Aivokuoren pylväät adaptiivisina tilakoneina

[Kohina]

Uusimmassa Tiede numerossakin älykkäämmillä on lievempi tunnereaktio aivoissa.

"As a mechanistic theory, predictive coding has not been mapped out physiologically on the neuronal level. One of the biggest challenges to the theory has been the imprecision of exactly how prediction error minimization works.[26] In some studies, the increase in BOLD signal has been interpreted as error signal while in others it indicates changes in the input representation.[26]"

Virtaus-analogiaa käyttäen jos vettä kaadetaan tasolle, virtaa se hitaammin pisteestä a, pisteeseen b, kuin jos se kaadetaan kanavaan joka yhdistää pisteitä a,b.

[Naturalisti]

Uusimmassa Tiede numerossakin älykkäämmillä on lievempi tunnereaktio aivoissa.

"As a mechanistic theory, predictive coding has not been mapped out physiologically on the neuronal level. One of the biggest challenges to the theory has been the imprecision of exactly how prediction error minimization works.[26] In some studies, the increase in BOLD signal has been interpreted as error signal while in others it indicates changes in the input representation.[26]"

Virtaus-analogiaa käyttäen jos vettä kaadetaan tasolle, virtaa se hitaammin pisteestä a, pisteeseen b, kuin jos se kaadetaan kanavaan joka yhdistää pisteitä a,b.

Mulle ei tule tuota lehteä. Mitä siinä lehdessä itseasiassa sanottiin? Tämä tuntuu aika oudolta väitteestä:

Uusimmassa Tiede numerossakin älykkäämmillä on lievempi tunnereaktio aivoissa.

Onko tuo lainaus jostakin siinä linkatusta artikkelista? Sen mukaan ennustava koodaus (predictive coding) on siis teoria, jota ei ole kartoitettu fysiologisesti neuronitasolla. Tarkkuudessa ja ymmärryksessä, miten tarkalleen ottaen ennustevirheen minimointi toimii ja mitä se mittaa on ongelmia.

BOLD-signaalia (Blood Oxygen Level Dependent) käytetään MRI-kuvantamistekniikasa ilmaisenaan missä aivojen alueilla on enemmän verenkiertoa eli aktiivista aivotoimintaa.

Johtopäätöksiä tehtäessä on ymmärrettävä, että näiden mittausten spatiotemporaalinen tarkkuus on heikko. Signaalit generoituvat neuronirason toiminnan näkövinkkelistä laajojen alueiden pitkäaikaisista yhteisvaikutuksesta. Mittaukset siis osoittavat vain, että jollakin alueella tapahtuu jotakin, mutta siitä, mitä siellä tapahtuu, ei mittaukset kerro mitään.

Tätä sinun analogiaa voi kritisoida ainakin näin: veri ei virtaa aivoissa tuon tasomallin mukaan vaan verisuonissa eli kanavissa.

Virtaus-analogiaa käyttäen jos vettä kaadetaan tasolle, virtaa se hitaammin pisteestä a, pisteeseen b, kuin jos se kaadetaan kanavaan joka yhdistää pisteitä a,b.

en-wikissä on tuosta koodauksesta artikkeli:
https://en.wikipedia.org/wiki/Predictive_coding

[Kohina]

Uusimmassa Tiede numerossakin älykkäämmillä on lievempi tunnereaktio aivoissa.

"As a mechanistic theory, predictive coding has not been mapped out physiologically on the neuronal level. One of the biggest challenges to the theory has been the imprecision of exactly how prediction error minimization works.[26] In some studies, the increase in BOLD signal has been interpreted as error signal while in others it indicates changes in the input representation.[26]"

Virtaus-analogiaa käyttäen jos vettä kaadetaan tasolle, virtaa se hitaammin pisteestä a, pisteeseen b, kuin jos se kaadetaan kanavaan joka yhdistää pisteitä a,b.

Mulle ei tule tuota lehteä. Mitä siinä lehdessä itseasiassa sanottiin? Tämä tuntuu aika oudolta väitteestä:

Uusimmassa Tiede numerossakin älykkäämmillä on lievempi tunnereaktio aivoissa.

Onko tuo lainaus jostakin siinä linkatusta artikkelista? Sen mukaan ennustava koodaus (predictive coding) on siis teoria, jota ei ole kartoitettu fysiologisesti neuronitasolla. Tarkkuudessa ja ymmärryksessä, miten tarkalleen ottaen ennustevirheen minimointi toimii ja mitä se mittaa on ongelmia.

BOLD-signaalia (Blood Oxygen Level Dependent) käytetään MRI-kuvantamistekniikasa ilmaisenaan missä aivojen alueilla on enemmän verenkiertoa eli aktiivista aivotoimintaa.

Johtopäätöksiä tehtäessä on ymmärrettävä, että näiden mittausten spatiotemporaalinen tarkkuus on heikko. Signaalit generoituvat neuronirason toiminnan näkövinkkelistä laajojen alueiden pitkäaikaisista yhteisvaikutuksesta. Mittaukset siis osoittavat vain, että jollakin alueella tapahtuu jotakin, mutta siitä, mitä siellä tapahtuu, ei mittaukset kerro mitään.

Tätä sinun analogiaa voi kritisoida ainakin näin: veri ei virtaa aivoissa tuon tasomallin mukaan vaan verisuonissa eli kanavissa.

Virtaus-analogiaa käyttäen jos vettä kaadetaan tasolle, virtaa se hitaammin pisteestä a, pisteeseen b, kuin jos se kaadetaan kanavaan joka yhdistää pisteitä a,b.

en-wikissä on tuosta koodauksesta artikkeli:
https://en.wikipedia.org/wiki/Predictive_coding

Huoh. Selvä.

[Naturalisti]

Kopioin tämän pätkän tuolta Vapaa tahto -keskustelusta myös tänne, koska tämän aiheen jatko sopii paremmin tämän keskustelun kontekstiin.

Lisään kommenttini tähän lainauksen hakasulkuihin.

Vapaa tahto on memeettisen informaatiosysteemin eli kulttuuria ylläpitävän ja luovan tason toimintaa: empiirisen kokemuksen perusteella itse itsensä luovia ajattelu- ja käyttäytymistottumuksia, jotka toimivat sen perustana olevan geneettisen informaatiosysteemin varassa.

Geneettineettinen informaatiosysteemi eli elämää ylläpitävä systeemi, joka kykenee toimimaan fysiikaalisua systeemejä ohjaavan entropian vaikutuksia vastaan eli solutkaan eivät toimi täysin fysiikan deterministen lakien määräämänä, vaikka toimivat niiden varassa.

Fysikaaliset lait eivät määrää täysin geneettisen ja memeettisen informaatiosysteemin toimintaa, vaan molemmat ovat osittain omalakisia.

Kiehtovaa. Pari jatkokysymstä ajatuksiasi koskien.

Vapaa tahto on memeettisen informaatiosysteemin eli kulttuuria ylläpitävän ja luovan tason toimintaa: empiirisen kokemuksen perusteella itse itsensä luovia ajattelu- ja käyttäytymistottumuksia, jotka toimivat sen perustana olevan geneettisen informaatiosysteemin varassa.

Mitä tarkoittat tällä? Millä tavalla ajatukset luovat itse itsensä? [Mieli rakentaa ympäristöönsä tekemien aktien ja niiden seurausten havainnoinnin perusteella todellisuuden representaatioita eli ajattelu- ja käyttäytymismalleja, jotka ovat luonnonlakeja ja geneettisen tason toimintoja täydentäviä toimintaa ohjaavia "lakeja"]

Geneettineettinen informaatiosysteemi eli elämää ylläpitävä systeemi, joka kykenee toimimaan fysiikaalisua systeemejä ohjaavan entropian vaikutuksia vastaan eli solutkaan eivät toimi täysin fysiikan deterministen lakien määräämänä, vaikka toimivat niiden varassa.

Miten niin eivät toimi? Elämäksi kutsutut kemialliset reaktiot kyllä toimivat ihan termodynamiikan sääntöjen mukaan, mukaanlukien nämä geneettiset informaatiotsysteemit. Paikallinen entropian pieneminen ei tietenkään tarkoita että fysikaaliset prosessit kuten solun toiminta eivät enää toimisi fysiikan lakien mukaan. Voinet selventää mitkä prosessit soluissa eivät mielestäsi toimi fysiikan lakien määräämänä? [Joo, eivät fysikan lait tietenkään solun sisällä lakkaa toimimasta. Ne ovat voimassa myös solussa ja kuten totesit pätevät myös geneettissä informaatiosysteemeissä, jotka ovat solun osien vuorovaikutustoimintoja. Pointti on se, että luonnonlakien lisäksi elävää solua ohjaa myös tämä monimutkainen informastiosysteemi.

Sitä voidaan kuvata pelkistetysti tilakoneena. Tilakonee toiminta eli eteneminen seuraavaan tilaan riippuu sen nykytilasta sekä ympäristön tilasta. Tilansiirtofunktio siirtää näiden tietojen perusteella tilakoneen seuraavaan tilaan ja lähettää informaatiota ympäristöönsä. Itseasiassa solussa on iso joukko toisiinsa vaikuttavia osasysteemejä, jotka toimivat myös toistensa informaatioympäristönä. Tämä monimutkainen mekanismi siis täydentää fysiikan lakien vaikutusta solussa. Jo yksisoluiset eliöt kykenevät tämän mekanismin avulla välttämään epäedullisia olosuhteita ja hakeutumaan suotuisiin olosuhteisiin. Näin se kykenee toimimaan entropian lakia vastaan paikallisesti, käyttämällä ympäristöstään ottamassa energiaa.]

Fysikaaliset lait eivät määrää täysin geneettisen ja memeettisen informaatiosysteemin toimintaa, vaan molemmat ovat osittain omalakisia.

Eli elämän prosesseja ohjaavat naturlaististen luonnonlakien lisäksi, toistaiseksi määrittelemättömät omat lait?
Annatko esimerkin tuollaisesta omasta laista joka operoi naturalistisen, fysikian laeilla kuvattavan todellisuuden ulkopuolella?

[Nämä luonnonlakeja täydentävät "lait" eivät ole määrittelemättömiä vaan geneettisesti määräytyneitä.]

Eli yhtään esimerkkiä tällaisesta omasta laista et pysty antamaan? [ Kaikki mieleen tallentuneet käyttäytymis- ja ajattelutottumukset ovat niitä. Ne eivät ole luonnonlakeja, mutta ohjaavat yksilöä luonnonlakien lisäksi ]

[Mieli rakentaa ympäristöönsä tekemien aktien ja niiden seurausten havainnoinnin perusteella todellisuuden representaatioita eli ajattelu- ja käyttäytymismalleja, jotka ovat luonnonlakeja ja geneettisen tason toimintoja täydentäviä toimintaa ohjaavia "lakeja"]

Korjaan sen verran että ajattelu ei representoi todellisuutta. Organismin ulkoista todellisuutta represntoivat objekteina ja niiden suhteina ilmenevät, aistihavainnoiksi kutsutut mielensisällöt ja organismin sisäistä todellisuutta representoivat mieleialoiksi, tuntemuksiksi ja tunteiksi kutsumamme mielensisällöt. Ajattnelun tehtävä on sitten induktion avulla lokeroida, yleistää ja idealisoida nämä todellisuutta representoivat mielensisällöt yleiskäsitteiksi sekä yhdisrtellä ja manipuloida näitä käsitteitä. [ Nimittäin representaatioiksi aivokuoren pylväs hierarkkioita skeemoihin tallentuneita ajatus- ja käyttäytymistottumuksia eli meemejä. Sekä sisäiset että ulkoiset aistimukset ovat näiden dynaamisten meemien syötteitä. Ajattelu on näiden meemien toimuntaa ]

ajattelu- ja käyttäytymismalleja, jotka ovat luonnonlakeja ja geneettisen tason toimintoja täydentäviä toimintaa ohjaavia "lakeja"

Mitä tämä tarkoittaa? Meinaatko siis että voimme ajatuksen voimalla ohjailla luonnonlakeja? [ En meinaa. Meemit eivät ole luonnonlakeja, vaan mielen käyttäytymistä ohjaamina "ohjelmia". ]

Joo, eivät fysikan lait tietenkään solun sisällä lakkaa toimimasta. Ne ovat voimassa myös solussa ja kuten totesit pätevät myös geneettissä informaatiosysteemeissä, jotka ovat solun osien vuorovaikutustoimintoja. Pointti on se, että luonnonlakien lisäksi elävää solua ohjaa myös tämä monimutkainen informastiosysteemi.

Ihan mielenkiinnosta kysyn. Äskeisen viestisi perusteella vaikutti siltä että tämä entropiaargumentti oli tärkeässä osassa tämän vapaa tahto uskomnuksesi oikeuttamisessa. Nyt kun opimme että fysikaalisessa systeemissä paikallinen entropia voi aivan hyvin pienetyä ilma mitään päälle liimattuja luonnolakeja rikkovia informaatiosyteemejä niin herättikö tämä epäilyn siemenen tuon vapaa tahto uskomuksesi järevyydesrtä vai alkoiko mielesi heti kuumeisesti etsiä jotain uutta syytä uskoa vapaaseen tahtoon? [ Voisitko selventää mitä oikeastaan kritisoit tai haluat kysyä? ]

Pointti on se, että luonnonlakien lisäksi elävää solua ohjaa myös tämä monimutkainen informastiosysteemi.

Mitä tämä tarkoittaa? Geenien tehtävä on koodata proteiineja. Se mitä proteiineja ja kuinka paljon kulloinkin koodataan riippuu geenien synnynnäisestä herkkyydestä ja geenien ympäristöstä saamastaan inputista joka geenin aktivoi. Kaikki nämä prosessit taphtuvat ihan luonnonlakien sanelemassa järjestyksessä. Eli missä kohtaa tätä prosessia mielestäsi nämä omalakiset informaatioprosessit kaappaavat ohjakset luonnonlaeilta? [ Juuri näin. Et löydä mitään eroa yksityiskohdista. Kuten jo edellisessä kommentissa kuvasin kyse on monimutkaisesta emergentistä informaatiosysteemistä, joka vasta kokonaisuutena ylläpitää elämää. Vastaavasti mieli on aivojen emergentin rakenteen mahdollistama prosessijoukko. Yksittäiset neuronit eikä vielä edes pylväät ole tietoisia eikä niillä ole vapaata tahtoa. Nämä ominaisuudet on vasta kokonaisuudella. ]