Mitä ja miten voimme mitään tietää?

[Jalo Arkkivalo]

Miksi sitten pseudotieteet ja salaliittoteoriat leviävät vauhdikkaammin kuin koskaan? Tiede kehittyy jatkuvasti. Ennen pseudotiedettä sai hakemalla hakea. Mieleen nyt tulee Dänikenin kirjat ja joku Valittujen Palojen "Uskomatonta Mutta Totta" (Joo, todellakin totta). Joitakin suttuisia UFO-aiheisia kirjoja suttuine kuvineen keittiövälineistä.

Tyhjyys? Päämäärättömyys? Koulutusta on joten mikä mättää? Helpot ratkaisut ongelmiin? Mutta sekin että tietoa on helppo väärentää. Ohje tuossa AI-luennossa oli jos kysyy AI:tä jotakin niin ensimmäinen on fact checking. Koska AI:n "Tieto" voi olla todellakin ihan mitä sattuu.

Kuvia on manipuloitu niin kauan kuin on ollut valokuvausta. Perus hommaa Neuvostoliitossa jossa epäsuosioon joutunut politbyroon jäsen "Katosi" kuvasta "Kirjaimellisesti".

Miksi oudot asiat kiinnostaa ihmistä? Ihminen on utelias ja haluaa ratkoa arvoituksia. Kun ei osaa ratkaista, niin alkaa sitten uskoa johonkin auktoriteetin vakuutuksia. Pseudotieteet tarjoaa rahvaalle ratkeamattomia intuition vastaisia ongelmia samalla tavoin kuin uskonnot.

Aistijärjestelmämme pyrkii hahmottamaan kaikesta aistimastamme tunnistettavissa olevia muotoja. Siksi näemme luonnonmuodosteissa kuten kivissa ja pilvissä eläimiä ja ihmisiä, tunnistamme muutamasta pilakuvan viivasta tutun henkilön. Vakuuttavasti kerrotulla aukkoisella tarinalla on helppo huijata meitä, kun yritämme aktiivisesti ymmärtää kuulemaamme.

Ihminen toimii tosiaan näin. Syytä en tiedä. Mutta luonnossa asia on näin järjestelty. Myös eläimet näyttävät toimivan epärationaalisesti. Toimittavan ritualistisia pikku tehtäviä, joilla ei näytä olevan rationaalista merkitystä.

Tämä luonteen "puute" voitaisiin korjata niin, että ensin tutkijat selvittävät tietoisuuden ja tiedon luonteen täydellisesti.
Ja sen jälkeen tämä oppi valistetaan ja opetetaan kaikille maailman ihmisille totuutena, jota tulee seurata.
Sen jälkeen ei olisi enää vääriä ajatuksia ja salaliittoteorioita. Ei uskomuksia tai uskontoja, eikä nähtäisi kasvoja kivissä tai mörköjä metsässä. Tai jos nähtäisiin, niille vain naurettaisiin.

[Naturalisti]

Minkäs takia suurin osa Naturalistin blogikirjoituksista on tyhjiä? Kovalevytila palvelimalla ahdas? Olisin vain tutkiskellut noita vanhempia ketjuja.

Mitä tarkoitat? Mulla pitäisi olla keskeneräisiä juttuja varten alue, joka ei näy vielä muille. Näkyisikö näistä kuitenkin otsikot, mutta ei sisältöä? KultaKikkare voisi ehkä vastata?

[Deimos]

Minkäs takia suurin osa Naturalistin blogikirjoituksista on tyhjiä? Kovalevytila palvelimalla ahdas? Olisin vain tutkiskellut noita vanhempia ketjuja.

Mitä tarkoitat? Mulla pitäisi olla keskeneräisiä juttuja varten alue, joka ei näy vielä muille. Näkyisikö näistä kuitenkin otsikot, mutta ei sisältöä? KultaKikkare voisi ehkä vastata?

Poimin sieltä muutaman otsikon ja minulle näkyy tyhjänä. Ilmoitus oli jotain ei aktiivinen? Jos ketjuun ei pitkään aikaan tule mitään niin ketju kuolee?

[Zeneka]

Tämä luonteen "puute" voitaisiin korjata niin, että ensin tutkijat selvittävät tietoisuuden ja tiedon luonteen täydellisesti.
Ja sen jälkeen tämä oppi valistetaan ja opetetaan kaikille maailman ihmisille totuutena, jota tulee seurata.
Sen jälkeen ei olisi enää vääriä ajatuksia ja salaliittoteorioita. Ei uskomuksia tai uskontoja, eikä nähtäisi kasvoja kivissä tai mörköjä metsässä. Tai jos nähtäisiin, niille vain naurettaisiin.

Tieto ei auta ihmistä muuttamaan käytöstään. Ainakaan kovin paljoa ja kovin yleisesti. Tämä toki on itsestään selvyys.

Olemme aivojemme monien osien vanki. Vaikka miten mietimme että kannattaisi käyttäytyä tietyllä tapaa, niin aivojemme muinaisemmat osat saattavat torpedoida hienot suunnitelmalle. Helpoiten tämä näkyy siinä että tiedämme kuinka elää terveellisesti, mutta kuinka
vaikea on pitää dietistä kiinni tai liikkua riittävästi. Mutta sama asia tapahtuu lukemattomissa muissakin yhteyksissä. Saatamme vaikka vihata tiettyjä ihmisiä jolloin emme kuuntele heitä vaikka he sanoisivat maailmankaikkeuden parhaan neuvon.

Tai vaikka esiintymispelko. Tiedämme että pelko on turhaa ja huonontaa esiintymistä, mutta emme voi pelolle mitään. Esiintymispelkohan on peräisin muinaisuudesta jolloin epäsuosio saattoi johtaa vaikka laumasta hylkäämiseen tai huononmpaan paikkaan sen hierarkiassa. Nykyään taas
emme joudu näkemään nälkää tai saamaan heikompaa suojaa vaikka mokaisimme "lauman" edessä. Silti meillä kummittelee edelleen tuo pelko niin voimakkaana, että useimmat tuntevat kiusallista esiintymispelkoa suuremman yleisön edessä. Jotkut ihan pienenkin yleisön edessä. Samalla tapaa
meidän käytöstä ohjailevat lukemattomat pelot ja vietit, jotka ovat peräisin ajoilta jolloin niillä oli syynsä. Aikana jolloin selviytyäkseen oli pakko liikkua paljon, oli järkevää levätä ja välttää turhaa liikuntaa aina kun voi. Samoin ylensyönti oli järkevää aina kun siihen oli tilaisuus.

Aivot eivät ole yksi kokonaisuus vaan tavallaan koostuvat useista erillisistä aivoista, jotka on kytketty yhteen. Ja ne sitten "riitelevät" keskenään ja eri tilanteissa saattaa eri aivojen osat voittaa.

[Naturalisti]

Minkäs takia suurin osa Naturalistin blogikirjoituksista on tyhjiä? Kovalevytila palvelimalla ahdas? Olisin vain tutkiskellut noita vanhempia ketjuja.

Mitä tarkoitat? Mulla pitäisi olla keskeneräisiä juttuja varten alue, joka ei näy vielä muille. Näkyisikö näistä kuitenkin otsikot, mutta ei sisältöä? KultaKikkare voisi ehkä vastata?

Poimin sieltä muutaman otsikon ja minulle näkyy tyhjänä. Ilmoitus oli jotain ei aktiivinen? Jos ketjuun ei pitkään aikaan tule mitään niin ketju kuolee?

Voi olla, että niissä homma on jäänyt liian pitkäksi ajaksi kesken ja näin on käynyt???

[Naturalisti]

Tämä luonteen "puute" voitaisiin korjata niin, että ensin tutkijat selvittävät tietoisuuden ja tiedon luonteen täydellisesti.
Ja sen jälkeen tämä oppi valistetaan ja opetetaan kaikille maailman ihmisille totuutena, jota tulee seurata.
Sen jälkeen ei olisi enää vääriä ajatuksia ja salaliittoteorioita. Ei uskomuksia tai uskontoja, eikä nähtäisi kasvoja kivissä tai mörköjä metsässä. Tai jos nähtäisiin, niille vain naurettaisiin.

Tieto ei auta ihmistä muuttamaan käytöstään. Ainakaan kovin paljoa ja kovin yleisesti. Tämä toki on itsestään selvyys.

Olemme aivojemme monien osien vanki. Vaikka miten mietimme että kannattaisi käyttäytyä tietyllä tapaa, niin aivojemme muinaisemmat osat saattavat torpedoida hienot suunnitelmalle. Helpoiten tämä näkyy siinä että tiedämme kuinka elää terveellisesti, mutta kuinka
vaikea on pitää dietistä kiinni tai liikkua riittävästi. Mutta sama asia tapahtuu lukemattomissa muissakin yhteyksissä. Saatamme vaikka vihata tiettyjä ihmisiä jolloin emme kuuntele heitä vaikka he sanoisivat maailmankaikkeuden parhaan neuvon.

Tai vaikka esiintymispelko. Tiedämme että pelko on turhaa ja huonontaa esiintymistä, mutta emme voi pelolle mitään. Esiintymispelkohan on peräisin muinaisuudesta jolloin epäsuosio saattoi johtaa vaikka laumasta hylkäämiseen tai huononmpaan paikkaan sen hierarkiassa. Nykyään taas
emme joudu näkemään nälkää tai saamaan heikompaa suojaa vaikka mokaisimme "lauman" edessä. Silti meillä kummittelee edelleen tuo pelko niin voimakkaana, että useimmat tuntevat kiusallista esiintymispelkoa suuremman yleisön edessä. Jotkut ihan pienenkin yleisön edessä. Samalla tapaa
meidän käytöstä ohjailevat lukemattomat pelot ja vietit, jotka ovat peräisin ajoilta jolloin niillä oli syynsä. Aikana jolloin selviytyäkseen oli pakko liikkua paljon, oli järkevää levätä ja välttää turhaa liikuntaa aina kun voi. Samoin ylensyönti oli järkevää aina kun siihen oli tilaisuus.

Aivot eivät ole yksi kokonaisuus vaan tavallaan koostuvat useista erillisistä aivoista, jotka on kytketty yhteen. Ja ne sitten "riitelevät" keskenään ja eri tilanteissa saattaa eri aivojen osat voittaa.

Tuon minun sanomaksi merkitsemäsi tekstin kirjoitti Jalo Arkkivalo täällä
viewtopic.php?p=173113#p173113

Muuten olen kanssasi pitkälle samaa mieltä.

Tuosta Jalon kommentista toteaisin, etten pidä sitä, että yritämme ymmärtää näkemämme selitettävissä olevalla tavalla puutteena, vaan tarpeellisena ominaisuutena. Se on vain hyvä tiedostaa.

Missään tapauksessa mitään ainoaa oikeaa oppia ei pidä ylhäältä käsin ihmisten mieliin uskontona iskostaa. Tieteestä ei pidä tehdä uskontoa. Jokainen saa uskoa ja ajatella haluamallaan tavalla, kunhan sallii sen myös muille. Riittää, että yhteisistä asioista päätetään demokraattisesti, eikä mitään uskomuksia aseteta niiden yläpuolelle.

[Keijona]

Missään tapauksessa mitään ainoaa oikeaa oppia ei pidä ylhäältä käsin ihmisten mieliin uskontona iskostaa. Tieteestä ei pidä tehdä uskontoa.

Eikö siltikään, vaikka se olisi demokraattisen enemmistön ja kansalaisten tahto?

[Naturalisti]

Miksi sitten pseudotieteet ja salaliittoteoriat leviävät vauhdikkaammin kuin koskaan? Tiede kehittyy jatkuvasti. Ennen pseudotiedettä sai hakemalla hakea. Mieleen nyt tulee Dänikenin kirjat ja joku Valittujen Palojen "Uskomatonta Mutta Totta" (Joo, todellakin totta). Joitakin suttuisia UFO-aiheisia kirjoja suttuine kuvineen keittiövälineistä.

Tyhjyys? Päämäärättömyys? Koulutusta on joten mikä mättää? Helpot ratkaisut ongelmiin? Mutta sekin että tietoa on helppo väärentää. Ohje tuossa AI-luennossa oli jos kysyy AI:tä jotakin niin ensimmäinen on fact checking. Koska AI:n "Tieto" voi olla todellakin ihan mitä sattuu.

Kuvia on manipuloitu niin kauan kuin on ollut valokuvausta. Perus hommaa Neuvostoliitossa jossa epäsuosioon joutunut politbyroon jäsen "Katosi" kuvasta "Kirjaimellisesti".

Miksi oudot asiat kiinnostaa ihmistä? Ihminen on utelias ja haluaa ratkoa arvoituksia. Kun ei osaa ratkaista, niin alkaa sitten uskoa johonkin auktoriteetin vakuutuksia. Pseudotieteet tarjoaa rahvaalle ratkeamattomia intuition vastaisia ongelmia samalla tavoin kuin uskonnot.

Aistijärjestelmämme pyrkii hahmottamaan kaikesta aistimastamme tunnistettavissa olevia muotoja. Siksi näemme luonnonmuodosteissa kuten kivissa ja pilvissä eläimiä ja ihmisiä, tunnistamme muutamasta pilakuvan viivasta tutun henkilön. Vakuuttavasti kerrotulla aukkoisella tarinalla on helppo huijata meitä, kun yritämme aktiivisesti ymmärtää kuulemaamme.

Ihminen toimii tosiaan näin. Syytä en tiedä. Mutta luonnossa asia on näin järjestelty. Myös eläimet näyttävät toimivan epärationaalisesti. Toimittavan ritualistisia pikku tehtäviä, joilla ei näytä olevan rationaalista merkitystä.

Tämä luonteen "puute" voitaisiin korjata niin, että ensin tutkijat selvittävät tietoisuuden ja tiedon luonteen täydellisesti.
Ja sen jälkeen tämä oppi valistetaan ja opetetaan kaikille maailman ihmisille totuutena, jota tulee seurata.
Sen jälkeen ei olisi enää vääriä ajatuksia ja salaliittoteorioita. Ei uskomuksia tai uskontoja, eikä nähtäisi kasvoja kivissä tai mörköjä metsässä. Tai jos nähtäisiin, niille vain naurettaisiin.

Tuo kommenttisi oli ilmeisesti editointi virheen vuoksi mennyt minun sanomakseni. Tein oikaisun vastasin samalla kommenttiisi täällä:
viewtopic.php?p=173187#p173187

[Jalo Arkkivalo]

Miksi sitten pseudotieteet ja salaliittoteoriat leviävät vauhdikkaammin kuin koskaan? Tiede kehittyy jatkuvasti. Ennen pseudotiedettä sai hakemalla hakea. Mieleen nyt tulee Dänikenin kirjat ja joku Valittujen Palojen "Uskomatonta Mutta Totta" (Joo, todellakin totta). Joitakin suttuisia UFO-aiheisia kirjoja suttuine kuvineen keittiövälineistä.

Tyhjyys? Päämäärättömyys? Koulutusta on joten mikä mättää? Helpot ratkaisut ongelmiin? Mutta sekin että tietoa on helppo väärentää. Ohje tuossa AI-luennossa oli jos kysyy AI:tä jotakin niin ensimmäinen on fact checking. Koska AI:n "Tieto" voi olla todellakin ihan mitä sattuu.

Kuvia on manipuloitu niin kauan kuin on ollut valokuvausta. Perus hommaa Neuvostoliitossa jossa epäsuosioon joutunut politbyroon jäsen "Katosi" kuvasta "Kirjaimellisesti".

Miksi oudot asiat kiinnostaa ihmistä? Ihminen on utelias ja haluaa ratkoa arvoituksia. Kun ei osaa ratkaista, niin alkaa sitten uskoa johonkin auktoriteetin vakuutuksia. Pseudotieteet tarjoaa rahvaalle ratkeamattomia intuition vastaisia ongelmia samalla tavoin kuin uskonnot.

Aistijärjestelmämme pyrkii hahmottamaan kaikesta aistimastamme tunnistettavissa olevia muotoja. Siksi näemme luonnonmuodosteissa kuten kivissa ja pilvissä eläimiä ja ihmisiä, tunnistamme muutamasta pilakuvan viivasta tutun henkilön. Vakuuttavasti kerrotulla aukkoisella tarinalla on helppo huijata meitä, kun yritämme aktiivisesti ymmärtää kuulemaamme.

Ihminen toimii tosiaan näin. Syytä en tiedä. Mutta luonnossa asia on näin järjestelty. Myös eläimet näyttävät toimivan epärationaalisesti. Toimittavan ritualistisia pikku tehtäviä, joilla ei näytä olevan rationaalista merkitystä.

Tämä luonteen "puute" voitaisiin korjata niin, että ensin tutkijat selvittävät tietoisuuden ja tiedon luonteen täydellisesti.
Ja sen jälkeen tämä oppi valistetaan ja opetetaan kaikille maailman ihmisille totuutena, jota tulee seurata.
Sen jälkeen ei olisi enää vääriä ajatuksia ja salaliittoteorioita. Ei uskomuksia tai uskontoja, eikä nähtäisi kasvoja kivissä tai mörköjä metsässä. Tai jos nähtäisiin, niille vain naurettaisiin.

Tuo kommenttisi oli ilmeisesti editointi virheen vuoksi mennyt minun sanomakseni. Tein oikaisun vastasin samalla kommenttiisi täällä:
viewtopic.php?p=173187#p173187

Kävin modettamassa lainaukset kuntoon. Toivottavasti meni oikein.

[Naturalisti]

Missään tapauksessa mitään ainoaa oikeaa oppia ei pidä ylhäältä käsin ihmisten mieliin uskontona iskostaa. Tieteestä ei pidä tehdä uskontoa.

Eikö siltikään, vaikka se olisi demokraattisen enemmistön ja kansalaisten tahto?

Myönnän, että tämä on periaatteellisesti hankala kysymys. Tuo olisi kuitenkin hyvin epätodennäköinen tapahtuma. Se voisi tapahtua käytännössä vain, jos demokratia olisi jo valmiiksi rapautettu niin, että vallassa olisi joku illiberaali klikki, joka kontrolloisi täysin mediaa. Vapaa media on demokratian edellytys. Tieto on valtaa.

[Deimos]

Jos ajattelee (Uskoo kuka tahansa mitä tahansa) jos uskomuksesta ei ole vaaraa itselle tai muille uskomus on ok (Siis onko?). Vrt. UFOt. Yhdistyskin niillä taitaa olla.

Osa pseudotieteestä voi olla hyvinkin vaarallista. Tässä kyllä tulee Matti Nykäsen bon voyage fiilis. Pseudotieteestähän oli koko ketju jo entisellä palstalla.

Gravitaatiota en ensimmäisenä kallion jyrkänteellä alkaisi kyseenalaistamaan. En kyllä osaa sanoa onko niitäkin maailmassa jotka sen tekevät.

Pastafarsimi on ihan ok. Osalle oikea elämäntapa, osalle hieman huumoria ja jotkin ryppyotsaiset oikeat kunnon uskovaiset ottavat näkemyksen loukkauksena. Oliko se YLEn ohjlemistossa "Minä, pastafari"?

[Brainwashed]

Kysymys "Miksi" ajaa täällä maapalolla osaa ihmisistä. Lapsilla kyky on luontainen, se vain vanhemmiten unohtuu joillakin yksilöillä.

Tämäkin on kiinnostava kysymys. Olemme muihin elukoihin verrattuna biologisia lapsia koko ikämme. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun ajateltiin, että biologinen perimämme on pyöreästi 100 000 geeniä. Nykykäsityksen mukaan niitä ei olekkaan kuin 20 000 geeniä. Siinä missä muiden elukoiden toiminta määräytyy hyvin pitkälle geneettisesti, ei meillä ole tällaisia lajityypillisiä kykyjä.

Meille on sen sijaan kehittynyt korvien väliin meemikone, joka panee kysymään näitä "Miksi"-kysymyksiä. Sen ansiosta korvaamme geneettisesti määräytyneiden kykyjen puutteet memeettisen tason ajattelu- ja käyttäytymistittumuksilla, joita opimme ja muokkasmme koko ikämne. Geneettisen esiohjelmoinnin puutteesta tulikin näin kyky selviytyä erilaisissa ja muuttuvissa olosuhteissa.

Käsityksemme todellisuudesta on kulttuurisen memeettieettisen evoluution tuotosta, jonka omaksumme kukin omalla tavallamme monien eri sosiaalisten vuorovaikutussysteemien jäsenenä. Vaikka tiede tavoittelee kolmannen persoonan näkökulman objektiivista totuutta, on siitä väistämättä jokaisella vain ensimmäisen persoonan enemmän tai vähemmän muiden kanssa yhteensopiva subjektiivinen käsitys.

Korvien välimme on myös osaltaan heikoin lenkkimme, kun on selvää kuinka helposti se on manipuloitavissa, ja mitä suurempi joukko, kollektiivi, sen tehokkaammin se toteutuu, mikä on syy sille että länsi on nyt vuorostaan kaikenkarvaistenmarxilaisten ideologioiden aka wokeilun tunkio. Tästä syystä on individualismi ainoa ismi-ideologia jota tietoisesti kannatan.

Joo, olet oikeassa, että olemme helposti manipuloitavissa, siksi on tärkeää kehittää medianlukutaitoa, ettemme sorru kaiken maailman salaliittoteoreetikkojen ja denialistien höynäytettäväksi. Tämä manipuloitavissa oleva meemikone on kuitenkin ainoa väline, jolla ajattelemme.

Sanot, että individualismi on ainoa ismi-ideologia jota tietoisesti kannatat, mutta tunnut karsastavan sitä, että laajat joukot voisivat päättää yhteisöllistä asioista demokraattisesti. Olisiko diktatuuri sinusta parempi vaihtoehto? Eikö juuri se estäisi kaikki individualistiset pyrkimyksesi?

Demokratiassa jokainen yksilö ja ryhmä saa levittää vapaasti omaa totuuttaan ja yhteiset asiat päätetään demokraattisesti. Sen toimivuuden edellytyksenä on, että päätökset voidaan tehdä tutkitun tiedon perusteella, mutta minkälaisiin tiedon lähteisiin voimme luottaa. Mitä ja miten voimme mitään tietää?

En ole varsinaisesti demokratian puolustaja enkä koe että se nykysysteemin mukaisena toimisi länsimaisissa yhteiskunnissa enää oikeastaan millään tasolla yksilön oikeuksia saatikka etuja edistävänä, varsinkin kun valtioitten itsehallinon integriteetti on nykyisellään lähinnä vitsi ja lähestulkoon kaikki päätäntävalta delegoitu instansseille joitten valtarakenteisiin ei esim. matti ja liisa meikäläisellä ole minkään valtakunnan vaikutusvaltaa. Euroopassa se on EU ja USAssa liittovaltion keskusvallan paisuminen mittoihin joista maan perustajat näkivät painajaisia. Canada on Trudeaun ja kaistapäiden vassariministerensä johdolla ajanut taloutensa täydelliseen kaaokseen, johon heidän onnekseen on kohtapuolin helpotusta odotettavissa kun Polievre/konservatiivit asettuvat maansa johtoon. Sama tapahtunee kun USAhan valittava seuraava presidentti on republikaani. itse asiassa on tapahtumassa maailmanlaajuinen poliittinen heilahdus kohti oikeaa, joka ehkä ehtii pelastamaan länsimaisen sivilisaation, sillä jos jatkamme tätä nykyistä rataa kohti globaalia sosialismia, niin ei kestä enää kauan että länsi on kanttuvei.

Pahin ongelma on nähdäkseni se että marxilainen kommariaate on saastuttanut jo niin suuren osan länsimaisesta populaatiosta jonka pakollinen poiskitkeminen ei tule onnistumaan rauhanomaisesti, ja sillä tarkoitan sitä että kommarit panevat väkivalloin kampoihin. Aivopesu on toiminut ja toimii 100%, siitä on tämän hetken maailmantilanne reaalitodiste, kun vertaa marxilaisten ideologioiden suosiota länsimaissa vaikkapa 50 vuotta sitten vallinneeseen vs nykypäivään. Se oli neukkulan lanseerama projekti lännen epävakauttamiseksi joka on ikäväksemme toiminut kuin se kuuluisa junan vessa, minkä huomaa hyvin esim. tästä lakkoperseilystä ja toki monesta muustakin, esim tämän palstan eri kirjoittajien kirjoituksia arvioiden.

Jatketaan tätä keskustelua vaikka tuolla Talousuutiset-ketjussa.

Taidan avata aiheesta ihan oman keskustelunsa jossain vaiheessa, sillä se on hyvin merkittävä ja tuiki ajankohtainen.

[Naturalisti]

Vaikka loisimme ihmisälyä vastaavan tekoälyn (tai paremman) niin emme koskaan voi tietää onko se tietoinen itsestään vai ei.

Ei ole olemassa mitään testiä tähän.

Se miksi kuvittelen muiden ihmisten olevan tietoisia itsestään on vain päätelmä siitä, että koska olen tietoinen ja tuo toinen on hyvin samanlainen kuin minä, niin sekin varmaan on tietoinen.

Mutta tiede ei tunne menetelmää jolla voidaan testata tietoisuus. Luulen myös että ihmisen omien aivojen rajoitteet estävät meitä ikuisesti ymmärtämästä mitä tietoisuus on. Samalla tavalla kuin kastemato tuskin voi ymmärtää miksi on olemassa ja omaa tarkoitustaan.

Käsittääkseni AI joka läpäisee Turing Testin on tietoinen. Voin olla väärässä.

Turing test

https://en.wikipedia.org/wiki/Turing_test

En tiedä onko yksikään AI vielä läpäissyt sitä. Jos olisikin niin saisimmeko tietää sitä edes?

Olet kyllä ihan väärässä. Ei Turingin testi testaa tietoisuutta.

Tälläiset vastaukset kertovat ettei koko käsitettä tietoisuus ymmärretä ja sen ettei käsitetä sittä että nykytieteellä ei ole mitään keinoa tehdä testiä jossa testataan onko joku tietoinen.

Eikös siltä itseltään voi jo kysyä asiaa?

Voi tietenkin.

Mäkin voin koodata sellaisen ohjelman, joka kertoo olevansa tietoinen itsestään.

Onko koodaamiasi ohjelmia tekoälyssä? Ja jos on, niin oletko koodannanut sellaisen vastauksen?
Vaikka kysymykseni näyttää humoristiselta, niin hetken voisi miettiä myös tämän mahdollisuuden ulottuvuuksia.

Olen toki miettinyt tätä ja mitä se voisi kertoa jos tekoäly ilman tahallista opetusta tai sääntöä alkaisi kertoilla omasta tietoisuudestaan.

Mutta se ei poista koko asian ongelmaa: Emme voi todistaa tieteellisesti että kukaan ihminenkään on tietoinen itsestään.

Ja vastakysymys on: Onko tieteellistä todistusta olemassakaan.
Fakta on asia, joka ei voisi olla toisin. Täten faktoja ovat varmat havainnot ja kumotut hypoteesit. Hypoteeseja ei voi todistaa oikeiksi. Jos hypoteesia ei saada kumottua, alamme pitää sitä totuutena. Mutta se on silti todistamaton asia.

Tämä oikeaksi todistamisen illuusio dominoi jopa joskus keskusteluja. Jotenkin varkain.
Periaatteessa mistä tahansa käsillä olevasta asiasta kun voidaan pitkään tenttaamalla kaivaa esiin asia, jota ei voida täydellisesti todistaa. Koska lopulta mitään ei voida todistaa absoluuttisen täydellisesti.

Ajattelu kun on jonkun sortin virheellisen informaation käsittelyä. Kai?

Aivot muodostaa tilannekuvan ympäristöstä aistien avulla. Se on kolmiulotteinen sisältäen hahmon tunnistuksen. Tilannekuva on dynaaminen, kuten elokuva, mutta optimoitu kohdistuen muuttoksiin. Aivorakenne on yhdestä moneen koostuva hermoverkko, jossa info etenee useilla taajuuksilla. Aivot pystyvät tekemään tilannekuvasta ennusteita. Tämä ominaisuus lienee ratkaiseva vaatimus tietoisuuden ilmaantumiselle. Ennuste ei synny reaktiivisista prosesseista, siinä pitää luoda jotain ulkomaailmassa sillä hetkellä vielä olematonta. Eli ennustaa ja ennakoida.

Olen ajatuksistasi hyvin pitkälle samaa mieltä, mutta en saa vielä kiinni kuvaamastasi toimintamekanismista: "Aivorakenne on yhdestä moneen koostuva hermoverkko, jossa info etenee useilla taajuuksilla. " Voisitko kuvata sitä vähän tarkemmin?

Itse ajattelen, että aivokuoren pylväistä (mielen mikroliireistä) muodostuu aivokuoreen hierarkkinen rakenne, jossa aistimuksista peräisin oleva informaatio virtaa jalostuen ylöspäin ja tilanne riippuvat toiminnanohjaukset virtaavat tarkentuen alaspäim. Kukin pylväs vastaa toiminnallisesti syvää hermoverkkoa, jota on täydennetty talamokortikaalisilla silmukoilla, mitkä lisäävät pylväille kyvyn tuottaa toimintasekvenssejä eli tekevät pylväistä eräänlaisia tilakoneita.

Ajattelen niin, ettei aivot tallenna muistoja "elokuviana" vaan kykyinä tuottaa vastaavanlaisia tapahtumasekvenssejä uudelleen mielikuvituksessa ja vastaavanlaisissa tilanteissa. Tämä kyky tuottaa sekvenssejä (ajattelua ja käyttäytymistä) perustuu siihen, että pylväiden syvät neuroverkot toimivat tilansiirtofunktioina eli tuottavat informaationaapureiltaan saamastaan tiedosta ja talamokortikaalisten silmukoiden kautta saamastaan nykytilasta tilakoneen seuraavan tilan. Aivot toimivat siten laajana hierarkkisena tilakoneuden hierarkkiana. Myös kuoren alaiset rakenteet voidaan mallintaa tilakoneina.

Muuttuva hahmotettu tilannekuva ja sen ennuste ovat molemmat malleja ympäristöstä. Eivät tarkka kopio. Elimistö optimoi aivojenkin toimia säästääkseen energiaa ja jättää vähemmälle huomiolle liikkumattomat ja vähän liikkuvat/muuttuvat osat tai osat, joissa ei ole mielenkiintoista hahmoa. Hahmo on esim tunnistettu geometrinen muoto kuten ympyrä tai kasvot jne.
Ajattelu on esimerkiksi näiden skenaarioiden luomista. Se on syntynyt evoluutiossa menestymistä edistävänä tekijänä.
Yllä oleva on oma näkemykseni, joka on sytynyt eksperttien kirjoja lukemalla.

Nämä kaikki toiminnot voidaan kuvata tilakonemallin avulla. Ajattelu- ja käyttäytymistottumukset tallentuvat neuroverkon synapseihin ja kulloistakin toimintatilaa edustaa neuronien aktivaatiotilat.

Aivojen fylogeneetisesti vanhemmat rakenteet "liskoaivot" tuottavat jo "tässä ja nyt" tietoisuuden eli mielikuvien ja tuntemusten virran, johon alkeellisemmat eläimet reagoivat vain geneettisesti määräytyneiden viettien ja vaistojen ohjaamana. Pidemmälle kehittyneiden eläinten aivokuorelle on kehittynyt täydennykseksi meemikone, joka tuottaa kognitiivisen tason tietoista ajattelua ja käyttäytymistä (mielikuva-ajattelua, puhekieltä, kirjoitettua kieltä, sympoolista ajattelua) ja koko kulttuurisen satuilun: uskonnot, filosofiat, tieteet ja taiteet.

Myös minun tässä kuvaamat ajatukset perustuvat vain eksperttien kirjoittamasta materiaalista omaksumieni vaikutteiden synteesiin. Toisinsanoen en voi vedota suoraan mihinkään valmiiseen teoriaan. Käytännössä tilanne on myös niin, ettei kukaan vielä tiedä miten aivot ihan oikeasti toimivat.

[Martti Syväniemi]

Käsittääkseni AI joka läpäisee Turing Testin on tietoinen. Voin olla väärässä.

Turing test

https://en.wikipedia.org/wiki/Turing_test

En tiedä onko yksikään AI vielä läpäissyt sitä. Jos olisikin niin saisimmeko tietää sitä edes?

Olet kyllä ihan väärässä. Ei Turingin testi testaa tietoisuutta.

Tälläiset vastaukset kertovat ettei koko käsitettä tietoisuus ymmärretä ja sen ettei käsitetä sittä että nykytieteellä ei ole mitään keinoa tehdä testiä jossa testataan onko joku tietoinen.

Eikös siltä itseltään voi jo kysyä asiaa?

Voi tietenkin.

Mäkin voin koodata sellaisen ohjelman, joka kertoo olevansa tietoinen itsestään.

Onko koodaamiasi ohjelmia tekoälyssä? Ja jos on, niin oletko koodannanut sellaisen vastauksen?
Vaikka kysymykseni näyttää humoristiselta, niin hetken voisi miettiä myös tämän mahdollisuuden ulottuvuuksia.

Olen toki miettinyt tätä ja mitä se voisi kertoa jos tekoäly ilman tahallista opetusta tai sääntöä alkaisi kertoilla omasta tietoisuudestaan.

Mutta se ei poista koko asian ongelmaa: Emme voi todistaa tieteellisesti että kukaan ihminenkään on tietoinen itsestään.

Ja vastakysymys on: Onko tieteellistä todistusta olemassakaan.
Fakta on asia, joka ei voisi olla toisin. Täten faktoja ovat varmat havainnot ja kumotut hypoteesit. Hypoteeseja ei voi todistaa oikeiksi. Jos hypoteesia ei saada kumottua, alamme pitää sitä totuutena. Mutta se on silti todistamaton asia.

Tämä oikeaksi todistamisen illuusio dominoi jopa joskus keskusteluja. Jotenkin varkain.
Periaatteessa mistä tahansa käsillä olevasta asiasta kun voidaan pitkään tenttaamalla kaivaa esiin asia, jota ei voida täydellisesti todistaa. Koska lopulta mitään ei voida todistaa absoluuttisen täydellisesti.

Ajattelu kun on jonkun sortin virheellisen informaation käsittelyä. Kai?

Aivot muodostaa tilannekuvan ympäristöstä aistien avulla. Se on kolmiulotteinen sisältäen hahmon tunnistuksen. Tilannekuva on dynaaminen, kuten elokuva, mutta optimoitu kohdistuen muuttoksiin. Aivorakenne on yhdestä moneen koostuva hermoverkko, jossa info etenee useilla taajuuksilla. Aivot pystyvät tekemään tilannekuvasta ennusteita. Tämä ominaisuus lienee ratkaiseva vaatimus tietoisuuden ilmaantumiselle. Ennuste ei synny reaktiivisista prosesseista, siinä pitää luoda jotain ulkomaailmassa sillä hetkellä vielä olematonta. Eli ennustaa ja ennakoida.

Olen ajatuksistasi hyvin pitkälle samaa mieltä, mutta en saa vielä kiinni kuvaamastasi toimintamekanismista: "Aivorakenne on yhdestä moneen koostuva hermoverkko, jossa info etenee useilla taajuuksilla. " Voisitko kuvata sitä vähän tarkemmin?

Itse ajattelen, että aivokuoren pylväistä (mielen mikroliireistä) muodostuu aivokuoreen hierarkkinen rakenne, jossa aistimuksista peräisin oleva informaatio virtaa jalostuen ylöspäin ja tilanne riippuvat toiminnanohjaukset virtaavat tarkentuen alaspäim. Kukin pylväs vastaa toiminnallisesti syvää hermoverkkoa, jota on täydennetty talamokortikaalisilla silmukoilla, mitkä lisäävät pylväille kyvyn tuottaa toimintasekvenssejä eli tekevät pylväistä eräänlaisia tilakoneita.

Ajattelen niin, ettei aivot tallenna muistoja "elokuviana" vaan kykyinä tuottaa vastaavanlaisia tapahtumasekvenssejä uudelleen mielikuvituksessa ja vastaavanlaisissa tilanteissa. Tämä kyky tuottaa sekvenssejä (ajattelua ja käyttäytymistä) perustuu siihen, että pylväiden syvät neuroverkot toimivat tilansiirtofunktioina eli tuottavat informaationaapureiltaan saamastaan tiedosta ja talamokortikaalisten silmukoiden kautta saamastaan nykytilasta tilakoneen seuraavan tilan. Aivot toimivat siten laajana hierarkkisena tilakoneuden hierarkkiana. Myös kuoren alaiset rakenteet voidaan mallintaa tilakoneina.

Muuttuva hahmotettu tilannekuva ja sen ennuste ovat molemmat malleja ympäristöstä. Eivät tarkka kopio. Elimistö optimoi aivojenkin toimia säästääkseen energiaa ja jättää vähemmälle huomiolle liikkumattomat ja vähän liikkuvat/muuttuvat osat tai osat, joissa ei ole mielenkiintoista hahmoa. Hahmo on esim tunnistettu geometrinen muoto kuten ympyrä tai kasvot jne.
Ajattelu on esimerkiksi näiden skenaarioiden luomista. Se on syntynyt evoluutiossa menestymistä edistävänä tekijänä.
Yllä oleva on oma näkemykseni, joka on sytynyt eksperttien kirjoja lukemalla.

Nämä kaikki toiminnot voidaan kuvata tilakonemallin avulla. Ajattelu- ja käyttäytymistottumukset tallentuvat neuroverkon synapseihin ja kulloistakin toimintatilaa edustaa neuronien aktivaatiotilat.

Aivojen fylogeneetisesti vanhemmat rakenteet "liskoaivot" tuottavat jo "tässä ja nyt" tietoisuuden eli mielikuvien ja tuntemusten virran, johon alkeellisemmat eläimet reagoivat vain geneettisesti määräytyneiden viettien ja vaistojen ohjaamana. Pidemmälle kehittyneiden eläinten aivokuorelle on kehittynyt täydennykseksi meemikone, joka tuottaa kognitiivisen tason tietoista ajattelua ja käyttäytymistä (mielikuva-ajattelua, puhekieltä, kirjoitettua kieltä, sympoolista ajattelua) ja koko kulttuurisen satuilun: uskonnot, filosofiat, tieteet ja taiteet.

Myös minun tässä kuvaamat ajatukset perustuvat vain eksperttien kirjoittamasta materiaalista omaksumieni vaikutteiden synteesiin. Toisinsanoen en voi vedota suoraan mihinkään valmiiseen teoriaan. Käytännössä tilanne on myös niin, ettei kukaan vielä tiedä miten aivot ihan oikeasti toimivat.

Jos tarkastellaan tekoälyn toimintatapaa ja arvataan aivojen logiikan rakenne sitä mukaellen, niin hermoverkko voidaan kuvata vaikkapa kuution muotoon. Siinä on pinnalla n*n hermosolua. n>1000. Kuhunkin tulee aisteista tieto ulkomaailmasta. Yksinkertaisimmillaan yhden pikselin arvo, musta tai valkoinen.
Kuution korkeus olkoon m tasoa. Kustakin hermosolusta lähteen yksisuuntainen linkki tuhanteen muuhun hermosoluun mille tahansa korkeustasolle.
Kuution alatasolla on hermosolut, jotka kukin edustavat älyn tuottamaa johtopäätöstä.

Tieto kulkee verkossa sanotaan taajuudella 10Hz Tilannekuvan analysoinnissa ja 100Hz ennustamisessa.
Tietenkään aivot eivät toimi juuri näin, mutta jonkinlaisen kuvan logiikasta tällä saa.
Hahmon tunnistus vaatii verkolta takaisinkytkentää. Systeemiteoriasta tiedämme. että verkko on kaoottinen, jos kytkentöjä on keskimäärin yli 2.
Tilakone ei nähdäkseni riitä selittämään hahmon tunnistusta, kuvaukseen kelvannee. Itse tiedän jotain tilakoneiden teoriasta, vaikken olekaan väitellyt aiheesta.

[Naturalisti]

Olet kyllä ihan väärässä. Ei Turingin testi testaa tietoisuutta.

Tälläiset vastaukset kertovat ettei koko käsitettä tietoisuus ymmärretä ja sen ettei käsitetä sittä että nykytieteellä ei ole mitään keinoa tehdä testiä jossa testataan onko joku tietoinen.

Eikös siltä itseltään voi jo kysyä asiaa?

Voi tietenkin.

Mäkin voin koodata sellaisen ohjelman, joka kertoo olevansa tietoinen itsestään.

Onko koodaamiasi ohjelmia tekoälyssä? Ja jos on, niin oletko koodannanut sellaisen vastauksen?
Vaikka kysymykseni näyttää humoristiselta, niin hetken voisi miettiä myös tämän mahdollisuuden ulottuvuuksia.

Olen toki miettinyt tätä ja mitä se voisi kertoa jos tekoäly ilman tahallista opetusta tai sääntöä alkaisi kertoilla omasta tietoisuudestaan.

Mutta se ei poista koko asian ongelmaa: Emme voi todistaa tieteellisesti että kukaan ihminenkään on tietoinen itsestään.

Ja vastakysymys on: Onko tieteellistä todistusta olemassakaan.
Fakta on asia, joka ei voisi olla toisin. Täten faktoja ovat varmat havainnot ja kumotut hypoteesit. Hypoteeseja ei voi todistaa oikeiksi. Jos hypoteesia ei saada kumottua, alamme pitää sitä totuutena. Mutta se on silti todistamaton asia.

Tämä oikeaksi todistamisen illuusio dominoi jopa joskus keskusteluja. Jotenkin varkain.
Periaatteessa mistä tahansa käsillä olevasta asiasta kun voidaan pitkään tenttaamalla kaivaa esiin asia, jota ei voida täydellisesti todistaa. Koska lopulta mitään ei voida todistaa absoluuttisen täydellisesti.

Ajattelu kun on jonkun sortin virheellisen informaation käsittelyä. Kai?

Aivot muodostaa tilannekuvan ympäristöstä aistien avulla. Se on kolmiulotteinen sisältäen hahmon tunnistuksen. Tilannekuva on dynaaminen, kuten elokuva, mutta optimoitu kohdistuen muuttoksiin. Aivorakenne on yhdestä moneen koostuva hermoverkko, jossa info etenee useilla taajuuksilla. Aivot pystyvät tekemään tilannekuvasta ennusteita. Tämä ominaisuus lienee ratkaiseva vaatimus tietoisuuden ilmaantumiselle. Ennuste ei synny reaktiivisista prosesseista, siinä pitää luoda jotain ulkomaailmassa sillä hetkellä vielä olematonta. Eli ennustaa ja ennakoida.

Olen ajatuksistasi hyvin pitkälle samaa mieltä, mutta en saa vielä kiinni kuvaamastasi toimintamekanismista: "Aivorakenne on yhdestä moneen koostuva hermoverkko, jossa info etenee useilla taajuuksilla. " Voisitko kuvata sitä vähän tarkemmin?

Itse ajattelen, että aivokuoren pylväistä (mielen mikroliireistä) muodostuu aivokuoreen hierarkkinen rakenne, jossa aistimuksista peräisin oleva informaatio virtaa jalostuen ylöspäin ja tilanne riippuvat toiminnanohjaukset virtaavat tarkentuen alaspäim. Kukin pylväs vastaa toiminnallisesti syvää hermoverkkoa, jota on täydennetty talamokortikaalisilla silmukoilla, mitkä lisäävät pylväille kyvyn tuottaa toimintasekvenssejä eli tekevät pylväistä eräänlaisia tilakoneita.

Ajattelen niin, ettei aivot tallenna muistoja "elokuviana" vaan kykyinä tuottaa vastaavanlaisia tapahtumasekvenssejä uudelleen mielikuvituksessa ja vastaavanlaisissa tilanteissa. Tämä kyky tuottaa sekvenssejä (ajattelua ja käyttäytymistä) perustuu siihen, että pylväiden syvät neuroverkot toimivat tilansiirtofunktioina eli tuottavat informaationaapureiltaan saamastaan tiedosta ja talamokortikaalisten silmukoiden kautta saamastaan nykytilasta tilakoneen seuraavan tilan. Aivot toimivat siten laajana hierarkkisena tilakoneuden hierarkkiana. Myös kuoren alaiset rakenteet voidaan mallintaa tilakoneina.

Muuttuva hahmotettu tilannekuva ja sen ennuste ovat molemmat malleja ympäristöstä. Eivät tarkka kopio. Elimistö optimoi aivojenkin toimia säästääkseen energiaa ja jättää vähemmälle huomiolle liikkumattomat ja vähän liikkuvat/muuttuvat osat tai osat, joissa ei ole mielenkiintoista hahmoa. Hahmo on esim tunnistettu geometrinen muoto kuten ympyrä tai kasvot jne.
Ajattelu on esimerkiksi näiden skenaarioiden luomista. Se on syntynyt evoluutiossa menestymistä edistävänä tekijänä.
Yllä oleva on oma näkemykseni, joka on sytynyt eksperttien kirjoja lukemalla.

Nämä kaikki toiminnot voidaan kuvata tilakonemallin avulla. Ajattelu- ja käyttäytymistottumukset tallentuvat neuroverkon synapseihin ja kulloistakin toimintatilaa edustaa neuronien aktivaatiotilat.

Aivojen fylogeneetisesti vanhemmat rakenteet "liskoaivot" tuottavat jo "tässä ja nyt" tietoisuuden eli mielikuvien ja tuntemusten virran, johon alkeellisemmat eläimet reagoivat vain geneettisesti määräytyneiden viettien ja vaistojen ohjaamana. Pidemmälle kehittyneiden eläinten aivokuorelle on kehittynyt täydennykseksi meemikone, joka tuottaa kognitiivisen tason tietoista ajattelua ja käyttäytymistä (mielikuva-ajattelua, puhekieltä, kirjoitettua kieltä, sympoolista ajattelua) ja koko kulttuurisen satuilun: uskonnot, filosofiat, tieteet ja taiteet.

Myös minun tässä kuvaamat ajatukset perustuvat vain eksperttien kirjoittamasta materiaalista omaksumieni vaikutteiden synteesiin. Toisinsanoen en voi vedota suoraan mihinkään valmiiseen teoriaan. Käytännössä tilanne on myös niin, ettei kukaan vielä tiedä miten aivot ihan oikeasti toimivat.

Jos tarkastellaan tekoälyn toimintatapaa ja arvataan aivojen logiikan rakenne sitä mukaellen, niin hermoverkko voidaan kuvata vaikkapa kuution muotoon. Siinä on pinnalla n*n hermosolua. n>1000. Kuhunkin tulee aisteista tieto ulkomaailmasta. Yksinkertaisimmillaan yhden pikselin arvo, musta tai valkoinen.
Kuution korkeus olkoon m tasoa. Kustakin hermosolusta lähteen yksisuuntainen linkki tuhanteen muuhun hermosoluun mille tahansa korkeustasolle.
Kuution alatasolla on hermosolut, jotka kukin edustavat älyn tuottamaa johtopäätöstä.

Tieto kulkee verkossa sanotaan taajuudella 10Hz Tilannekuvan analysoinnissa ja 100Hz ennustamisessa.
Tietenkään aivot eivät toimi juuri näin, mutta jonkinlaisen kuvan logiikasta tällä saa.
Hahmon tunnistus vaatii verkolta takaisinkytkentää. Systeemiteoriasta tiedämme. että verkko on kaoottinen, jos kytkentöjä on keskimäärin yli 2.
Tilakone ei nähdäkseni riitä selittämään hahmon tunnistusta, kuvaukseen kelvannee. Itse tiedän jotain tilakoneiden teoriasta, vaikken olekaan väitellyt aiheesta.

Tarkoitat tässä tekoälyllä ilmeisesti nykyisen kaltaisia keinotekoisia hermoverkkoja ja sitä miten keinotekoiset hermosolut ovat mallisasi kytkeytyneen yhteen. Kuvaus on mielestäni hyvin kaukana todellisten aivojen toiminnallisista rakenteista. Et myöskään kertonut vielä mitään millä toimintamekanismilla ajattelu tuossa hypoteettisessä kuutiossa tapahtuisi. Kuvasit vain minkälaisia diverkoituvia yhteyksiä mallissasi on ja toteat informaation etenevän niissä useilla eri nopeuksilla. Miten tämä tuottaa ajattelua ja käyttäytymistä eli tuottaa tapahtumasekvenssejä?

En vielä osaa yhdistää tätä mallia todellisten aivojen toiminnallisiin rakenteisiin. Se vaikuttaa minusta vieläkin abstraktimmalta kuin jo vanhentuneeksi todettu tietokonemetafora, jota mukaillen kognitiivinen psykologia yrittää edelleen paremman puutteessa aivojen toimintaa kuvata, vaikka mitään tietokoneita muistuttavia toiminnallisia rakenteita ei aivoista ole löytynyt.

Vaikka yleisellä tasolla ajattelumme on minusta hyvin samansuuntaista, näyttää niiden toiminnallinen kuvaus toistaiseksi sanotun perusteella vievän eri suuntiin. Oma pyrkimykseni on yrittää löytää selityksiä todellisten aivojen rakenteiden informaation prosessoinnille.

Tiedetään, että aivokuoren kaikki alueet ovat jakautuneet pylväiksi kutsuttuihin kuoren kaikki kerrokset pystysuoraan sisältäviin keskenään tiukasti kytkeytyneisiin neuronitihentymiin. Aivokuoren toiminnalliset alueet ovat kytkeytyneen konnektomin (näiden pylväiden välisten kytkentöjen) avulla hierarkkisesti niin, että kukin pylväs liittyy informastionaapureihinsa (joukkoon alemman, saman ja ylemmän tason pylväitä).

Tämä malli on osittain yhtenevä kuvaamaasi mallin kanssa. Molemmat mallit ovat hierarkkisia. Sinun mallin perusyksiköt ovat soluja ja minun mallissa ne ovat pylväitä. Sinun mallissa yhteydet lienevät "globaaleja" minun mallissa ne rajoittuvat saman ja viereisten tasojen pylväisiin.

Tiedetään, että pylväät ovat "pulssittavia analogiakoneita" ja tällaisiakin viritelmiä on tiettävästi testailtu. Tiedetään, että informaatio tallentuu aivokuoren pylväiden synapseihin Donald Hebbin esittämällä periaatteella (pitkäaikainen muisti). Tiedetään, että pylvään toiminnallinen dynaaminen tila on tallentunut pylvään neuronien aktivaatiotiloihin (lyhytaikainen muisti). Kaikki kognitiivisen psykologian lukuisat muistityypit on selitettävissä näiden avulla.

Tiedetään, että aivokuoren toiminnalliset alueet ovat organisoituneet hierarkkisesti niin, että alimpana on primäärit sensoriset ja motooriset alueet ja ylimpänä on hippokampus ("mielen navigaattori"). Tietoisen mielen toimintaa tuottavat meemit (ajattelu ja käyttäytymistottumukset) ovat tallentuneet pylväiden muodostamiin skeemaverkostoihin, jotka haarautuvat puun juuriston tavoin hippokampuksesta alaspäin aivokuoren primääritasoille.

Kaikkea aisti-informaatiota käsitellään massiivisesti rinnakkain. Primääritason detektorit muodostavat siitä suuren joukon primitiivihahmoja, joista kootaan ylemmillä tasoilla vaiheittain laajempia hahmoja kunnes ne nousevat assosiaatiotasoilla mielikuvien virtana kokemaksemme tietoisuudeksi.

Tässä mallissa informaatio nousee siis konvergoituen ylöspäin ja vastaavasti ylhäältä alaspäin leviää toiminnanohjauksia divergoituen (vahvistaen ja/tai vaimentaen ylöspäin nousevaa aisti-informaatiota sekä tuottaen käyttäytymistä).

Pylväiden kyky tuottaa toimintasekvenssejä voidaan kuvata eräänlaisena tilakoneena. Sen tilansiirtofunktioina toimii pylvään neuroneista muodostunut syvä neuroverkko, joka saa takaisinkytkentänä nykytilan talamokortikaalisten silmukoiden kautta. Tämän ja informaationaspureilta saamansa tiedon mukaan se askeltaa seuraavaan tilaan. Hebbin periaatteen seurausten mukaan usein toistuvat tapahtumasekvensit vahvistuvat ja muut haarat heikkenevät. Oppiminen tapahtuu siten normaalin toiminnan ohessa; siihen ei tarvita erillisiä opetusvaiheita. Uusien asioiden oppiminen ei myöskään jyrää alleen aiemmin opittuja asioita vaan tarvittaessa poikkeaville tapahtumaketjuille luodaan uusi haara.

Muistiin ei talleteta tapahtumaketjuja sellaisenaan "elokuvina" vaan sinne talletetaan kykyjä luoda uudelleen samankaltaisia ketjuja samankaltaisissa tilanteissa ja niiden muistelussa.

Kuvailin tässä pelkistäen oman mallini toimintaa. Kuulisin mielelläni kritiikkiäsi siitä sekä myös tarkemman kuvauksen omasta mallistasi, jota en vielä selostuksesi perusteella ymmärtänyt.