Keijona kirjoitti: ↑04 Loka 2023, 23:22
On se puolueellisuuden luoman subjektiivisuuden taso todella hämmästyttävää. Kun demokraattisessa maassa oleva demokratian kannattaja oikeasti uskoo että demokratia on ollut hänelle valinta. Ihan kuin kandaharissa kasvanut muslimi kuvittelisi että islam on ollut hänelle valinta. Sellaista se on vapaan valinnan harhaan takertuneiden äänestäjä-valitsijoiden sekoilu.
Vapaa valinta on harha, joten harhaa täytyy olla myös vapaaseen edustajan valintaan perustuva demokratia.
Eikö tuohon asiaan ja demokratian harhaksi todistavaan syyseuraukseen nyt löytynyt vasta-argumentteja ollenkaan....
Johan minä kommentoin, ettei kukaan demokratiaa omaksi valinnakseen kuvittele. Se on yleensä kirjattu maan perustuslakiin, ja meillä se "valinta" tehtiin jo 1917.
Keijona kirjoitti: ↑04 Loka 2023, 23:22
Jos sulla ei ole mitään sanomista, niin älä sano sitä täällä.
Keijona kirjoitti: ↑05 Loka 2023, 11:50
Vapaa valinta on harha, joten harhaa täytyy olla myös vapaaseen edustajan valintaan perustuva demokratia.
Keijona kirjoitti: ↑04 Loka 2023, 23:22
Jos sulla ei ole mitään sanomista, niin älä sano sitä täällä.
Tuossa lainauksessa sentään näkyy keneltä se on lainattu, Onhan joillain kyky älytä uutta ja omaperäistä, eikä vaan kopioida koulussa koulutettuja mantroja.
Joo, Keijona plagioi hänelle esittämääni moitetta kuin pikkulapsi, kun äiti on torunut lapsen tuhmaa tekoa sanomalla: "hyi hyi, ei saa!", niin lapsi katsoo äitiä, sanoo "hyi hyi, ei saa" ja tekee tuhmaa kuitenkin.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Keijona kirjoitti: ↑04 Loka 2023, 23:22
Jos sulla ei ole mitään sanomista, niin älä sano sitä täällä.
Tuossa lainauksessa sentään näkyy keneltä se on lainattu, Onhan joillain kyky älytä uutta ja omaperäistä, eikä vaan kopioida koulussa koulutettuja mantroja.
Itsensä siteeraaminen ja muiden sanomisien varastaminen ei silti ole kovin älykästä.
Joo, Keijona plagioi hänelle esittämääni moitetta kuin pikkulapsi, kun äiti on torunut lapsen tuhmaa tekoa sanomalla: "hyi hyi, ei saa!", niin lapsi katsoo äitiä, sanoo "hyi hyi, ei saa" ja tekee tuhmaa kuitenkin.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Keijona kirjoitti: ↑04 Loka 2023, 23:22
Jos sulla ei ole mitään sanomista, niin älä sano sitä täällä.
Tuossa lainauksessa sentään näkyy keneltä se on lainattu, Onhan joillain kyky älytä uutta ja omaperäistä, eikä vaan kopioida koulussa koulutettuja mantroja.
Joo, Keijona plagioi hänelle esittämääni moitetta kuin pikkulapsi, kun äiti on torunut lapsen tuhmaa tekoa sanomalla: "hyi hyi, ei saa!", niin lapsi katsoo äitiä, sanoo "hyi hyi, ei saa" ja tekee tuhmaa kuitenkin.
Jaha järki loppui, kun alkoi asiattomuudet, huomio kääntyy asiasta ihmiseen.
Sellaista se on syyntakeettomien todellisuuspako, kun asiat ja faktat alkaa ahdistaa, niin sinäminään ja dikotomiaan, pohjattomaan henkilökohtaisuuksien suohon vajotaan.
ID10T kirjoitti: ↑05 Loka 2023, 08:32
Kyllä tuo el chapo on myös innoittajana monille. Jos huumebisneksellä on mahdollisuus saada poskettomia omaisuuksia, se houkuttaa myös vähän varakkaampiakin.
Kyllä joo, mutta nuo pyrkivät hyötyjäpuolelle. Ilman gangstereita ei ole huumebisnestä.
Mikä estää huumejengejä sabotoimasta valtion jakeluketjua tai tuotantolaitoksia? Niinhän ne nitistävät kilpailijoitaankin pois markkinoilta. Siirtymävaiheesta tulisi joka tapauksessa pitkä ja tuskainen.
Käytännön resurssit ja järki. Eivät ne johtajat ole idiootteja vaan heillä on hyvin paljon samoja ominaisuuksia kuin liikemiehillä. He ymmärtäisivät, että tuossa tapauksessa se on kuoleva bisnes, jonka takia ei kannata jäädä taistelemaan ja hankkimaan tuomioita, vaan he sanoisivat gangstereille, että kiitos palveluksesta, mutta valitettavasti irtisanomme teidät tuotannollisista syistä, ja jäisivät elelemään omaisuutensa turvin kuka mitenkin. Osa varmaan joutomiehinä, osa hankkisi jonkun toisen extremeharrastuksen jännityksen kaipuutaan ruokkimaan ja osa alkaisi sijoittaa muuhun lailliseen tai laittomaan liiketoimintaan. Olen kuullut (ihan vain huhuja), että esimerkiksi Suomessa jotkut moottoripyöräjengien johtohahmot ovat siirtyneet talousrikollisuuteen ym. paljon tuottavmpaan, riskittömämpään ja kevyemmin rangaistavaan rötöstelyyn.
Kenelle lailliset huumeet sallittaisiin ja miksi? Menisikö kansan terveys tärviölle?
Kaikille aikuisille siksi, koska ei ole perusteltua kieltää asioita siksi, että valtaeliitti nettoaa enemmän pitämällä asiat kiellettynä ja tienaamalla rikollisesti (ammattirikollisuuden huippu on aina yhteiskunnan huipulla) tai pönkittääkseen jotain änkyräkonservatiivista harhamaailmankuvaa, jossa paha katoaa kieltämällä. En usko, että kansan terveys menisi tärviölle.
Eikä ollut vapaa valinta, vaan refleksi, syyseuraus.
Ohitan nyt asiattomat herjat ja sekavat mantrat, joita olet jo toistanut monissa muissakin keskusteluissa, muttet ole toistaiseksi suostunut käymään tästä asiallista keskustelua.
Jotta tuosta tyhjästä jankkauksesta päästään eroon, lienee välttämätöntä määritellä keskustelun pohjaksi, mitä me tarkoitamme vapaalla tahdolla. Siitä on olemassa kovin monenlaisia käsityksiä.
Tässä on keskustelulle lyhyt alustus. Voisitko nyt vuorostasi joko kommentoida sitä (ilman turhia mantroja) tai esittää jatkokeskustelulle vaihtoehtoisen alustuksen?
Vapaa tahto
Tieteellinen käsitys vapaasta tahdosta on ollut filosofien ja tutkijoiden kiistelyn kohteena vuosisatoja ja on edelleen kovin kiistanalainen aihe. Jotkin tutkijat väittävät jopa aivotutkimuksiin (toisten mielestä kyseenalaisesti) vedoten, että vapaa tahto on illuusio.
Perustava pulma näyttää olevan itse ongelman määrittely. Mitä vapaa tahto on ja miten se voisi ilmetä aivotoimintana, kun kukaan ei vielä tiedä edes sitä, miten aivot kokonaisuutena toimivat. Ei edes mielefilosofiassa olla vielä yksimielisiä siitä mitä vapaa tahto on.
Vapaa tahto voidaan määritellä monin tavoin. Yleisesti ottaen sillä viitataan kykyyn tehdä päätöksiä ja valintoja tiettyjen ulkoisten rajoitusten (sosiaalinen paine) ja pakkojen (luonnonlait) puitteissa; ei siis täysin vapaasti ilman mitään rajoituksia.
Vapaan tahdon kiistäjät väittävät sitä pelkäksi illuusioksi, ja että kaikki päätöksemme ovat fatalistisesti ennalta määrättyjä biologisista, psykologisista ja sosiaalisista syistä.
Vapaan tahdon puoltajat väittävät, että vapaa tahto on todellinen ihmisen kyky tehdä valintoja, jotka perustuvat mielen kognitiivisiin mekanismeihin. Ihmismieli ei ole fatalistinen kellokoneisto vaan sillä on kyky toteuttaa vaihtelevissa ja yllättävissäkin olosuhteissa suunnitelmiaan.
Vaikka kaikki yksittäiset toimet eivät välttämättä aina olosuhteiden vaihdellessa ja tehtyjen virheellisten arvioiden vuoksi onnistu, ei vapaan tahdon toteutuminen välttämättä esty. Vapaan tahdon mukaista päämäärää voidaan lähestyä vaihtoehtoisia keinoja käyttäen.
Vapaa tahto liittyy myös moraalisiin kysymyksiin. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää, että ihmisillä on vapaa tahto, jotta heiltä voi vaatia moraalia ja vastuuta. Sosiaalinen paine ohjaa yksilöä toimimaan yhteisön omaksumien normien mukan. Yhteisö voi asettaa sen lisäksi jäsenilleen myös laeiksi muotoiltuja moraalinormeja.
Ei edes siitä mistä moraalinormit tulevat vallitse yksimielisyyttä. Naturalistisen näkemyksen mukaan moraalinormit ovat kulttuurisidonnaisina, kehittyvät memeettisessä evoluutiossa ja ovat olemassa subjektiivisina ajatus- ja käyttäytymistottumuksina.
Aivotutkimuksilla pyritään vasta selvittämään mitkä aivojen alueet osallistuvat päätöksen tekoon, mutta aivojen kokonaisvaltaisen viitekehyksen puutteen vuoksi, tuloksista tehdyt päätelmät ovat vielä pelkkiä spekulaatioita.
Esimerkiksi jotkut (julkisuushakuiset) tutkijat ovat väittäneet voineensa osoittaa, että vapaa tahto on illuusio, mutta valtaosa tutkijoista taitaa pitää johtopäätöksiä kyseenalaisina.
Tiettävästi on myös olemassa tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että ihmiset voivat tietoisesti valita toimintansa tiettyjen rajoitusten puitteissa.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Eikä ollut vapaa valinta, vaan refleksi, syyseuraus.
Ohitan nyt asiattomat herjat ja sekavat mantrat, joita olet jo toistanut monissa muissakin keskusteluissa, muttet ole toistaiseksi suostunut käymään tästä asiallista keskustelua.
Jotta tuosta tyhjästä jankkauksesta päästään eroon, lienee välttämätöntä määritellä keskustelun pohjaksi, mitä me tarkoitamme vapaalla tahdolla. Siitä on olemassa kovin monenlaisia käsityksiä.
Tässä on keskustelulle lyhyt alustus. Voisitko nyt vuorostasi joko kommentoida sitä (ilman turhia mantroja) tai esittää jatkokeskustelulle vaihtoehtoisen alustuksen?
Vapaa tahto
Tieteellinen käsitys vapaasta tahdosta on ollut filosofien ja tutkijoiden kiistelyn kohteena vuosisatoja ja on edelleen kovin kiistanalainen aihe. Jotkin tutkijat väittävät jopa aivotutkimuksiin (toisten mielestä kyseenalaisesti) vedoten, että vapaa tahto on illuusio.
Perustava pulma näyttää olevan itse ongelman määrittely. Mitä vapaa tahto on ja miten se voisi ilmetä aivotoimintana, kun kukaan ei vielä tiedä edes sitä, miten aivot kokonaisuutena toimivat. Ei edes mielefilosofiassa olla vielä yksimielisiä siitä mitä vapaa tahto on.
Vapaa tahto voidaan määritellä monin tavoin. Yleisesti ottaen sillä viitataan kykyyn tehdä päätöksiä ja valintoja tiettyjen ulkoisten rajoitusten (sosiaalinen paine) ja pakkojen (luonnonlait) puitteissa; ei siis täysin vapaasti ilman mitään rajoituksia.
Vapaan tahdon kiistäjät väittävät sitä pelkäksi illuusioksi, ja että kaikki päätöksemme ovat fatalistisesti ennalta määrättyjä biologisista, psykologisista ja sosiaalisista syistä.
Vapaan tahdon puoltajat väittävät, että vapaa tahto on todellinen ihmisen kyky tehdä valintoja, jotka perustuvat mielen kognitiivisiin mekanismeihin. Ihmismieli ei ole fatalistinen kellokoneisto vaan sillä on kyky toteuttaa vaihtelevissa ja yllättävissäkin olosuhteissa suunnitelmiaan.
Vaikka kaikki yksittäiset toimet eivät välttämättä aina olosuhteiden vaihdellessa ja tehtyjen virheellisten arvioiden vuoksi onnistu, ei vapaan tahdon toteutuminen välttämättä esty. Vapaan tahdon mukaista päämäärää voidaan lähestyä vaihtoehtoisia keinoja käyttäen.
Vapaa tahto liittyy myös moraalisiin kysymyksiin. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää, että ihmisillä on vapaa tahto, jotta heiltä voi vaatia moraalia ja vastuuta. Sosiaalinen paine ohjaa yksilöä toimimaan yhteisön omaksumien normien mukan. Yhteisö voi asettaa sen lisäksi jäsenilleen myös laeiksi muotoiltuja moraalinormeja.
Ei edes siitä mistä moraalinormit tulevat vallitse yksimielisyyttä. Naturalistisen näkemyksen mukaan moraalinormit ovat kulttuurisidonnaisina, kehittyvät memeettisessä evoluutiossa ja ovat olemassa subjektiivisina ajatus- ja käyttäytymistottumuksina.
Aivotutkimuksilla pyritään vasta selvittämään mitkä aivojen alueet osallistuvat päätöksen tekoon, mutta aivojen kokonaisvaltaisen viitekehyksen puutteen vuoksi, tuloksista tehdyt päätelmät ovat vielä pelkkiä spekulaatioita.
Esimerkiksi jotkut (julkisuushakuiset) tutkijat ovat väittäneet voineensa osoittaa, että vapaa tahto on illuusio, mutta valtaosa tutkijoista taitaa pitää johtopäätöksiä kyseenalaisina.
Tiettävästi on myös olemassa tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että ihmiset voivat tietoisesti valita toimintansa tiettyjen rajoitusten puitteissa.
"Vapaa valinta on harha, joten harhaa täytyy olla myös vapaaseen edustajan valintaan perustuva demokratia."
Eikä ollut vapaa valinta, vaan refleksi, syyseuraus.
Ohitan nyt asiattomat herjat ja sekavat mantrat, joita olet jo toistanut monissa muissakin keskusteluissa, muttet ole toistaiseksi suostunut käymään tästä asiallista keskustelua.
Jotta tuosta tyhjästä jankkauksesta päästään eroon, lienee välttämätöntä määritellä keskustelun pohjaksi, mitä me tarkoitamme vapaalla tahdolla. Siitä on olemassa kovin monenlaisia käsityksiä.
Tässä on keskustelulle lyhyt alustus. Voisitko nyt vuorostasi joko kommentoida sitä (ilman turhia mantroja) tai esittää jatkokeskustelulle vaihtoehtoisen alustuksen?
Vapaa tahto
Tieteellinen käsitys vapaasta tahdosta on ollut filosofien ja tutkijoiden kiistelyn kohteena vuosisatoja ja on edelleen kovin kiistanalainen aihe. Jotkin tutkijat väittävät jopa aivotutkimuksiin (toisten mielestä kyseenalaisesti) vedoten, että vapaa tahto on illuusio.
Perustava pulma näyttää olevan itse ongelman määrittely. Mitä vapaa tahto on ja miten se voisi ilmetä aivotoimintana, kun kukaan ei vielä tiedä edes sitä, miten aivot kokonaisuutena toimivat. Ei edes mielefilosofiassa olla vielä yksimielisiä siitä mitä vapaa tahto on.
Vapaa tahto voidaan määritellä monin tavoin. Yleisesti ottaen sillä viitataan kykyyn tehdä päätöksiä ja valintoja tiettyjen ulkoisten rajoitusten (sosiaalinen paine) ja pakkojen (luonnonlait) puitteissa; ei siis täysin vapaasti ilman mitään rajoituksia.
Vapaan tahdon kiistäjät väittävät sitä pelkäksi illuusioksi, ja että kaikki päätöksemme ovat fatalistisesti ennalta määrättyjä biologisista, psykologisista ja sosiaalisista syistä.
Vapaan tahdon puoltajat väittävät, että vapaa tahto on todellinen ihmisen kyky tehdä valintoja, jotka perustuvat mielen kognitiivisiin mekanismeihin. Ihmismieli ei ole fatalistinen kellokoneisto vaan sillä on kyky toteuttaa vaihtelevissa ja yllättävissäkin olosuhteissa suunnitelmiaan.
Vaikka kaikki yksittäiset toimet eivät välttämättä aina olosuhteiden vaihdellessa ja tehtyjen virheellisten arvioiden vuoksi onnistu, ei vapaan tahdon toteutuminen välttämättä esty. Vapaan tahdon mukaista päämäärää voidaan lähestyä vaihtoehtoisia keinoja käyttäen.
Vapaa tahto liittyy myös moraalisiin kysymyksiin. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää, että ihmisillä on vapaa tahto, jotta heiltä voi vaatia moraalia ja vastuuta. Sosiaalinen paine ohjaa yksilöä toimimaan yhteisön omaksumien normien mukan. Yhteisö voi asettaa sen lisäksi jäsenilleen myös laeiksi muotoiltuja moraalinormeja.
Ei edes siitä mistä moraalinormit tulevat vallitse yksimielisyyttä. Naturalistisen näkemyksen mukaan moraalinormit ovat kulttuurisidonnaisina, kehittyvät memeettisessä evoluutiossa ja ovat olemassa subjektiivisina ajatus- ja käyttäytymistottumuksina.
Aivotutkimuksilla pyritään vasta selvittämään mitkä aivojen alueet osallistuvat päätöksen tekoon, mutta aivojen kokonaisvaltaisen viitekehyksen puutteen vuoksi, tuloksista tehdyt päätelmät ovat vielä pelkkiä spekulaatioita.
Esimerkiksi jotkut (julkisuushakuiset) tutkijat ovat väittäneet voineensa osoittaa, että vapaa tahto on illuusio, mutta valtaosa tutkijoista taitaa pitää johtopäätöksiä kyseenalaisina.
Tiettävästi on myös olemassa tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että ihmiset voivat tietoisesti valita toimintansa tiettyjen rajoitusten puitteissa.
"Vapaa valinta on harha, joten harhaa täytyy olla myös vapaaseen edustajan valintaan perustuva demokratia."
Naturalisti kirjoitti: ↑05 Loka 2023, 22:54
Ohitan nyt asiattomat herjat ja sekavat mantrat
ja siihen sitten omasta mielestä lyhyt alustus......."mun mielestä blähblähnlääh"
Kannattaisiko nyt ottaa selvää sanojem merkityksistä, vaikka siitä mikä on taas lyhyt ja mikä pitkä.
Ikävä sanoa, että toistelet näitä käsittämättömiä mantroja joka paikassa. Tyypillinen vastauksesi tarkennuspyyntöön on tätä tyyliä.
ja siihen sitten omasta mielestä lyhyt alustus......."mun mielestä blähblähnlääh"
Koska vapaasta tahdosta on olemassa hyvin monenlaisia käsityksiä, ehdotin, että valitsemme jonkun määritelmän keskustelun lähtökohdaksi. Sinä vastaat:
Kannattaisiko nyt ottaa selvää sanojem merkityksistä, vaikka siitä mikä on taas lyhyt ja mikä pitkä.
Tätä minä juuri tarkoitan, että valitsemme monista mahdollisuuksista jonkun (minkä tahansa), jotta asiasta voisi rationaalisesti keskustella. Toivottavasti haluat kaikesta huolimatta keskustella asiallisesti, etkä vain häiriköidä ja riidellä.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Eikä ollut vapaa valinta, vaan refleksi, syyseuraus.
Ohitan nyt asiattomat herjat ja sekavat mantrat, joita olet jo toistanut monissa muissakin keskusteluissa, muttet ole toistaiseksi suostunut käymään tästä asiallista keskustelua.
Jotta tuosta tyhjästä jankkauksesta päästään eroon, lienee välttämätöntä määritellä keskustelun pohjaksi, mitä me tarkoitamme vapaalla tahdolla. Siitä on olemassa kovin monenlaisia käsityksiä.
Tässä on keskustelulle lyhyt alustus. Voisitko nyt vuorostasi joko kommentoida sitä (ilman turhia mantroja) tai esittää jatkokeskustelulle vaihtoehtoisen alustuksen?
Vapaa tahto
Tieteellinen käsitys vapaasta tahdosta on ollut filosofien ja tutkijoiden kiistelyn kohteena vuosisatoja ja on edelleen kovin kiistanalainen aihe. Jotkin tutkijat väittävät jopa aivotutkimuksiin (toisten mielestä kyseenalaisesti) vedoten, että vapaa tahto on illuusio.
Perustava pulma näyttää olevan itse ongelman määrittely. Mitä vapaa tahto on ja miten se voisi ilmetä aivotoimintana, kun kukaan ei vielä tiedä edes sitä, miten aivot kokonaisuutena toimivat. Ei edes mielefilosofiassa olla vielä yksimielisiä siitä mitä vapaa tahto on.
Vapaa tahto voidaan määritellä monin tavoin. Yleisesti ottaen sillä viitataan kykyyn tehdä päätöksiä ja valintoja tiettyjen ulkoisten rajoitusten (sosiaalinen paine) ja pakkojen (luonnonlait) puitteissa; ei siis täysin vapaasti ilman mitään rajoituksia.
Vapaan tahdon kiistäjät väittävät sitä pelkäksi illuusioksi, ja että kaikki päätöksemme ovat fatalistisesti ennalta määrättyjä biologisista, psykologisista ja sosiaalisista syistä.
Vapaan tahdon puoltajat väittävät, että vapaa tahto on todellinen ihmisen kyky tehdä valintoja, jotka perustuvat mielen kognitiivisiin mekanismeihin. Ihmismieli ei ole fatalistinen kellokoneisto vaan sillä on kyky toteuttaa vaihtelevissa ja yllättävissäkin olosuhteissa suunnitelmiaan.
Vaikka kaikki yksittäiset toimet eivät välttämättä aina olosuhteiden vaihdellessa ja tehtyjen virheellisten arvioiden vuoksi onnistu, ei vapaan tahdon toteutuminen välttämättä esty. Vapaan tahdon mukaista päämäärää voidaan lähestyä vaihtoehtoisia keinoja käyttäen.
Vapaa tahto liittyy myös moraalisiin kysymyksiin. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää, että ihmisillä on vapaa tahto, jotta heiltä voi vaatia moraalia ja vastuuta. Sosiaalinen paine ohjaa yksilöä toimimaan yhteisön omaksumien normien mukan. Yhteisö voi asettaa sen lisäksi jäsenilleen myös laeiksi muotoiltuja moraalinormeja.
Ei edes siitä mistä moraalinormit tulevat vallitse yksimielisyyttä. Naturalistisen näkemyksen mukaan moraalinormit ovat kulttuurisidonnaisina, kehittyvät memeettisessä evoluutiossa ja ovat olemassa subjektiivisina ajatus- ja käyttäytymistottumuksina.
Aivotutkimuksilla pyritään vasta selvittämään mitkä aivojen alueet osallistuvat päätöksen tekoon, mutta aivojen kokonaisvaltaisen viitekehyksen puutteen vuoksi, tuloksista tehdyt päätelmät ovat vielä pelkkiä spekulaatioita.
Esimerkiksi jotkut (julkisuushakuiset) tutkijat ovat väittäneet voineensa osoittaa, että vapaa tahto on illuusio, mutta valtaosa tutkijoista taitaa pitää johtopäätöksiä kyseenalaisina.
Tiettävästi on myös olemassa tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että ihmiset voivat tietoisesti valita toimintansa tiettyjen rajoitusten puitteissa.
"Vapaa valinta on harha, joten harhaa täytyy olla myös vapaaseen edustajan valintaan perustuva demokratia."
Naturalisti kirjoitti: ↑05 Loka 2023, 22:54
Ohitan nyt asiattomat herjat ja sekavat mantrat
ja siihen sitten omasta mielestä lyhyt alustus......."mun mielestä blähblähnlääh"
Kannattaisiko nyt ottaa selvää sanojem merkityksistä, vaikka siitä mikä on taas lyhyt ja mikä pitkä.
Ikävä sanoa, että toistelet näitä käsittämättömiä mantroja joka paikassa. Tyypillinen vastauksesi tarkennuspyyntöön on tätä tyyliä.
ja siihen sitten omasta mielestä lyhyt alustus......."mun mielestä blähblähnlääh"
Koska vapaasta tahdosta on olemassa hyvin monenlaisia käsityksiä, ehdotin, että valitsemme jonkun määritelmän keskustelun lähtökohdaksi. Sinä vastaat:
Kannattaisiko nyt ottaa selvää sanojem merkityksistä, vaikka siitä mikä on taas lyhyt ja mikä pitkä.
Tätä minä juuri tarkoitan, että valitsemme monista mahdollisuuksista jonkun (minkä tahansa), jotta asiasta voisi rationaalisesti keskustella. Toivottavasti haluat kaikesta huolimatta keskustella asiallisesti, etkä vain häiriköidä ja riidellä.
"Kun vapaa valinta on harha niin harhaa täytyy olla myös vapaaseen valintaan perustuva demokratia."
Jos noin yksinkertainen syyseuraus on käsittämätön, niin kyllä asiakeskustelu silloin on mahdotonta.
Keijona kirjoitti: ↑07 Loka 2023, 00:44
"Kun vapaa valinta on harha niin harhaa täytyy olla myös vapaaseen valintaan perustuva demokratia."
Jos noin yksinkertainen syyseuraus on käsittämätön, niin kyllä asiakeskustelu silloin on mahdotonta.
Jos kerran et halua asiallisesti keskustella, niin toivottavasti et jatka myöskään asiatonta häiriköintiä.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Eikä ollut vapaa valinta, vaan refleksi, syyseuraus.
Ohitan nyt asiattomat herjat ja sekavat mantrat, joita olet jo toistanut monissa muissakin keskusteluissa, muttet ole toistaiseksi suostunut käymään tästä asiallista keskustelua.
Jotta tuosta tyhjästä jankkauksesta päästään eroon, lienee välttämätöntä määritellä keskustelun pohjaksi, mitä me tarkoitamme vapaalla tahdolla. Siitä on olemassa kovin monenlaisia käsityksiä.
Tässä on keskustelulle lyhyt alustus. Voisitko nyt vuorostasi joko kommentoida sitä (ilman turhia mantroja) tai esittää jatkokeskustelulle vaihtoehtoisen alustuksen?
Vapaa tahto
Tieteellinen käsitys vapaasta tahdosta on ollut filosofien ja tutkijoiden kiistelyn kohteena vuosisatoja ja on edelleen kovin kiistanalainen aihe. Jotkin tutkijat väittävät jopa aivotutkimuksiin (toisten mielestä kyseenalaisesti) vedoten, että vapaa tahto on illuusio.
Perustava pulma näyttää olevan itse ongelman määrittely. Mitä vapaa tahto on ja miten se voisi ilmetä aivotoimintana, kun kukaan ei vielä tiedä edes sitä, miten aivot kokonaisuutena toimivat. Ei edes mielefilosofiassa olla vielä yksimielisiä siitä mitä vapaa tahto on.
Vapaa tahto voidaan määritellä monin tavoin. Yleisesti ottaen sillä viitataan kykyyn tehdä päätöksiä ja valintoja tiettyjen ulkoisten rajoitusten (sosiaalinen paine) ja pakkojen (luonnonlait) puitteissa; ei siis täysin vapaasti ilman mitään rajoituksia.
Vapaan tahdon kiistäjät väittävät sitä pelkäksi illuusioksi, ja että kaikki päätöksemme ovat fatalistisesti ennalta määrättyjä biologisista, psykologisista ja sosiaalisista syistä.
Vapaan tahdon puoltajat väittävät, että vapaa tahto on todellinen ihmisen kyky tehdä valintoja, jotka perustuvat mielen kognitiivisiin mekanismeihin. Ihmismieli ei ole fatalistinen kellokoneisto vaan sillä on kyky toteuttaa vaihtelevissa ja yllättävissäkin olosuhteissa suunnitelmiaan.
Vaikka kaikki yksittäiset toimet eivät välttämättä aina olosuhteiden vaihdellessa ja tehtyjen virheellisten arvioiden vuoksi onnistu, ei vapaan tahdon toteutuminen välttämättä esty. Vapaan tahdon mukaista päämäärää voidaan lähestyä vaihtoehtoisia keinoja käyttäen.
Vapaa tahto liittyy myös moraalisiin kysymyksiin. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää, että ihmisillä on vapaa tahto, jotta heiltä voi vaatia moraalia ja vastuuta. Sosiaalinen paine ohjaa yksilöä toimimaan yhteisön omaksumien normien mukan. Yhteisö voi asettaa sen lisäksi jäsenilleen myös laeiksi muotoiltuja moraalinormeja.
Ei edes siitä mistä moraalinormit tulevat vallitse yksimielisyyttä. Naturalistisen näkemyksen mukaan moraalinormit ovat kulttuurisidonnaisina, kehittyvät memeettisessä evoluutiossa ja ovat olemassa subjektiivisina ajatus- ja käyttäytymistottumuksina.
Aivotutkimuksilla pyritään vasta selvittämään mitkä aivojen alueet osallistuvat päätöksen tekoon, mutta aivojen kokonaisvaltaisen viitekehyksen puutteen vuoksi, tuloksista tehdyt päätelmät ovat vielä pelkkiä spekulaatioita.
Esimerkiksi jotkut (julkisuushakuiset) tutkijat ovat väittäneet voineensa osoittaa, että vapaa tahto on illuusio, mutta valtaosa tutkijoista taitaa pitää johtopäätöksiä kyseenalaisina.
Tiettävästi on myös olemassa tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että ihmiset voivat tietoisesti valita toimintansa tiettyjen rajoitusten puitteissa.
"Vapaa valinta on harha, joten harhaa täytyy olla myös vapaaseen edustajan valintaan perustuva demokratia."
Asia ei todellakaan ole noin yksinkertainen. Luulet sen olevan, mutta ei se ole.
Teoriassa vapauksia voidaan rajoittaa mielin määrin, mutta silti meillä on aina vapaus ajatella, mitä haluamme. Monesti keskitysleireilläkin mielikuvitusmatkailtiin milloin missäkin, ja saatiin näin vankeus ja mahdollinen kuoleman odotus tuntumaan edes hieman siedettävämmältä.
tieteen kuvalehti kirjoitti:Aivotutkijat ovat paljastaneet, että valinta on aivojen sähkötoiminnan tulos. Ja tämä toiminta noudattaa fysiikan lakeja ilman mahdollisia poikkeuksia.
Tällä logiikalla jokainen puhelinkeskustelukin olisi ennalta määrätty, koska ne ovat puhelimen sähkösignaalien tulos.
Samoin siveltimellä olisi mahdollista maalata vai ennalta määrättyjä tauluja, koska ne perustuvat sivellinkarvojen, maalin ja kankaan vuorovaikutukseen.
