Vapaa tahto

[Naturalisti]

Vapaa tahto

Vapaa tahto on kiinnostava aihe sekä mielenfilosofian, että vahvan tekoälyn näkökulmasta. Asiasta on käyty enemmän ja vähemmän hämmentävää keskustelua täälläkin monissa keskusteluissa otsikosta riippumatta.

Tässä on avaukseksi katkelma toisesta keskustelussa.

(...) Eikä ollut vapaa valinta, vaan refleksi, syyseuraus.

(...)
Tässä on keskustelulle lyhyt alustus. Voisitko nyt vuorostasi joko kommentoida sitä (ilman turhia mantroja) tai esittää jatkokeskustelulle vaihtoehtoisen alustuksen?

Vapaa tahto

Tieteellinen käsitys vapaasta tahdosta on ollut filosofien ja tutkijoiden kiistelyn kohteena vuosisatoja ja on edelleen kovin kiistanalainen aihe. Jotkin tutkijat väittävät jopa aivotutkimuksiin (toisten mielestä kyseenalaisesti) vedoten, että vapaa tahto on illuusio.

Perustava pulma näyttää olevan itse ongelman määrittely. Mitä vapaa tahto on ja miten se voisi ilmetä aivotoimintana, kun kukaan ei vielä tiedä edes sitä, miten aivot kokonaisuutena toimivat. Ei edes mielefilosofiassa olla vielä yksimielisiä siitä mitä vapaa tahto on.

Vapaa tahto voidaan määritellä monin tavoin. Yleisesti ottaen sillä viitataan kykyyn tehdä päätöksiä ja valintoja tiettyjen ulkoisten rajoitusten (sosiaalinen paine) ja pakkojen (luonnonlait) puitteissa; ei siis täysin vapaasti ilman mitään rajoituksia.

Vapaan tahdon kiistäjät väittävät sitä pelkäksi illuusioksi, ja että kaikki päätöksemme ovat fatalistisesti ennalta määrättyjä biologisista, psykologisista ja sosiaalisista syistä.

Vapaan tahdon puoltajat väittävät, että vapaa tahto on todellinen ihmisen kyky tehdä valintoja, jotka perustuvat mielen kognitiivisiin mekanismeihin. Ihmismieli ei ole fatalistinen kellokoneisto vaan sillä on kyky toteuttaa vaihtelevissa ja yllättävissäkin olosuhteissa suunnitelmiaan.

Vaikka kaikki yksittäiset toimet eivät välttämättä aina olosuhteiden vaihdellessa ja tehtyjen virheellisten arvioiden vuoksi onnistu, ei vapaan tahdon toteutuminen välttämättä esty. Vapaan tahdon mukaista päämäärää voidaan lähestyä vaihtoehtoisia keinoja käyttäen.

Vapaa tahto liittyy myös moraalisiin kysymyksiin. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää, että ihmisillä on vapaa tahto, jotta heiltä voi vaatia moraalia ja vastuuta. Sosiaalinen paine ohjaa yksilöä toimimaan yhteisön omaksumien normien mukan. Yhteisö voi asettaa sen lisäksi jäsenilleen myös laeiksi muotoiltuja moraalinormeja.

Ei edes siitä mistä moraalinormit tulevat vallitse yksimielisyyttä. Naturalistisen näkemyksen mukaan moraalinormit ovat kulttuurisidonnaisina, kehittyvät memeettisessä evoluutiossa ja ovat olemassa subjektiivisina ajatus- ja käyttäytymistottumuksina.

Aivotutkimuksilla pyritään vasta selvittämään mitkä aivojen alueet osallistuvat päätöksen tekoon, mutta aivojen kokonaisvaltaisen viitekehyksen puutteen vuoksi, tuloksista tehdyt päätelmät ovat vielä pelkkiä spekulaatioita.

Esimerkiksi jotkut (julkisuushakuiset) tutkijat ovat väittäneet voineensa osoittaa, että vapaa tahto on illuusio, mutta valtaosa tutkijoista taitaa pitää johtopäätöksiä kyseenalaisina.

Tiettävästi on myös olemassa tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että ihmiset voivat tietoisesti valita toimintansa tiettyjen rajoitusten puitteissa.

"Vapaa valinta on harha, joten harhaa täytyy olla myös vapaaseen edustajan valintaan perustuva demokratia."

(...)

ja siihen sitten omasta mielestä lyhyt alustus......."mun mielestä blähblähnlääh"

Kannattaisiko nyt ottaa selvää sanojem merkityksistä, vaikka siitä mikä on taas lyhyt ja mikä pitkä.

Katso myös:

Aivojen ja mielen suhde
Olemisen ja tietämisen tottumukset
Naturalismi on epäsuoraa realismia
Blogin alaviitteet
Blogin sisältö

[ID10T]

Vapaa tahto on siitä hauska asia, että jokainen saa olla siitä mitä mieltä tahtoo. Tunnemme aivojen toimintaa kuitenkin niin pintapuolisesti, että emme edes tiedä, missä kohtaa se vapaa tahto olisi (jos se olisi), saati mikä sen aiheuttaa.

Koska ihmisellä on kuitenkin joka päivä tehtävänään lukuisia valintoja, olisi täysin dystooppista ajatella, että me vaan "leikimme" valitsevamme.

Oikeusjärjestelmämmekin perustuu siihen, että ihminen on vastuussa teoistaan. Miksi olisi, jos vapaata tahtoa ei ole?

[MooM]

Miksi aivojen synnyttämä motivaatiotila (se tahtominen) olisi jotenkin ei-vapaata? Aivot ovat osa ihmistä, myös se ei-tietoinen toiminta. Puhtaasti ei-vapaata tahtoa olisi jonkin ulkopuolisen pakottama tahtomisten ketju, esim predestinaatio uskonnoissa.

Valinnat on eri asia kuin tahto. Se, etten voi lentää tai tulla valituksi presidentiksi ei ole vapaan tahdon puutetta vaan vaillinaisista keinoista tai muiden toiminnasta johtuvia esteitä. Voin silti yksilönä tahtoa noita asioita.

Tietenkin voi ajatella, että jos luonnon toiminta on determinististä (ei todellista satunnaisuutta, vaan pelkästään meidän puutteellista tietoa fysiikan fundamenteista ja rajallinen kyky mallintaa kaikkia tekijöitä ajassa), kaikki menee väkisin juuri niin kuin menee koko maailmankaikkeuden iän ajan. Tahtomisen ja käyttäytymisen tasolla tällä ei ole oikeastaan merkitystä.

[Neutroni]

Vapaa tahto on siitä hauska asia, että jokainen saa olla siitä mitä mieltä tahtoo. Tunnemme aivojen toimintaa kuitenkin niin pintapuolisesti, että emme edes tiedä, missä kohtaa se vapaa tahto olisi (jos se olisi), saati mikä sen aiheuttaa.

Koska ihmisellä on kuitenkin joka päivä tehtävänään lukuisia valintoja, olisi täysin dystooppista ajatella, että me vaan "leikimme" valitsevamme.

Oikeusjärjestelmämmekin perustuu siihen, että ihminen on vastuussa teoistaan. Miksi olisi, jos vapaata tahtoa ei ole?

Siksi, koska evoluutiossa on muodostunut olentoja, jotka käyttäytyvät niin, että muodostavat oikeusjärjestelmiä. Ei rikosten teko ole silloin valinta, mutta ei paheksuminen ja rankaiseminenkaan ole. Se on vain evoluution "kokeilua" (huono sana, koska se viittaa tietoiseen vapaaseen mieleen). Populaatiossa voi olla pieni määrä loisivia yksilöitä, mutta jos sille ei kehity suojamekanismia (esim. paheksunnan tunne loisivia kohtaan ja porukalla langetetut rangaistukset), loisten määrä kasvaa liikaa ja alkaa haitata lisääntymistehokkuutta.

Tuo on oikeasti vakava ristiriita psykologisen ja humanistisen ajattelun ja luonnonlakeihin perustuvan tieteellisen ajattelun välillä. Ajatus täysin deterministisestä maailmasta, joka vain raksuttaa kellokoneiston lailla kohti alussa määräytynyttä päämäärää on psykologisesti dystooppinen. Ihmisen tietoisuus toimii niin, että se luo tunteen vaihtoehdoista ja valinnoista ja ihmiset muodostavat maailmankuvansa ja yhteiskuntansa sen mukaan mitä tuntevat. Mutta toisaalta vapaa tahto vaatii, että maailma ei ole pohjimmiltaan naturalistinen, deterministisesti luonnonlakien mukaan toimiva järjestelmä, vaan se tekee jotenkin valintoja tavoilla, joita ei voi ennustaa jo tapahtuneesta.

Varmaan tuo ristiriita tulee jatkumaan aina. Tiedettä ei voi tehdä ilman oletusta deterministisestä maailmasta ja toisaalta mielekästä yhteiskuntaa tai maailmankuvaa ei voi luoda ilman, että olettaa ihmisen tahdon vapaaksi.

[MooM]

Minusta tuo täydellinen determinismi on vain ajatusleikki. Psykologian tasolla meillä on vapaa tahto, mutta sitä ohjaa paitsi tietoinen harkinta, myös erilaiset motivaatiotilat, jotka syntyvät niin persoonapiirteistä, kokemuksista kuin ulkoisista tekijöistä. Esim addiktiot ovat hyvä esimerkki "pakottavista tekijöistä", samoin voimakkaat persoonapiirteet tai syvään juntattu aivopesumainen opetus.

[KultaKikkare]

Tietenkin voi ajatella, että jos luonnon toiminta on determinististä (ei todellista satunnaisuutta, vaan pelkästään meidän puutteellista tietoa fysiikan fundamenteista ja rajallinen kyky mallintaa kaikkia tekijöitä ajassa), kaikki menee väkisin juuri niin kuin menee koko maailmankaikkeuden iän ajan. Tahtomisen ja käyttäytymisen tasolla tällä ei ole oikeastaan merkitystä.

Ei todellisessa satunnaisuudessakaan sinällään ole minkäänlaista vapautta.

Tahtomisen tai käyttäytymisen tasolle ja siitä solu tasolle vietynä hermosolujen
aktivaatioon voi liittyä todellisen satunnaisia tekijöitä eivätkä ne todista mitään tahdon vapaudesta.

[KultaKikkare]

Musta tää koko avaus on nurinkurinen.

Lähtökohta pitäisi olla, että vapaata tahtoa ei tietenkään ole kunnes toisin todistetaan. Muuten asia saa uskonnollisia piirteitä.

Miten deterministisesti (tai aidon satunnaisesti) toimivista soluista koostuvat aivot voisivat olla vapaat tästä solutason determinismistä?

Sano yksi asia universumissa joka todistetusti ei toimi deterministisesti?

[ID10T]

Musta tää koko avaus on nurinkurinen.

Lähtökohta pitäisi olla, että vapaata tahtoa ei tietenkään ole kunnes toisin todistetaan. Muuten asia saa uskonnollisia piirteitä.

Uskonto on tässä asiassa hauskasti kaksijakoinen. Toisaalta se sanelee, mitä ihmisen tulee tehdä (eli pyrkii deterministisyyteen), mutta yhtä lailla se sanktioi muulla tavalla toimimisen.

[ID10T]

Miten deterministisesti (tai aidon satunnaisesti) toimivista soluista koostuvat aivot voisivat olla vapaat tästä solutason determinismistä?

Miten puhelimessa voi puhua mitä huvittaa, vaikka puhelin noudattaa fysiikan lakeja?

Aivot ovat vain ajatusten "puhelin", alusta, joka ruokkii niitä. Eihän peltokaan päätä, mitä siinä kasvaa. Sen päättää siementen kylväjä tai taimien istuttaja.

[KultaKikkare]

Minusta tuo täydellinen determinismi on vain ajatusleikki.

Musta tääkin asia on päinvastoin. Kaikki muu kuin täydellinen determinismi on vain ajatusleikkiä, ihmismielen illuusiota.

[KultaKikkare]

Miten deterministisesti (tai aidon satunnaisesti) toimivista soluista koostuvat aivot voisivat olla vapaat tästä solutason determinismistä?

Miten puhelimessa voi puhua mitä huvittaa, vaikka puhelin noudattaa fysiikan lakeja?

Aivot ovat vain ajatusten "puhelin", alusta, joka ruokkii niitä. Eihän peltokaan päätä, mitä siinä kasvaa. Sen päättää siementen kylväjä tai taimien istuttaja.

Aivot ovat kyllä paljon enemmän kuin ajatusten puhelin tai alusta. Aivoissa syntyy koko käsite ajatus ja aivan kaikki niihin liittyvät asiat.

[KultaKikkare]

Miten puhelimessa voi puhua mitä huvittaa, vaikka puhelin noudattaa fysiikan lakeja?

Tää on niin ontuva vertaus että mä en kykene asettuun sun näkökulmaan.

[ID10T]

Miten deterministisesti (tai aidon satunnaisesti) toimivista soluista koostuvat aivot voisivat olla vapaat tästä solutason determinismistä?

Miten puhelimessa voi puhua mitä huvittaa, vaikka puhelin noudattaa fysiikan lakeja?

Aivot ovat vain ajatusten "puhelin", alusta, joka ruokkii niitä. Eihän peltokaan päätä, mitä siinä kasvaa. Sen päättää siementen kylväjä tai taimien istuttaja.

Aivot ovat kyllä paljon enemmän kuin ajatusten puhelin tai alusta. Aivoissa syntyy koko käsite ajatus ja aivan kaikki niihin liittyvät asiat.

Mutta mitä mieltä on ajatella ajattelua, jos ajattelun ajattelukin noudattaa valmista käsikirjoitusta?

Yhtä lailla tietokone on samalla tavalla sujettu systeemi ja sen "ajattelun" perusta, mutta ei se kovalevy/prosessori/työmuisti -yhdistelmä rajoita koneen käyttömahdollisuuksia muuten kuin prosessointinopeuden ja tiedon tallennuskapasiteetinn suhteen.

[ID10T]

Miten puhelimessa voi puhua mitä huvittaa, vaikka puhelin noudattaa fysiikan lakeja?

Tää on niin ontuva vertaus että mä en kykene asettuun sun näkökulmaan.

Ihan samalla tavallahan sinä kyseenalaistit sen, että ajattelu voisi poiketa aivojen solutason deterministisyydestä.

Ajattelu on sähköisten aivosignaalien muodostama kokonaisuus, mutta mikään aivojen rakenteessa ei määritä sen kokonaisuuden "bittijärjestystä", kuten puhelinkaan ei määritä äänisignaalin koostumusta.

[KultaKikkare]

Kun puhun determinismistä en tarkoita determinismiä sen varsinaisessa merkityksessä vaan prosessia jossa voi olla sekä deterministisiä että todellisen satunnaisia tapahtumia.

Determinismi on täysin kausaalista ja todellinen satunnaisuus taas täysin epäkausaalista. Noilla on sellainen asian kannalta merkittävä yhteinen tekijä että kummankaan lopputulokseen ei voi vaikuttaa.