Mistä syntyy hypoteesi?

[Enigma]

Tämä kysymys on vaivannut minua jo kauan. Ymmärrän suurin piirtein miten tieteellinen teoria syntyy, mutta en ymmärrä, mistä syntyy se hypoteesi, jota lopulta tutkitaan?

Asia nousi taas esille kun luin jotain tekoälystä. Se lienee hyvä ja tehokas matkimaan ja ennustamaan oppimansa perusteella, mutta osaako tekoäly luoda hypoteeseja?

Otetaan esimerkiksi keskiaikainen hypoteesi (joka todistettiin vasta 1700 luvulla) että maa kiertääkin aurinkoa. Kaikki havainnot, mitä siihen saakka oli kyetty tekemään osoitti, että aurinko kiertää maata. Mutta sitten Kopernikus-niminen tähtitieteilijä sai jostain päähän ajatuksen, että ehkä asia onkin toisinpäin. En tiedä oletuksen taustoja, ehkä Jupiterin kuiden omituinen ees-taas-liike vaikutti tms. epänormaali havainto. Tai sitten joku perimätieto Antiikin Kreikasta. On huomattava ettei mikään arkihavainto tue ajatusta aurinkoa kiertävästä maasta.

Mutta noin yleisemmin: Tällaista kopernikaanista hypoteesiä ei voi mitenkään ennustaa saadun datan perusteella. Mistä se syntyy? Se ei voi syntyä loogisesta päättelystä. Luovuudesta? Unista?

[Neutroni]

Hypoteesit syntyvät loogisesta päättelystä mutta usein siihen vaaditaan jonkinlaista osin valistunutta ja osin tuurilla tehtävää arvausta. Ja tietenkin valtavasti määrätietoista ideoiden kokeilua. Postulaateista on yleensä helppo johtaa ennusteita mutta toisin päin suoraviivainen johtaminen on äärettömän vaikeaa ja usein mahdotonta. Keskiajalla havainnot planeettojen liikkeistä lisääntyivät ja tarkentuivat ja kävi selväksi, että jos Aurinko laitetaan keskelle, radat ovat suhteellisen simppeleitä mutta jos Maa on keskellä, planeetat tekevät kummallisia episyklejä. Tuo olisi ollut havaittavissa jo aikaisemminkin, mutta vanhoillinen kirkko oli kanonisoinut Aristoteleen maakeskeisen opin viralliseksi totuudeksi, joten kukaan ei lähtenyt haastamaan sitä. Jossain vaiheessa joku ehdotti myös välimallia, jossa Aurinko ja Kuu kiertävät Maata mutta muut planeetat Aurinkoa.

Hypoteesien synnystä on kaikenlaisia tarinoita unista tai päihteiden vaikutuksista. Mutta kaipa ne usemmiten ovat määrätietoista kokeilua ja ahaa-elämyksiä.

[Enigma]

Hypoteesit syntyvät loogisesta päättelystä mutta usein siihen vaaditaan jonkinlaista osin valistunutta ja osin tuurilla tehtävää arvausta.

Tämä on siinä mielessä mielenkiintoinen aihe, että tuota hypoteesia ei oikeastaan voi mistään johtaa. Eli se on elimellinen osa tieteellistä teoriaa, mutta siihen ei voida soveltaa tieteen loogisuutta. Tai ehkä usein voi, mutta noin kattavasti ei voi. Se täytyy ikään kuin oivaltaa Samalla nousee esille tuo kysymys, että voiko tekoälyn saada oivaltamaan hypoteeseja? Voiko kone tehdä tiedettä?

Jossain vaiheessa joku ehdotti myös välimallia, jossa Aurinko ja Kuu kiertävät Maata mutta muut planeetat Aurinkoa.

Taisi olla tanskalainen Tyko Brahe.

[SHT]

Keskiajalla havainnot planeettojen liikkeistä lisääntyivät ja tarkentuivat ja kävi selväksi, että jos Aurinko laitetaan keskelle, radat ovat suhteellisen simppeleitä mutta jos Maa on keskellä, planeetat tekevät kummallisia episyklejä. Tuo olisi ollut havaittavissa jo aikaisemminkin, mutta vanhoillinen kirkko oli kanonisoinut Aristoteleen maakeskeisen opin viralliseksi totuudeksi, joten kukaan ei lähtenyt haastamaan sitä. Jossain vaiheessa joku ehdotti myös välimallia, jossa Aurinko ja Kuu kiertävät Maata mutta muut planeetat Aurinkoa.

Voisiko olla, että kirkko vastusti aurinkokeskeistä mallia siksi, että kalenterien laadinta olisi uusiutunut.

[Enigma]

Voisiko olla, että kirkko vastusti aurinkokeskeistä mallia siksi, että kalenterien laadinta olisi uusiutunut.

Olettavasti siksi, että illuusio kirkon erehtymättömyydestä olisi vaarantunut. Jumalahan on kaikkitietäväinen eikä tee tällaista kardinaalivirheitä.