tietokonenohjelma, joka muuttaa itseään

[pave]

Muistan, kun 80-luvulla tein Fortran-ohjelman, joka kirjoitti oman koodinsa päälle ja siten muutti omaa toimintaansa. Kyse oli kurssin harjoitustyöstä. Mitenköhän minä sen tein.

Silloin joskus oli alkeellisia Sharp-taskutietokoneita ihan surkean vähäisellä Basic-ohjelman tallennustilalla. Esim. Yatzy-peliä en saanut mahtumaan muuten kuin laittamalla ohjelman puukottamaan omaa koodiaan kesken ajon.

Silloin oli moni asia mahdollinen, jota nykyiset ohjelmointikielet rajoittavat (toki syystä).

Mulla oli ja on edelleen toimiva Sharpin "taskutietokone", tosin ei se ainakaan minun taskuuni mahdu. Minäkin ohjelmoin omasta päästäni siihen useita pelejä mm. ruletin. Olihan se hauskaa kun muuttujatkaan eivät olleet maksimissaan kuin kaksi merkkiä pitkiä. Muisti oli tiukilla tosiaan. Mutta kehitti loogista päättelykykyä. Välikaapeli tietokoneen välille olisi tosin maksanut liki saman kuin itse kampekin, mutta tein sen itse ja PC otti vastaan datat mikkiliitännän kautta. Piti vain päätellä syntaksi ja tarkistussummat ja koodata konvertteri. Ah, oli se aikaa.

[Eusa]

Muistan, kun 80-luvulla tein Fortran-ohjelman, joka kirjoitti oman koodinsa päälle ja siten muutti omaa toimintaansa. Kyse oli kurssin harjoitustyöstä. Mitenköhän minä sen tein.

Silloin joskus oli alkeellisia Sharp-taskutietokoneita ihan surkean vähäisellä Basic-ohjelman tallennustilalla. Esim. Yatzy-peliä en saanut mahtumaan muuten kuin laittamalla ohjelman puukottamaan omaa koodiaan kesken ajon.

Silloin oli moni asia mahdollinen, jota nykyiset ohjelmointikielet rajoittavat (toki syystä).

Mulla oli ja on edelleen toimiva Sharpin "taskutietokone", tosin ei se ainakaan minun taskuuni mahdu. Minäkin ohjelmoin omasta päästäni siihen useita pelejä mm. ruletin. Olihan se hauskaa kun muuttujatkaan eivät olleet maksimissaan kuin kaksi merkkiä pitkiä. Muisti oli tiukilla tosiaan. Mutta kehitti loogista päättelykykyä. Välikaapeli tietokoneen välille olisi tosin maksanut liki saman kuin itse kampekin, mutta tein sen itse ja PC otti vastaan datat mikkiliitännän kautta. Piti vain päätellä syntaksi ja tarkistussummat ja koodata konvertteri. Ah, oli se aikaa.

Juu. Muistankin kunka merkkijonomuuttujat uhkasivat usein loppua kesken.

[KultaKikkare]

Tämän ketjun aihe tuli mieleeni YLE:n uutisesta
https://yle.fi/a/74-20066783
siinä sanotaan, että Voyager 1 lähetti sekavia viestejä ja tämä saatiin korjattua, kun selvisi, että se yritti lähettää datapaketteja käytöstä poistuneen tietokoneen kautta. Eli minun järkeni mukaan muutettiin ohjelmaa, jolla ohjattiin datan lähetystä.

Yleensä käytetään bootloaderia eli toista ohjelmaa joka käynnistää varsinaisen ajettavan ohjelman. Bootloader sitten hoitaa myös varsinaisen ohjelman päivityksen.

Ohjelma joka muokkaa itse itseään olisi erittäin virheherkkä, yksi pieni typo ja koko järjestelmä on alhaalla. Bootloaderin kanssa voidaan päivittää uudelleen jos päivitys epäonnistuu.

[KultaKikkare]

Voisi kuvitella että tollasessa avaruusluotaimessa on käytetty modulaarista parametrisoitua arkkitehtuuria jossa kaikkea mahdollista voi muokata etänä ilman että ohjelmaa tarvii edes päivittää. Isommat päivitykset OTA:na (tai OTV:na) noilla latensseilla olisi todella hitaita ja haastavia.

[KultaKikkare]

Tai no kyllähän bootloader usein on osa samaa ohjelmaa, ainakin silloin kun ei käytetä käyttöjärjestelmää, jolloin ei edes ole erillisiä ohjelmia (application) vaan koko suoritettava koodi on samassa ohjelmassa (firmware). Silloin päivityksissä ohjelman osa muokkaa aina saman ohjelman toista osaa.

[Ragepappa]

Muistaakseni Helsingin Yliopistossa 90-luvulla opetettu assembler oli virtuaalikoneen muodossa. C-kielellä pystyi muokkaamaan muistipaikkoja, mutta se oli vaivalloista verrattuna C64-koneeseen, jossa muokkaaminen oli usein välttämätön käytäntö (tai ainakin hauskaa), jos ohjelmoi. BTW silloin Yliopistossa käyttöjärjestelmäksi vakiintui LINUX, vaikka muitakin käytettiin. Nykyään kait on MS? Itseään muokkaava ohjelma sinänsä on hauska kuriositeetti, vaikuttaa käytännössä järjettömältä jo matematiikan (laskennan teorian, laskettavuuden teorian) perusteella, mutta ehkäpä tulevaisuuden tekoäly yrittää korjata sillä ´DNA´taan, kuten ihminen nykyään omaansa.

[KultaKikkare]

Deep-learning algoritmit tavallaan on itseään muokkaavia ohjelmia, vaikkei ne yleensä käytännössä muokkaakaan kuin omia parametrejaan. Nuo parametrit kuitenkin vaikuttavat ohjelman toimintaan merkittävästi, sama ohjelma voi parametreista riippuen vaikka tunnistaa valokuvista eläimiä tai keskustella netissä ihmisten kanssa.

[Lyde19]

HP laskimia myös ohjelmoitiin, tein mm jonkun toisen asteen yhtälön ratkaisevan ohjelman jonka käytön tosin opettaja kielsi. No kun sen ohjelmoi niin osasi kyllä ratkaista kompleksisetkin juuret vaikka päissään..