Vesi

[Toope]

Vettä ei ole kaikille, jos ihmisiä on liikaa.

Olenko väärässä?

[Keijona]

Ihmisethän ovat myös vettä, joten sopivalla puristuskoneistolla ja tislaamolla vettä on tosiaan riittävästi kaikille puristimen käyttäjille.

[Neutroni]

Vettä ei ole kaikille, jos ihmisiä on liikaa.

Olenko väärässä?

Ei tuo tuollaisena ole mikään yleispätevä totuus. Ihmisiä voi aivan hyvin olla jollain alueella liikaa, vaikka vettä onkin tarpeeksi. Silloin joku muu resurssi käy vähiin ja aiheuttaa ongelmia. Suomalaisena jokaisen pitäisi tuntea sen verran historiaa, että liika vesi on ollut täällä aina suurempi ongelma kuin kuivuus. Sateiset ja kylmät kesät ovat aiheuttaneet agraaritalouden aikana nälänhätiä tuon tuostakin mutta tunnetaanko historiasta yhtään kuivuuden aiheuttamaa nälänhätää? Tai toisaalta jos vettä ei ole tarpeeksi, kyse voi olla heikosta teknologiasta, köyhyydestä tai jostain muusta ongelmasta, johon ihmisten määrä ei suoraan vaikuta. Mutta kyllä noilla on käytännössä tilastollinen yhteys. Lämpimämmillä alueilla vesi (lähinnä maatalouden kasteluvesi) loppuu usein ensin, kun väestö kasvaa liikaa ja nälänhätien taustalla on kuivuuden aiheuttama satojen menetys.

[Ihmisovi]

Yleisesti Suomessa ajatellaan että täällä on hyvää ja puhdasta juomavettä ja vettä yleensä, joten keskustelua ja uutisointia aiheesta.

Yleinen ajatus on oikein ja suomessa tuotetaan ”liiankin ” laadukasta talousvettä suhteessa EU-tason vaatimuksiin, jotka nekin ovat korkealla tasolla. Toki häiriöitä välillä tuotannossa tapahtuu, ihan niinkuin kaikessa muussakin. Verkoston korjausvelka sekä huoltovarmuus ovat tulevaisuuden riskejä. Suurin osa vedestä tuotetaan kunnissa tai kuntien mankala-firmoissa, joten riskit realiteettien tunnistamiseen ovat korkealla tasolla. Useimmiten vesi ymmärretään monien toimesta ”perushyödykkeeksi” joka vain ilmestyy hanasta ja sen kriittisyyttä harvoin tunnistetaan.

[John Carter]

Yleisesti Suomessa ajatellaan että täällä on hyvää ja puhdasta juomavettä ja vettä yleensä, joten keskustelua ja uutisointia aiheesta.

Yleinen ajatus on oikein ja suomessa tuotetaan ”liiankin ” laadukasta talousvettä suhteessa EU-tason vaatimuksiin, jotka nekin ovat korkealla tasolla. Verkoston korjausvelka sekä huoltovarmuus ovat tulevaisuuden riskejä. Suurin osa vedestä tuotetaan kunnissa tai kuntien mankala-firmoissa, joten riskit realiteettien tunnistamiseen ovat korkealla tasolla. Useimmiten vesi ymmärretään monien toimesta ”perushyödykkeeksi” joka vain ilmestyy hanasta ja sen kriittisyyttä harvoin tunnistetaan.

Ime Russa kyrpää, Suomessa voidaan juoda vaikka järvivettä tarvittaessa kun se keitetään.

[Ihmisovi]

Yleisesti Suomessa ajatellaan että täällä on hyvää ja puhdasta juomavettä ja vettä yleensä, joten keskustelua ja uutisointia aiheesta.

Yleinen ajatus on oikein ja suomessa tuotetaan ”liiankin ” laadukasta talousvettä suhteessa EU-tason vaatimuksiin, jotka nekin ovat korkealla tasolla. Verkoston korjausvelka sekä huoltovarmuus ovat tulevaisuuden riskejä. Suurin osa vedestä tuotetaan kunnissa tai kuntien mankala-firmoissa, joten riskit realiteettien tunnistamiseen ovat korkealla tasolla. Useimmiten vesi ymmärretään monien toimesta ”perushyödykkeeksi” joka vain ilmestyy hanasta ja sen kriittisyyttä harvoin tunnistetaan.

Ime Russa kyrpää, Suomessa voidaan juoda vaikka järvivettä tarvittaessa kun se keitetään.

Nonni seniili papparainen. Korkki kiinni, nyt keskustellaan oikeasti tärkeästä hommasta, joten nuo munattomat vouhotukset voit jättää niille varattuihin ketjuihin.

[John Carter]

Yleisesti Suomessa ajatellaan että täällä on hyvää ja puhdasta juomavettä ja vettä yleensä, joten keskustelua ja uutisointia aiheesta.

Yleinen ajatus on oikein ja suomessa tuotetaan ”liiankin ” laadukasta talousvettä suhteessa EU-tason vaatimuksiin, jotka nekin ovat korkealla tasolla. Verkoston korjausvelka sekä huoltovarmuus ovat tulevaisuuden riskejä. Suurin osa vedestä tuotetaan kunnissa tai kuntien mankala-firmoissa, joten riskit realiteettien tunnistamiseen ovat korkealla tasolla. Useimmiten vesi ymmärretään monien toimesta ”perushyödykkeeksi” joka vain ilmestyy hanasta ja sen kriittisyyttä harvoin tunnistetaan.

Ime Russa kyrpää, Suomessa voidaan juoda vaikka järvivettä tarvittaessa kun se keitetään.

Nonni seniili papparainen. Korkki kiinni, nyt keskustellaan oikeasti tärkeästä hommasta, joten nuo munattomat vouhotukset voit jättää niille varattuihin ketjuihin.

Niin, 9ml lyijyä silmien välissä rauhoittaa kummasti ja vesi on taas sen jälkeen juotavaa. Toivottavasti tavataan pian.

[Ihmisovi]

Yleinen ajatus on oikein ja suomessa tuotetaan ”liiankin ” laadukasta talousvettä suhteessa EU-tason vaatimuksiin, jotka nekin ovat korkealla tasolla. Verkoston korjausvelka sekä huoltovarmuus ovat tulevaisuuden riskejä. Suurin osa vedestä tuotetaan kunnissa tai kuntien mankala-firmoissa, joten riskit realiteettien tunnistamiseen ovat korkealla tasolla. Useimmiten vesi ymmärretään monien toimesta ”perushyödykkeeksi” joka vain ilmestyy hanasta ja sen kriittisyyttä harvoin tunnistetaan.

Ime Russa kyrpää, Suomessa voidaan juoda vaikka järvivettä tarvittaessa kun se keitetään.

Nonni seniili papparainen. Korkki kiinni, nyt keskustellaan oikeasti tärkeästä hommasta, joten nuo munattomat vouhotukset voit jättää niille varattuihin ketjuihin.

Niin, 9ml lyijyä silmien välissä rauhoittaa kummasti ja vesi on taas sen jälkeen juotavaa. Toivottavasti tavataan pian.

Eiköhän sun tietämys lyijistä perustu pelkkiin kyniin.

[Toope]

Vettä ei ole kaikille, jos ihmisiä on liikaa.

Olenko väärässä?

Ei tuo tuollaisena ole mikään yleispätevä totuus. Ihmisiä voi aivan hyvin olla jollain alueella liikaa, vaikka vettä onkin tarpeeksi. Silloin joku muu resurssi käy vähiin ja aiheuttaa ongelmia. Suomalaisena jokaisen pitäisi tuntea sen verran historiaa, että liika vesi on ollut täällä aina suurempi ongelma kuin kuivuus. Sateiset ja kylmät kesät ovat aiheuttaneet agraaritalouden aikana nälänhätiä tuon tuostakin mutta tunnetaanko historiasta yhtään kuivuuden aiheuttamaa nälänhätää? Tai toisaalta jos vettä ei ole tarpeeksi, kyse voi olla heikosta teknologiasta, köyhyydestä tai jostain muusta ongelmasta, johon ihmisten määrä ei suoraan vaikuta. Mutta kyllä noilla on käytännössä tilastollinen yhteys. Lämpimämmillä alueilla vesi (lähinnä maatalouden kasteluvesi) loppuu usein ensin, kun väestö kasvaa liikaa ja nälänhätien taustalla on kuivuuden aiheuttama satojen menetys.

Kyse kai on siitä, että ihmisten määrän tulee sopeutua alueensa kantokykyyn?
Kuinka moni maa elää noin? Juuri Ukrainan sodan aikana pelättiin ongelmia pohjois-Afrikan arabimaissa. Nuo tarvitsevat Ukrainan viljaa, koska ylikasvaneen väestönsä vuoksi heidän maansa ei kykene ruokkimaan väestöään...