Naturalistinen ajattelun filosofia

[Naturalisti]

Naturalistinen ajattelun filosofia

Naturalistinen ajattelun filosofia tutkii mitä ajattelu on ja kuinka se toimii sitoutumatta mihinkään metafyysisiin periaatteisiin. Se tutkii ajattelukykyä ja on tieteeseen tukeutuvaa esitieteellistä pohdiskelua.

Tukimuksen kohteita ovat: Mitä ajattelukyky on, minkälaisia käsityksiä siitä on, mistä elementeistä käsitykset koostuvat, miten ajattelukyky saa tietoa todellisuudesta ja minkälaisilla metodeilla ajattelukykyä tutkitaan.

Ajattelun filosofian ontologia kuvaa olettamansa oliojoukon. Ylimmän tason entiteetti, luonto eli reaalitodellisuus sisältää kaiken muun olemassa olevan. Entiteettejä on kahta tyyppiä: reaalimaailman objekteja ja mielen representaatioita. Myös representaatiota on kahta lajia: niitä, joilla on reaalitodellisuuden vastine, ja niitä, jotka ovat olemassa vain mielikuvituksessa.

Esimerkiksi universaalit ovat vain fiktioita ja todellisuudessa on vain partikulaareja. Reaalisen todellisuuden oliot ovat konkreettisesti olemassa, mutta abstraktit oliot ovat vain kuvitteellisia käsitteitä. Osalla mielen representaatioista on siis vastine myös mielen ulkopuolisessa reaalitodellisuudessa, mutta ei kaikilla.

Niin sanotut hyödylliset fiktiot, kuten logiikka ja matematiikka ovatvain ajattelun apuneuvoja. Kirjalliset ja uskonnolliset kuvitelmat ovat pelkkiä fiktioita.

Naturalismin kannalta on tärkeää havaita, että myös fiktiivisillä representaatioilla on reaalinen olemassaolo mielen käynnissä olevina prosesseina ja niiden olemassaolo päättyy subjektin kuollessa mielen prosessien pysähtyessä.

Tieteelliset teoriat olettavat aina jonkinlaisen ontologisen järjestelmän, ja niihin voi sisältyä myös fiktiivisiä malleja, jotka eivät perustu puhtaasti empiirisiin havaintoihin: esimerkiksi kvanttimekaniikan entiteetit.

Naturalistinen ajattelun filosofia hylkää platonistisen ideaopin (käsiterealismin), että ideoilla olisi myös mielen ulkopuolinen olemassaolo.

Subjektiiviset mielet ovat reaalisesti olemassa aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olona. Sana "mieli" viittaa näihin prosesseihin.

"Yhteiskunta" viittaa joukkoon aktiivisessa vuorovaikutuksessa olevia subjektiivisia mieliä. Näiden lisäksi yhteiskunnalla ei ole mitään muita toimijoita.

Mitään suoraan jaettua kollektiivista käsitystä todellisuudesta ei ole olemassa. Sen asemasta olemassa on eräänlainen näennäinen subjektiivisten käsitysten horisontti. Subjektiiviset käsitykset kehittyvät memeettisessä evoluutiossa kuten geneettisten algoritmien ratkaisujoukko, ilman, että kollektiivista käsitystä on missään.

Tämä tarkoittaa sitä, että myös tieteen tavoittelemasta objektiivisesta kolmannen persoonan näkökulmastakin jokaisella yksilöllä on vain subjektiivinen ensimmäisen persoonan näkökulma.

Naturalistisen ajattelun filosofian tietoteorian mukaan ajattelu ei ole apriorista ja algoritmista vaan empiiristä ja heuristista. Tämä tarkoittaa sitä, että tietoa todellisuudesta voi saada vain empiirisesti ja myös kaikki a priorilta tuntuva tieto on viimekädessä kulttuurisesti kumuloitunutta kokemusta.

Myös logiikka, matematiikka ja kaikki muutkin formaalit käsitykset ovat vain kulttuurisesti jalostunutta kokemusta. Formaaleilla systeemeillä on olemassaolo vain ihmisten mielissä.

Naturalistinen ajattelun filosofian tietoteoria tutkii tietävää toimijaa luonnontieteiden näkökulmasta. Sen mukaan tietoteoria on osa psykologiaa, joka tulee naturalisoida aivojen neuraaliksi prosesseiksi.

Nämä mielen prosessit jakautuvat kahteen ryhmään: kontekstiprosesseihin ja objektiprosesseihin. Kontekstiprosessit tarkastelee subjektin ympäröimää tilaa sisältä päin ja objektiorosessit tilassa olevia objekteja ulkoapäin.

Katso myös:

Blogin alaviitteet
Blogin sisältö

[OlliS]

Vika on siinä, ettei metafysiikkaa voi paeta. Jokaisella tieteenfilosofialla ja teorialla on metafysiikkansa.

Se metafysiikka pitää vaan eksplikoida, tehdä selväksi, minkälaisen tietoteorian ja metafysiikan pohjalla tieteellisiä teorioitaan tekee.

Empirismin tieteenfilosofia on subjektiivinen idealismi, vaikka se väittää olevansa realistinen.

[ID10T]

Vika on siinä, ettei metafysiikkaa voi paeta. Jokaisella tieteenfilosofialla ja teorialla on metafysiikkansa.

Pelkällä metafysiikalla ei kuitenkaan tee mitään, koska se on olettamista.

[OlliS]

Ikuinen ja ääretön universumi on materialistinen teoria, ja alkava on idealistinen teoria. BB on alkava teoria, ja nyt sen edustajat taas toiset väittävät ettei siinä ole alkua. Se on kameleontti, kun osoittaa jonkun kohdan siinä virheelliseksi, sanotaankin, ettei teoria sellainen olekaan, et osaa sitä teoriaa. Kuitenkin se oikeasti on juuri sellainen, ja kyse on selittämisestä.

Esimerkiksi metafysiikasta naturalismissa ja empirismissä nämä edelliset.

Teoriat on se, mistä on kysymys, ja jokaisella teorialla on metafysiikkansa ja se voidaan analysoida esille. Siinä on yksi filosofian tärkeä merkitys tieteessä. Toinen on käsitteiden merkitysten analyysi. Sitten seuraako premisseistä mitä väitetään, ovatko premissit tieteellisesti oikeat, mitkä ne premissit oikeasti ovat. Siis logiikka ja tieteellinen taito yhdessä.

[Naturalisti]

Vika on siinä, ettei metafysiikkaa voi paeta. Jokaisella tieteenfilosofialla ja teorialla on metafysiikkansa.

Se metafysiikka pitää vaan eksplikoida, tehdä selväksi, minkälaisen tietoteorian ja metafysiikan pohjalla tieteellisiä teorioitaan tekee.

Empirismin tieteenfilosofia on subjektiivinen idealismi, vaikka se väittää olevansa realistinen.

Miten perustelet väitettä, että empirismi on subjektiivista idealismia?

Empirismi ei oleta, että todellisuus on vain mielen ideoita. Empirismi on epäsuoraa realismia: todellisuus on sellainen kuin on, ja käsityksemme todellisuudesta on mielemme muodostamia representaatioita. Tämä on ymmärrykseni mukaan myös kognitiivisen neurotieteen kanta.

[ID10T]

Ikuinen ja ääretön universumi on materialistinen teoria, ja alkava on idealistinen teoria.

Koska BB:ssä ei viitata henkimaailmaan, se EI OLE idealistinen teoria.

[Naturalisti]

Ikuinen ja ääretön universumi on materialistinen teoria, ja alkava on idealistinen teoria. BB on alkava teoria, ja nyt sen edustajat taas toiset väittävät ettei siinä ole alkua. Se on kameleontti, kun osoittaa jonkun kohdan siinä virheelliseksi, sanotaankin, ettei teoria sellainen olekaan, et osaa sitä teoriaa. Kuitenkin se oikeasti on juuri sellainen, ja kyse on selittämisestä.

Esimerkiksi metafysiikasta naturalismissa ja empirismissä nämä edelliset.

Teoriat on se, mistä on kysymys, ja jokaisella teorialla on metafysiikkansa ja se voidaan analysoida esille. Siinä on yksi filosofian tärkeä merkitys tieteessä. Toinen on käsitteiden merkitysten analyysi. Sitten seuraako premisseistä mitä väitetään, ovatko premissit tieteellisesti oikeat, mitkä ne premissit oikeasti ovat. Siis logiikka ja tieteellinen taito yhdessä.

Naturalistinen empiirinen materialismi ei oleta muuta, kuin sen, että kaikki oleva on osa luontoa, että tämän kokemamme materiaalisen todellisuuden lisäksi ei olemassa ole mitään muuta. Ja että tietoa todellisuudesta saa vain empiirisesti.

Naturalistinen empiirinen materialismi ei oleta minään metafyysisiä totuuksia. Antamasi esimerkit ovat vain oletuksia, joita voidaan korjata, mikäli empiirinen tiede niin edellyttää.

Kaikki tieteelliset teoriat ovat vain efektiivisiä todellisuuden representaatioita eli toiminnallisia malleja; eivät vielä itse todellisuutta.

Filosofia on vasta tiedettä avustavaa esitieteellistä pohdiskelua.

[ID10T]

Ikuinen ja ääretön universumi on materialistinen teoria, ja alkava on idealistinen teoria. BB on alkava teoria, ja nyt sen edustajat taas toiset väittävät ettei siinä ole alkua. Se on kameleontti, kun osoittaa jonkun kohdan siinä virheelliseksi, sanotaankin, ettei teoria sellainen olekaan, et osaa sitä teoriaa. Kuitenkin se oikeasti on juuri sellainen, ja kyse on selittämisestä.

Esimerkiksi metafysiikasta naturalismissa ja empirismissä nämä edelliset.

Teoriat on se, mistä on kysymys, ja jokaisella teorialla on metafysiikkansa ja se voidaan analysoida esille. Siinä on yksi filosofian tärkeä merkitys tieteessä. Toinen on käsitteiden merkitysten analyysi. Sitten seuraako premisseistä mitä väitetään, ovatko premissit tieteellisesti oikeat, mitkä ne premissit oikeasti ovat. Siis logiikka ja tieteellinen taito yhdessä.

Naturalistinen empiirinen materialismi ei oleta minään metafyysisiä totuuksia.

Itse asiassa naturalismi on jo itsessään metafyysinen oletus, mutta se on tietysti sivuseikka Ollin metafysiikkaintoilussa. Ollin mielestä metafyysiset oletukset ovat todellisuus, eivät heijastuma siitä. Näin siis kärjistettynä. Ja muutenhan jumalaakaan ei ole olemassa kuin metafyysisenä oletuksena.

[Naturalisti]

Ikuinen ja ääretön universumi on materialistinen teoria, ja alkava on idealistinen teoria. BB on alkava teoria, ja nyt sen edustajat taas toiset väittävät ettei siinä ole alkua. Se on kameleontti, kun osoittaa jonkun kohdan siinä virheelliseksi, sanotaankin, ettei teoria sellainen olekaan, et osaa sitä teoriaa. Kuitenkin se oikeasti on juuri sellainen, ja kyse on selittämisestä.

Esimerkiksi metafysiikasta naturalismissa ja empirismissä nämä edelliset.

Teoriat on se, mistä on kysymys, ja jokaisella teorialla on metafysiikkansa ja se voidaan analysoida esille. Siinä on yksi filosofian tärkeä merkitys tieteessä. Toinen on käsitteiden merkitysten analyysi. Sitten seuraako premisseistä mitä väitetään, ovatko premissit tieteellisesti oikeat, mitkä ne premissit oikeasti ovat. Siis logiikka ja tieteellinen taito yhdessä.

Naturalistinen empiirinen materialismi ei oleta minään metafyysisiä totuuksia.

Itse asiassa naturalismi on jo itsessään metafyysinen oletus, mutta se on tietysti sivuseikka Ollin metafysiikkaintoilussa. Ollin mielestä metafyysiset oletukset ovat todellisuus, eivät heijastuma siitä. Näin siis kärjistettynä. Ja muutenhan jumalaakaan ei ole olemassa kuin metafyysisenä oletuksena.

No, jotkut haluaa laskea ontologia metafysiikan osaksi, mutta minä ymmärrän sen vain alkuoletusten kuvaukseksi, jota voidaan aina tarpeen tullen korjata empiirisen tietämyksen karttuessa.

Toki voi olla ja varmasti onkin asioita mitä emme vielä tiedä, mutta nekin sisältyvät tähän samaan materiaalisen todellisuuteen.

Metafyysisiä oletuksia minusta ovat vain muuttumattomina pidetyt perustotuudet (Platonin taivaan ideat). Sellaisia en oleta olevaksi.

Kuten avauksessa sanotaan:

Niin sanotut hyödylliset fiktiot, kuten logiikka ja matematiikka ovatvain ajattelun apuneuvoja. Kirjalliset ja uskonnolliset kuvitelmat ovat pelkkiä fiktioita.

Naturalismin kannalta on tärkeää havaita, että myös fiktiivisillä representaatioilla on reaalinen olemassaolo mielen käynnissä olevina prosesseina ja niiden olemassaolo päättyy subjektin kuollessa mielen prosessien pysähtyessä.

Olemassa siis on myös pelkkiä mielikuvitusolioita, jotka ovat objektiivisesti olemassa mielen materiaalisina prosesseina, mutta, joilla ei ole vastinetta reaalitodellisuudessa. Tällä tavoin ja vain tällä tavoin myös jumalat ja tontut ovat olemassa.

[Keijona]

Ikuinen ja ääretön universumi on materialistinen teoria, ja alkava on idealistinen teoria. BB on alkava teoria, ja nyt sen edustajat taas toiset väittävät ettei siinä ole alkua. Se on kameleontti, kun osoittaa jonkun kohdan siinä virheelliseksi, sanotaankin, ettei teoria sellainen olekaan, et osaa sitä teoriaa. Kuitenkin se oikeasti on juuri sellainen, ja kyse on selittämisestä.

Esimerkiksi metafysiikasta naturalismissa ja empirismissä nämä edelliset.

Teoriat on se, mistä on kysymys, ja jokaisella teorialla on metafysiikkansa ja se voidaan analysoida esille. Siinä on yksi filosofian tärkeä merkitys tieteessä. Toinen on käsitteiden merkitysten analyysi. Sitten seuraako premisseistä mitä väitetään, ovatko premissit tieteellisesti oikeat, mitkä ne premissit oikeasti ovat. Siis logiikka ja tieteellinen taito yhdessä.

Naturalistinen empiirinen materialismi ei oleta minään metafyysisiä totuuksia.

Itse asiassa naturalismi on jo itsessään metafyysinen oletus, mutta se on tietysti sivuseikka Ollin metafysiikkaintoilussa. Ollin mielestä metafyysiset oletukset ovat todellisuus, eivät heijastuma siitä. Näin siis kärjistettynä. Ja muutenhan jumalaakaan ei ole olemassa kuin metafyysisenä oletuksena.

No, jotkut haluaa laskea ontologia metafysiikan osaksi, mutta minä ymmärrän sen vain alkuoletusten kuvaukseksi, jota voidaan aina tarpeen tullen korjata empiirisen tietämyksen karttuessa.

Toki voi olla ja varmasti onkin asioita mitä emme vielä tiedä, mutta nekin sisältyvät tähän samaan materiaalisen todellisuuteen.

Metafyysisiä oletuksia minusta ovat vain muuttumattomina pidetyt perustotuudet (Platonin taivaan ideat). Sellaisia en oleta olevaksi.

Kuten avauksessa sanotaan:

Niin sanotut hyödylliset fiktiot, kuten logiikka ja matematiikka ovatvain ajattelun apuneuvoja. Kirjalliset ja uskonnolliset kuvitelmat ovat pelkkiä fiktioita.

Naturalismin kannalta on tärkeää havaita, että myös fiktiivisillä representaatioilla on reaalinen olemassaolo mielen käynnissä olevina prosesseina ja niiden olemassaolo päättyy subjektin kuollessa mielen prosessien pysähtyessä.

Olemassa siis on myös pelkkiä mielikuvitusolioita, jotka ovat objektiivisesti olemassa mielen materiaalisina prosesseina, mutta, joilla ei ole vastinetta reaalitodellisuudessa. Tällä tavoin ja vain tällä tavoin myös jumalat ja tontut ovat olemassa.

"Materaalinen prosessi ei ole reaalitodellisuutta"
Mutta vapaa tahto on....

[Naturalisti]

Naturalistinen empiirinen materialismi ei oleta minään metafyysisiä totuuksia.

Itse asiassa naturalismi on jo itsessään metafyysinen oletus, mutta se on tietysti sivuseikka Ollin metafysiikkaintoilussa. Ollin mielestä metafyysiset oletukset ovat todellisuus, eivät heijastuma siitä. Näin siis kärjistettynä. Ja muutenhan jumalaakaan ei ole olemassa kuin metafyysisenä oletuksena.

No, jotkut haluaa laskea ontologia metafysiikan osaksi, mutta minä ymmärrän sen vain alkuoletusten kuvaukseksi, jota voidaan aina tarpeen tullen korjata empiirisen tietämyksen karttuessa.

Toki voi olla ja varmasti onkin asioita mitä emme vielä tiedä, mutta nekin sisältyvät tähän samaan materiaalisen todellisuuteen.

Metafyysisiä oletuksia minusta ovat vain muuttumattomina pidetyt perustotuudet (Platonin taivaan ideat). Sellaisia en oleta olevaksi.

Kuten avauksessa sanotaan:

Niin sanotut hyödylliset fiktiot, kuten logiikka ja matematiikka ovatvain ajattelun apuneuvoja. Kirjalliset ja uskonnolliset kuvitelmat ovat pelkkiä fiktioita.

Naturalismin kannalta on tärkeää havaita, että myös fiktiivisillä representaatioilla on reaalinen olemassaolo mielen käynnissä olevina prosesseina ja niiden olemassaolo päättyy subjektin kuollessa mielen prosessien pysähtyessä.

Olemassa siis on myös pelkkiä mielikuvitusolioita, jotka ovat objektiivisesti olemassa mielen materiaalisina prosesseina, mutta, joilla ei ole vastinetta reaalitodellisuudessa. Tällä tavoin ja vain tällä tavoin myös jumalat ja tontut ovat olemassa.

"Materaalinen prosessi ei ole reaalitodellisuutta"
Mutta vapaa tahto on....

Kun mieli muodostaa representaation reaalitodellusuuden objekteista , niin olemassa on objektin lisäksi myös sen representsstio (materiaalinen mielen prosessi).

Kun mieli muodostaa representaation fiktiivisestä objekteista , niin olemassa on vain sen representsstio (materiaalinen mielen prosessi). Fiktioilla ei siis ole vastinetta mielen ulkopuolisessa reaalitodellusuudessa.

[jester]

No, jotkut haluaa laskea ontologia metafysiikan osaksi, mutta minä ymmärrän sen vain alkuoletusten kuvaukseksi, jota voidaan aina tarpeen tullen korjata empiirisen tietämyksen karttuessa.

Toki voi olla ja varmasti onkin asioita mitä emme vielä tiedä, mutta nekin sisältyvät tähän samaan materiaalisen todellisuuteen.

Oletus maailman materiaalisuudesta on jo ontologinen oletus, joka voi kenties muuttua tieteen kehittyessä. Toisaalta voi kysyä, mitä tuollainen muutos tarkoittaisi? Jollain tavalla teoriat tulee joka tapauksessa kääntää arkikokemuksen kielelle. Koemme maailman materiaalisena tai ulottuvaisena, tuota kokemusta ei voi sinänsä muuttaa.

Jonkinlainen muutos tieteen perusoletuksissa on mielestäni kuitenkin tulossa. Tietoisuuden vaikea ongelma, ja evoluution luonne ovat ehkä ne keskeisimmät muutosta ajavat kysymykset. Uskon, että lopulta jonkinlainen panpsykistinen tai informaatioperustainen malli voittaa.

[Naturalisti]

Ajatuksia ajattelusta

Rationaalisuus ja rationalismi eivät ole synonyymejä. Rationaalisuus tarkoittaa ylipäätään järkevää ajattelua, josta jokaisella on kuitenkin ihan oma käsitys. Rationalismi taas on filosofinen kanta, että tietoa todellisuudesta voi saada puhtaalla järjellä. Tästä olen eri mieltä. Tietoa todellisuudesta saa vain empiirisesti. Perustelen tätä näkemystä seuraavassa Juha Samelan esitelmää inspiraatiolähteenä käyttäen (kaikki tekstin tulkinnat ovat omiani).

https://bin.yhdistysavain.fi/1604712/Zl ... 221004.pdf

Samela toteaa, ettei hänen pyrkimyksenä ole puolustaa mitään tiettyä suuntausta tai teoreettista ajatusrakennelmaa. Minun tarkoituksena taas on nimenomaan puolustaa omaa tulkintaani naturalistisesta materialismista ja empirismistä.

Keskeistä on yrittää ymmärtää mihin ihmisen (ja yleisemmin ajattelevan olennon / koneen) rationaalinen ajattelukyky perustuu ja miten se toimii (mitä ikinä se sitten onkin), koska sen varassa ajattelumme rationaalisuus lepää. Lähtökohtana on, että tietoa todellisuudesta voi saada vain empiirisesti ja rationaalisesti voi vain organisoida tätä empiiristä tietoa.

Todellusuuskäsitys tarkoittaa yksilön omaksumien todellisuutta koskevien ajatustottumusten muodostamaa käsitysten joukoa: millaisista olioista tai aineksista todellisuus muodostuu; miten todellisuus on syntynyt ja kehittynyt; millaisia säännönmukaisuuksia ja lakeja siinä vallitsee; sekä millaisessa ympäristössä hän elää ja mitä siinä on mahdollista tehdä.

Tämä koko memeettisen kulttuurin kattava todellisuutta koskevien käsitysten joukko on tallentunut ihmisten mieliin meemeinä eli dynaamisina kykyinä tuottaa ajatusten ja käyttäytymisen virtaa.

Maailmankuvaa sanotaan tieteelliseksi, jos kaikki siihen kuuluvat käsitykset ovat tieteellisin menetelmin hankittuja ja perusteltuja sekä tieteenharjoittajien muodostaman tiedeyhteisön hyväksymiä. Tieteellinen maailmankuva on historiallisesti kehittyvä, avoin ja itseään korjaava: sen kaikki osat ovat periaatteessa arvosteltavissa ja muutettavissa uuden tosiasia-aineiston perusteella.

Jokaisen yksilön maailmankuva sisältää käytännössä aina jonkinlaisen sekoituksen myös arki kokemukseen perustuvia sekä metafyysisiä, maagisia, uskonnollisia ja poliittisia käsityksiä. Jo omaksutut käsitykset vaikuttavat voimakkaasti uusien käsitysten torjuntaan ja omaksumisalttiuteen.

Tarkasti ottaen myös tieteen tavoittelemasta objektiivisesta kolmannen persoonan näkökulmasta jokaisella tiedeyhteisön jäsenellä on oman subjektiivinsen ensimmäisen persoonan näkökulman mukainen käsitys.

Vaikka kuilu luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden välillä on ehkä kaventunut on se edelleen suuri. Kuilu voidaan kuroa umpeen ohjelmalla, joka palauttaa tietoteorian psykologian osaksi ja naturalisoi sitten molemmat aivojen neutraalisiksi prosesseiksi. Tämä mahdollistaa sitten yhteisöjen ymmärtämisen memeettistä evoluutiota ylläpitäviksi systeemiksi, joiden toimijuus hajautuu yhteisön subjektiivisiin yksilöihin. Mitään muuta kokijaa ja toimijaa näissä systeemeissä ei subjektiivisten yksilöiden lisäksi ole (vaikka erilaiset sosiologian teoriat niin koittaa vakuuttaa osaamatta selittää missä se on olemassa).

Vaikka lähtökohtana onkin, että filosofia on vain tieteitä avustavaa esitieteellistä pohdiskelua ja fysiikka on perimmältään kaikkien tieteiden perusta, pelkän fysiikan tutkiminen ei yksin riitä. Jokainen erityistiede vaatii omat käsitteet ja tutkimusmetodit. Eri alojen käsitteet ja teoriat pitäisi vain kehittää paremmin yhteensopivaksi: filosofia → fysiikka → kemia → biokemia → neurotiede → psykologia/tietoteoria → sosiologia →politiikka/taloustiede → humanistiset tieteet ja taiteet hierarkian huipulle sekä takaisinkytkentöjä joka tasolta alemmille tasoille.

Organisoimalla eri alojen käsitteet ja teoriat keskenään yhteensopiviksi on mahdollista muodostaa myös yhteensopiva tieteellinen todellisuuskäsitys. Sen lähtökohtana on ihmismielestä riippumaton todellisuus, mutta sosiaalisten systeemien ja yhteiskunan tasolla vaikuttavat tavat, tottumukset, lainalaisuudet ja normit ovat ihmisten itse keksimiä; ne eivät ole luonnonlakeja vaan (demokraattisesti tai muilla konsteilla) muutettavissa olevia.

Maailmaa hahmottaa mieli, mielten muodostama kulttuuri ja todellisuuskäsitykset ja vallitsevat normit kehittyvät historiallisesti memeettisessä evoluutiossa.

Tietoa todellisuudesta saa vain empiirisesti ja järkeilemällä voi vain organisoida tätä tietoa. Logiikka, matematiikka ja muut formaalit järjestelmät ovat viimekädesdä vain kulttuurisesti kumuloitunutta kokemusta. Mitään Platonin taivasta ei ole tarpeellista olettaa.

[Naturalisti]

No, jotkut haluaa laskea ontologia metafysiikan osaksi, mutta minä ymmärrän sen vain alkuoletusten kuvaukseksi, jota voidaan aina tarpeen tullen korjata empiirisen tietämyksen karttuessa.

Toki voi olla ja varmasti onkin asioita mitä emme vielä tiedä, mutta nekin sisältyvät tähän samaan materiaalisen todellisuuteen.

Oletus maailman materiaalisuudesta on jo ontologinen oletus, joka voi kenties muuttua tieteen kehittyessä. Toisaalta voi kysyä, mitä tuollainen muutos tarkoittaisi? Jollain tavalla teoriat tulee joka tapauksessa kääntää arkikokemuksen kielelle. Koemme maailman materiaalisena tai ulottuvaisena, tuota kokemusta ei voi sinänsä muuttaa.

Jonkinlainen muutos tieteen perusoletuksissa on mielestäni kuitenkin tulossa. Tietoisuuden vaikea ongelma, ja evoluution luonne ovat ehkä ne keskeisimmät muutosta ajavat kysymykset. Uskon, että lopulta jonkinlainen panpsykistinen tai informaatioperustainen malli voittaa.

Joo, tästähän me jo vähän aikaa sitten keskustelimme. Päädyimme muistaakseni siihen, että esittämäni reduktiivinen emergentti materialismi ratkaisi perinteisen psykofyysisen ongelman, mutta tuo vaikea ongelma ei mielestäsi ratkennut tyydyttävällä tavalla. En itse näe siinä enää mitään ongelmaa.

Meidän vain täytyy tyytyä siihen, ettemme koskaan voi täsmällisesti tietää miten toiset tuntee ja kokee asiouta. Meillä on kuitenkin lajikumppaniemme kanssa yhteinen geneettinen ja memeettinen perimä, joten voimme toistemme sanatonta viestintää peilaamalla arvata miltä toisesta suurinpiirtein tuntuu.

Sanallisen viestinnän osalta olemme tottuneet käyttämään tiettyjä sanoja ja lauserakenteita tietyissä tilanteissa, joten voimme suurinpiirtein ymmärtää toistemme kielelliset ilmaisut, vaikka täsmällisesti ottaen kaikilla on oma mielenkieli.

[OlliS]

Silloin kun olettaa Jumalan ja henkimaailman, olettaa tietysti niiden olevan todellisuudessa, reaalimaailmassa. Jumalan voi näin olettaa realistisesti ja materialistisesti eikä idealistisesti.

Empirismin subjektiivinen idealismi on havaintojen vaatimisessa. Se kuuluisa tuoli ei ole huoneessa jos ei sitä ole kukaan katsomassa ja näin havainnoilla todistamassa. Kaikissa teorioissa on havaitsemattomia ja todistamattomia asioita myös. Havaintoa ei aina tarvita. Tarvitaan oikea teoria. Mikä on oikea selviää vasta pitkän ajan kuluessa vähitellen, jos selviää. Havainnot ovat tärkeitä ja viime kädessä melkein kaikki tieto perustuu havaintoihin. Ei siinä mitään. Mutta pitää olla realisti, ulkomaailma on olemassa, todellisuus on olemassa, eikä vain havainnot todellisuudesta. Niillä ei edes pitkälle pääse, teorioita tarvitaan.