Lakrankki kirjoitti: ↑17 Marras 2023, 22:34
Vielä yksi kommentti asiaan, josta en tiedä mitään ...
Eikö sääennustetta tärkeämpi olisi ottaa vaikka pörssisähkön hintoja huomioon, kun ne tiedetään ilmeisesti noin 1 vrk aiemmin. Ja sitten vain lämmitys normaalilla automaatilla paitsi jos tiedetään että kohta hinta nousee niin lämmitys 2-3 tuntia etukäteen vähän korkeammalle. Onko tuossa edes mahdollista optimoida mitenkään kauhean paljon asiaa. Asuntoon ei voi laittaa kuin pari astetta yli normaalin etukäteen.
On muuten taivaan tosi. Insinöörit insinööripäissään ovat jo homman laskeneet, joten fiksumpaahan se on käyttää heidän tuloksia, kun arpoa itse.
Joo mut ei sähkön halpuus korreloi mun lämmitystarpeen kanssa paitsi käänteisesti kovilla pakkasilla.
Eli kovilla pakkasilla siis tarvitset vähemmän lattialämmitystä ja käytät muita lähteitä? Sähkön hinta ja lämpötila kyllä korreloivat aika vahvastikin. Siinä tosin lienee otettu muitakin asioita huomioon kuin lämpötila, kuten sade jne.
Tuntitason vuorokauden sisäiseen hintavaihteluun ei lämpötila vaikuta juuri mitään, viikko ja välillä päivätason keskihintaan se kyl vaikuttaa jos on kova pakkanen.
Tuulisuus vaikuttaa eniten päivätason hintaan, usein on negatiivinen hinta tuulisen päivän halvimmilla tunneilla.
Tuntihintojen kulutuspiikit johtuu teollisuuden kulutuksesta. Pientä piikkiä näkyy usein suosittuina saunomishetkinä la ja su iltoina.
Tässä on tarkoitus säätää tuntikohtaista kulutusta. Nykyinen systeemi varaa lämpöä tuntihinnan permutaation perusteella, toimii käytännössä juuri noin että lämmittää enempi ennen kalliita tunteja jolloin ei lämmitä.
Hakuparametreja optimointialgoritmille olis ainakin euromääräinen hintaraja (per päivä) mukavuuden lisäämiselle Sit lasketaan hinta/mukavuus suhdeluku per kromosomi jonka mukaan valitaan joku halvimman mahdollisen (joka vielä pitää lämmöt rajan yläpuolella) ja kalleimman sallitun (eli halvimman hinta + mukavuus budjetti) välillä.
Mukavuus tarkoittaa pientä hajontaa päivän lämpötiloissa.
Absoluuttinen euromääräinen raja aiheuttaa sen että halvan sähkön päivinä on korkeampi mukavuus kun kalliin sähkön päivinä, mikä on hyvä, ja sitäkin voi halutessaan parametrisoida.
En mä ainakaan osaa vääntää tosta perinteistä kaavaa. GA:lla ihan tehtävissä.
Jos tuntuu ettei jaksa niin koittakaa vaan jaksaa.
Ja sit tossa on sekin, että koska lämpöhäviöt kasvaa lämpöeron noustessa, ei kannata varata lämpöä määräänsä enempää.
Jos päivällä on 12h jakso jolloin sähkö maksaa 40c/kWh ja muina aikoina 6c/kWh, ei välttämättä oo halvinta lämmittää koko 12tunnin sykliä täyttä häkää koska lämpöhäviöt on niin paljon suuremmat että olis halvempaa antaa yksi tunnin pulssi keskellä kallista jaksoa.
No noilla esimerkki hinnoilla tuskin koska tunti kallista vastaa melkein seitsemää halpaa tuntia. Mutta vuorokausina jolloin ero halpojen ja kalliiden välillä on pienempi kuten se usein on.
Tuonkin huomioiminen tulis kaupanpäälle GA:lla.
Jos tuntuu ettei jaksa niin koittakaa vaan jaksaa.
KultaKikkare kirjoitti: ↑19 Marras 2023, 09:55
Ja sit tossa on sekin, että koska lämpöhäviöt kasvaa lämpöeron noustessa, ei kannata varata lämpöä määräänsä enempää.
Jos päivällä on 12h jakso jolloin sähkö maksaa 40c/kWh ja muina aikoina 6c/kWh, ei välttämättä oo halvinta lämmittää koko 12tunnin sykliä täyttä häkää koska lämpöhäviöt on niin paljon suuremmat että olis halvempaa antaa yksi tunnin pulssi keskellä kallista jaksoa.
No noilla esimerkki hinnoilla tuskin koska tunti kallista vastaa melkein seitsemää halpaa tuntia. Mutta vuorokausina jolloin ero halpojen ja kalliiden välillä on pienempi kuten se usein on.
Tuonkin huomioiminen tulis kaupanpäälle GA:lla.
Itse projektia on toki ihan kiva seurata, jos vaikka oppisi jotain, mutta yleisemmällä tasolla pelaat siis supertietokonetta vastaan. Olen jonkin verran tutustunut hinnanmuodostukseen ja haet etua kuten Bruce Willis Lay the Favoritessa. Tokihan lokaalisti voit saada siitä jotain etua, mutta käytät siihen lattiaelementtiä jonka häviöt ovat suuria ja hystereesiä joka on lähellä nollaa. Toki seuraava iteraatio voikin sitten sisältää lämpöakun.
KultaKikkare kirjoitti: ↑19 Marras 2023, 09:55
Ja sit tossa on sekin, että koska lämpöhäviöt kasvaa lämpöeron noustessa, ei kannata varata lämpöä määräänsä enempää.
Jos päivällä on 12h jakso jolloin sähkö maksaa 40c/kWh ja muina aikoina 6c/kWh, ei välttämättä oo halvinta lämmittää koko 12tunnin sykliä täyttä häkää koska lämpöhäviöt on niin paljon suuremmat että olis halvempaa antaa yksi tunnin pulssi keskellä kallista jaksoa.
No noilla esimerkki hinnoilla tuskin koska tunti kallista vastaa melkein seitsemää halpaa tuntia. Mutta vuorokausina jolloin ero halpojen ja kalliiden välillä on pienempi kuten se usein on.
Tuonkin huomioiminen tulis kaupanpäälle GA:lla.
Itse projektia on toki ihan kiva seurata, jos vaikka oppisi jotain, mutta yleisemmällä tasolla pelaat siis supertietokonetta vastaan. Olen jonkin verran tutustunut hinnanmuodostukseen ja haet etua kuten Bruce Willis Lay the Favoritessa. Tokihan lokaalisti voit saada siitä jotain etua, mutta käytät siihen lattiaelementtiä jonka häviöt ovat suuria ja hystereesiä joka on lähellä nollaa. Toki seuraava iteraatio voikin sitten sisältää lämpöakun.
No ei toi nyt ihan urheiluvedonlyöntiin vertaudu, pörssissähkö on täysin satunnaisella kulutuksellakin halvempi kuin määräaikaiset kiinteähintaiset sopparit. Normaalisti vuoden spot-hintojen keskiarvo on vähemmän kuin halvinkaan kiinteähintainen soppari. Etua saa jo sillä että sietää hinnanvaihtelun ja riskin jostain odottamattomasta hinnannoususta ja maksaa pari törkylaskua talvisin jotka saa enemmän kuin takaisin muun vuoden aikana.
Nykyisillä tuntihinnan permutaatioon perustuvalla automaatiolla pari edellistä kuukautta meni keskihinnoilla:
Lokakuu: 3.51c
Syyskuu: 2.45c
Kun keskiarvot oli:
Lokakuu: 4.67c
Syyskuu: 4.09c
Uudella systeemillä en yritä niinkään saada laskuja pienemmäksi vaan tasaisemman lämpötilan hallitulla pienellä lisäkustannuksella.
Lämpöakkua mietin, muutama sata kg hiekkapuhallushiekkaa ja sähkökiukaan vastuksia, yms... Mutta tulin siihen tulokseen et mielenkiintoisempi projekti, ja enempi tätäpäivää, rakentaa LiFePo4 kennoista akku johon voi tuupata suoraan tasasuunnattua kolmivaihetta. Siitä sitten PWM:llä sopivaa jännitettä jolla voi ajaa lattialämmitysvastuksia ja vastuspattereita suoraan DC:llä. Tohon sais puskettua ehkä n. 15kW tunnissa jos ei ole muuta kulutusta ettei pääsulakkeet kärähdä, vuorokauden halvimmalla tunnilla akut täyteen.
Sillon algoritmia voi laajentaa niin että osaa ottaa sähköä joko akusta tai verkosta, ja ladata akkuja sopivilla hetkillä, ja optimoida akkujen purkusyklejä niin ettei ihan senttien takia kuluta akustoa loppuun.
Sit on tossa takapihan jatkeena yksi pelto johon sais aika läjän aurinkopaneeleita, lähelle maata ja iso aukea edessä, toimis lumisina talvinakin kohtalaisesti. Mut ei ny mennä sinne asti.
Jos tuntuu ettei jaksa niin koittakaa vaan jaksaa.
KultaKikkare kirjoitti: ↑19 Marras 2023, 09:55
Ja sit tossa on sekin, että koska lämpöhäviöt kasvaa lämpöeron noustessa, ei kannata varata lämpöä määräänsä enempää.
Jos päivällä on 12h jakso jolloin sähkö maksaa 40c/kWh ja muina aikoina 6c/kWh, ei välttämättä oo halvinta lämmittää koko 12tunnin sykliä täyttä häkää koska lämpöhäviöt on niin paljon suuremmat että olis halvempaa antaa yksi tunnin pulssi keskellä kallista jaksoa.
No noilla esimerkki hinnoilla tuskin koska tunti kallista vastaa melkein seitsemää halpaa tuntia. Mutta vuorokausina jolloin ero halpojen ja kalliiden välillä on pienempi kuten se usein on.
Tuonkin huomioiminen tulis kaupanpäälle GA:lla.
Itse projektia on toki ihan kiva seurata, jos vaikka oppisi jotain, mutta yleisemmällä tasolla pelaat siis supertietokonetta vastaan. Olen jonkin verran tutustunut hinnanmuodostukseen ja haet etua kuten Bruce Willis Lay the Favoritessa. Tokihan lokaalisti voit saada siitä jotain etua, mutta käytät siihen lattiaelementtiä jonka häviöt ovat suuria ja hystereesiä joka on lähellä nollaa. Toki seuraava iteraatio voikin sitten sisältää lämpöakun.
No ei toi nyt ihan urheiluvedonlyöntiin vertaudu, pörssissähkö on täysin satunnaisella kulutuksellakin halvempi kuin määräaikaiset kiinteähintaiset sopparit. Normaalisti vuoden spot-hintojen keskiarvo on vähemmän kuin halvinkaan kiinteähintainen soppari. Etua saa jo sillä että sietää hinnanvaihtelun ja riskin jostain odottamattomasta hinnannoususta ja maksaa pari törkylaskua talvisin jotka saa enemmän kuin takaisin muun vuoden aikana.
Nykyisillä tuntihinnan permutaatioon perustuvalla automaatiolla pari edellistä kuukautta meni keskihinnoilla:
Lokakuu: 3.51c
Syyskuu: 2.45c
Kun keskiarvot oli:
Lokakuu: 4.67c
Syyskuu: 4.09c
Uudella systeemillä en yritä niinkään saada laskuja pienemmäksi vaan tasaisemman lämpötilan hallitulla pienellä lisäkustannuksella.
Lämpöakkua mietin, muutama sata kg hiekkapuhallushiekkaa ja sähkökiukaan vastuksia, yms... Mutta tulin siihen tulokseen et mielenkiintoisempi projekti, ja enempi tätäpäivää, rakentaa LiFePo4 kennoista akku johon voi tuupata suoraan tasasuunnattua kolmivaihetta. Siitä sitten PWM:llä sopivaa jännitettä jolla voi ajaa lattialämmitysvastuksia ja vastuspattereita suoraan DC:llä. Tohon sais puskettua ehkä n. 15kW tunnissa jos ei ole muuta kulutusta ettei pääsulakkeet kärähdä, vuorokauden halvimmalla tunnilla akut täyteen.
Sillon algoritmia voi laajentaa niin että osaa ottaa sähköä joko akusta tai verkosta, ja ladata akkuja sopivilla hetkillä, ja optimoida akkujen purkusyklejä niin ettei ihan senttien takia kuluta akustoa loppuun.
Sit on tossa takapihan jatkeena yksi pelto johon sais aika läjän aurinkopaneeleita, lähelle maata ja iso aukea edessä, toimis lumisina talvinakin kohtalaisesti. Mut ei ny mennä sinne asti.
Selitin siinä että pelaat pörssiä vastaan. Se ei välitä yksittäisen kuluttajan toimista vähääkään koska se ei saa niin yksityiskohtaista tietoa haltuunsa, eikä se varmasti olisi kannattavaakaan, kun vain lisää vaikkapa sentin hintaan.
Lämpöakku olisi oiva jos olisi tuulivoimaa. Toki vielä parempi olisi maalämpöpumppu joka sallisi lämmön varastoimisen maahan.
E: Oli vähän kiire. Talvella tuulivoimaa on paljon paremmin saatavilla ja akut pitäisi talvella lämmittää, eli pitää pommia autotallissa tms. Hiekka-akku on paljon kivempi. Mutta se alkuperäinen pointti oli ettet saa lattialämmityksellä kovin montaa joulea talteen, kun preferenssi on mukavuus. Joka tapauksessa lattia alkaa imemään huoneilmasta siitä vaiheessa kun sen lämpötila on matalampi.
KultaKikkare kirjoitti: ↑19 Marras 2023, 09:55
Ja sit tossa on sekin, että koska lämpöhäviöt kasvaa lämpöeron noustessa, ei kannata varata lämpöä määräänsä enempää.
Jos päivällä on 12h jakso jolloin sähkö maksaa 40c/kWh ja muina aikoina 6c/kWh, ei välttämättä oo halvinta lämmittää koko 12tunnin sykliä täyttä häkää koska lämpöhäviöt on niin paljon suuremmat että olis halvempaa antaa yksi tunnin pulssi keskellä kallista jaksoa.
No noilla esimerkki hinnoilla tuskin koska tunti kallista vastaa melkein seitsemää halpaa tuntia. Mutta vuorokausina jolloin ero halpojen ja kalliiden välillä on pienempi kuten se usein on.
Tuonkin huomioiminen tulis kaupanpäälle GA:lla.
Itse projektia on toki ihan kiva seurata, jos vaikka oppisi jotain, mutta yleisemmällä tasolla pelaat siis supertietokonetta vastaan. Olen jonkin verran tutustunut hinnanmuodostukseen ja haet etua kuten Bruce Willis Lay the Favoritessa. Tokihan lokaalisti voit saada siitä jotain etua, mutta käytät siihen lattiaelementtiä jonka häviöt ovat suuria ja hystereesiä joka on lähellä nollaa. Toki seuraava iteraatio voikin sitten sisältää lämpöakun.
No ei toi nyt ihan urheiluvedonlyöntiin vertaudu, pörssissähkö on täysin satunnaisella kulutuksellakin halvempi kuin määräaikaiset kiinteähintaiset sopparit. Normaalisti vuoden spot-hintojen keskiarvo on vähemmän kuin halvinkaan kiinteähintainen soppari. Etua saa jo sillä että sietää hinnanvaihtelun ja riskin jostain odottamattomasta hinnannoususta ja maksaa pari törkylaskua talvisin jotka saa enemmän kuin takaisin muun vuoden aikana.
Nykyisillä tuntihinnan permutaatioon perustuvalla automaatiolla pari edellistä kuukautta meni keskihinnoilla:
Lokakuu: 3.51c
Syyskuu: 2.45c
Kun keskiarvot oli:
Lokakuu: 4.67c
Syyskuu: 4.09c
Uudella systeemillä en yritä niinkään saada laskuja pienemmäksi vaan tasaisemman lämpötilan hallitulla pienellä lisäkustannuksella.
Lämpöakkua mietin, muutama sata kg hiekkapuhallushiekkaa ja sähkökiukaan vastuksia, yms... Mutta tulin siihen tulokseen et mielenkiintoisempi projekti, ja enempi tätäpäivää, rakentaa LiFePo4 kennoista akku johon voi tuupata suoraan tasasuunnattua kolmivaihetta. Siitä sitten PWM:llä sopivaa jännitettä jolla voi ajaa lattialämmitysvastuksia ja vastuspattereita suoraan DC:llä. Tohon sais puskettua ehkä n. 15kW tunnissa jos ei ole muuta kulutusta ettei pääsulakkeet kärähdä, vuorokauden halvimmalla tunnilla akut täyteen.
Sillon algoritmia voi laajentaa niin että osaa ottaa sähköä joko akusta tai verkosta, ja ladata akkuja sopivilla hetkillä, ja optimoida akkujen purkusyklejä niin ettei ihan senttien takia kuluta akustoa loppuun.
Sit on tossa takapihan jatkeena yksi pelto johon sais aika läjän aurinkopaneeleita, lähelle maata ja iso aukea edessä, toimis lumisina talvinakin kohtalaisesti. Mut ei ny mennä sinne asti.
Selitin siinä että pelaat pörssiä vastaan. Se ei välitä yksittäisen kuluttajan toimista vähääkään koska se ei saa niin yksityiskohtaista tietoa haltuunsa, eikä se varmasti olisi kannattavaakaan, kun vain lisää vaikkapa sentin hintaan.
Lämpöakku olisi oiva jos olisi tuulivoimaa. Toki vielä parempi olisi maalämpöpumppu joka sallisi lämmön varastoimisen maahan.
E: Oli vähän kiire. Talvella tuulivoimaa on paljon paremmin saatavilla ja akut pitäisi talvella lämmittää, eli pitää pommia autotallissa tms. Hiekka-akku on paljon kivempi. Mutta se alkuperäinen pointti oli ettet saa lattialämmityksellä kovin montaa joulea talteen, kun preferenssi on mukavuus. Joka tapauksessa lattia alkaa imemään huoneilmasta siitä vaiheessa kun sen lämpötila on matalampi.
En mä pelaa pörssiä vastaan vaan mukaudun niiden hinnoitteluun.
Lämpöakussa on puolensa, mutta yksi haaste on tuoda lämpö hallitusti hiekkaläjän sisältä pintaan. Jotta hommassa on järkeä pitää hiekka kuumentaa moneen sataan asteeseen, eikä sen läpi voi kierrättää suoraan huoneilmaa tulee ikävä käry kun huonepöly palaa. Tälläsiä hiekkapattereita oli myynnissä joskus vuosikymmeniä sitten ja vedettiin markkinoilta juuri tosta syystä. Toinen huono puoli on, että siihen voi varastoida vain lämpöä siinä missä akkujen energialla voi viilentää helteillä, pyörittää IV konetta ja ilmalämpöpumppuja, jne...
Induktiivisia kuormia tietty on syytä ohjata siniaalto AC:llä ja invertterit on kalliita ja hyötysuhde huononee, resistiisissä kuormissa ei häviä kuin akkujen hyötysuhteen. Ja kun akuston jännite on sopiva, voi sekä latausta että purkua pulssittaa taajuudella jossa akuston impedanssi on matalin, saa parannettua hyötysuhdetta ja lisättyä akuston elinikää.
Can LiFePO4 catch fire?
LiFePO4 batteries are the safest of the lithium batteries, because they will not catch fire, and won’t even overheat. Even if you puncture the battery it will not catch fire. This is a massive upgrade over other lithium batteries, which can overheat and catch fire.
Is LiFePO4 better than lithium ion? The LiFePO4 battery has the edge over lithium ion, both in terms of cycle life (it lasts 4-5x longer), and safety. This is a key advantage because lithium ion batteries can overheat and even catch fire, while LiFePO4 does not.
Safe, Stable Chemistry
Lithium battery safety is important. The newsworthy “exploding” lithium-ion laptop batteries have made that clear. One of the most important advantages LiFePO4 has over other battery types is safety. LiFePO4 is the safest lithium battery type. It’s the safest of any type, actually.
Overall, LifePO4 batteries have the safest lithium chemistry. Why? Because lithium iron phosphate has better thermal and structural stability. This is something lead acid and most other battery types don’t have at the level LiFePO4 does. LiFePO4 is incombustible. It can withstand high temperatures without decomposing. It’s not prone to thermal runaway, and will keep cool at room temperature.
If you subject a LiFePO4 battery to harsh temperatures or hazardous events (like short circuiting or a crash) it won’t start a fire or explode. For those who use deep cycle LiFePO4 batteries every day in an RV, bass boat, scooter, or liftgate, this fact is comforting.
KultaKikkare kirjoitti: ↑11 Marras 2023, 12:24
Yksi tapa olisi simuloida läpi kaikki mahdolliset kombinaatiot, 2^24 eri vaihtoehtoa miten vuorokauden aikana voi lämmittää tunnin resoluutiolla. Ongelma on että tuo on varsin hidas, kuitenkin ihan doable koska yksi iteraatio on varsin nopea simuloida, menee ehkä 15minuuttia per lattia harkko raspberry pi 4:llä. Tätä voi käyttää vertailudatana algoritmia kehittäessä, ja toimisihan se myös käytännössä kun laskettavana on neljä lattialämmitystä kerran vuorokaudessa, mutta raspi todennäköisesti käy aika kuumana ja muutenkin vähän turhan tökerö ratkaisu perfektionistiselle hifistelijälle
En ymmärtänyt kaikkea, mutta jos nyt arvaan oikein, pystyisit muodostamaan funktiosta 24 (tunnit?) osaisen avaimen, ja lasket olemassa olevan datan perusteella kaikki avaimet läpi, ja tallennat ne vaikka sqlite tietokantaan, josta sit b-treellä haet arvot tarpeen mukaan. Sit jos tulee vastaan joku uusi combo, niin lasket sen sit reaaliajassa ja pistät kantaan jemmaan.
Olen itse miettinyt, että jos alkaisi harrastaa ja rakentaisin jonkunlaista akkukapasiteettia, niin tekisin sen niin että ostaisin jonkun vanhan pakettiauton, jonka tavaratilan eristän, ja sinne lämmitys ja ilmanvaihto, ja sit akut ja muu elektroniikka sinne, ja varmuuden vuoksi sit valmiiksi hinausvaijeri, jolloin systeemi on a) kaukana taloudesta, koska vakuutusyhtiö ei tällaista harrastustoimintaa arvosta, b) systeemi on liikkuva ja milloin tahansa poistettavissa, c) hätätilanteessa systeemi on hinattavissa.
KultaKikkare kirjoitti: ↑11 Marras 2023, 12:24
Yksi tapa olisi simuloida läpi kaikki mahdolliset kombinaatiot, 2^24 eri vaihtoehtoa miten vuorokauden aikana voi lämmittää tunnin resoluutiolla. Ongelma on että tuo on varsin hidas, kuitenkin ihan doable koska yksi iteraatio on varsin nopea simuloida, menee ehkä 15minuuttia per lattia harkko raspberry pi 4:llä. Tätä voi käyttää vertailudatana algoritmia kehittäessä, ja toimisihan se myös käytännössä kun laskettavana on neljä lattialämmitystä kerran vuorokaudessa, mutta raspi todennäköisesti käy aika kuumana ja muutenkin vähän turhan tökerö ratkaisu perfektionistiselle hifistelijälle
En ymmärtänyt kaikkea, mutta jos nyt arvaan oikein, pystyisit muodostamaan funktiosta 24 (tunnit?) osaisen avaimen, ja lasket olemassa olevan datan perusteella kaikki avaimet läpi, ja tallennat ne vaikka sqlite tietokantaan, josta sit b-treellä haet arvot tarpeen mukaan. Sit jos tulee vastaan joku uusi combo, niin lasket sen sit reaaliajassa ja pistät kantaan jemmaan.
Juu, siis avain on ihan kokonaisluku 0..(2^24) jossa 1 bitti on 1 tunti. Ei tarvi kantaan laittaa mahtuu helposti rammiin. Aika monta kombinaatiota saa karsittua pois nopeasti sillä että niissä on liian vähän/liikaa lämmitys tunteja ulkolämpötilaan nähden.
Jos tuntuu ettei jaksa niin koittakaa vaan jaksaa.
Kohina kirjoitti: ↑20 Marras 2023, 10:31
Mutta se alkuperäinen pointti oli ettet saa lattialämmityksellä kovin montaa joulea talteen, kun preferenssi on mukavuus. Joka tapauksessa lattia alkaa imemään huoneilmasta siitä vaiheessa kun sen lämpötila on matalampi.
No saa siihen nyt kuitenkin karkeasti n. 1kWh per aste, per huone, ja 3asteen vaihtelut on vielä mukavuuden puolella. Eihän sillä kuuhun mennä mut 3kWh:lla tasaa jo hyvin vuorokauden sähkön hintahuippuja (ja se on kymmenen miljoonaa joulea )
Jos tuntuu ettei jaksa niin koittakaa vaan jaksaa.
Haasteeksi tässä taitaakin muodostua nyt lämpöhäviöiden simulointi, jonka ajattelin olevan pari kertolaskua. Kunhan ensin laskee valmiiksi U arvon tietokantasämpleistä joissa on minuutin välein kaikki mahdolliset lämpötilat ja tieto onko lämmitysvastukset virroissa vai ei, tai mieluummin valmiiks U*A eli heatGain per dT per t jonka voi kertoa lattiaharkon ja ulkolämmön deltalla ja ajalla.
Lattia haihduttaa lämpöä sekä eristeen läpi suoraan ulos, että eristämättömästä pinnasta huoneilmaan josta sitten eristetyn seinän läpi ulos. Aluksi piti siis laskea vaan delta harkon ja ulkoilman lämpöjen välillä ja kertoi se kokonaisuuden heatGainilla, joka sisältää sekä haihtumisen huoneilmaan ja siitä ulos, sekä suoran haihtumisen ulos. Mut tuleeko liian karkea arvio?
Jos taas simuloi noi kaikki kolme kuvassa näkyvää lämmönsiirtymää, on erittäin paljon haastavampi laskea kolme U arvoa tietokantasämpleistä kuin yksi. Lisäksi huonetta lämmitetään muillakin keinoilla, kuten esim pattereilla ja tulisijoilla. No tieto tulisijojen lämmityksestä on jo järjestelmässä, ehkä sitä vois hyödyntää.
Tai sitten lasken vaan ihan perinteisesti Ufr, Ufo ja Uro kun tiedän rakenteiden eristeet melko tarkasti, ja unohdan talletetun datan hyödyntämisen. Tai voihan noita arvoja sitten validoida talletettua dataa vastaan, Ufr:n nyt ainakin saa laskettua tarkasti.
Sitten ehkä kuitenkin etenen alkuperäsellä suunnitelmalla ja lasken tietokantasampleista koko kierron kattavan U arvon eli paljonko lämmöt keskimäärin nousee tietyllä dT:llä minuutissa kun vastus on virroissa, ja paljonko ne laskee kun vastus on pois virroista. Kai se aika lähelle osuu.
Jos tuntuu ettei jaksa niin koittakaa vaan jaksaa.
18-20pv oli patterit kokoajan päällä kun ei kerenny lämmittään moneen päivään puilla. Huonelämpö pysyi melko tasaisena mutta lattiaharkon lämpötilaan sillä näyttäisi olevan aika pieni vaikutus? Ehkä toi miettimäni kokonais heatGain/heatLoss ulkolämmön funktiona tietokantadatan mukaan on ihan riittävän tarkka.
Jos tuntuu ettei jaksa niin koittakaa vaan jaksaa.
Eikös semmoiseen karkeaan optimointiin saisi apuja historiadatasta. Semmoisen lämmitystarve kwh per vuorokausi ulkolämpötilan funktiona.
Ja sitten seuraavan päivän lämpötila sääennusteesta ja jakaa se siitä arvioitu seuraavan vuorokauden tarvittava lämmitys kWh määrä vuorokauden halvimmille tunneilla.
Tarkkuutta ehkä parantaisi vielä jos vuorokauden lämmitystarpeessa olisi mukana tieto ulkolämpötilan muutos tämän ja huomisen välillä.
Tauko kirjoitti: ↑21 Marras 2023, 19:31
Eikös semmoiseen karkeaan optimointiin saisi apuja historiadatasta. Semmoisen lämmitystarve kwh per vuorokausi ulkolämpötilan funktiona.
Ja sitten seuraavan päivän lämpötila sääennusteesta ja jakaa se siitä arvioitu seuraavan vuorokauden tarvittava lämmitys kWh määrä vuorokauden halvimmille tunneilla.
Tarkkuutta ehkä parantaisi vielä jos vuorokauden lämmitystarpeessa olisi mukana tieto ulkolämpötilan muutos tämän ja huomisen välillä.
Juu kyllä toi toimisi ja auttaisi pahimpaan ongelmaan mikä nykyisessä järjestelmässä on, eli manuaalisen säädön tarpeeseen.
Jos tuntuu ettei jaksa niin koittakaa vaan jaksaa.
)