Filosofia, uskonto ja tietede

[Naturalisti]

Filosofia, uskonto ja tietede

Nykyaikainen tieteellinen maailmankuva on naturalistinen ja empiirinen. Uskonnollisten maailmankuvien hylkääminen tieteessä on osoittautunut menestykseksi.

Ihmisillä voi olla ja saa olla myös uskonnollisia maailmankuvia, mutta kuten useimmat uskonnollisen maailmankuvan omaksuneet tieteentekijä myöntävät, uskontoa ei tule sotkea tieteeseen. Se tekisi myös tieteestä uskonnon. Uskontoja tieteen kontekstissa tutkitaan uskontotieteessä.

Naturalismi ja tieteellinen menetelmä

"W. V. O. Quine kuvailee naturalismia kannaksi, jonka mukaan totuudelle ei ole korkeampaa tuomioistuinta kuin luonnontiede itse. Hänen mielestään ei ole olemassa parempaa menetelmää kuin tieteellinen menetelmä tieteen väitteiden arvioimiseksi, eikä ole mitään tarvetta niin sanotulle "ensimmäiselle filosofialle", kuten (abstraktille) metafysiikalle tai epistemologialle, joka takaa ja oikeuttaa tieteen tai tieteellisen menetelmän.

Siksi filosofian tulisi voida vapaasti hyödyntää tutkijoiden löydöksiä omissa pyrkimyksissään, samalla kun he voivat vapaasti esittää kritiikkiä, kun väitteet ovat perusteettomia, hämmentäviä tai ristiriitaisia. Quinen näkemyksen mukaan filosofia on "jatkumo" tieteen kanssa, ja molemmat ovat empiirisiä. Naturalismi ei ole dogmaattinen käsitys siitä, että moderni näkemys tieteestä on täysin oikea. Sen sijaan se yksinkertaisesti katsoo, että tiede on paras tapa tutkia maailmankaikkeuden prosesseja ja että nykyaikainen tiede pyrkii ymmärtämään näitä prosesseja.", sanoo Wikipedia.

Ajatteleva autonominen artefakti

Voisiko ihmisten ja muiden kehittyneiden eläinten korvien välistä konetta käyttää ihan oikeasti ajattelevan autonomisen artefaktin mallina

Kun kukaan ei vielä tiedä miten ihmisen aivot ihan oikeasti toimivat, on yritettävä inspiroitua aivojen toiminnasta sen tiedon varassa, mitä siitä nyt tiedetään. Sirpaleisen tiedon määrä on valtava, mutta kokonaisvaltainen toiminnallinen viitekehys yhä puuttuu.

Uskonnolliset ja metafyysiset lähtökohdat ovat tässä kontekstissa mahdottomia. Ajatteleva artefakti syntyy, jos ylipäätään syntyy, vain tämän materiaalisen maailman aineksista, joita tiede tutkii; uskonnoista ei tässä ole mitään hyötyä.

Tietyt uskonnolliset piirit myös pyrkivät kaikenlaisia dystopioita kehittämällä vastustamaan koko asian tutkimista. Olisihan ajattelevan artefaktin kehityksen onnistuminen samalla myös lopullinen kuolinisku henkimaailman tarpeellisuuden oletukselle.

Onko filosofia jo tehtävänsä tehnyt?

Voidaan kuitenkin kysyä mikä rooli filosofialle jää tietee kaventaessa metafyysisten oletusten roolia. Esimerkiksi Quinen kriitikot ovat esittäneet, että hän haluaa korvata filosofian luonnontieteellä, ontologian fysiikalla tai tietoteorian empiirisellä psykologialla. Kritiikin asemasta näen tämän mieluummin tavoittelemisen arvoisena ohjelmana. Quinen näkemyksen mukaan arkijärjen, filosofian ja tieteen välillä vain aste-ero, ne muodostavat jatkumon, jossa siirtymä toisesta toiseen on asteittaista.

Filosofian ei pidä pyrkiä tieteiden yläpuolella olevaan metafyysisten totuuksien määrittelijän asemaan. Kaikki metafyysiset oletukset ovat nimenomaan oletuksia, jotka ovat tieteiden oletusten tavoin muutettavissa olevia. Filosofian oikea rooli on toimia erityistieteisiin tukeutuvana esitieteellisenä pohdiskeluna ja poikkitieteellisenä eri tieteenalojen terminologian yhteensovittamisen edistäjänä.

Katso myös keskustelut:

Filosofían määritelmä.
Blogin alaviitteet
Blogin sisältö