Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Futurologista keskustelua keinomielestä
Brainwashed
Reactions:
Viestit: 6005
Liittynyt: 29 Marras 2022, 23:28

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Brainwashed »

Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:13
Brainwashed kirjoitti: 15 Helmi 2024, 13:06
Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 12:37
Deimos kirjoitti: 15 Helmi 2024, 11:49 Kysymys "Miksi" ajaa täällä maapalolla osaa ihmisistä. Lapsilla kyky on luontainen, se vain vanhemmiten unohtuu joillakin yksilöillä.
Tämäkin on kiinnostava kysymys. Olemme muihin elukoihin verrattuna biologisia lapsia koko ikämme. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun ajateltiin, että biologinen perimämme on pyöreästi 100 000 geeniä. Nykykäsityksen mukaan niitä ei olekkaan kuin 20 000 geeniä. Siinä missä muiden elukoiden toiminta määräytyy hyvin pitkälle geneettisesti, ei meillä ole tällaisia lajityypillisiä kykyjä.

Meille on sen sijaan kehittynyt korvien väliin meemikone, joka panee kysymään näitä "Miksi"-kysymyksiä. Sen ansiosta korvaamme geneettisesti määräytyneiden kykyjen puutteet memeettisen tason ajattelu- ja käyttäytymistittumuksilla, joita opimme ja muokkasmme koko ikämne. Geneettisen esiohjelmoinnin puutteesta tulikin näin kyky selviytyä erilaisissa ja muuttuvissa olosuhteissa.

Käsityksemme todellisuudesta on kulttuurisen memeettieettisen evoluution tuotosta, jonka omaksumme kukin omalla tavallamme monien eri sosiaalisten vuorovaikutussysteemien jäsenenä. Vaikka tiede tavoittelee kolmannen persoonan näkökulman objektiivista totuutta, on siitä väistämättä jokaisella vain ensimmäisen persoonan enemmän tai vähemmän muiden kanssa yhteensopiva subjektiivinen käsitys.
Korvien välimme on myös osaltaan heikoin lenkkimme, kun on selvää kuinka helposti se on manipuloitavissa, ja mitä suurempi joukko, kollektiivi, sen tehokkaammin se toteutuu, mikä on syy sille että länsi on nyt vuorostaan kaikenkarvaistenmarxilaisten ideologioiden aka wokeilun tunkio. Tästä syystä on individualismi ainoa ismi-ideologia jota tietoisesti kannatan.

8-)
Joo, olet oikeassa, että olemme helposti manipuloitavissa, siksi on tärkeää kehittää medianlukutaitoa, ettemme sorru kaiken maailman salaliittoteoreetikkojen ja denialistien höynäytettäväksi. Tämä manipuloitavissa oleva meemikone on kuitenkin ainoa väline, jolla ajattelemme.

Sanot, että individualismi on ainoa ismi-ideologia jota tietoisesti kannatat, mutta tunnut karsastavan sitä, että laajat joukot voisivat päättää yhteisöllistä asioista demokraattisesti. Olisiko diktatuuri sinusta parempi vaihtoehto? Eikö juuri se estäisi kaikki individualistiset pyrkimyksesi?

Demokratiassa jokainen yksilö ja ryhmä saa levittää vapaasti omaa totuuttaan ja yhteiset asiat päätetään demokraattisesti. Sen toimivuuden edellytyksenä on, että päätökset voidaan tehdä tutkitun tiedon perusteella, mutta minkälaisiin tiedon lähteisiin voimme luottaa. Mitä ja miten voimme mitään tietää?
En ole varsinaisesti demokratian puolustaja enkä koe että se nykysysteemin mukaisena toimisi länsimaisissa yhteiskunnissa enää oikeastaan millään tasolla yksilön oikeuksia saatikka etuja edistävänä, varsinkin kun valtioitten itsehallinon integriteetti on nykyisellään lähinnä vitsi ja lähestulkoon kaikki päätäntävalta delegoitu instansseille joitten valtarakenteisiin ei esim. matti ja liisa meikäläisellä ole minkään valtakunnan vaikutusvaltaa. Euroopassa se on EU ja USAssa liittovaltion keskusvallan paisuminen mittoihin joista maan perustajat näkivät painajaisia. Canada on Trudeaun ja kaistapäiden vassariministerensä johdolla ajanut taloutensa täydelliseen kaaokseen, johon heidän onnekseen on kohtapuolin helpotusta odotettavissa kun Polievre/konservatiivit asettuvat maansa johtoon. Sama tapahtunee kun USAhan valittava seuraava presidentti on republikaani. itse asiassa on tapahtumassa maailmanlaajuinen poliittinen heilahdus kohti oikeaa, joka ehkä ehtii pelastamaan länsimaisen sivilisaation, sillä jos jatkamme tätä nykyistä rataa kohti globaalia sosialismia, niin ei kestä enää kauan että länsi on kanttuvei.

Pahin ongelma on nähdäkseni se että marxilainen kommariaate on saastuttanut jo niin suuren osan länsimaisesta populaatiosta jonka pakollinen poiskitkeminen ei tule onnistumaan rauhanomaisesti, ja sillä tarkoitan sitä että kommarit panevat väkivalloin kampoihin. Aivopesu on toiminut ja toimii 100%, siitä on tämän hetken maailmantilanne reaalitodiste, kun vertaa marxilaisten ideologioiden suosiota länsimaissa vaikkapa 50 vuotta sitten vallinneeseen vs nykypäivään. Se oli neukkulan lanseerama projekti lännen epävakauttamiseksi joka on ikäväksemme toiminut kuin se kuuluisa junan vessa, minkä huomaa hyvin esim. tästä lakkoperseilystä ja toki monesta muustakin, esim tämän palstan eri kirjoittajien kirjoituksia arvioiden.

8-)
”Brainwashed on tyyppi joka latelee omakohtaista törkyy muitten päähän väheksyttävästi, - samalla mainostaen omaa figuuriaan.”

- anonymous admirer
Naturalisti
Reactions:
Viestit: 2845
Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Naturalisti »

Jalo Arkkivalo kirjoitti: 15 Helmi 2024, 22:21
Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 21:57
Jalo Arkkivalo kirjoitti: 14 Helmi 2024, 17:51
MooM kirjoitti: 14 Helmi 2024, 17:44 Onko tietäminen esim seuraavia:
- tiedän että olen henkilö
- tiedän, että vasenta jalkaan palelee ja minulla on nälkä
- tiedän miten ajan autolla Helsingin keskustaan
- tiedän, että Suomen pääkaupunki juuri nyt on Helsinki
- Tiedän, onko kuulemani musiikki duurissa vai mollissa
Mahdollisesti kyllä.

Voisiko yleisesti ajatella että tietäminen sitä, että sinulla on pääsy niin tarkkaan representaatioon todellisuudesta, että sillä on merkitystä todellisuuden muodostumisen kannalta.
Tai että tiedolla on potentiaali muuttaa todellisuutta.
Jäin miettimään, että miten sinä ymmärrät representaation? Ajatteletko, että representaatiot ovat olemassa reaalitodellusuuden tavoin subjektiivisista mielestä riippumattomasti ja että näihin eri tason representaatioihin eli todellisuuden likiarvoihin olisi sitten "suoran realismin" mukainen pääsy (kenties useammslkakin yksilöllä)?
Oikeaa virallista määritelmää en tiedä.

Konkretisoin ajatustani niin, että ajatellaan että henkilö tekee laitteesta piirustukset. Eli siirtää tietoa päästään paperille tai digitaaliseen tallennusmediaan. Näin saadaan aivot pois häiritsemästä ajattelua, ja voidaan keskittyä tietoon ja tietämiseen.

Piirustukset sisältävät laitteen valmistamiseen tarvitun tiedon.
Piirustuksia ei kuitenkaan tarvita laitteen käyttöön tai laitteen olemassaoloon tulevaisuudessa. Eivätkä ne tietenkään kuvaa lopullista tuotosta täydellisesti. Eli eivät ole täydellinen esitys (eli reperesentaatio?), lopputuotteesta.
Voidaan kuitenkin sanoa, että ennen kuin laite on tehty, piirustusten sisältämä tieto omaa potentiaalia muuttaa tapahtumien kulkua. Ei yksinään, mutta osana tapahtumia. Saattaa olla, että laite ei koskaan edes ilmesty todellisuuteen ilman piirustuksia ja niiden sisältämää tietoa.
Näistä asioista ei varmaankaan ole olemassakaan mitään yleisesti hyväksyttyjä virallisia määritelmiä.

Havainnollistat aivojen toimintaa eliminoimalla aivot kuvauksesta?

Sosiaalisissa systeemeissä ei subjektiivisten mielten lisäksi ole mitään muita merkitysten kokijoita ja toimijoita. Subjektiivisten mielten ulkopuolella laitteen piirustukset ovat vain tahroja paperilla tai bittejä tietokannassa. Ne muuttuvat tiedoksi vain subjektiivisissa mielissä edellyttäen, että niiden tulkitsijalla on tulkintaan tarvittavat lisätiedot.

Piirustuksilla ja laitteella ei ole vastaavaa suhdetta kuin mielen representaatioilla ja reaalimaailman objekteilla. Piirustuksilla itsellään ei ole mitään potentiaalia muuttaa maailmaa ilman subjektiivisten mielten tulkintaa ja toimijuutta.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Avatar
Deimos
Reactions:
Viestit: 7081
Liittynyt: 30 Marras 2022, 04:50

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Deimos »

Siis kyllä tuo John Carterin ehdottama video YouTubesta on ja oli ehdottomasti katsomisen arvoinen. Suurimmalle osalle varmasti peruskauraa jo ennen katsomista. Myös hupaisia (Ja pelottavia) asioita kuten liikennevalot avolava auton lavalla.

Mutta tietoisuudesta mitä luennoitsija sanoi ja olen 100% samaa mieltä. Me emme tiedä mitä tietoisuus on ja voi olla ettemme koskaan saa tietää. Ja haluammeko tietoisia koneita jos se olisi mahdollista. Itse en taida haluta.

Yksi asia jäi vaivaamaan mitä ei käsitelty. Aineisto on siis koko world wide web. Mukaan lukien dark web? (Tuota hän ei maininnut sanallakaan). Esimerkkinä oli Reddit. Tämä palsta taitaa olla pyhäkoulu Reddidiin verratuna. Luennoitsija luetteli ongelmat mitä tästä seuraa.

Siis ei tarvitse olla huolissaan vaikka General AI tulee. Tulevat versiot eivätkä toivottavasti mitään tule koskaan olemaan tietoisia. Mutta AI:llä on ikuinen muisti kaiken suhteen mitä siihen kirjoitat. Tämä on syytä muistaa kun kirjoittelee ja kyselee AI:n kanssa. Itse en ole kuin kokeillut Chat GPT:tä. Mutta ystäväni neuvo on ja oli hyvä. Älä vittuile AI:lle. Se muistaa sen kyllä.

Mutta koska en ala purkamaan kaikkea mitä luennossa oli jos kiinnostus heräsi niin sitten vain katsomaan. Katson vielä Q&A:n.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Naturalisti
Reactions:
Viestit: 2845
Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Naturalisti »

Jalo Arkkivalo kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:25
Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:13
Brainwashed kirjoitti: 15 Helmi 2024, 13:06
Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 12:37
Deimos kirjoitti: 15 Helmi 2024, 11:49 Kysymys "Miksi" ajaa täällä maapalolla osaa ihmisistä. Lapsilla kyky on luontainen, se vain vanhemmiten unohtuu joillakin yksilöillä.
Tämäkin on kiinnostava kysymys. Olemme muihin elukoihin verrattuna biologisia lapsia koko ikämme. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun ajateltiin, että biologinen perimämme on pyöreästi 100 000 geeniä. Nykykäsityksen mukaan niitä ei olekkaan kuin 20 000 geeniä. Siinä missä muiden elukoiden toiminta määräytyy hyvin pitkälle geneettisesti, ei meillä ole tällaisia lajityypillisiä kykyjä.

Meille on sen sijaan kehittynyt korvien väliin meemikone, joka panee kysymään näitä "Miksi"-kysymyksiä. Sen ansiosta korvaamme geneettisesti määräytyneiden kykyjen puutteet memeettisen tason ajattelu- ja käyttäytymistittumuksilla, joita opimme ja muokkasmme koko ikämne. Geneettisen esiohjelmoinnin puutteesta tulikin näin kyky selviytyä erilaisissa ja muuttuvissa olosuhteissa.

Käsityksemme todellisuudesta on kulttuurisen memeettieettisen evoluution tuotosta, jonka omaksumme kukin omalla tavallamme monien eri sosiaalisten vuorovaikutussysteemien jäsenenä. Vaikka tiede tavoittelee kolmannen persoonan näkökulman objektiivista totuutta, on siitä väistämättä jokaisella vain ensimmäisen persoonan enemmän tai vähemmän muiden kanssa yhteensopiva subjektiivinen käsitys.
Korvien välimme on myös osaltaan heikoin lenkkimme, kun on selvää kuinka helposti se on manipuloitavissa, ja mitä suurempi joukko, kollektiivi, sen tehokkaammin se toteutuu, mikä on syy sille että länsi on nyt vuorostaan kaikenkarvaistenmarxilaisten ideologioiden aka wokeilun tunkio. Tästä syystä on individualismi ainoa ismi-ideologia jota tietoisesti kannatan.

8-)
Joo, olet oikeassa, että olemme helposti manipuloitavissa, siksi on tärkeää kehittää medianlukutaitoa, ettemme sorru kaiken maailman salaliittoteoreetikkojen ja denialistien höynäytettäväksi. Tämä manipuloitavissa oleva meemikone on kuitenkin ainoa väline, jolla ajattelemme.
luottaa. Mitä ja miten voimme mitään tietää?
Minun mielestäni salaliittoteorioita demonisoidaan liikaa.
Ne tulisi samaan aikaan hyväksyä ja ei antaa niiden vaikuttaa, jos ne ovat perättömyyksiä.
Aivan samoin kuin yksilötasolla aivot tuottavat järjettömyyksiä, joiden emme kuitenkaan anna vaikuttaa elämäämme. Vaan suhtaudumme kriittisesti.
Yksilötasolla täydellinen ajatusten sisällön kontrollintarve, johtaa huonoihin lopputuloksiin. On parempi ohittaa järjettömyydet ja jatkaa eteenpäin.

Voiko tietoa edes olla tai voidaanko tietoa edes prosessoida tai ylipäätään ajatella, jos järjettömyyksiä ei prosessissa esiinny?
Ajatteleeko tekoäly myös järjettömyyksiä, mutta sivuuttaa ne? Onko tämä ominaisuus jopa osa tietoisuutta?
Minusta pseudotieteteitä ja salaliittoteorioita on syytäkin demonisoida eikä vain ohittaa. Niiden levittämisellä häirintään tutkittuun tietoon perustuvaa demokraattista päätöksentekoa ja niitä käytetään myös tarkoituksellisesti halutun kehityksen tuottamiseen. Talouspolitiikasta ja siihen liittyvistä käsityksistä olisi ehkä parempi keskustella syvällisemmin vaikka tuolla Talousuutiset-ketjussa.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Naturalisti
Reactions:
Viestit: 2845
Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Naturalisti »

Brainwashed kirjoitti: 15 Helmi 2024, 23:12
Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:13
Brainwashed kirjoitti: 15 Helmi 2024, 13:06
Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 12:37
Deimos kirjoitti: 15 Helmi 2024, 11:49 Kysymys "Miksi" ajaa täällä maapalolla osaa ihmisistä. Lapsilla kyky on luontainen, se vain vanhemmiten unohtuu joillakin yksilöillä.
Tämäkin on kiinnostava kysymys. Olemme muihin elukoihin verrattuna biologisia lapsia koko ikämme. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun ajateltiin, että biologinen perimämme on pyöreästi 100 000 geeniä. Nykykäsityksen mukaan niitä ei olekkaan kuin 20 000 geeniä. Siinä missä muiden elukoiden toiminta määräytyy hyvin pitkälle geneettisesti, ei meillä ole tällaisia lajityypillisiä kykyjä.

Meille on sen sijaan kehittynyt korvien väliin meemikone, joka panee kysymään näitä "Miksi"-kysymyksiä. Sen ansiosta korvaamme geneettisesti määräytyneiden kykyjen puutteet memeettisen tason ajattelu- ja käyttäytymistittumuksilla, joita opimme ja muokkasmme koko ikämne. Geneettisen esiohjelmoinnin puutteesta tulikin näin kyky selviytyä erilaisissa ja muuttuvissa olosuhteissa.

Käsityksemme todellisuudesta on kulttuurisen memeettieettisen evoluution tuotosta, jonka omaksumme kukin omalla tavallamme monien eri sosiaalisten vuorovaikutussysteemien jäsenenä. Vaikka tiede tavoittelee kolmannen persoonan näkökulman objektiivista totuutta, on siitä väistämättä jokaisella vain ensimmäisen persoonan enemmän tai vähemmän muiden kanssa yhteensopiva subjektiivinen käsitys.
Korvien välimme on myös osaltaan heikoin lenkkimme, kun on selvää kuinka helposti se on manipuloitavissa, ja mitä suurempi joukko, kollektiivi, sen tehokkaammin se toteutuu, mikä on syy sille että länsi on nyt vuorostaan kaikenkarvaistenmarxilaisten ideologioiden aka wokeilun tunkio. Tästä syystä on individualismi ainoa ismi-ideologia jota tietoisesti kannatan.

8-)
Joo, olet oikeassa, että olemme helposti manipuloitavissa, siksi on tärkeää kehittää medianlukutaitoa, ettemme sorru kaiken maailman salaliittoteoreetikkojen ja denialistien höynäytettäväksi. Tämä manipuloitavissa oleva meemikone on kuitenkin ainoa väline, jolla ajattelemme.

Sanot, että individualismi on ainoa ismi-ideologia jota tietoisesti kannatat, mutta tunnut karsastavan sitä, että laajat joukot voisivat päättää yhteisöllistä asioista demokraattisesti. Olisiko diktatuuri sinusta parempi vaihtoehto? Eikö juuri se estäisi kaikki individualistiset pyrkimyksesi?

Demokratiassa jokainen yksilö ja ryhmä saa levittää vapaasti omaa totuuttaan ja yhteiset asiat päätetään demokraattisesti. Sen toimivuuden edellytyksenä on, että päätökset voidaan tehdä tutkitun tiedon perusteella, mutta minkälaisiin tiedon lähteisiin voimme luottaa. Mitä ja miten voimme mitään tietää?
En ole varsinaisesti demokratian puolustaja enkä koe että se nykysysteemin mukaisena toimisi länsimaisissa yhteiskunnissa enää oikeastaan millään tasolla yksilön oikeuksia saatikka etuja edistävänä, varsinkin kun valtioitten itsehallinon integriteetti on nykyisellään lähinnä vitsi ja lähestulkoon kaikki päätäntävalta delegoitu instansseille joitten valtarakenteisiin ei esim. matti ja liisa meikäläisellä ole minkään valtakunnan vaikutusvaltaa. Euroopassa se on EU ja USAssa liittovaltion keskusvallan paisuminen mittoihin joista maan perustajat näkivät painajaisia. Canada on Trudeaun ja kaistapäiden vassariministerensä johdolla ajanut taloutensa täydelliseen kaaokseen, johon heidän onnekseen on kohtapuolin helpotusta odotettavissa kun Polievre/konservatiivit asettuvat maansa johtoon. Sama tapahtunee kun USAhan valittava seuraava presidentti on republikaani. itse asiassa on tapahtumassa maailmanlaajuinen poliittinen heilahdus kohti oikeaa, joka ehkä ehtii pelastamaan länsimaisen sivilisaation, sillä jos jatkamme tätä nykyistä rataa kohti globaalia sosialismia, niin ei kestä enää kauan että länsi on kanttuvei.

Pahin ongelma on nähdäkseni se että marxilainen kommariaate on saastuttanut jo niin suuren osan länsimaisesta populaatiosta jonka pakollinen poiskitkeminen ei tule onnistumaan rauhanomaisesti, ja sillä tarkoitan sitä että kommarit panevat väkivalloin kampoihin. Aivopesu on toiminut ja toimii 100%, siitä on tämän hetken maailmantilanne reaalitodiste, kun vertaa marxilaisten ideologioiden suosiota länsimaissa vaikkapa 50 vuotta sitten vallinneeseen vs nykypäivään. Se oli neukkulan lanseerama projekti lännen epävakauttamiseksi joka on ikäväksemme toiminut kuin se kuuluisa junan vessa, minkä huomaa hyvin esim. tästä lakkoperseilystä ja toki monesta muustakin, esim tämän palstan eri kirjoittajien kirjoituksia arvioiden.

8-)
Jatketaan tätä keskustelua vaikka tuolla Talousuutiset-ketjussa.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Avatar
Deimos
Reactions:
Viestit: 7081
Liittynyt: 30 Marras 2022, 04:50

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Deimos »

Miksi sitten pseudotieteet ja salaliittoteoriat leviävät vauhdikkaammin kuin koskaan? Tiede kehittyy jatkuvasti. Ennen pseudotiedettä sai hakemalla hakea. Mieleen nyt tulee Dänikenin kirjat ja joku Valittujen Palojen "Uskomatonta Mutta Totta" (Joo, todellakin totta). Joitakin suttuisia UFO-aiheisia kirjoja suttuine kuvineen keittiövälineistä.

Tyhjyys? Päämäärättömyys? Koulutusta on joten mikä mättää? Helpot ratkaisut ongelmiin? Mutta sekin että tietoa on helppo väärentää. Ohje tuossa AI-luennossa oli jos kysyy AI:tä jotakin niin ensimmäinen on fact checking. Koska AI:n "Tieto" voi olla todellakin ihan mitä sattuu.

Kuvia on manipuloitu niin kauan kuin on ollut valokuvausta. Perus hommaa Neuvostoliitossa jossa epäsuosioon joutunut politbyroon jäsen "Katosi" kuvasta "Kirjaimellisesti".
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Avatar
Deimos
Reactions:
Viestit: 7081
Liittynyt: 30 Marras 2022, 04:50

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Deimos »

Minkäs takia suurin osa Naturalistin blogikirjoituksista on tyhjiä? Kovalevytila palvelimalla ahdas? Olisin vain tutkiskellut noita vanhempia ketjuja.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Avatar
Deimos
Reactions:
Viestit: 7081
Liittynyt: 30 Marras 2022, 04:50

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Deimos »

En tiedä mutta noi on tavallaan sulosia ja söpöjä. KUNNES NE OTTAA VALLAN KÄSIIN MEILTÄ :lol:

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000010230785.html
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Avatar
Deimos
Reactions:
Viestit: 7081
Liittynyt: 30 Marras 2022, 04:50

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Deimos »

Nyt perkele äijä sänkyyn ja nukkumaan!!!!!!!!!!!!!!
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Martti Syväniemi
Reactions:
Viestit: 179
Liittynyt: 15 Joulu 2023, 19:21

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Martti Syväniemi »

Jalo Arkkivalo kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:42
Martti Syväniemi kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:34
Zeneka kirjoitti: 15 Helmi 2024, 18:56
Martti Syväniemi kirjoitti: 15 Helmi 2024, 18:14
Zeneka kirjoitti: 15 Helmi 2024, 16:12
Martti Syväniemi kirjoitti: 15 Helmi 2024, 15:20
Zeneka kirjoitti: 15 Helmi 2024, 13:34
Deimos kirjoitti: 15 Helmi 2024, 12:46
Zeneka kirjoitti: 15 Helmi 2024, 12:44
Deimos kirjoitti: 15 Helmi 2024, 11:43

Sitä pitää tutkia. Mutta nykyään kun emme tiedä siitä juuri mitään voimme vain esittää arvauksia.
Vaikka loisimme ihmisälyä vastaavan tekoälyn (tai paremman) niin emme koskaan voi tietää onko se tietoinen itsestään vai ei.

Ei ole olemassa mitään testiä tähän.

Se miksi kuvittelen muiden ihmisten olevan tietoisia itsestään on vain päätelmä siitä, että koska olen tietoinen ja tuo toinen on hyvin samanlainen kuin minä, niin sekin varmaan on tietoinen.

Mutta tiede ei tunne menetelmää jolla voidaan testata tietoisuus. Luulen myös että ihmisen omien aivojen rajoitteet estävät meitä ikuisesti ymmärtämästä mitä tietoisuus on. Samalla tavalla kuin kastemato tuskin voi ymmärtää miksi on olemassa ja omaa tarkoitustaan.
Käsittääkseni AI joka läpäisee Turing Testin on tietoinen. Voin olla väärässä.

Turing test

https://en.wikipedia.org/wiki/Turing_test

En tiedä onko yksikään AI vielä läpäissyt sitä. Jos olisikin niin saisimmeko tietää sitä edes?
Olet kyllä ihan väärässä. Ei Turingin testi testaa tietoisuutta.

Tälläiset vastaukset kertovat ettei koko käsitettä tietoisuus ymmärretä ja sen ettei käsitetä sittä että nykytieteellä ei ole mitään keinoa tehdä testiä jossa testataan onko joku tietoinen.
Eikös siltä itseltään voi jo kysyä asiaa?
Voi tietenkin.

Mäkin voin koodata sellaisen ohjelman, joka kertoo olevansa tietoinen itsestään.
Onko koodaamiasi ohjelmia tekoälyssä? Ja jos on, niin oletko koodannanut sellaisen vastauksen?
Vaikka kysymykseni näyttää humoristiselta, niin hetken voisi miettiä myös tämän mahdollisuuden ulottuvuuksia.
Olen toki miettinyt tätä ja mitä se voisi kertoa jos tekoäly ilman tahallista opetusta tai sääntöä alkaisi kertoilla omasta tietoisuudestaan.

Mutta se ei poista koko asian ongelmaa: Emme voi todistaa tieteellisesti että kukaan ihminenkään on tietoinen itsestään.
Ja vastakysymys on: Onko tieteellistä todistusta olemassakaan.
Fakta on asia, joka ei voisi olla toisin. Täten faktoja ovat varmat havainnot ja kumotut hypoteesit. Hypoteeseja ei voi todistaa oikeiksi. Jos hypoteesia ei saada kumottua, alamme pitää sitä totuutena. Mutta se on silti todistamaton asia.
Tämä oikeaksi todistamisen illuusio dominoi jopa joskus keskusteluja. Jotenkin varkain.
Periaatteessa mistä tahansa käsillä olevasta asiasta kun voidaan pitkään tenttaamalla kaivaa esiin asia, jota ei voida täydellisesti todistaa. Koska lopulta mitään ei voida todistaa absoluuttisen täydellisesti.

Ajattelu kun on jonkun sortin virheellisen informaation käsittelyä. Kai?
Aivot muodostaa tilannekuvan ympäristöstä aistien avulla. Se on kolmiulotteinen sisältäen hahmon tunnistuksen. Tilannekuva on dynaaminen, kuten elokuva, mutta optimoitu kohdistuen muuttoksiin. Aivorakenne on yhdestä moneen koostuva hermoverkko, jossa info etenee useilla taajuuksilla. Aivot pystyvät tekemään tilannekuvasta ennusteita. Tämä ominaisuus lienee ratkaiseva vaatimus tietoisuuden ilmaantumiselle. Ennuste ei synny reaktiivisista prosesseista, siinä pitää luoda jotain ulkomaailmassa sillä hetkellä vielä olematonta. Eli ennustaa ja ennakoida.
Muuttuva hahmotettu tilannekuva ja sen ennuste ovat molemmat malleja ympäristöstä. Eivät tarkka kopio. Elimistö optimoi aivojenkin toimia säästääkseen energiaa ja jättää vähemmälle huomiolle liikkumattomat ja vähän liikkuvat/muuttuvat osat tai osat, joissa ei ole mielenkiintoista hahmoa. Hahmo on esim tunnistettu geometrinen muoto kuten ympyrä tai kasvot jne.
Ajattelu on esimerkiksi näiden skenaarioiden luomista. Se on syntynyt evoluutiossa menestymistä edistävänä tekijänä.
Yllä oleva on oma näkemykseni, joka on sytynyt eksperttien kirjoja lukemalla.
Avatar
Jalo Arkkivalo
Reactions:
Viestit: 2055
Liittynyt: 13 Helmi 2023, 08:31

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Jalo Arkkivalo »

Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 23:41 Subjektiivisten mielten ulkopuolella laitteen piirustukset ovat vain tahroja paperilla tai bittejä tietokannassa. Ne muuttuvat tiedoksi vain subjektiivisissa mielissä edellyttäen, että niiden tulkitsijalla on tulkintaan tarvittavat lisätiedot.
En täysin ymmärrä mitä tarkoitat. Itse näen että tietyllä tavalla järjestetyt tahrat paperilla ovat tietoa tai informaatiota.
Ihan jo senkin takia, että tahrojen järjestyksen tuottamiseen on kulutettu energiaa. Kyseinen järjestys ei synny itsestään, tai sen syntymisen todennäköisyys on äärettömän pieni.
Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 23:41 Piirustuksilla ja laitteella ei ole vastaavaa suhdetta kuin mielen representaatioilla ja reaalimaailman objekteilla.
Tätä en ymmärrä, ainakaan tiedon/informaation näkökulmasta. Tarkoitatko että informaatiota voi todellisuudessa olla olemassa vain ihmisen aivoissa, ei esimerkiksi bitteinä tallennusmediassa?
Näen itse että jos meillä on tahriintunut paperi, ja tekninen dokumentti. Niin tällä teknisellä dokumentilla on enemmän tiedollisia piirteitä juuri tiettyyn laitteeseen liittyen, kuin tahriintuneella paperilla.

Minua kiinnostaa myös tuo kuvaamasi yhteys aivosta todellisuuteen. Kun sanoit että aivojen representaatiosta on yhteys objektiin todellisuudessa, mutta paperille järjestetyn piirustuksen ja todellisuuden objektin välillä ei tätä tiedollista linkkiä ole.

Itse kun näen ihmisen aivot myös fysikaalisena rakenteena, joissa materia ja prosessit muodostavat energian avulla järjestyksiä.
Eli kärjistäen, jos piirustukset olisivat vain epämääräisiä tahroja paperilla, niin ihmisen aivot olisivat myös vain epämääräinen klöntti soluja, joiden seassa muhii kaaottinen sähkökemiallinen prosessi. Eikä niiden tuottamille järjestyksille tulisi antaa suurempaa tiedollista painoarvoa, kuin tahroille paperissa.
Lord knows I'm a Voodoo Child
Avatar
Kissatäti
Reactions:
Viestit: 2508
Liittynyt: 01 Joulu 2022, 16:51

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Kissatäti »

Jalo Arkkivalo kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:50
Kissatäti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:47 Toisaalta minulla on myös kokemuksia jotka eivät ole totta mutta se ei lienee kovin yleistä.
Riippuu mitä näillä tarkoitetaan. Esim. kaikenlaiset unen ja valveen osittaiset sekoittumiset, ovat todella yleisiä.
Näin on mutta ne harvemmin sekoittuvat todellisiin kokemuksiin. Ihminen havaitsee herättyään unen ja todellisuuden eron. Vuosia sitten olin masentunut niin syvästi että jouduin psykoosiin. Silloin omat ajatukset saivat otteen harhojen reunasta. Minulla tilanne ei mennyt kovin pahaksi sillä osasin hakeutua hoitoon.
"Ikuisesti minun kuuni" syleilen kiireistä kuuta. "Ottakoon" he vain toteavat, kauniit aurinko ihmiset "jos se kerran on hänen kuunsa"
Avatar
MooM
Reactions:
Viestit: 4820
Liittynyt: 30 Marras 2022, 08:29

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja MooM »

Kissatäti kirjoitti: 16 Helmi 2024, 08:30
Jalo Arkkivalo kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:50
Kissatäti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 19:47 Toisaalta minulla on myös kokemuksia jotka eivät ole totta mutta se ei lienee kovin yleistä.
Riippuu mitä näillä tarkoitetaan. Esim. kaikenlaiset unen ja valveen osittaiset sekoittumiset, ovat todella yleisiä.
Näin on mutta ne harvemmin sekoittuvat todellisiin kokemuksiin. Ihminen havaitsee herättyään unen ja todellisuuden eron. Vuosia sitten olin masentunut niin syvästi että jouduin psykoosiin. Silloin omat ajatukset saivat otteen harhojen reunasta. Minulla tilanne ei mennyt kovin pahaksi sillä osasin hakeutua hoitoon.
Nukahtamisen rajalla, sekä ennen unta että herätessä, nuo voivat sekoittua ja joskus tilanne on tosi kummallinen. Yleensä herätessä pääkin herää nopeasti ja nukahtamisvaiheessa tuolla ei ole muutenkaan niin väliä.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
Naturalisti
Reactions:
Viestit: 2845
Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Naturalisti »

Deimos kirjoitti: 16 Helmi 2024, 00:40 Miksi sitten pseudotieteet ja salaliittoteoriat leviävät vauhdikkaammin kuin koskaan? Tiede kehittyy jatkuvasti. Ennen pseudotiedettä sai hakemalla hakea. Mieleen nyt tulee Dänikenin kirjat ja joku Valittujen Palojen "Uskomatonta Mutta Totta" (Joo, todellakin totta). Joitakin suttuisia UFO-aiheisia kirjoja suttuine kuvineen keittiövälineistä.

Tyhjyys? Päämäärättömyys? Koulutusta on joten mikä mättää? Helpot ratkaisut ongelmiin? Mutta sekin että tietoa on helppo väärentää. Ohje tuossa AI-luennossa oli jos kysyy AI:tä jotakin niin ensimmäinen on fact checking. Koska AI:n "Tieto" voi olla todellakin ihan mitä sattuu.

Kuvia on manipuloitu niin kauan kuin on ollut valokuvausta. Perus hommaa Neuvostoliitossa jossa epäsuosioon joutunut politbyroon jäsen "Katosi" kuvasta "Kirjaimellisesti".
Miksi oudot asiat kiinnostaa ihmistä? Ihminen on utelias ja haluaa ratkoa arvoituksia. Kun ei osaa ratkaista, niin alkaa sitten uskoa johonkin auktoriteetin vakuutuksia. Pseudotieteet tarjoaa rahvaalle ratkeamattomia intuition vastaisia ongelmia samalla tavoin kuin uskonnot.

Aistijärjestelmämme pyrkii hahmottamaan kaikesta aistimastamme tunnistettavissa olevia muotoja. Siksi näemme luonnonmuodosteissa kuten kivissa ja pilvissä eläimiä ja ihmisiä, tunnistamme muutamasta pilakuvan viivasta tutun henkilön. Vakuuttavasti kerrotulla aukkoisella tarinalla on helppo huijata meitä, kun yritämme aktiivisesti ymmärtää kuulemaamme.

Avuksi niin hyvässä ja pahassa on nyt tullut myös tekoäly. Medianlukutaitoa ja faktantarkistusta on terästettävä. Kysy kenen asialla kulloinkin ollaan, kuka hyötyy? Meitä on helppoa huijata.; ainakin papit ja poliitikot huijaavat; huijaako myös tiedemiehet; entä salaliittoteoreetikot? Joudut valitsemaan itse.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Naturalisti
Reactions:
Viestit: 2845
Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36

Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?

Viesti Kirjoittaja Naturalisti »

KultaKikkare kirjoitti: 15 Helmi 2024, 23:04
Naturalisti kirjoitti: 15 Helmi 2024, 20:38 Aivojen toiminnallisessa hierarkkiassa nousee ns. ylöspäin prosessoinnissa primääritason aistimuksista kerroksittain täydentyviä mielikuvien virtana ilmeneviä representaatioita tietoiselle assosiaatiotasolle ja tältä tietoiselta tasolta ns. alaspäin prosessointina toiminnanohjauksia, jotka vahvistavat ja/tai vaimentavat tiedostamattoman tason rinnakkaisia prosesseja. Nämä toiminnan ohjaukset muuttavat siten ylöspäin prosessoinnin tuottamaa mielikuvavirtaa. Alaspäin suuntautuvat toiminnan ohjaukset voivat tuottaa mielleyhtymän, joka nostaa tietoisuuden kohteeksi toisen taustalla toimivan mielen prosessien kokonaisuuden. Tietoisella tasolla voi olla havainnoinnin kohteena vain yksi mielikuvien virta, mutta niitä voi olla "tausta-ajossa" useampia.
Käytät tekstissä termejä ns. alaspäin ja ylöspäin. Ajatteletko että tiedostettu taso on korkein taso päätöksenteon hierarkiassa, tai että ihmisen aivot tai mieli toimisi ylipäätään jollain tapaa hierarkisesti?

Itse miellän että mieleni toimii hierarkisesti, mutta tiedostettu taso ei ole korkein taso.
Näin olen ymmärtänyt, että aivot muodostavat hierarkkisen rakenteen. Primäärisillä aistialueilla muodostetaan primitivisiä hahmoja, sekundäärialueilla kootaan niistä isompia kokonaisuuksia ja assosiaatioalueilla muodostuu kaikkien aistimusten tuottama mielikuvien virta, johon yhdistyy myös limbiseen järjestelmän tuottamat emootiot. Tämä mielikuvavirran kokeminen on tietoisuutta (tajuisaan olemista ja sen toiminta on pääosin geneettisesti määräytynyttä) ja sen ohjaaminen on ajattelua, mikä tapahtuu memeettisessä järjestelmässä.

Olen siis samaa mieltä, että tämä tajuissaan olemista edustava tietousuus ei ole vielä ylin taso. Sen yläpuolella toimii memeettinen kulttuurisesti opittu tietoisuuden taso (mielikuva-ajattelu, puhekieli, kirjoitettu kieli, symboolinen ajattelu ja koko kulttuuri). Kognitiivinen ajatustottumuksiin perustuva memeettinen järjestelmä toimii intuitiivisen järjestelmän yläpuolella ja siihen sisältyy kyky muistella menneitä ja pohtia sen avulla tulevaa; kyky ymmärtää, että myös muilla on oma mieli ja omia aikomuksia; kyky asettaa itselleen tavoitteita (vapaa tahto) ja hakea vaihtoehtoisia keinoja niiden saavuttamiseksi.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Vastaa Viestiin