Sähköautoilun tulevaisuus ?

[ROOSTER]

“That’s the trouble with not being in your own field: You don’t take it seriously.”
― Richard P. Feynman

[Tuulispää]

“That’s the trouble with not being in your own field: You don’t take it seriously.”
― Richard P. Feynman

Miten tämä kommentti liittyy sähköautoiluun ?

[ROOSTER]

“That’s the trouble with not being in your own field: You don’t take it seriously.”
― Richard P. Feynman

Miten tämä kommentti liittyy sähköautoiluun ?

Ehkä se liittyy tähän ketjuun jotenkin.

[Neutroni]

... ja niillä ajetaan ainakin sen hlöauton miljoonan kilometrin verran trukin elinkaaren aikana, ja isommat korjataan toista miljoonaa varten ... laskukaava menee niin, jotta työkoneen käyttötunti vastaa hlöauton 50 km ajoa.

Aika haipakkaa saa trukilla painaa, jos keskinopeudeksi tulee 50 km/h. Mutta teollisuuskoneet tehdään aina tukevammiksi kuin kuluttajakrääsä. Ei kukaan ostaisi teollisuuskoneen hintaista autoa.

Näistä malleista en tiedä, mutta yleensä työkoneissa se ajomoottori on suoraan navalla,
tai voisihan sitä, muutaman insinöörin ostaa trukkisuunnittelijoista tekemään voimalinjaa henkilöautoon ...

Voisi varmaan, mutta trukin alusta tehdään toimimaan varastohalleissa 10-20 km/h nopeuksissa. En ainakaan minä haluaisi kokeilla trukilla 120 km/h moottoritiellä tai 80 km/h mutkaista maalaistietä tai liukasta sohjoa. Voisi jäädä miljoona kilometriä haaveeksi ihan muista syistä kuin kulumisen takia.

[Jalo Arkkivalo]

... ja niillä ajetaan ainakin sen hlöauton miljoonan kilometrin verran trukin elinkaaren aikana, ja isommat korjataan toista miljoonaa varten ... laskukaava menee niin, jotta työkoneen käyttötunti vastaa hlöauton 50 km ajoa.

Aika haipakkaa saa trukilla painaa, jos keskinopeudeksi tulee 50 km/h. Mutta teollisuuskoneet tehdään aina tukevammiksi kuin kuluttajakrääsä. Ei kukaan ostaisi teollisuuskoneen hintaista autoa.

Näistä malleista en tiedä, mutta yleensä työkoneissa se ajomoottori on suoraan navalla,
tai voisihan sitä, muutaman insinöörin ostaa trukkisuunnittelijoista tekemään voimalinjaa henkilöautoon ...

Voisi varmaan, mutta trukin alusta tehdään toimimaan varastohalleissa 10-20 km/h nopeuksissa. En ainakaan minä haluaisi kokeilla trukilla 120 km/h moottoritiellä tai 80 km/h mutkaista maalaistietä tai liukasta sohjoa. Voisi jäädä miljoona kilometriä haaveeksi ihan muista syistä kuin kulumisen takia.

Saman tyyppisiä ajatuksia tuli itselle mieleen. Ja on myös aika paljon helpompi suunnitella talludellinen voimantuotto ja -siirto käyttöalueelle 0-25 km/h, kuin 0-120 km/h. Ja vielä niin, että 0-120 km/h täytyy toimia vähän kaikenlaisissa olosuhteissa.

[Molli]

... ja niillä ajetaan ainakin sen hlöauton miljoonan kilometrin verran trukin elinkaaren aikana, ja isommat korjataan toista miljoonaa varten ... laskukaava menee niin, jotta työkoneen käyttötunti vastaa hlöauton 50 km ajoa.

Aika haipakkaa saa trukilla painaa, jos keskinopeudeksi tulee 50 km/h. Mutta teollisuuskoneet tehdään aina tukevammiksi kuin kuluttajakrääsä. Ei kukaan ostaisi teollisuuskoneen hintaista autoa.

Näistä malleista en tiedä, mutta yleensä työkoneissa se ajomoottori on suoraan navalla,
tai voisihan sitä, muutaman insinöörin ostaa trukkisuunnittelijoista tekemään voimalinjaa henkilöautoon ...

Voisi varmaan, mutta trukin alusta tehdään toimimaan varastohalleissa 10-20 km/h nopeuksissa. En ainakaan minä haluaisi kokeilla trukilla 120 km/h moottoritiellä tai 80 km/h mutkaista maalaistietä tai liukasta sohjoa. Voisi jäädä miljoona kilometriä haaveeksi ihan muista syistä kuin kulumisen takia.

Kyseessä on laskentamalli työkoneen käyttötunnin vertailemiseksi ajoneuvon kilometrimääriin.
Ajatuksena lienee moottorin sen bensa/disu/kaasu tms kierrosalue, lämpötilat jne ..

Raskaalla kuormalla <=> vai mennä nopeasti?

..ja napamoottoreiksi niitä pyörän luona olevia ajomoottoreita koneslangilla sanotaan, vaikka olisi planettapyörästo, tai muu vaihteisto renkaan ja moottorin välissä Näin saadaa ajomoottorin kierrokset sopeutettua ajatellulle nopeusalueelle ..

kuva poimittu, https://www.zf.com/products/en/material ... 64520.html

[Molli]

-- Läpätään kuva ZF:n kovimman kilpailijan linja-auton voimalinjasta..
Sähköinen voimasiirto on siinä hieno, jotta osien lukumäärä kyllä vähenee
Linkkinä https://www.sustainable-bus.com/wp-cont ... s-2019.png

[Tuulispää]

“That’s the trouble with not being in your own field: You don’t take it seriously.”
― Richard P. Feynman

Miten tämä kommentti liittyy sähköautoiluun ?

Ehkä se liittyy tähän ketjuun jotenkin.

Musk on rahamies...eli autot eivät ole hänen alaansa...vaan rahan tekeminen ?

[Molli]

Verrattuna polttomoottoriseen Töpseli sisällä -hybridiin PHEV, jossa siis ICE eli kone (polttomoottori) pellin alla,
https://www.internationales-verkehrswes ... ve-6000ev/

--eli on näitä mietitty, jo hlöautomaailmalla käy etsikko aikaansa vielä..

[Neutroni]

..ja napamoottoreiksi niitä pyörän luona olevia ajomoottoreita koneslangilla sanotaan, vaikka olisi planettapyörästo, tai muu vaihteisto renkaan ja moottorin välissä Näin saadaa ajomoottorin kierrokset sopeutettua ajatellulle nopeusalueelle ..

Tuollaisia napamoottoreita käytetään raskaissa työkoneissa, joiden nopeus on pieni. Autojen maantienopeuksilla tuollainen napamoottori tai muu navassa oleva voimansiirtolaite on liian suuri jousittamaton massa, joka turmelee ajo-ominaisuudet. Autossa moottorit laitetaan runkoon keskelle ja johdetaan pyöriminen kevyellä nivelakselilla pyörän napaan.

[Molli]

..mulla on käsitys, josko pyritään saamaan tasapainoisesti käyttäytyvä hlöauto, niin haetaan 50/50 painon jakaumaa akseleille ja
mahdollisimman pientä jousittamatonta massaa
jolloin
napavoimansiirto on ideaalinen..

[Neutroni]

..mulla on käsitys, josko pyritään saamaan tasapainoisesti käyttäytyvä hlöauto, niin haetaan 50/50 painon jakaumaa akseleille ja
mahdollisimman pientä jousittamatonta massaa
jolloin
napavoimansiirto on ideaalinen..

Pyörän navan rakenteet ovat juuri sitä jousittamatonta massaa. Mikä tahansa moottori vaihteistoineen on aina paljon raskaampi kuin murrosnivel ja pätkä akselia.

[Lyde19]

Olihan niitä pyörän pyörän vannetta sähkömoottorin roottorina käyttäviä systeemejä. Vaan kun niissä aina taistelee tekniset ratkaisut ja luonnonlait vastakkain niin ei tule tuotetta.

[Jalo Arkkivalo]

Voidaanhan tuollainen napamoottori tehdä jokaiseen pyörään vaikka niin, että moottori on rungossa kiinni ja siitä lyhyellä voimansiirtoakselilla voima pyörään joka on jousitettu. Niinhän se voima siirtyy kaksimoottorisovelluksessakin yhdestä moottorista kahdelle pyörälle.
Ei sen siellä navassa sen moottorin tarvitse välttämättä olla. Kaikki on tehtävissä jos tekemään ryhdytään. Kyse on enemmän siitä mille on tarvetta ja tilausta, ja mihin hintaan.

Palaisin tuohon ideaan ylennysvaihteesta yhdistettynä matalakiertoiseen korkean momentin moottoriin.
Asiaa tuntematta sanoisin että aika monta muuttujaa on pelissä. Vaihteen pitää toimia mm. molempiin suuntiin koska pyörästä kerätään myös energiaa talteen. Ainakaan korkean kertaluvun vaihteet eivät toimi molempiin suuntiin samalla hyötysuhteella kaikissa sovelluksissa.
Samoin vaihteen mekaaninen rakenne muodostuu erilaiseksi jos lähtömomentti on korkea ja kierrosluku matala. Maksimimomentti tulee tällöin moottorin runkoon.

Ja monta muuta seikkaa.

[Lyde19]

Sähkömoottorin hyötysuhteen mm määrää suuresti roottorin ja staattorin välinen ilmarako. Ja vanteessa pieni ilmarako merkitsee myös että hajoaa kun vanne osuu kunnon kiveen.