DIY: Älykäs pörssissähkö termostaatti ja varaavat sähkölämmitys ideat

[KultaKikkare]

Lämpöhäviö korreloi suoraan lämpötilaeron kanssa, eli on sitä suurempi mitä korkeampi lattiaharkon lämpötila on. Eli sähköä kuluu tuossa kokonaisuudessaan vähän enemmän kuin jatkuvassa tasaisessa lämmityksessä. Tämän hinta olisi kiva huomioida algoritmissa, usein voisi olla parempi jättää aamuyön halpa tunti käyttämättä ja vaihtaa se iltapäivällä olevaan halpaan mutta pikkasen kalliimpaan tuntiin. Vähentää samalla heiluntaa lämpötiloissa.

[KultaKikkare]

Eikös semmoiseen karkeaan optimointiin saisi apuja historiadatasta. Semmoisen lämmitystarve kwh per vuorokausi ulkolämpötilan funktiona.

Ja sitten seuraavan päivän lämpötila sääennusteesta ja jakaa se siitä arvioitu seuraavan vuorokauden tarvittava lämmitys kWh määrä vuorokauden halvimmille tunneilla.

Tarkkuutta ehkä parantaisi vielä jos vuorokauden lämmitystarpeessa olisi mukana tieto ulkolämpötilan muutos tämän ja huomisen välillä.

Ja tota voi hyödyntää myös osana GA:ta, voi vaikkapa geenimanipuloida kromosomeja lisäämällä niihin lämmitystä jos kokonaismäärä ei ole riittävän korkea, ja päinvastoin.

[Kohina]

Mutta se alkuperäinen pointti oli ettet saa lattialämmityksellä kovin montaa joulea talteen, kun preferenssi on mukavuus. Joka tapauksessa lattia alkaa imemään huoneilmasta siitä vaiheessa kun sen lämpötila on matalampi.

No saa siihen nyt kuitenkin karkeasti n. 1kWh per aste, per huone, ja 3asteen vaihtelut on vielä mukavuuden puolella. Eihän sillä kuuhun mennä mut 3kWh:lla tasaa jo hyvin vuorokauden sähkön hintahuippuja (ja se on kymmenen miljoonaa joulea )

Eli rahassa sen 40v takaisinmaksuun tjsp. Ja siis kiva seurata näitä projekteja, kun ei osaa edes googlata, jonka takia siedän paviaaneja.. Mutta kun sulla on osaamista, niin se tuulivoima ja akku (unohdin lifepon, mutta lämpöakku silti, kun ei kulu) olisi aika helppo sovittaa. Pahimmilla pakkasilla tosiaan ei tuule, vaan silloin se akku onkin tärkeimmillään, joten silloin onkin parasta myydä verkkoon.

[KultaKikkare]

Mutta se alkuperäinen pointti oli ettet saa lattialämmityksellä kovin montaa joulea talteen, kun preferenssi on mukavuus. Joka tapauksessa lattia alkaa imemään huoneilmasta siitä vaiheessa kun sen lämpötila on matalampi.

No saa siihen nyt kuitenkin karkeasti n. 1kWh per aste, per huone, ja 3asteen vaihtelut on vielä mukavuuden puolella. Eihän sillä kuuhun mennä mut 3kWh:lla tasaa jo hyvin vuorokauden sähkön hintahuippuja (ja se on kymmenen miljoonaa joulea )

Eli rahassa sen 40v takaisinmaksuun tjsp. Ja siis kiva seurata näitä projekteja, kun ei osaa edes googlata, jonka takia siedän paviaaneja.. Mutta kun sulla on osaamista, niin se tuulivoima ja akku (unohdin lifepon, mutta lämpöakku silti, kun ei kulu) olisi aika helppo sovittaa. Pahimmilla pakkasilla tosiaan ei tuule, vaan silloin se akku onkin tärkeimmillään, joten silloin onkin parasta myydä verkkoon.

No jos mä itseeni laskuttaisin niin ei taida 40v riittää.

Miten siirtäisit lämpöakusta lämpöä ulos?

[Kohina]

Mutta se alkuperäinen pointti oli ettet saa lattialämmityksellä kovin montaa joulea talteen, kun preferenssi on mukavuus. Joka tapauksessa lattia alkaa imemään huoneilmasta siitä vaiheessa kun sen lämpötila on matalampi.

No saa siihen nyt kuitenkin karkeasti n. 1kWh per aste, per huone, ja 3asteen vaihtelut on vielä mukavuuden puolella. Eihän sillä kuuhun mennä mut 3kWh:lla tasaa jo hyvin vuorokauden sähkön hintahuippuja (ja se on kymmenen miljoonaa joulea )

Eli rahassa sen 40v takaisinmaksuun tjsp. Ja siis kiva seurata näitä projekteja, kun ei osaa edes googlata, jonka takia siedän paviaaneja.. Mutta kun sulla on osaamista, niin se tuulivoima ja akku (unohdin lifepon, mutta lämpöakku silti, kun ei kulu) olisi aika helppo sovittaa. Pahimmilla pakkasilla tosiaan ei tuule, vaan silloin se akku onkin tärkeimmillään, joten silloin onkin parasta myydä verkkoon.

No jos mä itseeni laskuttaisin niin ei taida 40v riittää.

Miten siirtäisit lämpöakusta lämpöä ulos?

Kuten sanoin jo aiemmin, maalämpöpumppu olisi vielä parempi, kunhan on siihen suunniteltu. Ne jossain vaiheessa spragaa kun on otetaan enemmän kuin antaa. Ei se eroa ilmalämpopumpusta lainkaan. Sama myös - tosin tappiot varmasti estää - ottaa energiaa kesällä talvea varten.
Tosiaan ihan kirjekuoriarvioita.
Joskus deeläisittäin puhun kokemuksesta, joka rajoittuu "silloin kun olin nuori olin duunissa" skeidaan.

[apetteri]

Miten siirtäisit lämpöakusta lämpöä ulos?

Voisiko sitä ottaa vaikka erillisessä kammiossa (lauhdutin?) kuin missä hiekka on? Kammioita yhdistää vaikka joku betonipalkki, jonka siirtokapasiteetti on rajallinen, eikä lämmitettävä ilma kerkeä palamaan.

[KultaKikkare]

Miten siirtäisit lämpöakusta lämpöä ulos?

Voisiko sitä ottaa vaikka erillisessä kammiossa (lauhdutin?) kuin missä hiekka on? Kammioita yhdistää vaikka joku betonipalkki, jonka siirtokapasiteetti on rajallinen, eikä lämmitettävä ilma kerkeä palamaan.

Joo kyllä se varmasti jotenkin toimis. Ihan sellasta oon miettiny, että tekis rosteripellistä laatikon johon hiekat ja vastukset. Sitten vuoraa sen jollain hyvällä palovillalla, sitten ilmarako ja alumiinikoppa ympärille. Palovillakerroksen paksuutta säätämällä saa säädettyä ulos vapautuvaa lämpöä.

Lämmitystä voi tehostaa kierrättämällä huoneilmaa tuon ilmaraon läpi, jolloin pinnankin voi halutessaan eristää vielä palovillalla niin ei tule säteilylämpöä ollenkaan vaan pelkkä puhallus.

Mut hiekka on sinällään jo aika hyvä eriste, en tiedä käykö tossa niin että sisus on +500C ja pintahiekat on huonelämmössä? Tekoälykään ei osannut laskea hiekkaboksin lämpögradienttia ajan funktiona kun sisus lämmitetään aluksi tiettyyn lämpöön.

Toinen vaihtoehto olis jonkinlainen aktiivisesti ohjattava lämmönsiirrin. Jos kierrättäisi vaikka ilmaa teräsputkissa jollain kuumankestävällä puhaltimella, putket kiertäis hiekkaläjän ytimen ja pinnan välillä. Se olis hyvä koska sillä vois siirtää nopeasti lämpöä pintaan aina kun pintalämpö laskee. Toimiskohan?

Systeemi olis suljettu, sama ilma kiertäisi vuodesta toiseen. Aiheuttaako ilman lämpötilan muutokset ongelmia paineen kanssa?

Ilman voi korvata jollain kaasulla, mut menee turhan hankalaks. Nesteet jotka toimii tollasissa lämmöissä ilman hurjaa painetta on aika harvassa. Ilma olis halpaa ja kuumankestävät puhaltimet myös.

[KultaKikkare]

Haasteeksi tässä taitaakin muodostua nyt lämpöhäviöiden simulointi, jonka ajattelin olevan pari kertolaskua.

Päädyin nyt siihen et sovitan tason datapisteisiin, x = delta ulkolämpöön, z = delta huonelämpöön ja y = lämmönmuutos aikayksikössä vastus päällä. Sit toinen taso jossa y = lämmönmuutos ilman lämmitystä eli jäähtyminen.

Teoriassa historiadatan pitäisi osua hyvin tasolle koska lämpöhäviöt on lineaarisia. Tarvii tehdä lineaarinen regressioanalyysi ensin.

Nopea evaluoida arvot tasolta simuloinnissa ja systeemistä on helppo tehdä automaattisesti kalibroituva.

[apetteri]

Miten siirtäisit lämpöakusta lämpöä ulos?

Voisiko sitä ottaa vaikka erillisessä kammiossa (lauhdutin?) kuin missä hiekka on? Kammioita yhdistää vaikka joku betonipalkki, jonka siirtokapasiteetti on rajallinen, eikä lämmitettävä ilma kerkeä palamaan.

Joo kyllä se varmasti jotenkin toimis. Ihan sellasta oon miettiny, että tekis rosteripellistä laatikon johon hiekat ja vastukset. Sitten vuoraa sen jollain hyvällä palovillalla, sitten ilmarako ja alumiinikoppa ympärille. Palovillakerroksen paksuutta säätämällä saa säädettyä ulos vapautuvaa lämpöä.

Lämmitystä voi tehostaa kierrättämällä huoneilmaa tuon ilmaraon läpi, jolloin pinnankin voi halutessaan eristää vielä palovillalla niin ei tule säteilylämpöä ollenkaan vaan pelkkä puhallus.

Mut hiekka on sinällään jo aika hyvä eriste, en tiedä käykö tossa niin että sisus on +500C ja pintahiekat on huonelämmössä? Tekoälykään ei osannut laskea hiekkaboksin lämpögradienttia ajan funktiona kun sisus lämmitetään aluksi tiettyyn lämpöön.

Toinen vaihtoehto olis jonkinlainen aktiivisesti ohjattava lämmönsiirrin. Jos kierrättäisi vaikka ilmaa teräsputkissa jollain kuumankestävällä puhaltimella, putket kiertäis hiekkaläjän ytimen ja pinnan välillä. Se olis hyvä koska sillä vois siirtää nopeasti lämpöä pintaan aina kun pintalämpö laskee. Toimiskohan?

Systeemi olis suljettu, sama ilma kiertäisi vuodesta toiseen. Aiheuttaako ilman lämpötilan muutokset ongelmia paineen kanssa?

Ilman voi korvata jollain kaasulla, mut menee turhan hankalaks. Nesteet jotka toimii tollasissa lämmöissä ilman hurjaa painetta on aika harvassa. Ilma olis halpaa ja kuumankestävät puhaltimet myös.

Ei ole osaamista eikä kokemusta perus kotitalouden teknisii LVI töitä enempää, mutta lämptilaerot on huimia, ja paine on kysymysmerkki. Mietin noita hiekkakuutioita aika paljon itsekkin viime talvella kun energia oli kallista. Oma paritalous on valitettavasti sellainen, että noiden rakentamisessa ei ole järkee koska naapurihan ei protoiluihin osallistu, mutta hyötyisi kyllä jos se toimii. Tulin siihen tulokseen, että koska ei ole osaamista ja työkaluja suorittaa fysiikan laskuja ja evaluointeja, tekisin tuota lämmityspuolta niin, että satsaisin sinne sisällle enemmän lämmiyselementtejä, jotka olisi omakustantaisessa protoilussa tori.fi:tä kerättyjä käytetyn kiukaan lämpövastuksia, ja sit sijoittaisin niiden yhteyteen halpoja kiinalaisia termistoreja. Sit koodaisin logiikkaa seuraamaan, missä hiekkapaalin sisällä on lämmintä ja missä kylmää, ja lämmitysvaiheessa energiaa syötetään sinne, missä on kylmempää. Jos keskikohta on kuuma, niin ei sitä kannata lämmittää.

[apetteri]

Kaikenlaisen lämmön siirrinratkaisut hiekkapaalin sisällä kuitenkin maksaa. Esim. suljetun systeemin ilmankierrätys vaatii kuitenkin teräsputkilta seinävahvuutta, ja omaksi iloksi rakennellessa aletaan kohta puhumaan tuhansien eurojen investoinnista, ja kun oma aika lapsiperseessä on niin rajallista, ei viitti törsätä mihinkää hiiliteräsputkii jotka sit jää pihan perälle ruostumaan.

[JeeSe]

Kaikenlaisen lämmön siirrinratkaisut hiekkapaalin sisällä kuitenkin maksaa. Esim. suljetun systeemin ilmankierrätys vaatii kuitenkin teräsputkilta seinävahvuutta, ja omaksi iloksi rakennellessa aletaan kohta puhumaan tuhansien eurojen investoinnista, ja kun oma aika lapsiperseessä on niin rajallista, ei viitti törsätä mihinkää hiiliteräsputkii jotka sit jää pihan perälle ruostumaan.

Juu, kannattaa satsata sen verran, että saa rosteriputkea.
Niin jää sitten lapsille jotain käyttökelpoista vielä perinnöksi.

[Tauko]

Mutta se alkuperäinen pointti oli ettet saa lattialämmityksellä kovin montaa joulea talteen, kun preferenssi on mukavuus. Joka tapauksessa lattia alkaa imemään huoneilmasta siitä vaiheessa kun sen lämpötila on matalampi.

No saa siihen nyt kuitenkin karkeasti n. 1kWh per aste, per huone, ja 3asteen vaihtelut on vielä mukavuuden puolella. Eihän sillä kuuhun mennä mut 3kWh:lla tasaa jo hyvin vuorokauden sähkön hintahuippuja (ja se on kymmenen miljoonaa joulea )

Miten toimisi lämmön lisäsäilönä takka, jos siihen laittaisi sähkövastukset ja lämmittäisi myös sitä halvalla sähköllä.

[apetteri]

Kaikenlaisen lämmön siirrinratkaisut hiekkapaalin sisällä kuitenkin maksaa. Esim. suljetun systeemin ilmankierrätys vaatii kuitenkin teräsputkilta seinävahvuutta, ja omaksi iloksi rakennellessa aletaan kohta puhumaan tuhansien eurojen investoinnista, ja kun oma aika lapsiperseessä on niin rajallista, ei viitti törsätä mihinkää hiiliteräsputkii jotka sit jää pihan perälle ruostumaan.

Juu, kannattaa satsata sen verran, että saa rosteriputkea.
Niin jää sitten lapsille jotain käyttökelpoista vielä perinnöksi.

Ymmärtääkseni suljetuissa systeemeissä ei ole merkittävää ruostumisvaaraa.

[Kohina]

Ei siinä vettä käytettäisikään.

[KultaKikkare]

Mutta se alkuperäinen pointti oli ettet saa lattialämmityksellä kovin montaa joulea talteen, kun preferenssi on mukavuus. Joka tapauksessa lattia alkaa imemään huoneilmasta siitä vaiheessa kun sen lämpötila on matalampi.

No saa siihen nyt kuitenkin karkeasti n. 1kWh per aste, per huone, ja 3asteen vaihtelut on vielä mukavuuden puolella. Eihän sillä kuuhun mennä mut 3kWh:lla tasaa jo hyvin vuorokauden sähkön hintahuippuja (ja se on kymmenen miljoonaa joulea )

Miten toimisi lämmön lisäsäilönä takka, jos siihen laittaisi sähkövastukset ja lämmittäisi myös sitä halvalla sähköllä.

Kyllähän se varmasti toimisi myös. Yhdessä kakluunissa on tosi huono veto, ei viitsi lämmittää enää edes savukaasuimurin kanssa kun tulee käryt huoneeseen.

Ellei sitä saa korjattua kohtuu kustannuksilla ajattelin muuttaa sähkölämmitteiseksi.

Mietin että laittaisi vaan korkeita pilarikiukaan vastuksia 3kpl tulipesästä.ylös hormiin.

Kuinkahan noi kiuasvastukset sietää tyhjänä lämmitystä, siis ilman kiviä tai jotain materiaalia johon vastuksen lämpö siirtyy?

Ainakin on paloturvallinen tila jos jotain menee pieleen.