Valo

[Kontra]

Jos sinä toivoton toope käsittäisit, että fotonilla ei ole massaa, eikä se siten tottele Newtonin meniikkaa, vaan se etenee sähkömagneettisena värähtelynä, jolla ei voi olla kuin yksi ainoa nopeus, sinua voitaisiin pellen sijasta pitää tasavertaisena keskutelijana.

Newtonin mekaniikka toimii kappaletasolla joka on karkeistus kvanttimekaniikasta, siinä saadaan tuloksia kvanttimaailman keskiarvosta, ei yksittäisen kvantin arvoista. Yksikään kvantti ei kuitenkaan omaa massaa, siis sitä töhnää jota voisi kuvitella massaksi massan ominaisuuksin, massan ominaisuudet syntyy ziljoonien massattomien kvanttien toiminan seurauksena jotka on sidottu massaan sisäisin sidoksin, siis kappaleen massan sisäisten voimaparien vuorovaikutusten muutoksista, siitä syntyy niin painot kuin hitaudet.

Mistä sinä luot sähkömagneettisen kentän, ei se tyhjästä synny, se syntyy aineesta, kappaleesta, lähteestä, tuon lähteen suhteen se c pätee, ei avaruuden.
Kun valo etenee maasta kuuhun, fotonin nopeus on varmasti se saamarin c, 300 000 km/s, kuu kuitenkin loittonee siitä kaukaisesta kohteesta yhdessä maan kanssa, toki se sama valo jatkaa sillä samalla nopeudella sinne kaukaiselle kohteelle mikä sillä oli kuuhun asti, kuu kuitenkin loittonee kaukaisesta kohteesta, joten??

Joku äijänkäppyrä 1900 luvun alussa teki kamalan virheen, olisiko aika korjata se virhe.

Virittyneen atomin viritystila laukeaa elektronin pudotessa alemmalle kehälle, josta seuraa sähkömagneettinen värähtely fotonin muodossa, joka värähtely etenee vakionopeudella c , noudattaen Maxwellin yhtälöitä. Mitään aineellista siis ei irtoa atomista, mikä edetessään noudattasi Newtonin mekaniikan lakeja.

On sanonta: Väittelyssä hullun ja humalaisen kanssa ei ole mitään järkeä, eikä Gossun kanssa , voisi jatkaa.
Ja toinen sanonta: Tyhmyys ei ole synti, mutta häpeä se on.

Niin, ei irtoa ei, eikä irtoa myöskään silloin kun annihilaatio tuhoaa koko massan juuria myöten, miksiköhän ei. Massaton säteilypallokuori etenee annihilaatiopisteestä nopeudella c kaikkiin suuntiin ja jos tuo tapahtuu tyhjiössä, mikään ei sitä laajenemisnopeutta muuta, ei Alice eikä Bob, ei Kontra ei Gossu.

Mekaniikka toimii, kuten sanoin, tuon kvanttimaailman keskimääräisyytenä. Ajattele nyt vaikka kappaleen punnitusta, siinä kontaktipinnalla vaa'an kanteen vaikuttaa virtuaalifotoneiksi kutsutut vipeltimet, ne siirtävät liikemäärää valon nopeudella, massattomina olisivat täysin mahdottoman tehtävän edessä jos todellista painavaa massaa olisi olemassa. Mutta kun tuo massan painoksi kutsuttu ilmiö syntyy massattomien kvanttien liikemäärän siirrosta, koko kappaleessa, sen sisäisestä epätasapainoista ulkoisen voiman vaikuttaessa muutoin levossa vallitsevaan tasapainoon. Siis sisäisien vuorovaikutustaajuuksien muutoksista massarakenteessa, siis kvanttien välillä jotka kulmioituu tuohon kontaktipinnan vuorovaikutustaajuuteen, mitä voimakkaampi gravikenttä missä vaaka sijaitsee, sen suurempi epätasapaino samalla massalla josta seuraa suurempi paino ja mitä suurempi kvanttimäärä (eli massa) samassa gravikentässä sen suurempi paino.

Kyllä joo, tyhmyyttä on monenlaista, osaan omistaa niistä osan, mutta sillä on mentävä mitä on jaettu.

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

[Goswell]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

[Kontra]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

[Goswell]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

[Kontra]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.

Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.

[Goswell]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.

Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.

Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.

[Kontra]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.

Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.

Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.

Kun kummankin valon monitori toteaa keltaiseksi, niillä on sama aaltopituus ja taajuus - käsitätkö?
Kun valon aaltopituus x taajuus on valon nopeus c, niin niillä on sama nopeus c - käsititkö?

[Goswell]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.

Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.

Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.

Kun kummankin valon monitori toteaa keltaiseksi, niillä on sama aaltopituus ja taajuus - käsitätkö?
Kun valon aaltopituus x taajuus on valon nopeus c, niin niillä on sama nopeus c - käsititkö?

Kyllä.
En.

Mitä tuohon voi sanoa, kaikki on suhteellista.
Minä juuri selitin miksi niilä on sama aallonpituus ja taajuus, vaikka ei olekkaan lähtöpäässä.

[Kontra]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.

Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.

Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.

Kun kummankin valon monitori toteaa keltaiseksi, niillä on sama aaltopituus ja taajuus - käsitätkö?
Kun valon aaltopituus x taajuus on valon nopeus c, niin niillä on sama nopeus c - käsititkö?

Kyllä.
En.

Mitä tuohon voi sanoa, kaikki on suhteellista.
Minä juuri selitin miksi niilä on sama aallonpituus ja taajuus, vaikka ei olekkaan lähtöpäässä.

Et siis vieläkään usko, että monitori toteaa kummallekin valolle saman nopeuden c?

[Kontra]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.

Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.

Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.

Sanot: Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Lähetteen nopeus monitoriin on valon nopeus c, koska se toteaa keltaisena tulevasta: aaltopituus x taajuus = valonnopeus c .
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - vai vaikuttaako sinun mielestäsi valon väri valon nopeuteen? Eli liikkuvat lähteet tai monitori miten tahansa, valojen nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.

[Kontra]

Oppitunti: Valon nopeus on aina c valolähteen ja havaitsijan liikkeestä riippumatta

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen monitorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus = aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille keltaisena saman nopeuden kuin paikallaan olevan valolähteen keltaiselle valolle.

Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - eihän valon väri vaikuta valon nopeuteen?
Eli liikkuvat valolähde ja valon kohde miten tahansa, kohteen suhteen valon nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.

[Goswell]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.

Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.

Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.

Sanot: Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Lähetteen nopeus monitoriin on valon nopeus c, koska se toteaa keltaisena tulevasta: aaltopituus x taajuus = valonnopeus c .
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - vai vaikuttaako sinun mielestäsi valon väri valon nopeuteen? Eli liikkuvat lähteet tai monitori miten tahansa, valojen nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.

No ei vaikuta väri lähteen päässä nopeuteen mutta havaitsijan päässä nähtävästi muutoksia tapahtuu kuten selitin ja selitit, se havaittu spetriviivasiirtymä kaukaisista lähteistä sopii tähän, kaikki aallonpituudet muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle ja havaittava kohta esin sille näkyvänvalon alueelle muuttaa siksi paikkaa ja viivat siirtyy.

Jos laitetaan se monitori liikkumaan samalla nopeudella kuin alkuperäisessä kokeessa se vihreää valoa lähettävä loittoneva lähde tyhjiössä, valo saapuukin nyt tietysti vihreänä koska ovat samassa liiketilassa mutta nyt sen monitorin liiketilan muutoksen takia vastaan tulevan toisen lähteen keltainen valo muuttuu vihreäksi.

Väliaineessa taas, jos molemmat liikkuvat väliaineen suhteen niin tilanne on seuraava, lähde lähettää vihreää, vihreän siirtymässä väliaineeseen tapahtuu venymä keltaiseen, keltainen siirtyy väliaineessa nopeudella c monitorille, mutta koska myös monitori liikkuu väliaineen suhteen samaan suuntaan kuin alunperin vihreää lähettänyt lähde, se mittaa lyhemmän aallonpituuden eli mittaa taas vihreää vaikka matkalla se oli keltaista.

Uudestaan.

Katsotaas tyhjiössä.
Liikkuva, monitorista loittoneva lähteesi tyhjiössä lähettää siis vihreää valoa nopeudella c, se kuitenkin saapuu monitorille nopeudella v ja se saa aikaan valon muuttumisen keltaiseksi, jos monitori palauttaa tuon havaitsemansa "väärän" aallonpituuden se tapahtuu nopeudella c monitorin suhteen, alkuperäinen monitorista loittoneva lähde ottaa sen vastaan taas nopeudella v ja taas venyy aallonpituus, jos se alkuperäinen lähde taas palauttaa havaitsemansa "väärän" lähetteen, se tapahtuu nopeudella c ja sama meno jatkuu, vcvcvcvcvcvcv...

Väliaineessa taas homma menisi niin että vihreää valoa lähettävä väliaineen suhteen liikkuva ja monitorista loittoneva lähde lähettää vihreän valonsa väliaineeseen, jo tuossa tapahtuu muutos nopeuteen +c tuon lähteen suhteen, aallonpituus venyy jo tuossa siirtymässä ja se keltainen siirtyy väliaineen suhteen paikoillaan olevalle monitorille, monitorin ja väliaineen suhteen nopeudella c, jos monitori taas palauttaa havaitsemansa keltaisen lähetteen se tapahtuu taas nopeudella c, mutta koska alkuperäinen lähde liikkuu väliaineen suhteen, se lähete saapuu sille nopeudella alle c ja siksi lähde mittaa pidemmän aallonpituuden kuten pitääkin mitata, eli oranssin suuntaan mennään..

Helvetin sekavaa, tiedän, mutta kyllä se siitä selviää, hiljaa hyvä tulee.

[John Carter]

Prof. Lene Hau: Light matters

Prof. Lene Hau: Stopping light cold

[Kontra]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.

Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.

Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.

Sanot: Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Lähetteen nopeus monitoriin on valon nopeus c, koska se toteaa keltaisena tulevasta: aaltopituus x taajuus = valonnopeus c .
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - vai vaikuttaako sinun mielestäsi valon väri valon nopeuteen? Eli liikkuvat lähteet tai monitori miten tahansa, valojen nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.

No ei vaikuta väri lähteen päässä nopeuteen mutta havaitsijan päässä nähtävästi muutoksia tapahtuu kuten selitin ja selitit, se havaittu spetriviivasiirtymä kaukaisista lähteistä sopii tähän, kaikki aallonpituudet muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle ja havaittava kohta esin sille näkyvänvalon alueelle muuttaa siksi paikkaa ja viivat siirtyy.

Jos laitetaan se monitori liikkumaan samalla nopeudella kuin alkuperäisessä kokeessa se vihreää valoa lähettävä loittoneva lähde tyhjiössä, valo saapuukin nyt tietysti vihreänä koska ovat samassa liiketilassa mutta nyt sen monitorin liiketilan muutoksen takia vastaan tulevan toisen lähteen keltainen valo muuttuu vihreäksi.

Väliaineessa taas, jos molemmat liikkuvat väliaineen suhteen niin tilanne on seuraava, lähde lähettää vihreää, vihreän siirtymässä väliaineeseen tapahtuu venymä keltaiseen, keltainen siirtyy väliaineessa nopeudella c monitorille, mutta koska myös monitori liikkuu väliaineen suhteen samaan suuntaan kuin alunperin vihreää lähettänyt lähde, se mittaa lyhemmän aallonpituuden eli mittaa taas vihreää vaikka matkalla se oli keltaista.

Uudestaan.

Katsotaas tyhjiössä.
Liikkuva, monitorista loittoneva lähteesi tyhjiössä lähettää siis vihreää valoa nopeudella c, se kuitenkin saapuu monitorille nopeudella v ja se saa aikaan valon muuttumisen keltaiseksi, jos monitori palauttaa tuon havaitsemansa "väärän" aallonpituuden se tapahtuu nopeudella c monitorin suhteen, alkuperäinen monitorista loittoneva lähde ottaa sen vastaan taas nopeudella v ja taas venyy aallonpituus, jos se alkuperäinen lähde taas palauttaa havaitsemansa "väärän" lähetteen, se tapahtuu nopeudella c ja sama meno jatkuu, vcvcvcvcvcvcv...

Väliaineessa taas homma menisi niin että vihreää valoa lähettävä väliaineen suhteen liikkuva ja monitorista loittoneva lähde lähettää vihreän valonsa väliaineeseen, jo tuossa tapahtuu muutos nopeuteen +c tuon lähteen suhteen, aallonpituus venyy jo tuossa siirtymässä ja se keltainen siirtyy väliaineen suhteen paikoillaan olevalle monitorille, monitorin ja väliaineen suhteen nopeudella c, jos monitori taas palauttaa havaitsemansa keltaisen lähetteen se tapahtuu taas nopeudella c, mutta koska alkuperäinen lähde liikkuu väliaineen suhteen, se lähete saapuu sille nopeudella alle c ja siksi lähde mittaa pidemmän aallonpituuden kuten pitääkin mitata, eli oranssin suuntaan mennään..

Helvetin sekavaa, tiedän, mutta kyllä se siitä selviää, hiljaa hyvä tulee.

Tuo esimerkkini toimii ihan samalla tavalla tyhjiössä ja ilmassa.

Tuo tyhjiössä esityksesi on taas sitä tuttua mieltä vailla olevaa gossujokellusta.
Sinun ajattelussasi on se vika, että et osaa ajatella yksinkertaisen johdonmukaisesti, vaan ajatuksiisi rönsyilee jonninjoutavaa tilpehööriä, ja joudut ajatuslabyrinttiin, jonne jäät vangiksi.

[Goswell]

Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?

Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Tyhjiössä.

Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.

Väliaineessa, eli ilmassa.

Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.

Noin.

Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?

Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.

Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.

Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.

Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.

Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.

Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.

Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.

Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.

Sanot: Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.

Lähetteen nopeus monitoriin on valon nopeus c, koska se toteaa keltaisena tulevasta: aaltopituus x taajuus = valonnopeus c .
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - vai vaikuttaako sinun mielestäsi valon väri valon nopeuteen? Eli liikkuvat lähteet tai monitori miten tahansa, valojen nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.

No ei vaikuta väri lähteen päässä nopeuteen mutta havaitsijan päässä nähtävästi muutoksia tapahtuu kuten selitin ja selitit, se havaittu spetriviivasiirtymä kaukaisista lähteistä sopii tähän, kaikki aallonpituudet muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle ja havaittava kohta esin sille näkyvänvalon alueelle muuttaa siksi paikkaa ja viivat siirtyy.

Jos laitetaan se monitori liikkumaan samalla nopeudella kuin alkuperäisessä kokeessa se vihreää valoa lähettävä loittoneva lähde tyhjiössä, valo saapuukin nyt tietysti vihreänä koska ovat samassa liiketilassa mutta nyt sen monitorin liiketilan muutoksen takia vastaan tulevan toisen lähteen keltainen valo muuttuu vihreäksi.

Väliaineessa taas, jos molemmat liikkuvat väliaineen suhteen niin tilanne on seuraava, lähde lähettää vihreää, vihreän siirtymässä väliaineeseen tapahtuu venymä keltaiseen, keltainen siirtyy väliaineessa nopeudella c monitorille, mutta koska myös monitori liikkuu väliaineen suhteen samaan suuntaan kuin alunperin vihreää lähettänyt lähde, se mittaa lyhemmän aallonpituuden eli mittaa taas vihreää vaikka matkalla se oli keltaista.

Uudestaan.

Katsotaas tyhjiössä.
Liikkuva, monitorista loittoneva lähteesi tyhjiössä lähettää siis vihreää valoa nopeudella c, se kuitenkin saapuu monitorille nopeudella v ja se saa aikaan valon muuttumisen keltaiseksi, jos monitori palauttaa tuon havaitsemansa "väärän" aallonpituuden se tapahtuu nopeudella c monitorin suhteen, alkuperäinen monitorista loittoneva lähde ottaa sen vastaan taas nopeudella v ja taas venyy aallonpituus, jos se alkuperäinen lähde taas palauttaa havaitsemansa "väärän" lähetteen, se tapahtuu nopeudella c ja sama meno jatkuu, vcvcvcvcvcvcv...

Väliaineessa taas homma menisi niin että vihreää valoa lähettävä väliaineen suhteen liikkuva ja monitorista loittoneva lähde lähettää vihreän valonsa väliaineeseen, jo tuossa tapahtuu muutos nopeuteen +c tuon lähteen suhteen, aallonpituus venyy jo tuossa siirtymässä ja se keltainen siirtyy väliaineen suhteen paikoillaan olevalle monitorille, monitorin ja väliaineen suhteen nopeudella c, jos monitori taas palauttaa havaitsemansa keltaisen lähetteen se tapahtuu taas nopeudella c, mutta koska alkuperäinen lähde liikkuu väliaineen suhteen, se lähete saapuu sille nopeudella alle c ja siksi lähde mittaa pidemmän aallonpituuden kuten pitääkin mitata, eli oranssin suuntaan mennään..

Helvetin sekavaa, tiedän, mutta kyllä se siitä selviää, hiljaa hyvä tulee.

Tuo esimerkkini toimii ihan samalla tavalla tyhjiössä ja ilmassa.

Tuo tyhjiössä esityksesi on taas sitä tuttua mieltä vailla olevaa gossujokellusta.
Sinun ajattelussasi on se vika, että et osaa ajatella yksinkertaisen johdonmukaisesti, vaan ajatuksiisi rönsyilee jonninjoutavaa tilpehööriä, ja joudut ajatuslabyrinttiin, jonne jäät vangiksi.

Pahaa pelkään että tapaan sinut siellä labyrintissä seikkailemassa.
joe luet sen jokelluksen ajatuksella, pala palalta hitaasti pureskellen, huomaat että se toimii, tuottaa ihan samat havainnot mutta siinä lähteen ja mittaajan välillä tapahtuu kummia joita pelkästään mittaustulosta katsomalla ei voi tietää.

Väliaine ei ole jonninjuotavaa, vaan merkittävä peluri valonnopeudessa.