kiinnostuin alunperin asiasta luettuani Jeff Hawkinsin kirjan "On Intelligence". Se on käännetty suomeksi nimellä "Älykkyys: uusi tieto aivoista ja älykkäät koneet". Kirjassa Hawkins esittelee aivokuoren pylvästeoriaansa, joka perustuu ajatukseen, että aivot käsittelevät tietoa hierarkkisesti. Pylväät ovat aivojen toiminnallisia peruselementtejä, jotka ovat keskenään tiiviisti kytkeytyneitä neuronien ryhmiä.

Pylväät vastaanottavat aistitietoa ja yhdistelevät sitä aiemmin opittuun tietoon. Tämän jälkeen pylväät lähettävät informaation seuraavalle tasolle, joka käsittelee tietoa yhä abstraktimmalla tasolla. Pylvästeoriaa on käytetty selittämään esimerkiksi visuaalisen hahmottamisen toimintaa. Visuaalinen informaatio saapuu ensin silmän verkkokalvolle, josta se siirtyy edelleen aivokuoren pylväisiin. Pylvästen avulla aivot tunnistavat esimerkiksi reunaviivoja ja kulmia, jotka yhdessä muodostavat kokonaisia kuvia.

Hawkinsin uusin kirja "The Thousand Brains — A new theory of Intelligence" (2021) jatkaa samaa teemaa.

[KultaKikkare]

Hawkingsin teoriaa mukaileva kokeellinen uusi tekoälymalli vaikuttaa lupaavalta, parempia tuloksia kuin perinteisillä deep learning neuroverkoilla.

Cortical Column Networks
A Thousand Brains inspired approach to object representation learning

https://thesmartrobot.github.io/2021/08 ... rains.html

Voi antaa viitteitä siitä että konsepti ainakin on järkevä.

[Naturalisti]

Hawkingsin teoriaa mukaileva kokeellinen uusi tekoälymalli vaikuttaa lupaavalta, parempia tuloksia kuin perinteisillä deep learning neuroverkoilla.

Cortical Column Networks
A Thousand Brains inspired approach to object representation learning

https://thesmartrobot.github.io/2021/08 ... rains.html

Voi antaa viitteitä siitä että konsepti ainakin on järkevä.

Mielenkiintoinen linkki. Silmäilin vähän lähdeviitteitäkin. Jos ymmärsin oikein, niin nämä tutkijat ovat kehitelleet objektiihjelmoinnilla systeemin, jonka objektit simuloivat aivokuoren pylväitä, jotka kytkeytyvät yhteen Hawkingsin ideoiden mukaisrksi kokonaisuudeksi. Tässä tapauksessa on siten kyseessä systeemi, jossa aivokuoren mallia simuloidaan perinteisellä tietokoneella. Se, mitä itse olen mietiskellyt, menee vähän vielä pidemmälle. Mietin miten olisi mahdollista kehittää tätä varten ihan oma elektroniikka.

Muistaakseni jossakin toisessa keskustelussa siitä oli jo alustavaa ideointia. Eektroniikka voisi olla kiekko tason sovellus, jossa pylväät olisivat FPGA-piirien solujen tavoin organisoituina matriiseina. Kiekon 3D-toteutuksena aivokuoren alueiden hierarkkia voitaisiin toteuttaa integroimalla näitä pylväsmatriiseja päällekkäin.

Tässä hierarkkiassa alimmalla tasolla ovat primääristen sensooristen ja motoristen alueiden pylväät. Seuraavalla tasolla sekundäärialueiden pylväät, sitten assosiaatioalueet ja ylimpänä hippokampus. Koska myös aivokuoren alapuolisten tumakkeiden toiminta voidaan mallintaa adaptiivisina tilakoneina voidaan niiden toiminta toteuttaa aivokuoren primäärialueiden alapuolelle sijoitettavalla tasolla.

On tietysti selvää, että ennen tätä aivokuorta simuloivan oman elektroniikan kehitystä tarvitaan idean testausta tietokonesimulaatioilla. Lopullinen tavoite kuitenkin on kehittää elektroniikka jossa pylväät toimivat aidosti eikä vain simuloidusti rinnakkaisesti.

Palaan vielä tuohon linkkaamasi artikkeliin. Jos ymmärsin oikein, niin siinä tavoitteena oli lähinnä robottien 3D-näön kehittäminen. Olen ajatellut, että näihin samoihin pylväisiin pitää sisällyttää myös toiminnallisuus eli ne ne ennustaisivat myös havaittujen objektien toiminnallusuutta.

Tämä edellä kuvattu vastaa vasta aivokuoren geneettisesti määräytyvästä toiminnasta. Sen lisäksi tarvitaan sen ontogeneesin ohjaus eli memeettinen lataus. "Kasvatuslaitoksena" eli testiympäristönä voisi toimia virtuaalitodellisuus, jossa niin artefaktien kuin tutkijoiden avattaret toimisivat yhtäläisillä valtuuksilla.

[Naturalisti]

Meillä on kokeellista dataa esim noista aivoverkoista. Tai muuten aivoaktiivisuuden aikasarjoista korteksilla (EEG-tutkimuksista lähinnä). Henk koht olen niiin empiristi, etten näe suurempaa mieltä kehitellä pitkällemeneviä tuuletteluja ilman mahdollismman nopeaa vertailua kokeellisiin tuloksiin. Jos sanot, että esim hippokampus toimii kapelimestarina, pitäisi olla kognitiivisissa tehtävissä valikoivasti aktiovituva aivoverkko, jossa se on oleellinen osa. Samoin nämä cortical columns on melko paljon tutkittu juttu.

Mutta tietysti on scifi-tyyppisellä mielikuvittelullakin oma hupiarvonsa.

Kaikkien nykyisten aivokuvantamismenetelmien spatiotemporaalinen tarkkuus on liian pieni siihen, että olisi mahdollista mitata edes yhden pylvään dynaamista toimintaa eli sen aktiopotentiaalipulssien keskinäisiä ajallista suhteita. Siksi tarvitaan myös mielikuvittelua ja erilaisten ideoiden simulointia, jotta päästäisiin eteenpäin.

Valtava määrä olemassaolevaa sirpaletietämystä on nyt ripustettu paremman puutteessa tietokonemetaforaan. Jotta päästäisiin eteenpäin, pitäisi nämä voida siirtää pian kokonaisvaltaiseen aivojen viitekehykseen, jota ei vielä ole olemassa.

[Naturalisti]

Sabine Hossenfelder kysäisi että onko kvarkeilla vapaa tahto? Yhtä hyvin voisi kysyä ovatko ne tietoisia? Tietoisuutta ei ole kukaan vielä pystynyt määrittelemään vaan lähinnä se on käsien heiluttelua. Ongelma on myös että tutkija ja tutkimuksen kohde ovat yksi ja sama. Pohjimmiltaanhan se tietoisuutemme rakentuu kvarkeista pohjimmiltaan. Vai onko joku sietä mieltä että on "Sielu" tai "Henki" joka on erillään materiasta? Ei varmasti ole.

En ole ihan varma mutta voi olla että koko universumi on determistinen. Tähän kyllä tulee huutoa että mikä syy sitten on tehdä mitään ja oikeastaan elää ollenkaan? Ei minulla ole ongelmaa sen suhteen eikä sen ettei minulla ole vapaata tahtoa.

Reduktiivinen emergentti materialismi ja memeettinen evoluutio
viewtopic.php?p=113724#p113724

Avasin tämmöisen keskustelun, jossa osoitetaan, että henkimaailman sielu voidaan korvata materiaaliselle mielellä. Siksi ei ole myöskään tarpeellista olettaa sielua kiville. Tästä voisi vääntää kättä tarkemmin mieluummin tuolla.

[Goswell]

Aika monimutkainen systeemi.

[Naturalisti]

Aika monimutkainen systeemi.

Tästäkin aiheesta voisi keskustella tarkemmin täällä: Reduktiivinen emergentti materialismi ja memeettinen evoluutio
viewtopic.php?p=113724#p113724

Avasin tuonne keskustelun, jossa osoitetaan, että henkimaailman sielu voidaan korvata materiaaliselle mielellä.

Tietoisuus on vain jatkuvan mielikuvien virran (kokonaisaistimuksen) kokemista. Emme tallenna tätä pysyvästi minnekään. Sen sijaan tallennamme mieleemme kykyjä tuottaa samankaltaisia mielikuvavirtoja samankaltaisissa tilanteissa. Nämä kyvyt tallentuvat mieleemme tottumuksiksi eli meemeiksi.

Mieli on näiden mielikuvavirtoja tuottavien meemien toimintaa eli neuraalisten prosessessien käynnissä olemista. Mielen olemassaolo päättyy aivokuolemassa, kun nämä prosessit pysähtyvät. Mitään sielua ei jää tämän eikä tuonpuoleisuuteen kummittelemaan.

[Naturalisti]

Kirjoitin asiasta jo vuonna 2007 vanhalle palstalle ja olen kyllä asiasta eri mieltä. Matematiikan maailmankaikkeus on äärettömän kompleksinen, eikä siten täysin ihmisten ymmärrettävissä, sillä on olemassa valtava matemaattisten totuuksien maailma, ääretön määrä informaatiota, josta mikä tahansa aksioomien joukko tavoittaa vain pienen osan ja äärellisen osan informaatiota. Tuon takia myös Gödelin epätäydellisyys on luonnollista ja väistämätöntä.

Miten ja missä nuo matematiikan totuudet ovat olemassa?

[Naturalisti]

Sabine Hossenfelder kysäisi että onko kvarkeilla vapaa tahto? Yhtä hyvin voisi kysyä ovatko ne tietoisia? Tietoisuutta ei ole kukaan vielä pystynyt määrittelemään vaan lähinnä se on käsien heiluttelua. Ongelma on myös että tutkija ja tutkimuksen kohde ovat yksi ja sama. Pohjimmiltaanhan se tietoisuutemme rakentuu kvarkeista pohjimmiltaan. Vai onko joku sietä mieltä että on "Sielu" tai "Henki" joka on erillään materiasta? Ei varmasti ole.

En ole ihan varma mutta voi olla että koko universumi on determistinen. Tähän kyllä tulee huutoa että mikä syy sitten on tehdä mitään ja oikeastaan elää ollenkaan? Ei minulla ole ongelmaa sen suhteen eikä sen ettei minulla ole vapaata tahtoa.

Mitään sielua ei ole tarpeellista olettaa olevaksi. Materiaalinen mieli riittää selitykseksi. Selitin oman näkemykseni asiasta täällä

Reduktiivinen emergentti materialismi ja memeettinen evoluutio
viewtopic.php?t=2152

[Naturalisti]

Se vähä mitä tästä ymmärsin oli upeaa ja uskon että se mitä jäi ymmärtämättä on vähintään yhtä upeaa ja herätti paljon pohdintaa. Kiitos!adap

Esitin asian kovin tiiviissä muodossa ja selitys jätti varmasti paljon täsmennettävää. Vastaan mielelläni kaikkiin tarkentaviin kysymyksiin.

Ottaako tämä tilakoneteoria kantaa siihen miten nuo adaptiiviset tilakoneiden tuottamat mielikuvat tulevat tietoisiksi vai onko niinku vaan yritys kuvata missä päin aivoja nuo mielikuvia taikovat neuraaaliset konfiguraatiot saavat sen lopullisen ilmaisunsa ?

Yksittäisillä tilakoneilla ei ole tietoisuutta ja jokainen niistä toteuttaa vain paikallista adaptiivistä sekvenssiä oman paikallisen tilainfirmaation ja informaationaapureilleen saaman tilatiedon sekä pylvään neuronien synapseihin tallentuneen funktiomuistin ohjaamana.

Aivokuoren eri alueiden pylväät ovat organisoituneet hierarkkisesti niin että alimmalla tasolla on sensoristen ja motoristen alueiden pylväät ja hierarkian huipulla on hippokampus.

Jokaisella pylväällä on kytkentöjä informaationaapureihin (joukko ylemmän, oman ja alemman -tason pylväitä) näiden kytkentöjä avulla pylväät organisoituat haarautuviksi skeemoiksi jotka ylettyvät hippokampuksesta primääritasolle.

Näiden kytkentöjä kautta leviää alhaalta ylöspäin aisti-informaatiota ja ylhäältä alaspäin toiminnanohjausta.

Kussakin skeemassa olevien pylväiden toiminta synkronoituu talamokortikaalisten silmukoiden avulla, jotka myös palauttavat tilakoneiden toiminnan tarvitsemaa informaatiota niiden edellisestä tilasta.

Jokainen aktiivinen pylväs tuottaa siten oman mielikuvan sirpaleen ja kaikki aktiiviset pylväät yhdessä tuottavat kokemamme dynaamisen mielikuvien virran.

Ja ottaako kantaa siihen millaiset prosessit määrittävät mitkä tilannekonepylväät kulloinkin operoivat ja mitä mielikuvia kulloinkin tuotetaan?

Myös toiminnanohjaus on integroitunut osaksi pylväiden skeema hierarkiaa. Primäärien aistialueiden pylväät aktivoituvat kaikki rinnakkaisesti kulloisenkin aistimusten mukaisesti ja lähettävät informaatiota ylöspäin muodostaen vaiheittain yhä laajempia hahmoja. Vasta assosiaatioalueilla muodostuu tietoisuuteen nousevia mielikuvia.

Kunkin tason pylväät lähettävät myös alaspäin toimintaohjeita, jotka vahvistavat joidenkin alatason pylväiden toimintaa ja vaimentavat toisia.

Vaikka tietoisella tasolla toimii kerrallaan vain yksi skeema, voi taustalla olla toiminnassa myös monia muita skeemoja, jotka voivat siten nousta nopeasti tietoisuuteen mielleyhtymien tai aistimusten aktivoimina.

Kolmesta lähteestähän karkeasti saamme tuota esiinostaminasi mielikuvina ilmenevää informaatiota. Aistipuoli maku haju kuulo näkö jne. mielikuvineen, proprioseptiiviset mielikuvat kehon eriosien sijainnista ajassa ja avaruudessa.

Kaikilla näillä alueilla tapahtuu runsaasti toimintoja, jotka eivät nouse lainkaan tietoiselle tasolle, mutta vaikuttavat kuitenkin toimintaamme ja mielikuviimme.

Ja sitten se ikiaikaisin ja tärkein OG lähde. Paikka jossa elämä tapahtuu. Mielikuva joka rulettaa kaikkia muita mielikuvia. Vanha interiööri!

Selvennätkö tätä ajatusta hiukan?

Sisälmykset elimineen, endokriinijärjestelmät, immuuniosasto, verisuonta ja keuhkoa. Tuolta ikiaikaisesta intiimistä sävelletty tunne ,mielikuvana joka liittää kaikki muut ajatuksina tahi havaintoina ilmenevät mielikuvat juuri tähän yhden ja ainutlaatuisen organsimin perspektiiviin tehden ne näin ollen tietoisiksi subjektiivisiksi kokemuksiksi.

Joo kaikki nämä elimistön tilan aistimukset sekä vietti- ja vaistotoiminnot prosessoidaan pitkälle jo aivokuoren alapuolisissa tumakkeissa ja ne vaikuttavat osaltaan syntyviin mielikuviin, mutta enimmäkseen tiedostamattomalla tasolla ja toteutuvat geneettisen informaatiojärjestelmän ohjaamana. Vaikka tunteet viriävät hyvin pitkälle primitiivisten "liskoaivojen" toiminnoista, ne täydentyy kuitenkin merkittävällä tavalla memeettisen informastiosysteemin eli kulttuuristen ajatustottumusten tuottamilla tuntemuksilla.

Tehden organismista noiden kaikkien mielikuvien omistajan?

Mitä tarkoitat tällä mielikuvien omistajuudella?

Tunnehan on myös aivan eri peto kun muut mielikuvat? Sen lähde on elämä itse hyvine ja huonoineen? Ainutlaatuista. Syvälle märkään lihaan uponnut hermosto jolta puuttuu myeliinieristys ja veri-hermosto esteet. Homeostaattisten prosessien tilasta kertovat molekyylit pääsevät vaikuttamaan suoraan aksoniin kulkematta synapsin kautta. Tuolta syvältä nuo viestit kulkevat suoraan niihin ytimen ja aivorungon osiin joissa tunteiden rakentaminen, märän lihan käskyttmien keskushermoston alueiden toimesta aloitetaan? Täysin erilainen prosessi kun ulkomaailmasta saapuvan infon kanssa.

Myös tämä osa tekstiä kaipaisi hieman täsmennystä, etten kommentoisi siitä tekemiäni virhepäätelmiä.

Noita esiinostamiani pohdnitoja jos voisit tosiaan avata mitä tuo tilakonehommeli aisasta sanoo niin olisin kiitollinen. Kiitos hienosta avauksesta muuten juu. Ajassamme ehdottoman tärkeä?

Vastata mielelläni kaikenlaiseen kritiikkiin parhaan kykyni mukaan.

[Naturalisti]

Miten ihmisten aivot kytkeytyvät toisiinsa, kun toimimme yhdessä?

Aivotutkija Katri Saarikivi varoittaa: Jos suomalaisten vuoro­vaikutus hapertuu, koko yhteiskunta voi hajota:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009849027.html

Artikkeli vahvistaa käsitystä, että kollektiivinen kokemus on vain harhaa eli eräänlainen subjektiivisten kokemusten näennäinen horisontti.

”Joulumieli on harhaa ja niin on kaikki ihmisen kokemus maailmasta, mutta eikö ole upeaa, että meillä on sellaisia yhteisiä sovittuja merkityksiä? Syntymästä kuolemaan etsimme niitä yhteisiä asioita ja hetkiä.”, sanoo Saarikivi

"Emme havaitse maailmaa suoraan, [kuten naiivi suora realismi olettaa], vaan aivot ovat ennustuskone, joka arvailee [muodostamiensa epäsuoran realismin mukaisten representaatioiden avulla] todellisuutta saamiensa ärsykkeiden kuten aistimusten perusteella."

"NYKYISEN neurotieteen näkemys aivojen toiminnasta muistuttaa Platonin noin 2 500 vuotta sitten esittämää vertausta, jossa luolaan [kallon sisään] vangitut yrittävät hahmottaa maailmaa [objektiivista todellisuutta] varjoista, jotka tuli heittää luolan peräseinään [tietoisuuden kokemaksi mielikuvien virraksi]."

”Aivot pystyvät kuitenkin uuttamaan maailmasta paikkansa pitävää tietoa. Se todistaa, että selviämme elämästä siinä ja olemme monista asioista samaa mieltä. Joku on sanonut, että todellisuus on ne harhat, joista olemme yksimielisiä”, Saarikivi lohduttaa.

"Kognitiivinen neurotiede on oikeastaan kehittynyt vasta tällä vuosisadalla, kun teknologian avulla on pystytty mittaamaan aivojen toimintaa ja mekanismeja entistä yksityiskohtaisemmin." [Mittausmenetelmien spatiaalinen ja temporaalinen tarkkuus on yhä riittämätön neuronien mittakaavassa tapahtuviin mittauksiin.]

"Samalla aiemmin valtavirtaa jopa populaarikulttuurissa edustanut psykoanalyysi on menettänyt asemiaan."

Nykykäsityksessä tietoisuus ei enää vaikuta yhtä jaetulta, kerroksiselta; sitäkään ei voida kokonaisilmiönä mitata – ainakaan vielä. Se on vain murto-osa aivojen tiedonkäsittelystä. "Vaikea sanoa, onko alitajunta olemassa.”

Tiedostamatta jää esimerkiksi kehon automatiikka. Esimerkiksi kävely sujuu automaattisesti, "paitsi jos se vaatii hienosäätöä kuralätäkön ylittämisessä."

”Yhtiöt Synchron ja Neuralink ovat saaneet luvan kokeilla ihmisillä tietokoneen ja aivojen yhdistämistä suoraan. Niillä ovat tavoitteena kuluttajamarkkinat ja koko aivojen käyttöliittymä”, Saarikivi kertoo.

”Jos todella saisimme kaikki aivojen osat kartoitettua ja tietäisimme, miten niiden toiminta synnyttää subjektiivisia kokemuksia, tietoisuus pystyttäisiin ehkä määrittelemään tarkasti.”

Sosiaslisen vuorovaikutuksen avulla päästään yksimielisyyteen maailmasta – tai kinastellaan siitä erimielisinä.

Digitaalinen teknologia on muuttanut kommunikaatiota. Yhä suurempi osa siitä on siirtynyt internetiin.

”Toisen naama ei näy tekstissä. Ilmeet ja äänensävyt, tunnereaktiot eivät välity ja siksi tarkoitukset voivat jäädä hämäriksi. Hyvässä hengessä käyty keskustelu voi someen siirrettynä johtaa pahaan riitaan.”

Tutkimuksissa on osoitettu, että etäkokoukset kuormitti aivoja enemmän kuin jos osallistujat olivat samassa tilassa. Toisessa kokeessa parit suoriutuivat yhteisestä tehtävästä huonommin kamerayhteyden kuin pelkän äänen kanssa.

YKSI syy tähän on tietoverkon viive. Ilmeet ja kehon kieli eivät välity riittävän nopeasti, jotta niiden välittämää tietoa pystyisi hyödyntämään.

Jos ihmisten välinen vuorovaikutus hapertuu, voi koko yhteiskunta hajota. Kommunikaation nykytila [vihapuhe] pelottaa. Kun ääniä on liikaa, ei kukaan kuule kuin oman kuplansa äänen. Empatia kyky kuihtuu, ajattelu yksipuolistuu ja käsitys todellisuudesta pirstoutuu.

”Haluaisin demokratisoida tieteen. Yhä useamman pitäisi tietää, miten tuotetaan luotettavaa tietoa. Kaikki pystyvät tekemään tiedettä. Kun pikkulapsilta kysyttiin, kenet tutkijan he haluaisivat tavata, moni vastasi tutkivansa maailmaa ihan itse. Aikuisena se uteliaisuus katoaa monilta.”

"ILMAN luotettavaa tietoa ihmiset lymyilevät omissa luolissaan, ja yhteisen harhan sijaan maailmasta syntyy monta ristiriitaista varjokuvaa." Mitään muuta meillä ei kuitenkaan ole kuin nämä harhakuvat; mielemme luomat subjektiiviset todellisuuden representaatiot, joiden avulla meidän on tässä maailmassa navikoitava .

"Todellisuus vaikuttaa jokaisesta aina todelliselta, mutta luotettavaa tietoa tuottamalla, jakamalla ja siihen luottamalla se todellisuus voisi olla myös [enemmän tai vähemmän] yhteinen."

Objektiivisesta kolmannen persoonan näkökulmasta jokaisella yksilöllä on viimekädessä vain subjektiivinen käsitys eli ensimmäisen persoonan näkökulma.

[Kohina]

Kannattaa tutustua tähän tarkemmin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Predictive_coding

PredictiveCodingX2.svg.png (27.13 KiB) Katsottu 192 kertaa

Predictive Coding has been Unified with Backpropagation
https://www.lesswrong.com/posts/JZZENev ... ropagation