Suihku- ja rakettimoottoreista

[Kontra]

jatkoa edelliseen
Pitää rakentaa kaksi yhtälöä: työntötehon yhtälö nopeuden funktiona ja työntövoiman yhtälö nopeuden funktiona.

Työntövoimahyötysuhde-yhtälöt on olemassa, sivu 14, mutta kun ne lasketaan suihkun tehoista, niin en oikein ymmärrä, vastaako se tosiaan työntövoiman kätyttäytymistä nopeuden ja korkeuden funtiona?

[Kontra]

jatko edelliseen
Jaa ei se ihan täysin raketillakaan taida noin toimia. Kun raketti kiihdyttää, ei se suihku taida ihan paikallee jäädä silloinkaan, vaan liikkuu taaksepäin. En tiedä, joku raketteihin perehtynyt tuon raapaisee kylmiltään.

Joo, kyllä raketinkin suihku peruuttaa - ei se kiihtyvyys tyhjästä synny. Raketin kiihdytys tyjiössä vastaa suihkukoneella ilman vastusta.

Puhuin tuossa raketin suihkun nopeudesta perättömiä. Kas kun kukaan ei siihen reagoinut?

Kun raketti on vapautunut ilmakehästä, sen suihku ei liiku taaksepäin maasta tarkasteltaessa, vaan samaan suuntaan kuin rakettikin, mutta pienemmällä nopeudella, kun sillä on nopeus raketin suhteen. Kun tarkastellaan yhtä suihkun kaasumolekyyliä, etäisyys rakettiin kasvaa koko ajan.

Hei trolli, herätys, minkä mainion tilaisuuden heikon itsetuntosi kohentamiseksi menetitkään, sori. Kaksosilla taas akut tyhjänä – niitä ei saa päästää tyhjenemään, menevät pilalle.

[Jalo Arkkivalo]

jatko edelliseen
Jaa ei se ihan täysin raketillakaan taida noin toimia. Kun raketti kiihdyttää, ei se suihku taida ihan paikallee jäädä silloinkaan, vaan liikkuu taaksepäin. En tiedä, joku raketteihin perehtynyt tuon raapaisee kylmiltään.

Joo, kyllä raketinkin suihku peruuttaa - ei se kiihtyvyys tyhjästä synny. Raketin kiihdytys tyjiössä vastaa suihkukoneella ilman vastusta.

Puhuin tuossa raketin suihkun nopeudesta perättömiä. Kas kun kukaan ei siihen reagoinut?

Kun raketti on vapautunut ilmakehästä, sen suihku ei liiku taaksepäin maasta tarkasteltaessa, vaan samaan suuntaan kuin rakettikin, mutta pienemmällä nopeudella, kun sillä on nopeus raketin suhteen. Kun tarkastellaan yhtä suihkun kaasumolekyyliä, etäisyys rakettiin kasvaa koko ajan.

Perskutarallaa, näinhän tämä menee. Jäin tätä eilen pohtimaan. Osa kaasun jääneestä energiasta menee varmasti myös laajenemiseen sivuille päin kun se vapautuu avaruuden tyhjiöön.
Nyt meinaa mennä aivot solmuun, kun aloin miettimään uudestaan suuntautuuko lentokoneessakin työkaasuun jäänyt hyödyntämään liike-energia sittenkään taaksepäin vai eteenpäin. Ja miksi?

Hei trolli, herätys, minkä mainion tilaisuuden heikon itsetuntosi kohentamiseksi menetitkään, sori. Kaksosilla taas akut tyhjänä – niitä ei saa päästää tyhjenemään, menevät pilalle.

Tekstisi on välillä vähän Kapteeni Haddockmaista. Tämä ei ole trollailua, eikä tarkoitukseni ole loukata. Sanon tämän Tintti-kirjojen ystävänä. Ota se siis sympaattisena kunniansosoituksena.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapteeni_Haddock

[Tuulispää]

Suihkumoottorin työntö syntyy siitä kun hiljempaa liikkuva ilmamassa kiihdytetään suurempaan nopeuteen menosuuntaan nähden.

[Jalo Arkkivalo]

Eli lentokoneen lentäessä vakionopeutta, ilman vastusvoima on yhtä suuri kuin työntövoima, joten suihkun liike ympäröivän ilman suhteen on aina taaksepäin.

Kyllä, tämä on mielestäni muotoilu josta saan kiinni.
Tein myös ajatusleikin jossa kaasusuihkun tilalle vaihdetaan köysi. Lentokone repisi työntövoiman kuvitteellisesta köydestä joka ei ole kummastakaan päästä kiinni ja jolla on massa.
Köysi kulkee moottorin läpi ja mootorissa on rullat jotka vetävät köydestä. Ainoastaa köyden massaa voidaan siis hyödyntää kun konetta vedetään eteenpäin. Ja tästä seuraa että köysi liikkuu aina hiukan taaksepäin kun kone vetää itseään eteenpäin. Köyttä siis kertyy hieman enemmän kokoajan koneen takapuolelle, koska köysi siirtyy jatkuvasti hiukan taaksepäin.
Näin koneen nopeus köyden suhteen on suurempi, kuin koneen nopeus ilman suhteen.

Vähän hullu esimerkki, mutta tuli mieleen kun yritin hahmottaa voimien tasapainotilannetta.

[Kontra]

jatko edelliseen
Jaa ei se ihan täysin raketillakaan taida noin toimia. Kun raketti kiihdyttää, ei se suihku taida ihan paikallee jäädä silloinkaan, vaan liikkuu taaksepäin. En tiedä, joku raketteihin perehtynyt tuon raapaisee kylmiltään.

Joo, kyllä raketinkin suihku peruuttaa - ei se kiihtyvyys tyhjästä synny. Raketin kiihdytys tyjiössä vastaa suihkukoneella ilman vastusta.

Puhuin tuossa raketin suihkun nopeudesta perättömiä. Kas kun kukaan ei siihen reagoinut?

Kun raketti on vapautunut ilmakehästä, sen suihku ei liiku taaksepäin maasta tarkasteltaessa, vaan samaan suuntaan kuin rakettikin, mutta pienemmällä nopeudella, kun sillä on nopeus raketin suhteen. Kun tarkastellaan yhtä suihkun kaasumolekyyliä, etäisyys rakettiin kasvaa koko ajan.

Nyt meinaa mennä aivot solmuun, kun aloin miettimään uudestaan suuntautuuko lentokoneessakin työkaasuun jäänyt hyödyntämään liike-energia sittenkään taaksepäin vai eteenpäin. Ja miksi?

En ole varma mitä tarkoitat, mutta vastaan näin:

Olisi jokin massiivinen möhkäle helikopterin tai ilmalaivan alla roikkumassa. Laitettaisiin vaijeri lentokoneen perään ja toinen pää vapaana nappaamaan hetkeksi kiinni tuohon möhkäleeseen kytkettyyn dynamometriin. Kun dynamometri mittaisi vetovoiman vaijerissa ennen kuin se vapautuisi, se mittaisi koneen työntövoiman suuruuden.
No kun tuo voima on yhtä suuri kuin moottorin taaksepäin tuottaman kaasuvirtauksen voima, suihkun täytyy liikkua taaksepäin ympäröivän ilman suhteen.

Eli lentokoneen lentäessä vakionopeutta, ilman vastusvoima on yhtä suuri kuin työntövoima, joten suihkun liike ympäröivän ilman suhteen on aina taaksepäin.
Kun lentokone kiihdyttää, ilmanvastuksen lisäksi työntövoiman on oltava vielä suurempi kuin tasaisella lentonopeudella, joten silloin suihku liikkuu taaksepäin vielä suuremmalla nopeudella ilman suhteen lentokoneen nopeuteen verrattuna..

Ei ei, taas pääsee trollit apajalle.
Se dynamometrihän näyttää ihan mitä tahansa, ei mitään työntövoimaa, riippuen siitä, kauanko vaijeri on kiinni dynamometrissä.

Pitää laittaa toinen ihan samanlainen, samoin kuormattu lentokone hinaukseen lentokoneen perään vaijerilla, jossa on dynamometri. Nyt ilmanvastus on molemmille sama, ja dynamometri mittaa juuri oikein työntövoiman. Kun se hinattava kone edustaa vastavoimaa taaksepäin, se vastaa hinaavan koneen moottorin tuottamaa työntövoimaa, mistä suihku on seuraus sen liikkuessa taaksepäin.

[Kontra]

Jos räjyttämällä polttoaineesta saataisiin energiaa enemmän kuin tavanomasesti polttokammiossa polttamalla, silloin hommassa olisi järkeä, mutta silloin energiaa luotaisiin tyhjästä, mikä on mahdotonta.

[Jalo Arkkivalo]

Jos räjyttämällä polttoaineesta saataisiin energiaa enemmän kuin tavanomasesti polttokammiossa polttamalla, silloin hommassa olisi järkeä, mutta silloin energiaa luotaisiin tyhjästä, mikä on mahdotonta.

Tämä vaikuttaisi olevan jonkin sortin hybridilaite? Eli tuo räjähdysprosessi toimii osittain normaalin rakettimoottorikäytön rinnalla.

Ohjuksissa, kuten kuuluisassa Tomahawk:ssa, alkuteho tulee kiinteätä polttoaineet käytävästä räjähdysmekanismista. Joka on siis rakettiboosteri. Kun itse matkanopeus tuotetaan suihkumoottorilla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Tomahawk_(missile)

[Kontra]

Jos räjyttämällä polttoaineesta saataisiin energiaa enemmän kuin tavanomasesti polttokammiossa polttamalla, silloin hommassa olisi järkeä, mutta silloin energiaa luotaisiin tyhjästä, mikä on mahdotonta.

Niin jos räjähdysainetta voisi käyttää polttoaineena, eikä kerosiinia, siitähän saa enemmän energiaa. Mutta saataisiinko Laval-suutin toimimaan jotenkin eri tavalla kuin se toimii.
Tuo testi minkä tekivät, tehtiin varmaan ilman Laval-suutinta, ja matkustajakoneisiin periaate kävisi, mutta kun kone tulee turpeeseen, se aiheuttaisi hirvittävän räjähdyksen, ei vain tulipaloa.

[Jalo Arkkivalo]

Jos räjyttämällä polttoaineesta saataisiin energiaa enemmän kuin tavanomasesti polttokammiossa polttamalla, silloin hommassa olisi järkeä, mutta silloin energiaa luotaisiin tyhjästä, mikä on mahdotonta.

Niin jos räjähdysainetta voisi käyttää polttoaineena, eikä kerosiinia, siitähän saa enemmän energiaa. Mutta saataisiinko Laval-suutin toimimaan jotenkin eri tavalla kuin se toimii.
Tuo testi minkä tekivät, tehtiin varmaan ilman Laval-suutinta, ja matkustajakoneisiin periaate kävisi, mutta kun kone tulee turpeeseen, se aiheuttaisi hirvittävän räjähdyksen, ei vain tulipaloa.

En osaa sanoa. Pitäisi perehtyä enemmän tähän vimpaimeen. Ottomoottorissa nestemäisestä polttoaineesta ja ilmasta tuotettu kaasu palaa tehokkaimmin kun se puristetaan ja poltetaan räjähdysmäisesti.
Tehoa voidaan edelleen lisätä mm. turbolla.
Teho ja hyötysuhde nojaa siis korkeaan paine-eroon siinäkin.

[Kontra]

Jos räjähdysaineella on suurempi lämpöarvo, kun nykyisten rakettien polttoaineilla, raketista saataisiin kevyempi, mutta työntövoimaa tuskin lisää, kun Laval-suutin tarvitaan joka tapauksessa.

[Kontra]

jatko edelliseen
Jaa ei se ihan täysin raketillakaan taida noin toimia. Kun raketti kiihdyttää, ei se suihku taida ihan paikallee jäädä silloinkaan, vaan liikkuu taaksepäin. En tiedä, joku raketteihin perehtynyt tuon raapaisee kylmiltään.

Joo, kyllä raketinkin suihku peruuttaa - ei se kiihtyvyys tyhjästä synny. Raketin kiihdytys tyjiössä vastaa suihkukoneella ilman vastusta.

Puhuin tuossa raketin suihkun nopeudesta perättömiä. Kas kun kukaan ei siihen reagoinut?

Kun raketti on vapautunut ilmakehästä, sen suihku ei liiku taaksepäin maasta tarkasteltaessa, vaan samaan suuntaan kuin rakettikin, mutta pienemmällä nopeudella, kun sillä on nopeus raketin suhteen. Kun tarkastellaan yhtä suihkun kaasumolekyyliä, etäisyys rakettiin kasvaa koko ajan.

Perskutarallaa, näinhän tämä menee. Jäin tätä eilen pohtimaan. Osa kaasun jääneestä energiasta menee varmasti myös laajenemiseen sivuille päin kun se vapautuu avaruuden tyhjiöön.
Nyt meinaa mennä aivot solmuun, kun aloin miettimään uudestaan suuntautuuko lentokoneessakin työkaasuun jäänyt hyödyntämään liike-energia sittenkään taaksepäin vai eteenpäin. Ja miksi?

Hei trolli, herätys, minkä mainion tilaisuuden heikon itsetuntosi kohentamiseksi menetitkään, sori. Kaksosilla taas akut tyhjänä – niitä ei saa päästää tyhjenemään, menevät pilalle.

Tekstisi on välillä vähän Kapteeni Haddockmaista. Tämä ei ole trollailua, eikä tarkoitukseni ole loukata. Sanon tämän Tintti-kirjojen ystävänä. Ota se siis sympaattisena kunniansosoituksena.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapteeni_Haddock

Kateeni Haddok ja minä.

Olet oikeassa, kyllä minulla on Haddokin kanssa yhtäläisyyksiä.

No kapteeni Haddokin ja minun yhdennäköisyyden tulkinnassa on kyllä mielikuvitus pantava laukkaamaan. Parta meillä on molemmilla, mutta minulla vain leuassa, joka on tainnut saada salaista ihailuakin siskojen lasten pojilta, kun heilläkin karvoja leuassaan. Mahaakin meillä ei ole kummallakaan häpeäksi.

Samanlaista vetoa minulla ei kännäämiseen ole, vaikka tulihan sitäkin rohkaisuja otetuksi tansseihin valmistautuessani, ja vähän kapakoissa ja saunailloissakin tuli rökälehdityksi. Nykyisin on tyyli toinen tanssilavoilla, kun känniläisiä niissä ei juurikaan ole näkynyt.
Piippuja veistelin itselleni ja kaverille nöösipoikana, ja tuhkakupeista keräiltiin lupi- ja työmiehen nasoja, mutta koko homma oli niin lapsellista, etten sen jälkeen tupakkiin ole sekaantunut, paitsi hammassärkyyn kerran ja tehokas se siihen olikin.

Vakavissa onnettomuuksissakin olen ollut, mutta jostakin käsittämättömästä syystä minut on aina säästetty.

Olen keksinyt trolleista ajan saatossa monenlaisia tarinoita. Jos trolleja ei ole sattunut ajankohtaisiin keskusteluihin, olen tiedettä halveksivista ylivertaisuusharhaisista myös vähän samantyylisiä tarinoita. Oikeastaan olen kiitollinen tuon kummankin kategorian tyypeille, kun se tarinoiden vääntäminen on tosi hauskaa puuhaa. Siinä joutuu antamaan aivosoluille hommia, ja sehän pitää yläpään jonkinlaisessa oordningissa. No, se nimittely, se on omasta mielestäni pysynyt kohtuuden rajoissa, en kiroile enkä hauku ihan alatyylillä, kuten koululaiset keskustellessaan nykyisin tekevät. Ja saa minuakin nimitellä kohtuuden rajoissa. Trolleille minä vastaan aina korkojen kera. Minä en koskaan haasta riitaa, mutta haluan aina puolustaa loukattua tiedettä.

Yksi poikkeus tieteen puolustamisessa on kosmologian kohdalla. Kun kosmologit väittävät asioita, joita terveellä järjellä ei voi millään hyväksyä, silloin käyn vastarintaan. Se vika kosmologian kohdalla on, kun ovat ihmeissään jostakin ilmiöstä, niin aletaan keksiä ihan järjettömiä hypoteeseja, joiden tueksi ei ole minkäänlaisia empiirisiä havaintoja, tai jos jotain on, ne tulkitaan väärin, kun ei ole varmuutta muinaisuuden fysiikan ilmiöistä. Kun ei niitä varmoja havantoja ole, pitäisi pysyä ihan hiljaa ja odotella, jos joskus jotakin uutta varteenotettavaa ilmaantuisi. Se on ikävää, että tieteestä kiinnostuneet saadaan menemään retkuun niin, että julkisesti puolustavat kosmologisen "tutkimuksen" harhoja.

[Jalo Arkkivalo]

jatko edelliseen
Jaa ei se ihan täysin raketillakaan taida noin toimia. Kun raketti kiihdyttää, ei se suihku taida ihan paikallee jäädä silloinkaan, vaan liikkuu taaksepäin. En tiedä, joku raketteihin perehtynyt tuon raapaisee kylmiltään.

Joo, kyllä raketinkin suihku peruuttaa - ei se kiihtyvyys tyhjästä synny. Raketin kiihdytys tyjiössä vastaa suihkukoneella ilman vastusta.

Puhuin tuossa raketin suihkun nopeudesta perättömiä. Kas kun kukaan ei siihen reagoinut?

Kun raketti on vapautunut ilmakehästä, sen suihku ei liiku taaksepäin maasta tarkasteltaessa, vaan samaan suuntaan kuin rakettikin, mutta pienemmällä nopeudella, kun sillä on nopeus raketin suhteen. Kun tarkastellaan yhtä suihkun kaasumolekyyliä, etäisyys rakettiin kasvaa koko ajan.

Perskutarallaa, näinhän tämä menee. Jäin tätä eilen pohtimaan. Osa kaasun jääneestä energiasta menee varmasti myös laajenemiseen sivuille päin kun se vapautuu avaruuden tyhjiöön.
Nyt meinaa mennä aivot solmuun, kun aloin miettimään uudestaan suuntautuuko lentokoneessakin työkaasuun jäänyt hyödyntämään liike-energia sittenkään taaksepäin vai eteenpäin. Ja miksi?

Hei trolli, herätys, minkä mainion tilaisuuden heikon itsetuntosi kohentamiseksi menetitkään, sori. Kaksosilla taas akut tyhjänä – niitä ei saa päästää tyhjenemään, menevät pilalle.

Tekstisi on välillä vähän Kapteeni Haddockmaista. Tämä ei ole trollailua, eikä tarkoitukseni ole loukata. Sanon tämän Tintti-kirjojen ystävänä. Ota se siis sympaattisena kunniansosoituksena.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapteeni_Haddock

Kateeni Haddok ja minä.

Olet oikeassa, kyllä minulla on Haddokin kanssa yhtäläisyyksiä.

No kapteeni Haddokin ja minun yhdennäköisyyden tulkinnassa on kyllä mielikuvitus pantava laukkaamaan. Parta meillä on molemmilla, mutta minulla vain leuassa, joka on tainnut saada salaista ihailuakin siskojen lasten pojilta, kun heilläkin karvoja leuassaan. Mahaakin meillä ei ole kummallakaan häpeäksi.

Samanlaista vetoa minulla ei kännäämiseen ole, vaikka tulihan sitäkin rohkaisuja otetuksi tansseihin valmistautuessani, ja vähän kapakoissa ja saunailloissakin tuli rökälehdityksi. Nykyisin on tyyli toinen tanssilavoilla, kun känniläisiä niissä ei juurikaan ole näkynyt.
Piippuja veistelin itselleni ja kaverille nöösipoikana, ja tuhkakupeista keräiltiin lupi- ja työmiehen nasoja, mutta koko homma oli niin lapsellista, etten sen jälkeen tupakkiin ole sekaantunut, paitsi hammassärkyyn kerran ja tehokas se siihen olikin.

Vakavissa onnettomuuksissakin olen ollut, mutta jostakin käsittämättömästä syystä minut on aina säästetty.

Olen keksinyt trolleista ajan saatossa monenlaisia tarinoita. Jos trolleja ei ole sattunut ajankohtaisiin keskusteluihin, olen tiedettä halveksivista ylivertaisuusharhaisista myös vähän samantyylisiä tarinoita. Oikeastaan olen kiitollinen tuon kummankin kategorian tyypeille, kun se tarinoiden vääntäminen on tosi hauskaa puuhaa. Siinä joutuu antamaan aivosoluille hommia, ja sehän pitää yläpään jonkinlaisessa oordningissa. No, se nimittely, se on omasta mielestäni pysynyt kohtuuden rajoissa, en kiroile enkä hauku ihan alatyylillä, kuten koululaiset keskustellessaan nykyisin tekevät. Ja saa minuakin nimitellä kohtuuden rajoissa. Trolleille minä vastaan aina korkojen kera. Minä en koskaan haasta riitaa, mutta haluan aina puolustaa loukattua tiedettä.

Yksi poikkeus tieteen puolustamisessa on kosmologian kohdalla. Kun kosmologit väittävät asioita, joita terveellä järjellä ei voi millään hyväksyä, silloin käyn vastarintaan. Se vika kosmologian kohdalla on, kun ovat ihmeissään jostakin ilmiöstä, niin aletaan keksiä ihan järjettömiä hypoteeseja, joiden tueksi ei ole minkäänlaisia empiirisiä havaintoja, tai jos jotain on, ne tulkitaan väärin, kun ei ole varmuutta muinaisuuden fysiikan ilmiöistä. Kun ei niitä varmoja havantoja ole, pitäisi pysyä ihan hiljaa ja odotella, jos joskus jotakin uutta varteenotettavaa ilmaantuisi. Se on ikävää, että tieteestä kiinnostuneet saadaan menemään retkuun niin, että julkisesti puolustavat kosmologisen "tutkimuksen" harhoja.

Hyviä juttuja , ja erinomaisia turinoita

[Kontra]

uusiksi
parantelin suomennostani, oli typoja ja yksi väärä tulkinta

Keskustelu sivu 8 Rotating Detonation Rocket Engine, RDRE kohta 16.17



…., avaruusteollisuudessa toisaalla, NASA on tutkimassa avaruustyöntövoiman rajoja, eräänlaista tietoa koskien Pyörivää Räjähdys Rakettimoottoria. Tämä on suurempaa kuin mahdollisesti ajattelet! Tartuttaessa konseptiin RDRE, meidän on ymmärrettävä ero deflagration ja räjähdyksen välillä. Defla mikä? Selvä, anna sekunti. Deflagration palamisen tyyppi, jossa palon etureunan nopeus on hitaampi kuin äänen nopeus, niin se on subsooninen. Tämä on useimpien tavanomaisten rakettimoottorien periaate. Turbopumput syöttävät happea ja polttoainetta polttokammioon, missä niiden seos syttyy, aivan? Syntynyt kaasu sitten laajenee ja poistuu suuttimen kautta, saavuttaen suuren nopeuden ja synnyttää työntövoiman. Yksinkertaista, aivan? Hyvä, ei tarkasti, mutta kaiken jälkeen, se on rakettitiedettä! Räjähdys on palamisen toinen muoto. Siinä liekin etureunan nopeus saavuttaa äänen nopeuden, synnyttäen sokkiaallon. Tämä nopea energian vapautuminen on voimakas, mutta ei todellakaan käyttökelpoinen rakettimoottoriin, jos sattuu yksittäinen kontrolloimaton räjähdys. Jatkuvaa työntötehoa varten räjähdys pitäisi olla kestettävissä ja hallittu, vaatien polttoaineseoksen räjähtämään satoja kertoja sekunnissa – ei helppo tehtävä … Kuitenkin räjähdykselle ominaisesta hallitsemattomuudesta älykkäällä suunnittelulla insinöörit voivat luoda jatkuvan työntövoiman. Sensijaan että sallittaisiin räjähdysaallon paeta moottorista, se voidaan rajoittaa kierrättämällä polttokammiolla toistuvasti. Tämä jatkuva pyörivä räjähdysaalto tarkoittaa poistokaasun purkautumista moottorista paljon suuremmalla nopeudella, merkittävästi kasvattaen työntövoimaa. Niin kauan kuin moottoria syötetään vakiolla polttoaineen ja hapen syötöllä, ja niin kauan kuin sokkiaalto ylläpidetään sen hetken? ympäri kammiota, prosessi voi olla itsensä ylläpitävä. Pyörivä Räjähdys Rakettimoottori tarjoaa useita etuja, sisältäen korkean tehokkuuden johtuen niiden tiiviistä? suunnittelusta ja vähemmän kompleksisesta kahteen jaetusta systeemistä? Ne voisivat teoreettisesti tarjota 25 % enemmän tehokkuutta kuin perinteiset rakettimoottorit, vaikka realistisempi oletus saataisi olla 5 – 10 %. kasvua. Jopa tuo on valtava kasvu, vaikka. Tämä voisi johtaa painavampaan hyötykuormaan eli vähentää polttoaineen kulutusta – sekä korkeasti houkutteleva avaruuslennolla. Jopa osaaminen hallitun kestävän räjähdyksen vaadittu RDREs on kompleksinen haaste, yksi jota tiedemiehet ja insinöörit ovat olleet yrittämässä mallintaa vuosia. NASA on etunenässä tässä tutkimuksessa, omistautuen huomattavin resurssein ja knowhow:in kehittämään tämäntyyppistä moottoria. He äskettäin esittelivät jopa toisen videon 3D printatun toimivan jatkuvasti 251 sekuntia! Tuo on neljä minuuttia! Saavutettu työntövoima 5,800 naulaa eli 26’000 Newtonia, verrattavissa Rutherford Rockets Labs’ Electron moottoriin. Kun taas RDREs ovat vielä vuosia pois käytöstä, jokapäiväinen käyttö avaruudessa missiona, NASA jatkuvasti testaa ja kehittää uskomattoman lupaavasti. Tämä saattaa tulla seuraavaksi suureksi asiaksi syvän avaruuden tutkimuksessa, ja olen kokonaan täällä sitä varten! Se on tätä päivää!

[Kontra]

Tässä vapaa tulkittuni Räjähdyssuihkumoottorin ideasta

Rotating Detonation Rocket Engine, RDRE Pyörivä Räjähdys Raketti Moottori

Jatkuvaa työntötehoa varten räjähdys pitää olla hallittu, vaatien polttoaineseoksen räjähtämisen satoja kertoja sekunnissa. Sensijaan että sallittaisiin räjähdysaallon poistua moottorin suuttimesta suoraan, se kierrätetään polttokammiossa toistuvasti. Tämä jatkuva pyörivä räjähdysaalto tarkoittaa poistokaasun purkautumista suuttimesta paljon suuremmalla nopeudella, merkittävästi kasvattaen työntövoimaa.
.......
Jotta tuo toimisi, suihkun nopeuden pitää olla reilusi yli 4000 m/s, koska nykyisillä moottoreilla Laval-suuttimella se saavutetaan.

Detonaatio https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasur%C3%A4j%C3%A4hdys

Detonaatio on eksoterminen kemiallinen palamisreaktio, johon liittyy hyvin voimakas paineen muutoksesta johtuva shokkiaallon eteneminen ja merkittävä reaktiolämpötilan nousu räjähtävässä aineessa.[4][5] Detonaatio voi tapahtua kaasuseoksessa, kiinteässä aineessa tai nesteessä. Näistä kaasuseoksessa, joka koostuu palavasta aineesta ja hapettimesta, shokkiaallon nopeus on pienin. Detonaatiota on selitetty yksiulotteisella mallilla, jossa aluksi hyvin ohut shokkiaalto aiheuttaa räjähtävien aineiden paikallisen konsentroitumisen. Tämä äkkinäinen paikallinen paineen muutos mahdollistaa kemiallisten ketjureaktioiden tapahtumisen ja reaktioiden lämpöenergian vapautumisen, jonka seurauksena taas tapahtuu shokkiaaltoon nähden vastakkaissuuntaista ainevirtausta pienemmällä virtausnopeudella ja ketjureaktioiden keskeytymisillä.[6]

Detonaatiossa räjähdysaineiden räjähdysnopeus on yli 1000 m s-1 ja ruutien sekä tuleen leimahtavien aineiden tyypillisesti n. 100 m s-1. Räjähdysnopeus riippuu räjähdysmateriaalista. Esimerkiksi pentriitillä (2,2-bis(hydroksimetyyli)-1,3-propaanidioli, pentaerytritolitetranitraatti) räjähdysnopeus on 4000 - 7000 m s-1. Tätä ilmiötä käytetään hyväksi räjähtävässä tulilangassa. Uusissa polttomoottoreissa ilmiötä hyödynnetään hyödynnetään sytyttämällä polttoaine-ilmaseos useasta pisteestä (esim. Twin Spark-moottori), jolloin polttoaineen palaminen on yhä täydellisempää. Vastaavasti panostetussa metalliputkessa räjähdyspanos sytytetään putken molemmissa päissä yhtä aikaa, jolloin vastakkaissuuntaisten iskuaaltojen vaikutuksista muodostuu ns. saksi-ilmiö. Tämä tapahtuma katkaisee putken. Huonolaatuisen tai vanhentuneen räjähdysaineen epähomogeenisuus estää aaltoa etenemästä joka suuntaan samalla nopeudella ja täten heikentäen räjähdystä. Tässä tapauksessa räjähdysainetta voi jäädä reagoimatta epävakaaseen tilaan aiheuttaen merkittävän turvallisuusriskin.